Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsiluvusta keskustelu aiheuttaa riidan
Valo
14.06.2023 |
Meillä on kolmevuotias ihana, aurinkoinen lapsi. Olen jo jonkin aikaa haaveillut toisesta lapsesta. Täytän 36, mieheni on yli nelikymppinen. Koen, että nyt olisi hyvä alkaa yrittämään toista lasta, koska en ole enää ihan nuori.
Haasteena kuitenkin on, että emme pysty keskustelemaan vauva-asiasta ilman, että mieheni hermostuu ja keskustelu kääntyy tosi ikäväksi. En ole painostanut asiassa mitenkään, vaan tosi varovasti kysynyt, voisiko hän vielä haluta perheenlisäystä ja jos, niin millä aikataululla. Mies on suuttunut ja sanonut, että haluan väkipakolla vauvan, vaikka elämä on yhtä selviytymistä.
Meillä minä olen hoitanut käytännössä kaikki yöheräämiset ja kodin askareet myös palattuani töihin. Mies vaihtoi vauva-aikana vastuulliseen unelmatyöhönsä, johon kuuluu paljon matkustelua, ja miehen ollessa työreissuilla minä tietysti otan täyden vastuun lapsesta ja kodista. Olen ollut välillä aika väsynyt yöheräilyistä, mutta siitä huolimatta koen, että tämä pikkulapsiaika on pääosin taianomaista ja ihanaa, aika menee liian nopeasti! Miehellä on harrastuksia, treenaa vähintään tunnin tai kaksi joka päivä, ja lisäksi käy reissuissa urheiluharrastustensa takia. Myös minä saan omaa aikaa iltaisin, ja parisuhdeaikaa olisi lapsen ollessa päikkäreillä ja yöunilla. Minusta tämä elo yhden lapsen kanssa on aika leppoisaa.
Suoraan sanottuna ottaa päähän, että mies valittaa arjen raskautta vaikka nukkuu vähintään 8 tunnin yöunet, reissaa, jaksaa treenata. On lapsen kanssa kahdestaan korkeintaan tunnin iltaisin. Toki hänellä on tunteisiinsa oikeus ja ihmiset kokevat asiat niin eri tavoin. Olen kysynyt onko jotain, missä voisin auttaa tai mistä haluaisi puhua, mutta ei suostu puhumaan tunteistaan. Välillä vaan sitten tuhahtaa, että huonostihan tässä parisuhteessa menee ja arki on niin rankkaa. Tuntuu että perhe-elämä on hänelle painajaista, vaikka meillä pitäisi olla kaikki hyvin.
Olen ihan umpikujassa. Haluaisin vastauksia vauva-asiaan, koska se on minulle tosi tärkeä juttu, enkä haluaisi odottaa liian pitkään. Haluaisin, että mieheni olisi onnellinen eikä jatkuvasti olisi naama väärinpäin, koska myrkyttää meidän kodin ilmapiirin.
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naisellakin on oikeus haluta lapsia. Nyt suuri osa puolustaa miestä. Jos on tasavertainen liitto niin asioista pystyy keskustelemaan suoraan. Nyt keskustele rauhallisesti miehesi kanssa halustasi saada toinen lapsi ja siitä että kohta ikä tulee vastaan. Jos mies suoraan sanoo ettei halua lasta niin pyydä perusteluja. Myöhemmin alkaa kaduttaa jos nyt ette pääse yhteisymmärrykseen puolin ja toisin. On isoista asioista kysymys.
Hän on JO SANONUT perustelut. Hänellä EI OLE HYVÄ OLLA.
Mikä perustelu tuo on? No ei näköjään vaimollakaan ole hyvä olla. Kummallakin tulisi olla olo että tulee kuulluksi.
Niin, mies on sanonut ettei halua lasta ja nainen on sanonut että haluaa. Kumpikin on tullut kuulluksi. Nainen nyt vaan ei suostu hyväksymään tuota vastausta.
