Mitä outoja parisuhde tapoja teillä on?

Meillä kotityöt jaetaan tasan tai niin, että teen niitä vähemmän. Näin on tehty aina, myös silloin kun olen ollut äitiyslomalla ja lasten kanssa kotona useamman vuoden. Tätä on ihmetellyt moni. Minua ei kiinnosta siivoaminen ja tiskaus, tämän mies tiesi jo kun mentiin yhteen. Ollaan oltu jo 15 vuotta yhdessä ja tästä ei olla riidelty kertaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Adoptoimme pari vuotta sitten esyltä kaksi kissanpentua ja siitä asti olemme pitäneet jonkinlaista lapsiperhelarppia kissojen kanssa.

Kaikki alkoi siitä, kun minä aloin leikilläni puhumaan kissoille omaa äidinkieltäni, jotta voisimme "kasvattaa" ne kaksikielisiksi. Nyt tämä leikki on sitten jatkunut jo pari vuotta, kumppani puhuu kissoille suomea. Meillä on myös puhtaasti kissojen asioita koskeva wa-ryhmä, jonka nimi on Wilma.

Meidän pihaan ilmestyi neljävuotta sitte harakka. Ensin ei kiinitetty siihen huomiota mutta siinä vaiheessa kun se ensimmäisenä kesänä tepasteli kaikessa rauhassa vilttini yli useamman kerran kun olin ottamassaa aurinkoa ristin sen Harriksii. Nykyään Hara on osa meidän perhettä vaikka asustaakin pihakuusessa. Meidän kultanennoutaja ei tykkää oravista jotka kiusaavat Haraa mutta Harri itse ei häntä häiritse. Eilen mies laittoi koiralenkiltä kuvan "Harri on kotimatkalla":D

Kun meen miehen ohi, pyllistän hänelle ja hän leikisti ottaa mut takaapäin liiotelluin elkein, tämä siis ohimennen vaatteet päällä. Ei tehdä tätä muiden aikana : D t. yhdessä 25vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä arki-iltoina puhutaan ehkä max 10 sanaa, mutta jokaikinen aamu, kun olemme kumpikin menneet työpaikalle laitamme tekstiviestin missä kerromme, että olemme perillä ja pusuja perään.

Ihmisistä tämä on outoa. Miten viettää iltaa yhdessä kotona eikä puhuta käytännössä katsoen mitään 😂. Meillä tämä toimii.

Meillä sama! Lisäksi saatetaan soitella parikin kertaa työpäivien aikana ja puheluissa ja viesteissä kyllä kerrotaan päivittäin että rakastetaan.

Lisäksi halataan melki joka kerta kun ohi kävellään. Mutta arjessa ei muuten oikein jutella mitään.

Olen nyt lomalla ja mies töissä. Varmaan kohta tulee viesti puhelimeen jossa kertoo rakastavansa ja parin tunnin päästä itse soitan hänelle ja kerron miten meni yhdessä tapaamisessa. Sitten vielä iltapäivällä soitellaan ja jutellaan mitä ostetaan kaupasta ja illan suunnitelmat.

Ollaan molemmat vähän introvertteja eli voisko se olla syynä?

Yhdessä ollaan oltu 18 vuotta ja keski-ikäinen pariskunta ollaan. 41 ja 51 vuotiaat.

Aargh, ootkohan mun työkaverin vaimo! Voin kertoa, että toi teidän hauska tapa on avokonttorissa todella rasittava, en jaksaisi kesken palaverien tai töiden istua kuuntelemassa teidän kauppalistoja ja muuta sössötystä.

Pliis vaihtakaa kokonaan niihin tekstiviesteihin, vaikka kyllä sekin blingaaminen ärsyttää. Miehesi voisi pitää äänettömällä puhelimensa edes ja siirtyä muualle kertoilemaan kauppatoiveitaan.

No ootpa huonolla tuulella 😅 En valitettavasti ole eli joudut kuuntelemaan noita jatkossakin. Meidän juttelut nyt ei taida ketään häiritä kun ei siinä yleensä ketään ole vieressä.

Piereskellään vapaasti, ei ujostella, vaan annetaan paukkua, jos ja kun pierettää.

