Mistä sinun lapsuutesi hyvä kesä koostui?
Paljon on ollut keskustelua että vanhemmilla ei ole varaa tarjota lapsilleen kivaa tekemistä kesälomalla.
Mietin mistä Hyvä Kesä lapsuudessani koostui ja totesin että mitään kallista ei vaadittu että olin onnellinen ja tyytyväinen.
Minulle riitti kun sai leikkiä ja pelata kavereiden kanssa ulkona, retkeillä lähiseudulla, pyöräillä, käydä uimassa aurinkoisina päivinä, lukea kirjaston kirjoja, syödä jäätelöä ja käydä vanhempien kanssa mummoloissa.
Kommentit (283)
Kesän ainoasta jääteöpallosta .Ei ollut varaa enenmpään.
Mummola, siis -70 luvulla, etelä-pohjanmaa.
Aamupalan jälkeen ulos, leikittiin inkkaria ja länkkäriä, vanhempana tex willerin kopiota...
Toki joutui ajelemaan nurmikkoa, vettä saunaan ja navettaan(ei ollu vesijohtoa, vasta vähän myöhemmin)
kasvimaan kitkemistä ja marjanpoimintaa mutta vähän ikäluokan mukaan...
Kunhan olit iltaruualla, ei juurikaan oltu huolissaan kuinka päiväsi vietit...
Aivan parasta!
Ne kesät olivat parhaita, kun serkkulasten kanssa harjoiteltiin kesäteatteriesitys joka esitettiin sitten eräässä puhtaaksi siistityssä ladossa iltaisin kylän muulle väelle. Esitysten jälkeen lapsilauma pääsi aina uimaan kylmävetiseen järveen - ai että <3
Ajelin pyörällä ympäriinsä. Kävin uimassa aina kun oli hyvä keli (ilman ketään vahtimassa kun olin koululainen) Kyläilin kaverilla. Rahaa oli välillä käydä kaupasta hakemassa jäätelö. Oli kivaa.
Kivat muistot on niitä samoja kuin monella vastanneella on olleet. Pyöräily, uinti, ulkoleikit, irtokarkit, kirjastoauton läpi lukeminen.
Ikävin puoli kesissä oli oikeastaan se, että isä oli työnsä takia paljon kokonaan pois kotoa, ja äiti puolestaan teki omia töitään kotona (tilausompelija) eikä pitänyt oikein mitään varsinaisia kesälomia ikinä. Muistoja on monta siitä, miten kitisen turhaan työkiireistä äitiä mukaan johonkin, jota en iän, osaamisen jne. puolesta saanut vielä tehdä yksin, varsinkaan tuolloin kännykättömänä aikana. Kerran kitisin päästä uimaan varmaan tunnin tai kaksi, ja lopulta karkasin suuttuneena yksin uimaan kilometrin päähän tekolammelle. Sain piiskaa.
Mutta sitten isompana jostain ehkä 10v eteenpäin sai olla vanhempien kontrolloimattomissa kaverien kanssa keskeytyksesttä vaikka auringon noususta sen laskuun asti. Vanhemmat tiesivät korkeintaan parin neliökilometrin tarkkuudella missä kukaan meistä oli. Nykymittapuulla todella vapaata.
Koostui vuorovaikutuksesta moottoriajoneuvojen kanssa, koska olin poika jolle ne olivat kaikki kaikessa. Mopo (jolla tosin en tietenkään saanut poistua oman kotitalon tontilta), mönkijä (jota tosin en saanut käyttää kuin valvottuna), kaverin isoveljem ns. peltoauto (jolla tosin en ikinä saanut itse ajaa). Ja jos sää oli liian huono niin ajopelien pelaaminen tietokoneella. :D
Se oli parasta, kun aamulla oli vähän viileätä ja kastetta maassa, mutta auringon noustessa lämpeni nopeasti ja kun näytti, että tulee aurikoinen ja lämmin päivä, pakattiin eväät ja lähdettiin veneellä järvelle. Siellä rantauduttiin jonkun kallioisen saaren rantaan ja puljattiin siellä koko päivä. Oli jännää kiertää saari ympäri ja tietysti uida ja sukellella lähes koko ajan.
Siihen aikaan ei ollut mitään 35 asteen tukalia tuontihelteitä, vaan oli huikeata jos lämpö nousi päivän mittaan 25 asteeseen. Illaksi ja yöksi sitten aina viileni taas mukavasti.
Hyvä kesä koostui auringosta, kavereista, uimareissuista, kotipihassa telttailusta, kirjaston kirjoista. Meillä ei ollut varaa juurikaan reissata, pari kertaa lapsena tuli käytyä Särkänniemessä ja kerran Visulahdessa, Ähtärissä ja Korkeasaaressa.
Mutta silloin aika oli eri, eikä kukaan juuri matkustellut. AIka on nyt eri, itse olin lapsi 70-80 luvulla. Nykyään matkailu ja erilaiset aktiviteetit kuuluvat normaaliin elämään ja ymmärrän hyvin kuinka ahdistavaa on kun ei voi lapsille tarjota mitään maksullista.
Parasta oli viettää koko kesä mummolassa.
Siitä, että pääsin kauas vanhemmista.
Se oli mukavinta kun sai olla mummolassa ja erossa typeryksistä jotka leikki "lännen miestä", potki palloa, häiritsi mun lukemista ja juoksi kilpaa tms. Tajusin jo silloin mitä tarkoittaa " voi pyhä yksinkertaisuus " .