Niin se menee, eli lasta haluamatonta ei voi kukaan pakottaa lapsen hankintaan, täytyy olla todella itsekäs juntti joka sellaista edes yrittää.
Mitkäs ne naisen perustelut toiselle lapselle ovat? Ovatko ne jotenkin parempia?
Jos on suhteessa huono olla ja arki kärsimystä, niin siinä on hyvät syyt olla tekemättä lisää lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinulla on oikeus puhua tuosta lapsiluvusta miehen kanssa asiallisesti. Sanot suoraan, mikä on toiveesi. Lapsellista häneltä suuttua. Ihmeellistä myös, että valittaa arjen raskaudesta.
Kieltämättä sun mies kuulostaa vähän keskenkasvuiselta samalla tavalla kuin oma mieheni. Vielä raskaana ollessa luulin hänen ottavan enemmän vastuuta vanhempana, mutta hän käyttäytyy kuin miehesi. Mieheni kyllä rakastaa lastaan yli kaiken, mutta ei vietä riittävästi aikaa lapsen kanssa. Olen myös hoitanut kaikki yöheräämiset ja enimmäkseen lapsenhoidon sekä kotityöt.
Äitiys ja lapset on kuitenkin ihaninta, mitä tiedän, joten kaikesta huolimatta olisin valmis toiseen lapseen. Mieheni puhui raskausaikana parista lapsesta, mutta on nyt muuttanut mieltään. Nyt mietin, pitääkö todella erota ja yrittää vielä päästä kohti unelmaa.
"Mies ei vietä riittävästi aikaa lapsen kanssa". Entäs jos tehtäisi tähän toinenkin, ehkäpä hän alkaa viettää enemmän aikaa ensimmäisenkin kanssa + sitten sen uudenkin vielä päälle. Tai ei mua oikeasti kiinnosta, edes lasten kannalta viettääkö vai eikö, mä haluan ja voin vaikka käyttää tätä syyllistämiskeinona uhriutumiseen myöhemmin. En voi hävitä, voin vain saada. Kuulostaa validilta.
Kyllä mä naisena pärjäisin kahden lapsen kanssa. Miehellä on vaikeuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuuntelee ihmisten kokemuksia parisuhteista, niin miehet kuulostavat itsekkäiltä ja heikoilta. Miehet vaativat omia harrastuksia, omaa aikaa, eivätkä jaksa jakaa lastenhoitovastuuta tai hoitaa kotitöitä. Heillä on jostain syystä lupa olla hyvin itsekkäitä.
Onneksi on toki olemassa paljon vastuullisia miehiä, jotka jakavat kaiken puolison kanssa.
Eikös se ole erittäin vastuullista kieltäytyä tekemästä lisää, jos ei pärjää yhdenkään kanssa vaan elämä on yhtä kärsimystä jo nyt?
Tottakai se on vastuullista kieltäytyä. Puhuinkin tilanteesta, jossa on jo lapsi tai lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinulla on oikeus puhua tuosta lapsiluvusta miehen kanssa asiallisesti. Sanot suoraan, mikä on toiveesi. Lapsellista häneltä suuttua. Ihmeellistä myös, että valittaa arjen raskaudesta.
Kieltämättä sun mies kuulostaa vähän keskenkasvuiselta samalla tavalla kuin oma mieheni. Vielä raskaana ollessa luulin hänen ottavan enemmän vastuuta vanhempana, mutta hän käyttäytyy kuin miehesi. Mieheni kyllä rakastaa lastaan yli kaiken, mutta ei vietä riittävästi aikaa lapsen kanssa. Olen myös hoitanut kaikki yöheräämiset ja enimmäkseen lapsenhoidon sekä kotityöt.
Äitiys ja lapset on kuitenkin ihaninta, mitä tiedän, joten kaikesta huolimatta olisin valmis toiseen lapseen. Mieheni puhui raskausaikana parista lapsesta, mutta on nyt muuttanut mieltään. Nyt mietin, pitääkö todella erota ja yrittää vielä päästä kohti unelmaa.
