En käytä älypuhelinta. Muita kaltaisiani?

Mulla ei ole mitään sitä vastaan, että joillain ei ole älypuhelinta, mutta niiden joidenkin ei sitten tarvisi olla kapuloina rattaissa kehityksen jarruna esim. kun 50 hengen porukalle olisi tarvetta yhteydenpitoon, mutta ei voida ottaa käyttöön Whatsapp-ryhmää, kun yhdellä ei ole älypuhelinta. 🙄

N42 kirjoitti:

Old school luddiitin teksti voisi olla minun kirjoittamani!

En halua kuulua zombiejoukkoon, joka tuijottaa puhelintaan kaiken valveillaoloaikansa, itse käytän puhelinta soittamiseen, tekstaamiseen ja herätyskellona. Muutama vuosi sitten vaihdoin prepaidiin siitä syystä, etten halunnut liittymääni nettiä, jota en tarvitse.

Käytän tablettia tai läppäriä silloin kun nettiä käytän, muulloin keskityn ihan oikeaan elämään.

Autossa old school navigaattori ja jos kävellen joudun suunnistamaan vieraaseen paikkaan, tutkin reitin kartalta etukäteen ja teen muistiinpanoja ihan paperille tarvittaessa.

On sitä jum...lauta eletty ja pärjätty ennen älyluurejakin!

Mä joudun menemään vieraisiin paikkoihin lähes päivittäin, en kyllä viitsisi turhaan haaskata aikaani paperille kirjoittamiseen vaikka se kuulostaakin aika sympaattiselta. Samaten en välttämättä aina tiedä etukäteen minne ole menossa, jos vaikka tapaamispaikka muuttuu kesken kaiken tai yllättäen tulee nälkä ja tekee mieli löytää vaikka meksikolainen ravintola.

Minä olen siirtynyt älypuhelimeen. Enimmäkseen käytän sitä äänikirjojen kuunteluun kotitöiden lomassa. Tänään otin yhden kuvan sähköpostin liitteeksi, itse viestin kirjoitin kyllä tietokoneella, on niin paljon näppärämpi kirjoitella kunnon näppäimistöllä. Toinen syy on kauppojen alennuskupongit, ei niitä saa kuin puhelimelle. On se ihan näppärä olla käytössä, kun joutuu jotain aikatauluja etsimään yms muualla kuin kotona. Niin ja reseptejä tulee katsottua keittiössä puhelimelta, ennen tuli kirjoitettua jonkin kirjekuoren taakse uusi kokeiltava resepti.

Akkukin kestää useamman päivän, jos en innostu kuuntelemaan pitkää äänikirjaa koko päivän.

Vierailija kirjoitti:

Minä!

Mulla on käytössä joku mikäli-numerosarjan nokialainen, millä soittaa puheluita hyvin, vastaanottaa niitä myös ja millä lähettää sekä vastaanottaa viestejä. Eri kätevä, muita toimintoja puhelimeeni en tarvitse.

Muutoin sitten vähäistä ipadin käyttöä.

Älykännyt ei kiinnosta, liiaksi nähnyt niiden jonninjoutavan koukuttautumisen, lähipiirissä jopa yksi erokin johtui yhdeltä osaltaan kännykässä roikkumisesta.

Parikymppinen lapseni on kohta niin ikään luopumassa älykännystään, kunhan saa opintonsa tässä päätökseen, ja siirtyy karvalakkimalliin, koska häntä on ruvennut ärsyttämään 24/7 saatavilla olemisen mukamas- tarve muiden toimesta. "Jos on asiaa, voi soittaa. Jos en vastaa, voi tulla oven taakse ovikelloa rimpauttamaan. Jos en ole kotona, sitten en ole - deal with it."

Eihän niihin viesteihin ole mikään pakko vastata heti. Mä vastaan ainakin silloin kun kerkeen tai silloin kun huvittaa vaikka onkin älypuhelin.

