Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapsiluvusta keskustelu aiheuttaa riidan
Valo
14.06.2023 |
Meillä on kolmevuotias ihana, aurinkoinen lapsi. Olen jo jonkin aikaa haaveillut toisesta lapsesta. Täytän 36, mieheni on yli nelikymppinen. Koen, että nyt olisi hyvä alkaa yrittämään toista lasta, koska en ole enää ihan nuori.
Haasteena kuitenkin on, että emme pysty keskustelemaan vauva-asiasta ilman, että mieheni hermostuu ja keskustelu kääntyy tosi ikäväksi. En ole painostanut asiassa mitenkään, vaan tosi varovasti kysynyt, voisiko hän vielä haluta perheenlisäystä ja jos, niin millä aikataululla. Mies on suuttunut ja sanonut, että haluan väkipakolla vauvan, vaikka elämä on yhtä selviytymistä.
Meillä minä olen hoitanut käytännössä kaikki yöheräämiset ja kodin askareet myös palattuani töihin. Mies vaihtoi vauva-aikana vastuulliseen unelmatyöhönsä, johon kuuluu paljon matkustelua, ja miehen ollessa työreissuilla minä tietysti otan täyden vastuun lapsesta ja kodista. Olen ollut välillä aika väsynyt yöheräilyistä, mutta siitä huolimatta koen, että tämä pikkulapsiaika on pääosin taianomaista ja ihanaa, aika menee liian nopeasti! Miehellä on harrastuksia, treenaa vähintään tunnin tai kaksi joka päivä, ja lisäksi käy reissuissa urheiluharrastustensa takia. Myös minä saan omaa aikaa iltaisin, ja parisuhdeaikaa olisi lapsen ollessa päikkäreillä ja yöunilla. Minusta tämä elo yhden lapsen kanssa on aika leppoisaa.
Suoraan sanottuna ottaa päähän, että mies valittaa arjen raskautta vaikka nukkuu vähintään 8 tunnin yöunet, reissaa, jaksaa treenata. On lapsen kanssa kahdestaan korkeintaan tunnin iltaisin. Toki hänellä on tunteisiinsa oikeus ja ihmiset kokevat asiat niin eri tavoin. Olen kysynyt onko jotain, missä voisin auttaa tai mistä haluaisi puhua, mutta ei suostu puhumaan tunteistaan. Välillä vaan sitten tuhahtaa, että huonostihan tässä parisuhteessa menee ja arki on niin rankkaa. Tuntuu että perhe-elämä on hänelle painajaista, vaikka meillä pitäisi olla kaikki hyvin.
Olen ihan umpikujassa. Haluaisin vastauksia vauva-asiaan, koska se on minulle tosi tärkeä juttu, enkä haluaisi odottaa liian pitkään. Haluaisin, että mieheni olisi onnellinen eikä jatkuvasti olisi naama väärinpäin, koska myrkyttää meidän kodin ilmapiirin.
Kommentit (136)
Mies ei halua toista lasta missään nimessä, eikä edes olla sinun kanssa, ja sinä haaveilet toisesta lapsesta hänen kanssaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä ap pärjäät yksinhuoltajana kun ei ole enää sitä miehen palkkapussia? Nyt on kivaa ja leppoisaa, mutta entä sitten kun on pakko mennä sinne töihin?
Aika väsynyt läppä. Miksi mies ei haluaisi huolehtia OMASTA lapsestaan? Eikä se OMAN lapsen elatusvelvollisuus katoa mihinkään, vaikka ap eroisikin miehestään. Lapset on hoidettava joka tapauksessa. Ja monella miehellä se on ihan oma valinta käydä töissä. Voihan ap sopia miehensä kanssa, että mies jää lapsen/lasten kanssa kotiin jatkossa.
Ap elää nyt miehen palkan mahdollistamaa elintasoa, tulevaisuudessa mies maksaa lapsesta noin 200 e/kk mikä on paljon vähemmän kuin mitä ap nyt saa. Ja jos ei halua olla pelkkä maksaja, niin miksi ihmeessä haluaisi lisää lapsia, kun nainen tahtoo niitä vain siksi, että se tuo hänelle kivan elintason.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei halua lasta, mutta sinä painostat asialla ja sen takia ilmapiiri kotona on kireä? Unohda se lapsi. Lapsiperhe-elämä ei ole kaikille onnea ja auvoa.
Myös mies voisi saada sen suunsa auki ja kertoa, mikäli ei halua enempää lapsia. Ei ole painostusta jos asiasta haluaa keskustella. Selvänäkijöitäkään meistä harva on.