Siitä kun alkoholisti isäni joutui putkaan. Sai olla edes hetken rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Kesän ainoasta jääteöpallosta .Ei ollut varaa enenmpään.
😂
Vierailija kirjoitti:
Hevosista
Voin helposti kompata ketjun ekaa vastausta: hevosista.
Ikävä kyllä en ole voinut tarjota lapsilleni mahdollisuutta samaan.
Siitä että sää on tällainen kuin nyt, vallitsee nykyisellä aikuisen mittapuulla uskomaton ajan loppumattomuuden tuntu (10-vuotiaan elämästä tunti on neljä kertaa niin suuri osuus kuin 40-vuotiaan), ja vesistö on kävelymatkan päässä.
Vierailija kirjoitti:
Siitä ettei tarvinnut mennä kouluun. Siellä oli nirppanokkia vahtaajia, jotka arvosteli köyhien vaatteita ja kaikkea.
Kesällä sai olla rauhassa. Kävin koulua 60-luvulla.
Tämän allekirjoitan! Inhosin koulua juuri siksi, kun minun köyhyydelleni naureskeltiin ja minua kiusattiin.
Ihanaa, kun alkoi kesäloma! 3 kk vapaata aikaa ilman toisten ivailuja ja pilkkaa. Ja ilman opettajia, joilta ei herunut tippaakaan sympatiaa eikä ymmärrystä köyhän lasta kohtaan.
Koko kesän sain vain olla ja tehdä omia asioitani ilman, että kukaan puuttui mihinkään. Nukuin aamulla pitkään, leikin paperinukeillani, piirtelin ja ennen kaikkea luin. Hain kirjastosta aina isot painot kirjoja. Minulla oli myös yksi hyvä ystävä, joka ikävä kyllä kävi eri koulua, mutta vapaa-aikana ja varsinkin kesällä oltiin aina yhdessä. Hän oli yhtä köyhä ja kurja kuin minäkin, siksi oli kivaa olla yhdessä. Muistan hyvin kuinka istuttiin vinttikomeron lattialla ja pelattiin korttia ja ulkona satoi lämmin kesäsade.
- 70 luvulla.. Aamusta ulos naapurien lasten kanssa, pelattiin, leikittiin, välillä käytiin syömässä. Viikonloppuisin tehtiin piha uunissa leipiä tai halstrattiin kalaa. Kalalla käytiin veneellä viereisellä järvellä tai torilta haettiin kalaa.
Syksyllä käytiin marjassa, sienessä.. Aina oltiin ulkona ja nykyäänkin käyn joka päivä pyöräilyllä tai kävelyllä, marjoja/sieniä keräämässä. (Paitsi kovilla helteillä pysyn sisällä viileässä.)
Minulle on luettu vauvasta asti ja luen vieläkin paljon, sadepäivinä oli ihana omassa huoneessa lukea sateen ropistessa kattoon.. Ei ollut tämmöisiä 30 helteitä, +25 oli enimmillään parina päivänä. (pohjois suomi)
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsuus paljolti samanlainen kuin apn. Kivaa oli ja hyvät muistot
Sama! Lisäksi matkailtiin kotimaassa joka kesä joku viikon reissu, leirintäalueilla teltassa yövyttiin, äiti pakkasi mukaan hurjasti evästä, ruokaa laitettiin alueen keittiössä. Ilmaisia tai lähes ilmaisia nähtävyyksiä katseltiin. No kyllähän sitä lapsuudessa kerran käytiin Linnanmäellä ja lähempänä teini-ikää Särkänniemessä, ihan kivaa, mutta en niin välittänyt vimpaimista. Ai että oli nostalgista kun telkusta tuli muutaman jakson sarja Lomamatka 70-luvulle! Sellaista se oli, paitsi että aika vähän siskon kanssa kuitenkaan riideltiin. Osattiin viihdyttää itseämme leluilla/kirjoilla/nokosilla takapenkillä.
Terv. 70-luvun lapsi
Vierailija kirjoitti:
Vanhempieni kiireettömyydestä ja läsnäolosta, telttaretkistä retkiruokineen ja sunnuntaiajeluista ympäristökuntiin. Mustaksi grillatusta makkaralenkistä väkevän sinapin ja Team-limpparin kera. Erittäin harvinaista herkkua, mutta ah, niin hyvää!
Ai niin! Muistan kun usein viikonloppuisin "syötiin ulkona" eli hiiligrillissä paistettiin makkaraa (usein HK:n sinistä) ja paahdettiin leipää. Salaatteja siihen lisukkeeksi tai keitettyjä uusia perunoita. "Sittistä" tai Jaffaa juomaksi. Ihan "luksusta". Kahvit jälkkäriksi, äiti oli hyvä leipomaan. Meillä oli semmoinen pehmustettu pihakeinu katoksella ja pari kokoontaittuvaa (retki)tuolia ja -pöytä. Ihana 70-luku!
Kesässä oli parhaita juttuja vanhempieni kavereiden luona kyläily aina juhannuksen tienoilla. Lisäksi esim. lukeminen, palapelit ja telkkariohjelmat olivat minulle tärkeitä. Toki näitä kaikkia tein (ja teen edelleen) ympäri vuoden, mutta kesälomillakaan en oikein osannut vaatia mitään sen erityisempää. Mukavaa oli. :) Lapsuuteni ajoittui vuosituhannen vaihteen molemmin puolin, olen siis syntynyt 80-luvun lopulla.