Perhe-elämään liittyvä mielipiteesi, jota kaikki eivät ymmärrä -peukutusketju
Parisuhdeketjun innoittamana. Mitä perhe-elämään liittyvää mielipidettäsi kaikki eivät ymmärrä? Yksi mielipide per viesti. Peukku ylös = Olen samaa mieltä kanssasi, peukku alas = olen eri mieltä kanssasi.
Mielipide: Olen perheellinen, mutta ymmärrän täysin, että lapset eivät ole kaikille unelmien täyttymys eivätkä kaikki halua lapsia. En ymmärrä, miksi kohkataan syntyvyyden laskusta ja vaaditaan kaikkia kynnelle kykeneviä synnyttämään. Minusta on vain hyvä asia, että mahdollisimman moni lapsi syntyisi toivottuna eikä vanhemmille, jotka eivät lapsia aidosti halua.
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla ihan vain sattumaa, että joissakin perheissä on useita lapsia, jotka ovat jossain erityisluokalla, puheen kehitys on viivästynyttä jne. Kyse on jotenkin siitä, että vanhemmat eivät osaa tarjota lapsilleen normaalia varhaislapsuutta.
Geenit.... Joihin ei voi vaikuttaa.
Tuskin on geenit, jos vanhemmilla itsellään ei ole lapsuudessa ollut vastaavia ongelmia.
Miehen kavereita pyörii usein visiitillä. Juttelevat ihmisistä, jotka liittyvät heidän yhteiseen nuoruuteensa. Autoista, joita heillä on ollut. Töistä, joita ovat tehneet. Jos poistun seurasta, he ihmettelevät mikä on vialla. Eli pakko on olla läsnä, vaikka ei pätkääkään kiinnosta, eivätkä he oletakaan minun keskusteluun yhtyvän.
Vierailija kirjoitti:
Mä vihaan pikkulapsiaikaa. Vauvana lapsi nukkui paljon ja isompana tekee itsenäisesti asioita, jolloin itselle jäi aikaa tehdä jotain. Mun lapsi on nyt kaksi vuotias ja odotan vaan, että hän kasvaa ja saan taas enemmän aikaa itselleni. Lapsi on ihana ja rakas, mutta mä en vaan meinaa jaksaa sitä, että ihan koko ajan pitää huomioida mitä lapsi tekee.
Jep
Lapsen isän meininki on just tätä. Kovaan ääneen julkisesti aina valittaa, miten rankkaa on. Sitten kerran pyysin häntä pitämään pienempää ääntä jos ei muuta niin lapsen kuullen.
Johtunee siitä, että vanhemmat tai ainakin tässä tilanteessa henkilö kuvittelee että kaikessa on kyse hänestä. Hänen elämästään, hänen rasituksestaan ja hänen uupumuksestaan, ei sen lapsen elämästä. Aikuislapsista, jotka eivät ymmärrä että lapsen synnyttyä he eivät ole enää pääroolissa. Tai ymmärtävät, mutta protestoivat sitä lapselle joka ikävästi on vienyt ykkössijan.