Vierailija kirjoitti:

Mietin jo aloitanko asiasta oman ketjun mutta kommentoin tänne

Puolison kanssa oltu yhdessä yli 12 vuotta, viimeiset 5 juhannusta erillään koska puoliso järkkää aina viime hetkellä itsensä jonnekin kaveribileisiin toiselle paikkakunnalle ilman että asiasta keskusteltaisiin. Ilmoittaa vaan että minä päivänä lähtee ja koska tulee takaisin

Olen sanonut kaipaavani yhteisiä juhannuksia. Muutoin parisuhde menee lupsakasti omalla painollaan

Asiasta kukkaruukkuun, olisi kiva kuulla ehdotuksia yksinäisen kaupunkijuhannuksen viettoon

Mieti jos itse tekisit noin, mitä se tarkoittaisi? Löydät varmasti vastauksen ihan itse. Ja en tiedä mitä tehdä kaupungissa, mutta tutustu nyt vaikka uusiin miehiin jatkossa.

Nieleminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emme suutele, se jäi pois jo nuorena.

Olenkohan ihan ulalla, jos kuvittelen että suuteleminen on melko harvinaista ns. kypsemmilla kymmenillä, tai ylipäätään avioliiton kestettyä aikansa.

Erosin jokin aika sitten lähes 20 vuoden suhteesta. Me ei suudeltu viimeisen 10 vuoden aikana juuri lainkaan. Mä en vaan pystynyt kun mies ei pitänyt huolta hampaistaan ja sillä oli koko ajan paksut kerrokset hammaskiveä ympäri suuta. Kehtasi kuitenkin sanoa, että olen huono vaimo kun en suutele. Olisi tehnyt asialle jotain. Ja mun hampaat on aina tikissä, hoidatan säännöllisesti ja pesen monta kertaa päivässä ja hampaat on oiottu aikoinaan suoraan riviin.

Lisäksi mies ei hallinnut kielareita. Tunki kirjaimellisesti jäykän kielen kurkkuuni ja piti hauskana vitsinä , hyi.

Me kutsumme kolmea kissaamme mieheni kanssa meidän perheeksi. Mieheni on kissoille karhu ja minä olen kissoille emo. Vanhempi maatiainen on luonut syvän kiintymyksen mieheeni ja kaksi siamilaista kissaa ovat aivan ihanan helliä ja seurallisia luonteita. Tunnen että minulla on perhe, vaikka lapsia ei olekaan.  :)

Arki pyörii koirien ympärillä. 

Mun yks tuttu pariskunta elää kahdestaan ison koiralauman kans, he puhuvat koirille kuin pienille lapsille, on isi ja äiti tai mamma.

Vierailija kirjoitti:

Kun meen miehen ohi, pyllistän hänelle ja hän leikisti ottaa mut takaapäin liiotelluin elkein, tämä siis ohimennen vaatteet päällä. Ei tehdä tätä muiden aikana : D t. yhdessä 25vuotta.

Voi taivas!

Kirjoitamme yhdyssanat oikein.

sillik kirjoitti:

yleensä illalla nukkumaan mennessä tai saunasta tullessa, jompikumpi aloittaa;mies: mistä päin oot tullu?

minä: posion peräkylältä

mies: tulitko kylään vai pitemmäksi?

minä:muutaman yön ,aattelin sitte vaihan taloa

mies.:tulitko töihin

minä : joo..persettä aattelin antaa..seki käy työstä ku tiheää taloa vaihtaa..jne

ollan oltu 40 vuotta yhessä, eikä kyllä tunnu siltä :D

😂

Me ollaan erossa pitkiä aikoja, koska mieheni viettää kaikki lomansa ja osan viikonlopuistakin miesluolassaan. Moni on ihmetellyt, onko meidän suhteessa jokin vialla ja miten "päästän" mieheni noin vaan sinne.

Ei. Ei meillä ole suhteessa mikään vikana. Olen tottunut lapsesta asti miehiin, jotka saattavat olla pari viikkoa muualla harrastuksien parissa niin, että asia on ollut täysin ok kotiväelle. Minä en kestäisi, jos koko ajan pitäisi olla 24/7 miehen kyljessä kiinni. Yleensä loman lähestyessä alkaa jo huomata, että toisen naama rupeaa ärsyttämään. Aiemmin olen ollut mm. Parisuhteessa, missä piti koko ajan olla miehen mukana ja jossa mies kulki joka paikkaan mukaan. Kirjastoonkin. Ei kauaa kestänyt se suhde.

Meidän suhde toimii näin ja voi hyvin. Me tehdään matkoja yhdessä, mutta yleensä pikaisia parin päivän kaupunkilomia, koska meillä on kissa.

Miesluolassa? Siis omassa kodissaan?

Vierailija kirjoitti:

Me ollaan erossa pitkiä aikoja, koska mieheni viettää kaikki lomansa ja osan viikonlopuistakin miesluolassaan. Moni on ihmetellyt, onko meidän suhteessa jokin vialla ja miten "päästän" mieheni noin vaan sinne.

