En saa ensimmäistäkään lasta
Tässä iässä kun tuntuu, että kaikki muut saavat lapsia.
Itse haluan lapsen ja mies haluaa lapsen. Ollaan yritetty jo pari vuotta, mutta terveydenhuolto ei suostu ottamaan vakavasti, koska mies tekee reissutyötä ja on kerran kuukaudessa kotona vähän pidemmän aikaa. On kuulemma yrityksen puutetta ja meidän pitää antaa aikaa. Testailen ovulaatiotani ja mies on juuri näinä päivinä yleensä kotona ja hieman ennen sitä eli pitäisi kaiken järjen mukaan olla mahdollista.
Nyt on tullut oikealta ja vasemmalta ilmoitusta raskauksista ja tunnen epäonnistuneeni. Enää en pysty edes täysin iloitsemaan toisten raskauksista. Tulen aivan mielettömän surulliseksi ja kateelliseksi näistä uutisista. Meitä on neljän naisen tiivis porukka ja kolme heistä on raskaana nyt. Minulle ei enää edes vastata viesteihin ja viimeisin mitä vastattiin on, että en voi ymmärtää mitään tai antaa vinkkejä mihinkään kun en ole äiti tai edes raskaana. Töissä meidän viiden hengen tiimistä (kolme naista ja kaksi miestä) kaksi on jäämässä äitiyslomalle tämän vuoden aikana ja minua lohdutellaan, että kyllä sinäkin vielä koet äitiyden ihanuuden. Veljeni odottaa vaimonsa kanssa heidän ensimmäistä lastaan ja minusta tulee täti ensimmäistä kertaa.
Koitan olla onnellinen, mutta en vain kohta enää pysty millään. Itken jo nyt kun näen sosiaalisessa mediassa jonkun odottavan lasta tai saaneensa vastasyntyneen lapsen syliinsä. Koen olevani täysin epäonnistunut muutenkin elämässä ja vain pyristelen eteenpäin ja nyt sitten tämä lisäksi.
Lapsettomaksi jään minäkin. Tuhosin omalla käytökselläni viimeisimmän hyvän seurustelusuhteeni, ja nyt alkaa aika loppua kesken.