Lue keskustelun säännöt.
Miksi isovanhemmat tulevat passattaviksi pikkulapsiperheeseen eivätkä auta?
Toisesta ketjusta kopioitu viesti, jossa kirjoittaja pohti, miksi appivanhemmat eivät osaa lukea ollenkaan rivien välistä.
"Appivanhemmat olivat meillä pitkän päivän kylässä, kun mieheni oli poissa kotoa. Appivanhemmat eivät hoksanneet lähteä, kun pienen lapsen nukkumaanmenoaika lähestyi. Eivät edes tajunneet kommentista "me ryhdyttäisiin nyt tässä rauhoittumaan nukkumaanmenoa varten ja tekemään Leo-Islan iltapuuhia", että nyt olisi hyvä hetki lähteä kotiin. Appivanhemmat jäivät meille pyörimään vielä siinä vaiheessa, kun lapsi oli jo pinnasängyssä. Lähtivä lopulta, kun olin 20 minuuttia tehnyt kotitöitä appivanhempien maatessa sohvalla ja anoppi totesi, että voisivat lähteä ja antaa minun olla rauhassa. Vihdoin."
Millaiset appivanhemmat makaa sohvalla miniän tehdessä ilmeisesti pikkulapsiperheessä kotitöitä? Miksi tällaisissa tilanteissa ei olla avuksi? Ei ihme, että monilla miniöillä anoppi nyppii, jos käytös on tuollaista.
Kommentit (1703)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa suurin osa pienten lasten vanhempia eivät saa mitään apua. Anopit ja isovanhemmat eivät tupsahda kylään siivoamaan tai yllätysvierailulle, kun 99% on muuttanut jo nuorena opiskelun tai työnperässä satojen, jopa tuhansien kilometrien päähän, mahdollisimman kauas lapsuuden kodista ja se on ollut osa itsenäistymisproserssia ja napanuoran katkaisua, eivätkä jääneet kotinurkille ja lapsuudenkodin lähelle. .
Puhumattakaan, että äiti tai anoppi olisi ollut täyttämässä jääkaapin valmiiksi, kun palaa lomalta. Eikö jokainen osaa ostaa ruokansa itse, kun kaupat auki lähes 24/7. Ja tehdä kotityöt, kun on kodinkoneet keksitty.
Kuulostaa hurjalta, jos kuusi aikuista (lapsen vanhemmat ja molemmat isovanhemmat) pyörittävät lapsiperheen arkea ja jokaisella on sanottavansa kotitöistä ja lastenkasvatuksesta.
Jo ajatellen lapsia.Mistään sellaisesta ei ole puhe, vaan siitä, että kun ne isovanhemmat tulevat kylään, he vain istuvat sohvalla, eivätkä tee mitään. Yleensä vain arvostelevat. Normaali vieras yleensä edes tarjoutuu kattamaan, vie edes omat likaiset astiansa pois, vahtii lapsia, kun isäntä/emäntä valmistelee ruokaa jne.
Mun mielestä olisi outoa, jos vieras tarjoutuisi kattamaan tai tiskaamaan. Lapsen perään saattaisin pyytää hetken katsomaan.
Eri asia jos on etukäteen sanonut "tulen kaupan kautta auttamaan, laitan teille sitten ruuat niin saat levähtää"
Jos tällaista ei ole etukäteen sovittu, ottaisin vauvan kanssa vieraita vastaan vain kun mies on kotona ja ehtii passaamaan.
Missäänhän ei puhuttu tiskaamisesta yhtään mitään, keksit taas päästäsi.
Kyllä se että menee avuksi pöytää katettaessa tai korjatessa on ihan normaaleja käytöstapoja.
Oli ensimmäinen ketjuun kirjoittamani kommentti. Voi olla sinun silmissäsi normaalia, mutta itse en ole tuollaiseen tapaan koskaan törmännyt. Luultavasti alueellinen tai piireistä riippuva kulttuuriero.
Eli tunget kylään, pönötät sohvalla ja seuraat siitä, kun pienten lasten äiti hosuu keittiön ja ruokapöydän väliä, etkä edes omaa lautastasi korjaa pöydästä? Sanoisin että riippuu sivistyksen tasosta, joka sinulla on olematon, jos noin käyttäydyt.
Ei ole tapana mennä kutsumatta kylään. Meillä päin isä hoitaa kahvituksen jos äiti on vauvan kanssa lepäämässä.
Tämä ketju käsittelee tilannetta, jossa appivanhemmat on tunkeneet kylään niin, että kotona on vain se miniä lapsen/lasten kanssa.