Vierailija kirjoitti:

Miten AP navigoit esim. vieraassa kaupungissa tai maassa jos sulla ei ole puhelimessa karttoja? Käytätkö paperikarttoja vai etkö matkusta ollenkaan? 

heh, nauratti tää kun muistelin tossa 90:llä käyneeni naapurikunnassa käymässä pelaamassa tennistä, mietin juuri kuinka osasin sinne tenniskentille, mulla on pakko ollut olla puhelinluettelosta napattu kartta siitä kunnasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Old School Luddiitti kirjoitti:

Siis vielä kootut syyt:

- ei tarvi olla jatkuvasti tavoitettavissa tai somessa

- yleinen mielenrauha: vapaus laitteen orjuudesta ja hallitsemattomasta addiktiosta tarkistaa siitä jotain taukomatta. Ei pelkoa miten selviydyn jos puhelin katoaa tai menee rikki.

- muiden ihmisten seurassa tai luonnossa ollessa keskityn täysillä siihen hetkeen, puhelin ei käy ikinä mielessäkään

- lataan Nokiaa noin kerran viikossa. Ei tarvi mitään päivityksiä eikä appseja. Turvallinen, ei kelpaa maantierosvoille. En tykkää klähmiä kosketusnäyttöä, se on epäergonominen kun on tottunut fyysisiä näppiksiä ja ohjaimia aina käyttämään

- ei tarvi miettiä, miten voisin vähentää tai kontrolloida puhelimella vietettyä aikaa. Lehdistä saa joka päivä nykyään lukea, miten älypuhelimet on romahduttaneet nuorten koulunkäynnin, mielenterveyden, keskittymiskyvyn ja vaikka mitä, joten aikamoiselta vitsaukselta koko “älypuhelinkulttuuri” näyttää jo. Taidan mieluummin katsella maailman menoa sen ulkopuolelta, ja menohan näyttää jo aika dystooppiselta scifiltä.

Hyviä pointteja kaikki, allekirjoitan! Luovuin älypuhelimestani viime vuonna. Minulla on kuitenkin iPad (joka toimii vain wifissä). Sitä kautta voin kuunnella äänikirjoja ja ulkomaanreissussa tarvittaessa ladata offline-kartat. Kiva kuitenkin ollut huomata, että ilman niitäkin pärjää. Ja Helsinki (jossa asuin aiemmin viisi vuotta) on nyt paljon tutumpi ja osaan suunnistaa ihan eri tavalla kun älypuhelinta ei ole apuna.

Toki jotkut asiat hankalampia, mutta plussia ehdottomasti enemmän. Yksi merkittävin plussa yksityisyyden säilyttäminen, kun puhelin ei jatkuvasti kerää tietoa missä olen, kenen kanssa, mitä ostan, mitä googlaan, mitä puhun (joo, kaikkea tätä seurataan vaikket usko). Sitten kun kaikki äpit jakavat nämä tiedot ristiin rastiin, se on järisyttävää miten tarkkaa elämääsi seurataan. Ja ei, en puuhastelu laittomuuksia, mutta yksityisyyteni ei ole mikään kauppatavara (etenkään kun siitä rahallista hyötyä en saa minä vaan ihan muut tahot).

Ja keskittymiskyvyn älypuhelin tosiaan syö. Suosittelen kirjaa Kadonnut keskittymiskyky.

Ja vielä niille, joiden mielestä on tosi kätevää kun voi bussimatkalla selata uutisia, lenkillä kuunnella kirjaa jne. Sitä EI pitäisi tehdä jatkuvasti, vaan aivot nimenomaan kaipaavat nollausta. Ne eivät kestä jatkuvaa informaatiotulvaa. Etenkin kun se älylaite osaa jostain kumman syystä tarjota juuri sinua kiinnostavaa sisältöä, mikä sitten kuormittaa aivoja entistä enemmän. Tekee hyvää istua se bussimatka ihan rauhassa ilman mitään ärsykkeitä, tarkkailla ympäristöä joka ei vaadi sinulta mitään reagointia.

Mä kuuntelen meditointimusiikkia puhelimelta. 

Mä asun Lontoossa, jossa on 60 000 katua ja 272 metroasemaa. Kyllä aika hankalaksi elämä menisi jos paperikarttaan vaihtaisin. 

N42 kirjoitti:

Old school luddiitin teksti voisi olla minun kirjoittamani!

