Mitä jos kiinnostaa vain taideala, ja työ,mutta tämä ala ei työllistä??

Voit olla vapaa elämäntapataiteilija. Luoda, piirtää, kuvata, kirjoittaa ihan harrastuksena. Tienata se leipä sitten jostain muusta hommasta ja olla asiallinen ja järkevä  :) 

Mulla samantyyppinen juttu, ja mielestäni pitää ottaa muitakin töitä vastaan.

Itsekin olen tehnyt ihan kamalia pee--duuneja ihan vaan rahan takia. Osa ei sovi yhtään mun luonteelle siten, että menen ihan kohtuuttoman huonoon kuntoon henkisesti esim jos työ on lähinnä älyttömän kiireistä asiakaspalvelua. Paremmin mulle sopii esim siivoaminen/hyllytystyö, silloin saa olla kiireistäkin, kunhan ei tarvitse kulua ihmisten kanssa. Väsymys on lähinnä fyysistä silloin. Jos ymmärrätte.

Omalla kohdalla en näe mitään ongelmaa tehdä perustyötä 3pv viikossa ja taidetta 3-4. Jos olisin joku kuvanveistäjä, voisi työskentely olla haastavampaa kalliiden tilojen ja materiaalien takia. Kyllä suunnilleen kaikkialla muualla paitsi Suomessa on selvää, että etenkin aloittelevat taiteilijat tekevät muutakin duunia. Itse olen valmistunut Kuvataideakatemiasta, ja kyllä entisillä opiskelukavereilla on samanlaista. Joskus saa jonkun apurahan tai myy teoksen, mutta en ainakaan minä halua niiden varaan laskea.

Itse en halua tehdä palkkatyönä mitään kulttuuria sivuavaakaan duunia, koska haluan säästää energian omaan taidetyöhön. Palkkatyöni on silti mukavaa, sosiaalista, eikä stressi tule sen mukana kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Mistä lähtien kukaan on tehnyt työtä, johon kokee palavaa intohimoa? :D itse en ainakaan tiedä yhtään ihmistä, joka olisi sillä unelma alallaan tai tekee sitä mikä on todella se oma juttu. Kyllä me kaikki tehdään töitä enemmän tai vähemmän rahan ja muiden etujen takia.

Minä! En jaksaisi päivääkään sellaista työtä, johon en kokisi mitään intohimoa.

Sinuna miettisin mikä on taiteilun jälkeen vähiten huono vaihtoehto ja paremmin työllistävä, ja lähtisin kouluttautumaan sille alalle. Jos taiteilun kautta et saa itseäsi työllistettyä, silloin sulla on olemassa se vaihtoehto b.

Mullakin unelma-ammatti on taiteilija, ja aion maisteriksi valmistumiseni jälkeen panostaa siihen. Samalla kuitenkin hakeudun jatkokoulutukseen omalle alalleni, joten en ole ihan tyhjän päällä, jos taiteilusta ei tulekaan mitään. Siitä olen iloinen ettei raha ole koskaan ollut minulle "se juttu", eli tulen tosi pienellä toimeen ja pystyn elämään mielekästä elämää. Paljon mieluummin teen sitä mistä pidän ja kituuttelen kuin teen jotain mistä en pidä ja tulen paremmin toimeen.

AP on kerrrmaperrse..

Jos olet nuori vaaleverikkö ja Aavikon näköinen, ota yhteyttä Dannyyn, niin se tekee susta iskelmätähden.

Kyllä pitää.

Taide on kiva harrastus, on olemassa monentasoista taidetta ja itsekritiikki on monesti paikallaan.

Kyllähän se jostain kertoo jos taiteella ei saa elantoaan tienattua.

Vierailija kirjoitti:

"Kaikki ei vaan voi elämässä olla pelkästään kivaa ja mielenkiintoista." Oletko ajatellut, että silloin, kun oma ammatti on se intohimo, ei tarvitse raataa niska limassa sen eteen, että saa /on varaa /on aikaa joskus vapaa-ajalla tehdä jotain jolla toipua työn rasituksista? Miksi tuhlata lyhyt elämä siihen, että vain odottaa niitä vähiä vapaita. Enkä nyt tarkoita sitä, että työttömäksi tarvitsisi ryhtyä (harva tykkää oikeasti täysin jouten ollakaan), mutta unelma-ammattia toteuttavat eivät pelkää ajoittaista kitkutusta, sillä sen korvaa työn teosta tuleva hyvinvointi. Mutta toki se kannattaa huolella miettiä etukäteen, ennen kouluttautumista, mihin omat rahkeet riittää.

Kyllä missä tahansa työssä on sitä puurtamista ja niska limassa raatamista vaikka olisi kuinka unelma-ammatti. Vaarallinen ajatus, että unelma-ammatissa ei tarvitse vapaa-ajalla toipumista rasituksista. Lisäksi mistä tahansa työstä paljastuu raadollisia puolia pidemmän päälle.  

Otetaan nyt vaikka esimerkiksi oma ammattini, biologin ammatti. Mitä käytännössä tehdään? Luonnon havainnointia ja älyllistä pohdintaa, kyllä, mutta myös pätkätöissä roikkumista, apurahahakemusten vääntämistä, seminaariesiintymisten stressaamista, kymmenettä kertaa saman artikkelin pilkunviilausta julkaisua varten... Konsulttihommissa vähemmän akateemisia lieveilmiöitä, mutta sitten teet esim. ympäristövaikutusten arviointia kaivosfirmalle tai uudelle motarille.