"Mies ei vietä riittävästi aikaa lapsen kanssa". Entäs jos tehtäisi tähän toinenkin, ehkäpä hän alkaa viettää enemmän aikaa ensimmäisenkin kanssa + sitten sen uudenkin vielä päälle. Tai ei mua oikeasti kiinnosta, edes lasten kannalta viettääkö vai eikö, mä haluan ja voin vaikka käyttää tätä syyllistämiskeinona uhriutumiseen myöhemmin. En voi hävitä, voin vain saada. Kuulostaa validilta.
Kyllä mä naisena pärjäisin kahden lapsen kanssa. Miehellä on vaikeuksia.
No laita sitten uho käytäntöön, on monia mahdollisuuksia hankkia lapsi muutenkin kuin juuri sen miehen kanssa. Koska voit. Koska pärjäät. Koska et tarvitse ketään muuta jota vastuuttaa. Itsestäänselvä ratkaisu ja kaikkien kannalta toimiva sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinulla on oikeus puhua tuosta lapsiluvusta miehen kanssa asiallisesti. Sanot suoraan, mikä on toiveesi. Lapsellista häneltä suuttua. Ihmeellistä myös, että valittaa arjen raskaudesta.
Kieltämättä sun mies kuulostaa vähän keskenkasvuiselta samalla tavalla kuin oma mieheni. Vielä raskaana ollessa luulin hänen ottavan enemmän vastuuta vanhempana, mutta hän käyttäytyy kuin miehesi. Mieheni kyllä rakastaa lastaan yli kaiken, mutta ei vietä riittävästi aikaa lapsen kanssa. Olen myös hoitanut kaikki yöheräämiset ja enimmäkseen lapsenhoidon sekä kotityöt.
Äitiys ja lapset on kuitenkin ihaninta, mitä tiedän, joten kaikesta huolimatta olisin valmis toiseen lapseen. Mieheni puhui raskausaikana parista lapsesta, mutta on nyt muuttanut mieltään. Nyt mietin, pitääkö todella erota ja yrittää vielä päästä kohti unelmaa.
"Mies ei vietä riittävästi aikaa lapsen kanssa". Entäs jos tehtäisi tähän toinenkin, ehkäpä hän alkaa viettää enemmän aikaa ensimmäisenkin kanssa + sitten sen uudenkin vielä päälle. Tai ei mua oikeasti kiinnosta, edes lasten kannalta viettääkö vai eikö, mä haluan ja voin vaikka käyttää tätä syyllistämiskeinona uhriutumiseen myöhemmin. En voi hävitä, voin vain saada. Kuulostaa validilta.
Kyllä mä naisena pärjäisin kahden lapsen kanssa. Miehellä on vaikeuksia.
No laita sitten uho käytäntöön, on monia mahdollisuuksia hankkia lapsi muutenkin kuin juuri sen miehen kanssa. Koska voit. Koska pärjäät. Koska et tarvitse ketään muuta jota vastuuttaa. Itsestäänselvä ratkaisu ja kaikkien kannalta toimiva sellainen.
Miksi enää odotat miehen suostumusta? Hän ei halua selvästikään . Voit hankkia lapsen yksin esim. Hedelmöityshoidoilla, jos et löydä uutta kumppania joka haluaa uusperheen kanssasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ap, opettele nauttimaan ainokaisestasi ja unohda haave toisesta lapsesta.
Nyt elämänne on helppoa kun vauva-arki on ohi.
Kuuntele miestäsi, hän tuntee itsensä ja jaksamisensa.
Ero tuon takia olisi typerää, rikkoa lapsen koti itsekkään unelman takia.
Sinulla olisi oikeus abortoida yhteisesti toivottu lapsi 12 raskausviikon aikana vaikka mies sanoisi mitä, mutta mies ei saisi kieltäytyä lapsesta, jota ei edes ole pantu alulle. Reilu peli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos saatkin kaksoset kolmoset tai vammaisen lapsen? Pärjäätkö silti yksin? onko turvaverkkoja? Mitä, jos eroat ja et kuitenkaan enää saa lapsia? Ei ole helppoja ratkaisuja, mitä vaan voi tapahtua. Jos nyt kaikki hyvin, nauti siitä.
