180 cm vaaleahiuksinen ystävättäreni sai yhteisellä Ranskan ja Espanjan reissullamme paljon huomiota paikallisilta miehiltä. Minä 158-senttisenä en juuri lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Joo, sellaista se on. Mulla on klassisen kauniit piirteet, mutta olen yli 180 cm pitkä. Suomessa harvemmin kukaan lähestyy, toki muutaman rohkaisun otettua joku saattaa tulla ihailemaan. Ihan Keski-Euroopassakin saan paljon enemmän huomiota kuin lyhyemmät ystäväni. Miehillä tuntuu olevan noin keskimäärin parempi itsetunto, esim. itseään pidempi naisystävä ei ole mikään juttu, vaan ylpeästi käsi kädessä vain :)

Nimenoman ylpeästi, on vaan hienoa, kun on saanut iskettyä pitkän ja näyttävän naisen.

Vierailija kirjoitti:

Minua huvitti kun Egyptissä ja Turkissa (kauan aikaa sitten, ja kaveripainostuksen takia, enää en lähde kumpaakaan maahan) miehet ihailivat runsaasti ylipainoista ystävääni, hän on pienirintainen keskivartalolihava, siis omenavartalo. Suomessa ja muualla sivistysmaissa hän ei saa ihailua missään.

Täytyy sanoa, että noitten älähmimaiden miesten ihailu on oksettavaa. Turkissa ei voinut rauhassa syödä kun tarjoilijat pyöri ympärillä. Kaveri tykkäsi, minä en, siksipä emme enää matkusta yhdessä, häntä kiinnosta lomaromanssit, minua ei.

Onko ystäväsi vaaleahiuksinen?

Egyptissä ja Turkissa ihaillaan eniten hoikkia ja vaaleahiuksisia naisia, jos ylipainoinen ystäväsi on vaaleahiuksinen, ja te muut tummempia, sai ystäväsi tottakai suurimman ihailun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh, ulkomailla on katsokaas sellainen juttu että kaikki naisia pokataan hyvinkin agressiivisesti.

Turha olla narsisti ja luulla että olette jotenkin erityisesti heidän mieleen.

Heh, huomasitko, että Ap valitti siitä, että hän ei ollut yritetty pokata ulkomailla.

Joo, mutta eikö oltu jo ekassa viestissä päätetty että ap on palst auli ja kilttimies.

Aika ruma muija pitäisi olla jos eivät ranskalaisetkaan miehet koskisi.