Eiköhän se mies ole sanonut sen aika monta kertaa aika selvästi ennen kuin on suuttunut. AP ei vain suostu ymmärtämään kuulemaansa, koska ei halua kuulla sitä. Jatkuva jankkaaminen vuodesta toiseen samasta asiasta tuppaa usein ärsyttämään.
Tämähän se on. Ap yrittää aina uudestaan ja uudestaan, jos vaikka miehen ajatukset olisivat muuttuneet. Usko jo ap, ei muutu nyt eikä koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Valo kirjoitti:
Kiitos suorista vastauksista.
En ole mielestäni painostanut miestä. Parin vuoden aikana aihe on ollut esillä ehkä kolme kertaa, ja silloinkin olen kohteliaasti tiedustellut miehen näkemystä ja toiveita.
Kyllä omista unelmista pitäisi pystyä puhumaan ilman pelkoa siitä, miten toinen reagoi.Ap
Hetkinen, ette ole aiemmin puhuneet haaveista ja unelmista esim lasten lukumäärästä?
No esimerkiksi unelma lasten lukumäärästä saattaa hyvin täsmentyä sen ensimmäisen lapsen jälkeen, kun se todellisuus alkaa vähitellen selviämään. Tuskinpa kovinkaan monella vanhemmalla on täysin realistista kuvaa vanhemmuuden vaatimuksista ennen kuin sen ensimmäinen syntyy.
Vierailija kirjoitti:
Vai tällanen tarina tälle päivälle..
Hohhohhoijaa ap...
olet hyvin parrakas naiseksi
Kuten olen aikaisemminkin ihmetellyt, mistä näitä vàjâkkeja joka ikiseen ketjuun riittää? Ihan jokaiseen ketjuun ilmestyy joku idiôòtti huutamaan trollia? Miksi, oi miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Aika ikävästi sanottu, että "elämä on pelkkää selviytymistä".
Ethän sä voi pakottaa miestäsi hankkimaan toista lasta, jos hän ei halua. Mutta toisaalta miehille usein tulee 5-kymppisenä uudelleen vauvakuume, jos olet joku 5-6 vuotta miestäsi ap nuorempi, niin voithan sä mahdollisesti saada toisen lapsen esim. 40.vuotiaana, jos itse vielä siinä tilanteessa haluat toisen lapsen.
Tuo 4-kymppisenä lasten tekeminen on itsekkäintä ikinä. Siinä riskeeraa lapsen terveyden. Tutustukaapa tilastoihin vanhempien iän ja kehitysvammariskin yhteydestä.
Typerä kommentti. Ensinnäkin, jos sikiö on kovin elinkelvoton, raskaus yleensä keskeytyy. Toisekseen Suomessa on mahdollisuus kattaviin sikiöseulontoihin ja ultraäänitutkimuksiin. Moni 40-vuotias on saanut ihan terveen lapsen. Julkisuudessa tällaisia perheitä on ollut viime vuosina paljon. Ilkeämielistä pelottelua mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei halua lasta, mutta sinä painostat asialla ja sen takia ilmapiiri kotona on kireä? Unohda se lapsi. Lapsiperhe-elämä ei ole kaikille onnea ja auvoa.
Myös mies voisi saada sen suunsa auki ja kertoa, mikäli ei halua enempää lapsia. Ei ole painostusta jos asiasta haluaa keskustella. Selvänäkijöitäkään meistä harva on.
Eiköhän se mies ole sanonut sen aika monta kertaa aika selvästi ennen kuin on suuttunut. AP ei vain suostu ymmärtämään kuulemaansa, koska ei halua kuulla sitä. Jatkuva jankkaaminen vuodesta toiseen samasta asiasta tuppaa usein ärsyttämään.
Tämähän se on. Ap yrittää aina uudestaan ja uudestaan, jos vaikka miehen ajatukset olisivat muuttuneet. Usko jo ap, ei muutu nyt eikä koskaan.
Ap taitaa olla näitä: - En mä mitenkään oo painostanu, ottanu vaan puheeks mun toiveita ja haaveita toistuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mitä olette tehneet viime aikoina kahdestaan miehen kanssa? Luultavasti ette mitään. Se, mitä te tarvitsette on PARISUHDEAIKAA. Lapsi hoitoon ja te jonnekin kylpylään yms. Lopetat haihattelun ja vatvomisen toisesta lapsesta ja keskityt mieheesi. Miehesi lähtee suhteesta, jos ette saa asioita kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Päivänselvää on, että jos haluat lisää lapsia niitä on hommattava nyt. Toisaalta kannattaa myös muistaa, että kahden lapsen hoitaminen on ainakin nelinkertainen työ yhteen verrattuna. Mutta jos sinä kannat päävastuun ja selviät siitä niin ei siinä mitään.