Mulla tuttavapiirissä kans yks joka haluaa lisää lapsia aina vaan ja vastaus "minä kyllä pärjään. Minä minä minä" mut entäs se parisuhde ? Entäs se mies? Todella itsekästä ajattelua.
Kaikki mulle nyt..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tyydyin kohtalooni. Haaveilin vähän isommasta perheestä, mutta nyt kun ajattelen, näin on just hyvä. Rahaa jää enemmän, aikaa jää enemmän, voidaan mahdollistaa muutenkin enemmän.
En halunnut rikkoa toimivaa perhettä itsekkään haaveen myötä. Raskasta oli myydä vauvatavarat pois, mutta mies ymmärsi, että se vie aikansa. Nyt niitäkään ei pyöri nurkissa ja menemme kohti uutta elämänvaihetta.
Kuulostaa että mies pitää lapsiperhe elämää rankkana ja suhdettanne huonona. Tuo on tosi ikävä tietysti sinusta kuulla. Voisitte puhua parisuhteestanne? Mikä siinä mättää miestäsi ja mitä hän toivoisi? Mistä hän haaveilee tulevaisuudessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkäänpä että miehesi haluaa erota tai pettää sinua.
Ainakaan tuon miehen kanssa et taida lasta saada. Alkaa sulla omatkin riskit kasvaa raskauden suhteen.
Etkö voisi nauttia yhdestä lapsestasi? Miksi siihen haluat toisen!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on ahdistunut ja stressaantunut jo tuosta yhdestä, eikä kaipaa enempää vastuuta tai elättejä. Kuka maksaa perheenne laskut? Tulee mieleen, että miehellä mahtaa olla melkoinen taakka harteillaan, vaikka sinä et sitä vauvapsykoosissasi ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naisellakin on oikeus haluta lapsia. Nyt suuri osa puolustaa miestä. Jos on tasavertainen liitto niin asioista pystyy keskustelemaan suoraan. Nyt keskustele rauhallisesti miehesi kanssa halustasi saada toinen lapsi ja siitä että kohta ikä tulee vastaan. Jos mies suoraan sanoo ettei halua lasta niin pyydä perusteluja. Myöhemmin alkaa kaduttaa jos nyt ette pääse yhteisymmärrykseen puolin ja toisin. On isoista asioista kysymys.
Lapsen hankinta ei ole sellainen asia, jossa voidaan tehdä kompromisseja. Joko se lapsi tulee tai se ei tule. Siihen ei ole myöskään kumpaankaan suuntaan kovin hyviä järkiperusteluja, vaan ne ovat aina "mutku, mä haluun" -henkisiä argumentteja ja jos ihmiset haluavat eri asioita, niistä ei voi päästä järkiargumenteilla yhteisymmärrykseen. Toki lapsen saamista vastaan voi aina argumentoida rahaan tai aikaan liittyvillä asioilla, mutta nekin ovat useimmiten prioriteetti- ja arvokysymyksiä ja jos niistä on eriävät näkemykset, ei niissäkään ole kovin helppoa löytää yksimielisyyttä.
Minun mielestäni tärkein lapsenoikeus on syntyä haluttuna ja se koskee kumpaakin vanhempaa. Jos kumpikin vanhempi ei ole 100 % halukas hankkimaan lasta, on sen syntymättömän lapsen kannalta parempi jäädä syntymättä.
-kolmen lapsen isä (joka ei ole hankkimassa pikkuprinsessalle leikkikaveria...)