En tunge kutsumatta kylään ja en ota vastaan kutsumattomia vieraita jos olen liian väsynyt
Mitä sinä teet niille kynnykseltä sisään puskeville kutsumatta tulleille appivanhemmille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa suurin osa pienten lasten vanhempia eivät saa mitään apua. Anopit ja isovanhemmat eivät tupsahda kylään siivoamaan tai yllätysvierailulle, kun 99% on muuttanut jo nuorena opiskelun tai työnperässä satojen, jopa tuhansien kilometrien päähän, mahdollisimman kauas lapsuuden kodista ja se on ollut osa itsenäistymisproserssia ja napanuoran katkaisua, eivätkä jääneet kotinurkille ja lapsuudenkodin lähelle. .
Puhumattakaan, että äiti tai anoppi olisi ollut täyttämässä jääkaapin valmiiksi, kun palaa lomalta. Eikö jokainen osaa ostaa ruokansa itse, kun kaupat auki lähes 24/7. Ja tehdä kotityöt, kun on kodinkoneet keksitty.
Kuulostaa hurjalta, jos kuusi aikuista (lapsen vanhemmat ja molemmat isovanhemmat) pyörittävät lapsiperheen arkea ja jokaisella on sanottavansa kotitöistä ja lastenkasvatuksesta.
Jo ajatellen lapsia.Mistään sellaisesta ei ole puhe, vaan siitä, että kun ne isovanhemmat tulevat kylään, he vain istuvat sohvalla, eivätkä tee mitään. Yleensä vain arvostelevat. Normaali vieras yleensä edes tarjoutuu kattamaan, vie edes omat likaiset astiansa pois, vahtii lapsia, kun isäntä/emäntä valmistelee ruokaa jne.
Mun mielestä olisi outoa, jos vieras tarjoutuisi kattamaan tai tiskaamaan. Lapsen perään saattaisin pyytää hetken katsomaan.
Eri asia jos on etukäteen sanonut "tulen kaupan kautta auttamaan, laitan teille sitten ruuat niin saat levähtää"
Jos tällaista ei ole etukäteen sovittu, ottaisin vauvan kanssa vieraita vastaan vain kun mies on kotona ja ehtii passaamaan.
Missäänhän ei puhuttu tiskaamisesta yhtään mitään, keksit taas päästäsi.
Kyllä se että menee avuksi pöytää katettaessa tai korjatessa on ihan normaaleja käytöstapoja.
Oli ensimmäinen ketjuun kirjoittamani kommentti. Voi olla sinun silmissäsi normaalia, mutta itse en ole tuollaiseen tapaan koskaan törmännyt. Luultavasti alueellinen tai piireistä riippuva kulttuuriero.
Eli tunget kylään, pönötät sohvalla ja seuraat siitä, kun pienten lasten äiti hosuu keittiön ja ruokapöydän väliä, etkä edes omaa lautastasi korjaa pöydästä? Sanoisin että riippuu sivistyksen tasosta, joka sinulla on olematon, jos noin käyttäydyt.
Ei ole tapana mennä kutsumatta kylään. Meillä päin isä hoitaa kahvituksen jos äiti on vauvan kanssa lepäämässä.
Tämä ketju käsittelee tilannetta, jossa appivanhemmat on tunkeneet kylään niin, että kotona on vain se miniä lapsen/lasten kanssa.
Minun miniäni kutsuu minut tai meidät useinkin heille vaikka poikamme ei ole kotona. Tai juuri silloin, koska tietää saavansa niin paljon apua. Tänään hain lapsen päiväkodista jo yhdeltä, annoin välipalaa, leikin ja vaihdoin vaipat, käytiin ulkona kävelyllä ja hiekkalaatikolla, siivosin keittiön ja imuroin. Sama tapahtuu myös keskiviikkona ja torstaina, perjantaina hän tulee lapsen kanssa meille yöksi ja lähtee sitten toiselle puolelle maata hautajaisiin ja lapsi jää meille hoitoon toiseksi yöksi. Poikamme on matkoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellisuudessa suurin osa pienten lasten vanhempia eivät saa mitään apua. Anopit ja isovanhemmat eivät tupsahda kylään siivoamaan tai yllätysvierailulle, kun 99% on muuttanut jo nuorena opiskelun tai työnperässä satojen, jopa tuhansien kilometrien päähän, mahdollisimman kauas lapsuuden kodista ja se on ollut osa itsenäistymisproserssia ja napanuoran katkaisua, eivätkä jääneet kotinurkille ja lapsuudenkodin lähelle. .
Puhumattakaan, että äiti tai anoppi olisi ollut täyttämässä jääkaapin valmiiksi, kun palaa lomalta. Eikö jokainen osaa ostaa ruokansa itse, kun kaupat auki lähes 24/7. Ja tehdä kotityöt, kun on kodinkoneet keksitty.
Kuulostaa hurjalta, jos kuusi aikuista (lapsen vanhemmat ja molemmat isovanhemmat) pyörittävät lapsiperheen arkea ja jokaisella on sanottavansa kotitöistä ja lastenkasvatuksesta.