Mä haaveilin taidealasta koko lapsuuden, hankin kuitenkin kunnon koulutuksen ja tein matalapalkkaisia asiakaspavelutöitä melkein 20 vuotta ja rahoitin sillä elämääni. Tein taidetta siinä sivussa ja nyt se viimein tuottaa niin hyvin että jäin muista töistä pois. Pitkä tie, mutta koen että sen arvoinen.

Ap, sulla on koulutus, voisitko opettaa kansalaisopistossa tai muussa vastaavassa tuntiopettajana tai sijaisena

vaikka. peruskoulussa?

Ei sen työn tarvitse olla mitään suurta intohimoa joka päivä. Itseään voi kehittää ja toteuttaa muutenkin. Toki on ihan hyvä, jos löytää työn jolla on syvempi merkitys itselle, mutta tuosta on tehty joku outo pakko nykypäivänä. Kai tämä on sitä samaa laatua kun hyvä ja pitkä parisuhde ei riitä, vaan pitää olla suurta paloa elämän loppuun asti.

Ihan ok työ jolla elättää itsensä on riittävästi. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pitää. Vapaa-ajalla sitten taiteilet.

Toisinpäin. Taiteet työksesi ja vapaa-ajalla hankit vähän lisätienestejä. Opetustyötä tms.

Työ ja nattaa olla se suuri intohimo. Silloin on onnellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä. Luuletko, että monikaan saa toteuttaa työssä itseään kovin syvällisesti. Terveen ihmisen on kuitenkin elätettävä itse itsensä, itse ajattelen näin. Ilmeisesti moni ei nykyään niin ajattele ja luullaan, että on jokaisen oikeus saada joku upea työ.

Siis mulla on jo taidealan koulutus, mutta en ole saanut ttöitä. mietin, mitä nyt tehdä?

Haet töitä muilta aloilta. Kun et luultavasti saa, hankit koulutuksen alalle, joka työllistää.

Taidealalla on vähän sama tilanne kuin urheilussa. Harva sillä pelkästään elää. Tai viihdealalla.

Selvä provo, älkää hyvät ihmiset ottako tosissaan.

Suurin virhe on kuunnella näitä massoja ketkä ei usko että voivat tehdä jotain merkityksellistä ja menestyä sillä.

Kyse ei ole alasta, mutta kyse voi olla tuotteistuksesta, työnteon muodosta (palkollinen/yrittäjä), oheistaitojen kehittämisestä...

En tiedä mitä taidealan koulutus sisältää, mutta millään formaalilla koulutuksella en ole kokenut saavani oikeita avaimia. Olen tarvinnut hirveästi itseopiskelua, täydentäviä vapaarahoitteisia yksityisiä koulutuksia, hörhöhippimenetelmiä... Ja hitaasti mutta varmasti olen edennyt suuntaan johon haluan sokeasti luottaen. Se mihin keskityt ja jonka eteen näet vaivaa, sen on lopulta kehityttävä johonkin suuntaan.

Taiteilijoilla oma ajatukseni, että monella on väärä tuote. Esim. Taulut tai jotkut kahvikipot eivät ehkä elätä. Mutta esim. Belgiassa elää tyyppi joka rahastuu tekemällä design-koirankoppeja, suunnittelee esim. Mätsäämään asuintalon ulkoasuun. Luova ala vaatii paljon muutakin luovuutta ja taitoa kuin itse teknisen taiteellisen osaamisen ja kutsumuksen - ja niiden oivaltaminen ja oppiminen on mielestäni se sudenkuoppa eikä ala itse.

Varokaa, ettei harrastuksesta tule ammattia.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen niin kuin sinä. Olen taiteilija/kuvittaja, enkä voisi kuvitella tekeväni mitään muuta.

Kuitenkin, ole realisti. Voit käydä taidealan koulutuksen jos tahdot, mutta varaudu tekemään muutakin työtä samalla kun aloittelet taideuraasi (ellet halua kituuttaa ilman tuloja). Taidealan työpaikkoja ei ole, ja esimerkiksi itse olen sen vuoksi yksinyrittäjä. Välillä on rikkaampia kuukausia, välillä niin köyhiä että itkettää.

Tämä on intohimoammatti jossa pitää olla äärimmäisen sinnikäs. Lisäksi sinulla tulee olla joku oma juttu joka myy. Taiteilijoita on enemmän kuin kysyntää.

Punnitse alan faktojen hyviä ja huonoja puolia.

Tämä.  Lisäisin vielä opettele kieliä, sillä muissa maissa on enemmän taideperusteisia työpaikkoja.  Itse en saanut rohkaisua ja taide jäi, yhä kymmenien vuosien päästä välillä harmittaa, ja mietin, jospa olisin uskaltanut.

Vierailija kirjoitti:

Taideterapeutiksi?

Nämä jos ovat hyviä ehkä saavat työtä, mutta onko se taiteen tekemistä. Vai taiteen kautta ansaitsemista. Koulutus on pitkä ja kallis, kaikki eivät alelle edes sovi.  Terapeutiksi siis.