Ei. Ei meillä ole suhteessa mikään vikana. Olen tottunut lapsesta asti miehiin, jotka saattavat olla pari viikkoa muualla harrastuksien parissa niin, että asia on ollut täysin ok kotiväelle. Minä en kestäisi, jos koko ajan pitäisi olla 24/7 miehen kyljessä kiinni. Yleensä loman lähestyessä alkaa jo huomata, että toisen naama rupeaa ärsyttämään. Aiemmin olen ollut mm. Parisuhteessa, missä piti koko ajan olla miehen mukana ja jossa mies kulki joka paikkaan mukaan. Kirjastoonkin. Ei kauaa kestänyt se suhde.

Meidän suhde toimii näin ja voi hyvin. Me tehdään matkoja yhdessä, mutta yleensä pikaisia parin päivän kaupunkilomia, koska meillä on kissa.

Minä käyn monta viikkoa per kuukausi "lomalla" miehestäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on suuret tuloerot, mutta se ei ole pois elintasosta. Näin ei ole lähipiirissä. Mies sanoo, että jos tarvitset rahaa johonkin hankintaan niin pyydä. Joskus tuntuu ikävältä kuulla ystävien puolisoista, jotka käyttää taloudellista väkivaltaa.

Meillä on yhteinen tili, johon molempien palkat menee. Miehen palkka on puolet isompi kuin mun, mutta silti molemmat saavat täysin vapaasti käyttää tilillä olevia rahoja.

Pankista on useampaan otteeseen ehdotettu molemmille omia tilejä, varmaan sen takia kun nykyään niin paljon erotaan ja karataan.

Mutta mulla ja mun puolisolla on niin ehdoton luottamus toisiimme että pidämme tämän yhteisen tilin hamaan tappiin asti.

Kannattaisi tehdä kuten pankki neuvoo. Muuten tulee ongelmia, kun jompikumpi kuolee ja tilinkäyttöoikeudet poistuu. Ohjatkaa kumpikin oma palkka omalle tilille ja pitäkää siellä puskurirahaa niin että saatte parin kuukauden juoksevat menot maksettua, kun toinen heittää lusikan nurkkaan. Ette voi tietää milloin se tapahtuu, äkillisiäkin kuolemantapauksia sattuu. Yhteiselle tilille voitte siirtää ylimääräiset rahat ja käytellä niitä miten huvittaa.

Vierailija kirjoitti:

Kun meen miehen ohi, pyllistän hänelle ja hän leikisti ottaa mut takaapäin liiotelluin elkein, tämä siis ohimennen vaatteet päällä. Ei tehdä tätä muiden aikana : D t. yhdessä 25vuotta.

Mä meen välillä mieheni eteen housut jalassa ja pyydän läppäisemään leikkisästi pepulle. Silloin kun tuli miituu ja alkoi kaikenmaailman wokeilu, piti aina välillä tehdä tätä, jotta tiesi, että meidän maailmassa oli vielä normaali koskettelu voimissaan.

Xyz kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on suuret tuloerot, mutta se ei ole pois elintasosta. Näin ei ole lähipiirissä. Mies sanoo, että jos tarvitset rahaa johonkin hankintaan niin pyydä. Joskus tuntuu ikävältä kuulla ystävien puolisoista, jotka käyttää taloudellista väkivaltaa.

Meillä on yhteinen tili, johon molempien palkat menee. Miehen palkka on puolet isompi kuin mun, mutta silti molemmat saavat täysin vapaasti käyttää tilillä olevia rahoja.

Pankista on useampaan otteeseen ehdotettu molemmille omia tilejä, varmaan sen takia kun nykyään niin paljon erotaan ja karataan.

Mutta mulla ja mun puolisolla on niin ehdoton luottamus toisiimme että pidämme tämän yhteisen tilin hamaan tappiin asti.

Kannattaisi tehdä kuten pankki neuvoo. Muuten tulee ongelmia, kun jompikumpi kuolee ja tilinkäyttöoikeudet poistuu. Ohjatkaa kumpikin oma palkka omalle tilille ja pitäkää siellä puskurirahaa niin että saatte parin kuukauden juoksevat menot maksettua, kun toinen heittää lusikan nurkkaan. Ette voi tietää milloin se tapahtuu, äkillisiäkin kuolemantapauksia sattuu. Yhteiselle tilille voitte siirtää ylimääräiset rahat ja käytellä niitä miten huvittaa.

Näin juuri. Vaikka ette selvästikään usko, että teille voisi ikinä tulla ero, niin kuolema viimeistään jossain vaiheessa teidät erottaa. Siksi omat tilit, vaikka olisi yksi yhteinenkin.