Mies ei nyt halua lasta mutta mieli voi muuttua myöhemmin. Löytää nuoremman naisen ja tekee sen kanssa lapsia. Naisella tulee ikä ennemmin vastaan. Vaadi perusteluksi muutakin kun en halua muuten jä mietityttämään. Eikö halua lapsia esim sinun kanssasi vai ei koskaan kenenkään kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinulla on oikeus puhua tuosta lapsiluvusta miehen kanssa asiallisesti. Sanot suoraan, mikä on toiveesi. Lapsellista häneltä suuttua. Ihmeellistä myös, että valittaa arjen raskaudesta.
Kieltämättä sun mies kuulostaa vähän keskenkasvuiselta samalla tavalla kuin oma mieheni. Vielä raskaana ollessa luulin hänen ottavan enemmän vastuuta vanhempana, mutta hän käyttäytyy kuin miehesi. Mieheni kyllä rakastaa lastaan yli kaiken, mutta ei vietä riittävästi aikaa lapsen kanssa. Olen myös hoitanut kaikki yöheräämiset ja enimmäkseen lapsenhoidon sekä kotityöt.
Äitiys ja lapset on kuitenkin ihaninta, mitä tiedän, joten kaikesta huolimatta olisin valmis toiseen lapseen. Mieheni puhui raskausaikana parista lapsesta, mutta on nyt muuttanut mieltään. Nyt mietin, pitääkö todella erota ja yrittää vielä päästä kohti unelmaa.
Onpa iljettävää, millaisia kertakäyttöisiä spermanluovuttajia teidän kumppanit on teille lisääntyjänaisille! Itse loukkaantuisin syvästi, jos joku tuntematon, syntymätön lapsi olisi kumppanilleni tärkeämpi kuin minä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies perusteli jo. Ei hänen tarvitse puolustaa oikeuttaan sanoa ei, ei tämä ole oikeudenkäynti jossa parhaat perustelut voittaa.
Ja jos olisi, sillä joka sanoo ei, on veto-oikeus.
PS. Ap ei myöskään ole millään lailla perustellut miksi haluaa lisää lapsia.
Tuo onkin avioliitto ei mikään oikeudenkäynti. Avioliitossa yleensä keskustellaan ja päätetään yhdessä.
"Avioliitossa päätetään yhdessä" . No ei ihan pidä paikkaansa. Jos mies ilmoittaisi tänään , että hän hankkii itselleen vasektomiaan, siihen ei vaimo voi vaikuttaa millään lailla. Se päätös koskee miestä ja hänen omaa kehoaan.
Ja tämä onkin asia, jota suosittelisin jokaiselle miehelle, joka harrastaaseksiä lisääntymisikäisen naisen kanssa. Vasektomia!
Sen voi tehdä myös kumppanilleen kertomatta, jolloin "ylläriraskaus" on myös valheenpaljastus.
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta kerron, että uusi vauva ei pelasta jo huonoa suhdetta. Meille syntyi 4. Lapsi vahinkona, elämänhallinnan kanssa oli ongelmia. Mies katkeroitunut, minä en pystynyt aborttiin. Nyt olen yksin lasten kanssa ja koitan saada rohkeutta lähteä. Mies käyttää henkistä väkivaltaa minua kohtaan, alistaa. Myös taloudellista väkivaltaa. Usein kuulen "sinä halusit näin monta lasta". Luulen, että mies myös pettää.
Myös sinä käytit henkistä väkivaltaa miestäsi kohtaan, kun pakotit hänet neljännen lapsen isäksi vasten tahtoaan-
Puhumattakaan julmuudestasi lapsia kohtaan, kun toit heidät vasiten tuollaiseen elämään. Itsekästä.
Alue: Aihe vapaa
Kokemuksesta kerron, että uusi vauva ei pelasta jo huonoa suhdetta. Meille syntyi 4. Lapsi vahinkona, elämänhallinnan kanssa oli ongelmia. Mies katkeroitunut, minä en pystynyt aborttiin. Nyt olen yksin lasten kanssa ja koitan saada rohkeutta lähteä. Mies käyttää henkistä väkivaltaa minua kohtaan, alistaa. Myös taloudellista väkivaltaa. Usein kuulen "sinä halusit näin monta lasta". Luulen, että mies myös pettää.