En halua kuulua zombiejoukkoon, joka tuijottaa puhelintaan kaiken valveillaoloaikansa, itse käytän puhelinta soittamiseen, tekstaamiseen ja herätyskellona. Muutama vuosi sitten vaihdoin prepaidiin siitä syystä, etten halunnut liittymääni nettiä, jota en tarvitse.

Käytän tablettia tai läppäriä silloin kun nettiä käytän, muulloin keskityn ihan oikeaan elämään.

Autossa old school navigaattori ja jos kävellen joudun suunnistamaan vieraaseen paikkaan, tutkin reitin kartalta etukäteen ja teen muistiinpanoja ihan paperille tarvittaessa.

On sitä jum...lauta eletty ja pärjätty ennen älyluurejakin!

Ja on sitä saatana synnytettykin ennen saunassa ilman hienoja sairaaloita. Aivan turhanpäiväisiä laitoksia tuommoiset.

News flash: Pikaviestisovellukset eivät ole pakollisia, jos ei halua olla 24/7 tavoitettavissa. Tämän lisäksi ne voi väliaikaisesti laittaa pois päältä, kun ahdistus oikein iskee. Toivottavasti kaikki palvelut siirretään pian verkkoon.

Vierailija kirjoitti:

N42 kirjoitti:

Old school luddiitin teksti voisi olla minun kirjoittamani!

En halua kuulua zombiejoukkoon, joka tuijottaa puhelintaan kaiken valveillaoloaikansa, itse käytän puhelinta soittamiseen, tekstaamiseen ja herätyskellona. Muutama vuosi sitten vaihdoin prepaidiin siitä syystä, etten halunnut liittymääni nettiä, jota en tarvitse.

Käytän tablettia tai läppäriä silloin kun nettiä käytän, muulloin keskityn ihan oikeaan elämään.

Autossa old school navigaattori ja jos kävellen joudun suunnistamaan vieraaseen paikkaan, tutkin reitin kartalta etukäteen ja teen muistiinpanoja ihan paperille tarvittaessa.

On sitä jum...lauta eletty ja pärjätty ennen älyluurejakin!

Mä joudun menemään vieraisiin paikkoihin lähes päivittäin, en kyllä viitsisi turhaan haaskata aikaani paperille kirjoittamiseen vaikka se kuulostaakin aika sympaattiselta. Samaten en välttämättä aina tiedä etukäteen minne ole menossa, jos vaikka tapaamispaikka muuttuu kesken kaiken tai yllättäen tulee nälkä ja tekee mieli löytää vaikka meksikolainen ravintola.

En tiedä sinusta, mutta moni älypuhelimellinen kyllä haaskaa sitä aikaansa puhelimensa kanssa todella paljon kaikkeen täysin turhaan. Siihen nähden se sympaattinen paperille kirjoittelu vie aikaa vain hyvin vähän. Ja toki puhelin on kätevä jos tulee pikainen tarve löytää juuri jotain tiettyä, esim. se meksikolainen. Itse pyrin irti sellaisista tarpeista ja olen nyt reilun vuoden reissannut ilman älypuhelinta ja se on ollut ihanaa. Joissakin kohteissa on netistä tullut etukäteen etsittyä ravintoloita ja katsottua reitit niihin. Tämäkin on vähentynyt sillä kivempaa on haahuilla ympäriinsä ja katsoa mikä paikka vaikuttaisi kutsuvalta. Juuri tulin edellisestä reissusta, jossa uskomattoman hyvä ravintola tuli sattumalta eteen. Jälkeenpäin etsin tietoa ko. ravintolasta ja esimerkiksi Tripadvisorissa se tuskin koskaan olisi tullut vastaan koska sillä oli vain yksi arvostelu. Jonkun mielestä hölmön hommaa, mutta onneksi meillä on vapaus valita :)

Vierailija kirjoitti:

N42 kirjoitti:

Old school luddiitin teksti voisi olla minun kirjoittamani!