Selvittäkää kuitenkin ensin mikä miestä suhteessanne hiertää. Asia voi olla kiinni yllättävän pienestäkin. Varmista, että mies on levännyt, syönyt ja saanut kun otat asian puheeksi.
Leikin nyt vähän selvännäkijää ja veikkaan, että ap on niin kadonnut mammakuplaansa, että mies ei enää edes tunne olevansa parisuhteessa vaan pelkkä elättäjä perheelle. Ap ei ole puhunut mistään oikeasta asiasta vuosiin miehensä kanssa, koska hänelle tulee täydellisenä yllätyksenä, että mies voi pahoin parisuhteessa. Nyt ap haluaa vielä tuoda lisää lapsia tähän toimimattomaan yhtälöön ja miestä ihan ymmärrettävästi ahdistaa, että hänen puolisonsa ei edes yritä ymmärtää häntä, vaan jankkaa vuodesta toiseen niiden lisälapsien hankkimista.
Näin siis sisäinen ennustajaeukkoni sanoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä olette tehneet viime aikoina kahdestaan miehen kanssa? Luultavasti ette mitään. Se, mitä te tarvitsette on PARISUHDEAIKAA. Lapsi hoitoon ja te jonnekin kylpylään yms. Lopetat haihattelun ja vatvomisen toisesta lapsesta ja keskityt mieheesi. Miehesi lähtee suhteesta, jos ette saa asioita kuntoon.
Ei suhdetta millään parisuhdeajalla pelasteta. Parisuhde on tahtotila.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies ei halua lasta, mutta sinä painostat asialla ja sen takia ilmapiiri kotona on kireä? Unohda se lapsi. Lapsiperhe-elämä ei ole kaikille onnea ja auvoa.
Myös mies voisi saada sen suunsa auki ja kertoa, mikäli ei halua enempää lapsia. Ei ole painostusta jos asiasta haluaa keskustella. Selvänäkijöitäkään meistä harva on.
Eiköhän se mies ole sanonut sen aika monta kertaa aika selvästi ennen kuin on suuttunut. AP ei vain suostu ymmärtämään kuulemaansa, koska ei halua kuulla sitä. Jatkuva jankkaaminen vuodesta toiseen samasta asiasta tuppaa usein ärsyttämään.
Tämähän se on. Ap yrittää aina uudestaan ja uudestaan, jos vaikka miehen ajatukset olisivat muuttuneet. Usko jo ap, ei muutu nyt eikä koskaan.
Ap taitaa olla näitä: - En mä mitenkään oo painostanu, ottanu vaan puheeks mun toiveita ja haaveita toistuvasti.
Ja todennäköisesti samalla kertonut, että miehelle selkeästi tärkeät urheilulliset ja uralliset tavoitteet ovat lapsellisia ja miehen pitäisi kasvaa aikuiseksi ja upota siihen samaan käytetyn vaipan hajuiseen vauvakuplaan ap:n kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä olette tehneet viime aikoina kahdestaan miehen kanssa? Luultavasti ette mitään. Se, mitä te tarvitsette on PARISUHDEAIKAA. Lapsi hoitoon ja te jonnekin kylpylään yms. Lopetat haihattelun ja vatvomisen toisesta lapsesta ja keskityt mieheesi. Miehesi lähtee suhteesta, jos ette saa asioita kuntoon.
Ei suhdetta millään parisuhdeajalla pelasteta. Parisuhde on tahtotila.
Ai, että parisuhteessa ei ole tärkeää tehdä asioita yhdessä? Anna kun arvaan: miehesi tahtoi uuden naisen?
Tiedän yhden tälläisen tapauksen jossa oli suurinpiirtein sama homma. Nainen sanoi että toinen lapsi tai ero, no tuli lapsi ja niin tuli erokin parin vuoden päästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitä olette tehneet viime aikoina kahdestaan miehen kanssa? Luultavasti ette mitään. Se, mitä te tarvitsette on PARISUHDEAIKAA. Lapsi hoitoon ja te jonnekin kylpylään yms. Lopetat haihattelun ja vatvomisen toisesta lapsesta ja keskityt mieheesi. Miehesi lähtee suhteesta, jos ette saa asioita kuntoon.
Ei suhdetta millään parisuhdeajalla pelasteta. Parisuhde on tahtotila.
No ihan tasan tarkkaan kaksin vietetyt hetket ovat erittäin tärkeitä parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivänselvää on, että jos haluat lisää lapsia niitä on hommattava nyt. Toisaalta kannattaa myös muistaa, että kahden lapsen hoitaminen on ainakin nelinkertainen työ yhteen verrattuna. Mutta jos sinä kannat päävastuun ja selviät siitä niin ei siinä mitään.
