Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pääsin kampaajalle ensimmäisen kerran 13-vuotiaana. Entä te?
Kommentit (30)
Meillä suosittiin villapipoa kesäisin. On viileä ja hiukset työnnettiin pipoon. Olimme köyhä perhe ja parturi koettiin yleellisyydeksi. En ole koskaan leikannut hiuksiani vaan ne on kasvaneet vapaasti pikkupojasta asti.
Meillä on karjalainen kalevalan perinne. Olemme aitosuomalaisia ja emme leikkaa hiuksiamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä muista koska. Joskus teininä kuitenkin muistan ottaneeni tukkaani pehmennyksen ensimmäistä ja samalla viimeistä kertaa. Nykyään olen jo vuosia leikannut tukkani itse. Poikani on 23 vuotias eikä ole vielä kertaakaan käynyt parturissa. Nykyään leikkaa itse tukkansa, ennen minä leikkasin.
Jatkan vielä, että kyllä varmaankin olen siis lapsena käynyt parturissa jo 60-luvulla. Muistan, että parturituoliin laitettiin eräänlainen korotuspenkki lapselle. Muistan myös paperisen kauluksen, joka laitettiin suojaessun alle kaulaan ja sen harjan, jolla hiuksia harjattiin pois kaulalta leikkauksen jälkeen.
Pääsin kampaajalle saamaan permanentin ollessani 12v vuonna 1990. Olin ruinannut permistä äidiltä monta kuukautta koska kaikilla muillakin on se. Äiti oli sitten varannut ajan ja sopinut hinnan puhelimitse paikkakunnan ainoaan kampaamoon.
Pyöräilin kampaajalle yksin taskussani tasan sen verran rahaa mitä puhelimessa oli sovittu. Koko sen ajan mitä permanentin teko kesti kampaaja valitti minulle siitä että ei olisi näin halvalla suostunut permistä tekemään jos olisi tiennyt että hiukseni ovat noin tuuheat.
Tästä valituksesta minulle tuli niin paha mieli ja kauhea syyllisyys siitä että hiukseni ovat vääränlaiset, että seuraavan kerran kävin kampaajalla 19-vuotiaana muutettuani isompaan kaupunkiin.
En ole vielä päässyt, 39v.
Itse aina leikannut ja värjännyt ja sen on kyllä näköinenkin valitettavasti.
Taisin päästä ensimmäisen kerran neljän viiden ikäisenä. Sinne saakka leikkasi äiti, joka ei ole kyseisen alan osaaja mitenkään.
Nuoren taisi seuraavan kerran vaikuttaa opiskellessa rahan puute, ettei päässyt kuin kerran pari vuodessa äidin maksaessa tai kesätyörahoista.
Myöhemmin aikuisiällä kyse ei ole ollut enää pääsemisestä vaan siitä, ettei pitkien hiusten kanssa ole ollut tarvetta montaa kertaa vuodessa. Kesän jälkeen varmaan taas latvoja siistimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoveli alkoi seukkaamaan kampaajan kanssa kun olin joku 13 v., joten äitini alkoi lykkäämään minua hänen luokseen. Minulle ujolle laittautumattomalle tytölle tämä kampaajatyttis oli mielettömän cool ja kaunis, muistan jännittäneeni aina vähän hänen luonaan ollessani ja pelkäsin sanovani jotain tyhmää. Nyt lähinnä nauran niitä amisbarbie-värjäyksiä ja leikkauksia joita päähäni näihin aikoihin ilmaantui, enkä käy itse enää lainkaan kampaajalla.
Vierailija kirjoitti:
6-vuotislahjaksi sain permanentin. Hiukset takapuoleen saakka pitkät.
Ja tuliko alapeukku kateudesta? Tämä tapahtui 1973.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotona oli kampaaja, ei tarvinnut mennä erikseen mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
6-vuotislahjaksi sain permanentin. Hiukset takapuoleen saakka pitkät.
Ja tuliko alapeukku kateudesta? Tämä tapahtui 1973.
Kukaan ole kade permiksestä noin pienellä lapsella.
Alue: Aihe vapaa
En kyllä muista koska. Joskus teininä kuitenkin muistan ottaneeni tukkaani pehmennyksen ensimmäistä ja samalla viimeistä kertaa. Nykyään olen jo vuosia leikannut tukkani itse. Poikani on 23 vuotias eikä ole vielä kertaakaan käynyt parturissa. Nykyään leikkaa itse tukkansa, ennen minä leikkasin.