En halua kuulua zombiejoukkoon, joka tuijottaa puhelintaan kaiken valveillaoloaikansa, itse käytän puhelinta soittamiseen, tekstaamiseen ja herätyskellona. Muutama vuosi sitten vaihdoin prepaidiin siitä syystä, etten halunnut liittymääni nettiä, jota en tarvitse.

Käytän tablettia tai läppäriä silloin kun nettiä käytän, muulloin keskityn ihan oikeaan elämään.

Autossa old school navigaattori ja jos kävellen joudun suunnistamaan vieraaseen paikkaan, tutkin reitin kartalta etukäteen ja teen muistiinpanoja ihan paperille tarvittaessa.

On sitä jum...lauta eletty ja pärjätty ennen älyluurejakin!

Ja on sitä saatana synnytettykin ennen saunassa ilman hienoja sairaaloita. Aivan turhanpäiväisiä laitoksia tuommoiset.

Synnyttäminen sairaalassa on tainnut lisätä hyvinvointia vähentämällä lapsikuolleisuutta melkoisesti. Siitä voi olla montaa mieltä kuinka paljon älypuhelimet ovat lisänneet hyvinvointia vai ovat kenties vähentäneet sitä,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aloittajaa vajaat kymmenen vuotta vanhempi, ja teininä saamani Nokian peruspuhelin toimii edelleen vallan mainiosti. Netissä olen läppärillä, kalenteri on perinteinen paperinen. En tarvitse musiikkia tai podcasteja viihdykkeeksi kaupungilla kuljeskellessani, ei niihin jaksaisi melussa kuitenkaan keskittyä. Matkustaessa käytän paperikarttaa tai kysyn neuvoa joltakulta, kuvia otan digikameralla yleensä matkoilta tai juhlista. Arkeani en näe niin ihmeellisenä, että sitä pitäisi jatkuvasti ikuistaa kuviksi saatikka ladata sosiaaliseen mediaan. Matka- ja maksukortit ovat edelleen olemassa fyysisinä kortteina, ja käteistäkin löytyy joskus, etenkin ulkomaanmatkoilla. Moni pudistelee päätään ja pitää minua varmaan ihan dinosauruksena, mutta hymy hyytyy siinä vaiheessa kun älypuhelimesta tyhjenee yllättäen akku. Olen nähnyt, kuinka kaverilta meni valokuvat, matkakortti ja seuraavan päivän junaliput, eikä ongelma ratkennut ennen uuden puhelimen ostoa ja useamman satasen investointia. Ei sillä, etteikö muilla saisi olla älylaitteita, mutta itselleni se aika tulee vasta kun GSM-verkko ajetaan alas.

Valokuvat eivät kyllä puhelimesta katoa mihinkään jos on pilvipalvelut päällä. Matkaliput ja boarding passit olen kyllä aina itse koittanut printata varmuuden vuoksi siltä varalta että puhelimesta loppuu akku tai menee rikki, kaupungin sisäisessä liikenteessä maksan lähimaksulla suoraan puhelimelta ilman turhia paperilippuja.

No siinäpä se, kun kaverillani ei jostain syystä pilvipalvelu toiminut. Jatkuva huoli rikkoutumisesta ja varautumiset pilvipalveluilla (joka ttietysti voi olla käytössä moneen muuhunkin), varavirtalähteillä, näytön panssarilaseilla, kameran linssisuojilla ja printtaamisilla ovat asioita, jotka mielestäni vähentävät älypuhelimen kätevyyttä melkoisesti. Mutta tosiaan, kuka mitäkin kätevänä pitää.