Selvittäkää kuitenkin ensin mikä miestä suhteessanne hiertää. Asia voi olla kiinni yllättävän pienestäkin. Varmista, että mies on levännyt, syönyt ja saanut kun otat asian puheeksi.
Leikin nyt vähän selvännäkijää ja veikkaan, että ap on niin kadonnut mammakuplaansa, että mies ei enää edes tunne olevansa parisuhteessa vaan pelkkä elättäjä perheelle. Ap ei ole puhunut mistään oikeasta asiasta vuosiin miehensä kanssa, koska hänelle tulee täydellisenä yllätyksenä, että mies voi pahoin parisuhteessa. Nyt ap haluaa vielä tuoda lisää lapsia tähän toimimattomaan yhtälöön ja miestä ihan ymmärrettävästi ahdistaa, että hänen puolisonsa ei edes yritä ymmärtää häntä, vaan jankkaa vuodesta toiseen niiden lisälapsien hankkimista.
Näin siis sisäinen ennustajaeukkoni sanoi.
Niin tai ukko on vain epärehellinen ja painaa vieraissa. Miksi se parisuhteesta huolehtiminen olisi ainoastaan vaimon vastuulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Aika ikävästi sanottu, että "elämä on pelkkää selviytymistä".
Ethän sä voi pakottaa miestäsi hankkimaan toista lasta, jos hän ei halua. Mutta toisaalta miehille usein tulee 5-kymppisenä uudelleen vauvakuume, jos olet joku 5-6 vuotta miestäsi ap nuorempi, niin voithan sä mahdollisesti saada toisen lapsen esim. 40.vuotiaana, jos itse vielä siinä tilanteessa haluat toisen lapsen.
Tuo 4-kymppisenä lasten tekeminen on itsekkäintä ikinä. Siinä riskeeraa lapsen terveyden. Tutustukaapa tilastoihin vanhempien iän ja kehitysvammariskin yhteydestä.
Typerä kommentti. Ensinnäkin, jos sikiö on kovin elinkelvoton, raskaus yleensä keskeytyy. Toisekseen Suomessa on mahdollisuus kattaviin sikiöseulontoihin ja ultraäänitutkimuksiin. Moni 40-vuotias on saanut ihan terveen lapsen. Julkisuudessa tällaisia perheitä on ollut viime vuosina paljon. Ilkeämielistä pelottelua mielestäni.
Moni on saanut, mutta moni on myös saanut vammaisen lapsen. Lääketieteelliset tilastot eivät ole ilkeämielistä pelottelua vaan faktoja.
Vierailija kirjoitti:
Miettikää naiset ihan oikeasti perustavat perheitä tuollaisten miesten kanssa.
Tottakai perustuvat. Mies on komea ja menevä, sosiaalisesti supliikki ja yleensä hyväpalkkaisissa töissä. Jokaisen naisen unelmasaalis.
Naiset eivät vaan ymmärrä, että se fyysinen ja sosiaalinen status sekä asema töissä vaatii kovasti työtä eikä vaan laskeudu jostain pään päälle niin kuin elokuvissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai tällanen tarina tälle päivälle..
Hohhohhoijaa ap...
olet hyvin parrakas naiseksiKuten olen aikaisemminkin ihmetellyt, mistä näitä vàjâkkeja joka ikiseen ketjuun riittää? Ihan jokaiseen ketjuun ilmestyy joku idiôòtti huutamaan trollia? Miksi, oi miksi?
Koska tämäkin on vähän väliä julkaistava kertomus, jossa ei aina edes viitsitä yksityiskohtia muuttaa, puhdas trolli siis.
Olemme aikanaan puhuneet ennen esikoista lasten lukumäärästä, silloin mies sanoi että kaksi olisi hänen mielestään sopiva. Ymmärrän, että mieli voi muuttua, mutta asiasta pitäisi pystyä puhumaan suoraan.
Kun aloin haaveilla ensimmäisestä lapsesta, kerroin ajatuksistani miehelle. Hän ei ollut silloin vielä valmis, mutta sovimme, että kertoo kun on. Ja se aika tuli, vauvahaave oli yhteinen. Mies rakastaa esikoistamme, siitä ei ole epäilystäkään.
Mitä raha-asioihin tulee, mies ei elätä minua. Käyn töissä, tienaan ihan riittävästi ja maksamme kulut puoliksi. Hassu olettamus että mies elättäisi meitä.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Vähän nyt niitä valoja päälle.🤣