Tulen nyt monta kuukautta myöhässä kommentoimaan tähän ketjuun, mutta täälläkin yksi älypuhelimeton (35 v)! Ihana tietää, että meitä on muitakin. Oma tarinani on sellainen, että vannoin vuoteen 2016 asti, että en koskaan tule hankkimaan älypuhelinta. Sitten kumminkin hankin, käytin sitä neljä vuotta ja nyt olen ollut taas ilman reilut kolme vuotta, koska halusin takaisin rauhallisempaan ja yksinkertaisempaan elämään, enkä halua olla Googlen tai Applen orja. Minulla on käytössä yli 20 vuotta vanha Nokia 3310, joka toimii hyvin ja luotettavasti, tosin akku on pitänyt uusia. Aluksi tosin piti tuttuja muistutella, että lähettävät pidemmät tekstiviestit useammassa osassa, sillä yli 3 tekstiviestin pituiset viestit eivät tule perille, ja että esim. emojit vievät paljon tekstiviestin merkkimäärää. Eivätkä ne puhelimessani näykään. Olisin toki voinut hankkia myös uudemman mallisen näppäinpuhelimen, jossa näitä rajoitteita ei olisi, mutta vanhassa Nokiassa on myös nostalgiaa - minulla oli samanlainen puhelin yläasteella. Vanhempieni kätköistä löytyi myös autolaturi kyseiselle mallille. Tosin se ei ole monestikaan käytössä, kun akku kestää muutenkin niin hyvin.

Mitä kauemmin olen ollut ilman älypuhelinta, sitä absurdimmalta vaikuttaa muiden ihmisten touhu laitteidensa kanssa. Juurikin orwellmaiselta, tai Black Mirror -sarjalta. Itsekään en tunne itseni lisäksi juuri ketään, joka ei älypuhelinta käyttäisi, lähinnä mummoni ja äitini.

Miten pärjään ilman älypuhelinta? Erittäin hyvin. Asun pienellä paikkakunnalla, jonka kadunnimet muistan ulkoa, joten äärimmäisen harvoin tulee tilanteita, että tarvitsisin karttasovellusta. Tällöin katson reitin etukäteen tietokoneelta ja kirjoitan/piirrän sen muistiin. Ulkomailla olen käynyt 2 kertaa elämässäni, molemmat kerrat aikana ennen älypuhelinta. Tällöin ostin kohteesta paikallisen paperisen kartan, jonka avulla suunnistin. Verkkopankkiasiat hoituu tietokoneella. Kaupassa maksamiseen käytän ihan pankkikorttia tai käteistä, vaikka sen käytöstä saakin nykyään pahoja katseita, eikä se joka putiikissa enää edes käy, mikä sekin on vääryys. Lenkillä käydessäni kuuntelen luonnon ääniä, autolla ajaessa moottorin hurinaa ja omia ajatuksiani. Toki radio/cd-soitin autostani löytyisi, mutta ne ovat erittäin harvoin päällä. Kotona saatan kuunnella musiikkia/podcastia/äänikirjaa tietokoneen kautta. Esim. kirjaston äänikirjapalvelua pystyy käyttämään selaimella, ja on kaiken lisäksi ilmainen. Musiikkiin ja podcasteihin minulla on Spotify sovellus tietokoneessa, kun kaikki vanhat CD-levyt on tullut vietyä divariin. Kanniskelen taskukalenteria mukana laukussa, se nyt ei paljoa paina. Kuvia otan ihan digikameralla, ja aika harkiten niitä tuleekin nykyään otettua vs. älypuhelimella piti kuvata kaikkea jonninjoutavaa.

Niin ja en tosiaan käytä myöskään sosiaalista mediaa, vaikka sitä tietokoneella voisinkin käyttää. Sosiaalisessa mediassa ehdin olla 10 vuotta ja sen käytön lopetin jo ennen älypuhelimen käyttöä, ja molemmat päätökset ovat parantaneet elämänlaatua huomattavasti!

Vierailija kirjoitti:

Minulle puhelin on tärkeä ihan jo sen kamerankin takia. En postaile kuvia sosiaaliseen mediaan, mutta on ylipäätään kiva, että pystyy ottamaan kuvia kivoista hetkistä. 

Kai sitä voi ottaa niitä kuvia ihan tavallisella kamerallakin?

Vierailija kirjoitti:

N42 kirjoitti:

Old school luddiitin teksti voisi olla minun kirjoittamani!

En halua kuulua zombiejoukkoon, joka tuijottaa puhelintaan kaiken valveillaoloaikansa, itse käytän puhelinta soittamiseen, tekstaamiseen ja herätyskellona. Muutama vuosi sitten vaihdoin prepaidiin siitä syystä, etten halunnut liittymääni nettiä, jota en tarvitse.

Käytän tablettia tai läppäriä silloin kun nettiä käytän, muulloin keskityn ihan oikeaan elämään.

Autossa old school navigaattori ja jos kävellen joudun suunnistamaan vieraaseen paikkaan, tutkin reitin kartalta etukäteen ja teen muistiinpanoja ihan paperille tarvittaessa.

On sitä jum...lauta eletty ja pärjätty ennen älyluurejakin!

 

Ja on sitä saatana synnytettykin ennen saunassa ilman hienoja sairaaloita. Aivan turhanpäiväisiä laitoksia tuommoiset.

Sairaaloiden ja älypuhelimien rinnastaminen toisiinsa on aivan älytöntä. Sairaalat ovat oikeasti tarpeellisia, älypuhelimet taas ovat turhake, joka aiheuttaa ihmisille enemmän haittaa kuin hyötyä. Minun mielestäni teknologian kehitys olisi saanut pysähtyä jonnekin vuoden 2005 tienoille. Siihen asti teknologian kehitys teki elämästämme helpompaa, sen jälkeen se on taas vaikeuttanut sitä viemällä kaiken aikamme ja mielenterveytemme koukuttamalla meidät pikkuisten ruutujen orjiksi.

Mä en oo niin tyhm että nyt ttä maksaisin 300-500€ parin vuoden välein jostain älypuhelimesta. Tabletilla hoituu kaikki asiat. Perus kytön Nokian känny on pieni ja helppo kantaa mukana ja akku kestää monta päivä. Jos ei ihminen osaa soittaa niin silloin ei ole tärkeää asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Pöytätietokonehullun provo. Kaikki ilmiantakaa tämmöiset heti, että poistuvat nopeasti.

Hullu kuva tulee ainoastaan sinun viestistäsi. Ihan vilpittömästi.

Vierailija kirjoitti:

Mä en oo niin tyhm että nyt ttä maksaisin 300-500€ parin vuoden välein jostain älypuhelimesta. Tabletilla hoituu kaikki asiat. Perus kytön Nokian känny on pieni ja helppo kantaa mukana ja akku kestää monta päivä. Jos ei ihminen osaa soittaa niin silloin ei ole tärkeää asiaa.

Sama. Älypuhelimiin piti myös ostaa jatkuvasti uusia panssarilaseja, kun se lenteli pitkin lattioita. Käytettyjä vanhoja Nokioita olen saanut sukulaisilta ilmaiseksi, eikä ne toristakaan ostettuna paljoa maksa. Itse en tosin omista edes tablettia, vaan hoidan kaikki nettiasiat läppärillä.

Nimimerkki "Huoleton":  Haluan rauhallisen elämän. Sitä jatkan. Olen myös vanhanaikainen puhelinkäyttäjä. Sitäkin jatkan. En halua älypuhelinta.  Asiat ovat tulleet hoidetuiksi.   Laskuni ovat kohtuulliset.  Kaiken häiritsevän ja tyhjänpäiväisen puhelin-yhteydenpidon sijaan  sijaan minulla on kunnollinen tietokone. Silläkään en harrasta tyhjänpäiväisiä puheluita. Tällä vanhanaikaisella systeemillä en mitään ole menettänyt -  päinvastoin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en oo niin tyhm että nyt ttä maksaisin 300-500€ parin vuoden välein jostain älypuhelimesta. Tabletilla hoituu kaikki asiat. Perus kytön Nokian känny on pieni ja helppo kantaa mukana ja akku kestää monta päivä. Jos ei ihminen osaa soittaa niin silloin ei ole tärkeää asiaa.

Sama. Älypuhelimiin piti myös ostaa jatkuvasti uusia panssarilaseja, kun se lenteli pitkin lattioita. Käytettyjä vanhoja Nokioita olen saanut sukulaisilta ilmaiseksi, eikä ne toristakaan ostettuna paljoa maksa. Itse en tosin omista edes tablettia, vaan hoidan kaikki nettiasiat läppärillä.

Kuinka kömpelö oikein olet? Itselläni ei ole tapana heitellä puhelinta eikä muitakaan tavaroita pitkin lattioita. Varmaan paiskot sitä läppäriäsikin ympäriinsä?