Jo ajatellen lapsia.Mistään sellaisesta ei ole puhe, vaan siitä, että kun ne isovanhemmat tulevat kylään, he vain istuvat sohvalla, eivätkä tee mitään. Yleensä vain arvostelevat. Normaali vieras yleensä edes tarjoutuu kattamaan, vie edes omat likaiset astiansa pois, vahtii lapsia, kun isäntä/emäntä valmistelee ruokaa jne.
Mun mielestä olisi outoa, jos vieras tarjoutuisi kattamaan tai tiskaamaan. Lapsen perään saattaisin pyytää hetken katsomaan.
Eri asia jos on etukäteen sanonut "tulen kaupan kautta auttamaan, laitan teille sitten ruuat niin saat levähtää"
Jos tällaista ei ole etukäteen sovittu, ottaisin vauvan kanssa vieraita vastaan vain kun mies on kotona ja ehtii passaamaan.
Missäänhän ei puhuttu tiskaamisesta yhtään mitään, keksit taas päästäsi.
Kyllä se että menee avuksi pöytää katettaessa tai korjatessa on ihan normaaleja käytöstapoja.
Oli ensimmäinen ketjuun kirjoittamani kommentti. Voi olla sinun silmissäsi normaalia, mutta itse en ole tuollaiseen tapaan koskaan törmännyt. Luultavasti alueellinen tai piireistä riippuva kulttuuriero.
Eli tunget kylään, pönötät sohvalla ja seuraat siitä, kun pienten lasten äiti hosuu keittiön ja ruokapöydän väliä, etkä edes omaa lautastasi korjaa pöydästä? Sanoisin että riippuu sivistyksen tasosta, joka sinulla on olematon, jos noin käyttäydyt.
Ei ole tapana mennä kutsumatta kylään. Meillä päin isä hoitaa kahvituksen jos äiti on vauvan kanssa lepäämässä.
Tämä ketju käsittelee tilannetta, jossa appivanhemmat on tunkeneet kylään niin, että kotona on vain se miniä lapsen/lasten kanssa.
Minun miniäni kutsuu minut tai meidät useinkin heille vaikka poikamme ei ole kotona. Tai juuri silloin, koska tietää saavansa niin paljon apua. Tänään hain lapsen päiväkodista jo yhdeltä, annoin välipalaa, leikin ja vaihdoin vaipat, käytiin ulkona kävelyllä ja hiekkalaatikolla, siivosin keittiön ja imuroin. Sama tapahtuu myös keskiviikkona ja torstaina, perjantaina hän tulee lapsen kanssa meille yöksi ja lähtee sitten toiselle puolelle maata hautajaisiin ja lapsi jää meille hoitoon toiseksi yöksi. Poikamme on matkoilla.
Tämä ketju käsittelee kuormittavia pönöttäjä-appivanhempia joita ei ole edes kutsuttu.
Mun anoppi ei nyt ihan puolta vuorokautta vieraillut, mutta pahimmillaan kävi kolmesti päivässä. Asuu kilometrin päässä. Kyllä, oli iso virhe muuttaa noin lähelle. Mutta, ennen vauvaa anoppia ei kiinnostanut mun ja mieheni koti pätkääkään. Bonuksena tuli aina silloin, kun "Heikki" ei ollut kotona.
Ihan liian kauan yritin sopeutua. Nykyään anoppi ei käy, kun ihan viimein meni perille, että meille ei marssita sisään ilman etukäteistä sopimista. En kaipaa jatkuvaa arvostelua, "neuvontaa" tai syvällistä analyysiä jonkun nevöhööd-tuttavan sairauksista tai elämän tragedioista.
Ihanaa, kun nykyään saa olla kotona rauhassa! Sohvalla pomppivat naapurin pojat kiljumisineen ovat pieni haitta ilkeään ja juoruilevaan kaikkitietävään kyylämummuun verrattuna!
Mikä siinä lapsiperheen arjessa on niin vaikeaa, raskasta ja työntäyteistä, kahden vanhemman perheessä, ettei edes vieraita ehdi ottaa vastaan ja oletaan vieraiden auttavan kotitöissä?
Kun on kotitöitä helpottavat kodinkoneet, kaupan hyllyt notkuvat kertakäyttövaipoista ja eineksistä, kaupat auki lähes 24h, työssäkäyvän vanhemmilla lyhyet työpäivät, pitkät lomat ja arkipyhävapaat jne. Ja sitä siisteystasoakin voi laskea, ilman että siitä on terveyshaittoja.
Ja perheessä keskimäärin 1-2 lasta.
Miten nämä tyypit kuvittelevat, vanhempien jaksavat jopa vuosia ja vuosikymmeniä, jos lapsi on vaikeasti sairas tai vanhempi on totaali yksinhuoltaja tai isovanhemmat kuolleet tai hyvin iäkkäitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä lapsiperheen arjessa on niin vaikeaa, raskasta ja työntäyteistä, kahden vanhemman perheessä, ettei edes vieraita ehdi ottaa vastaan ja oletaan vieraiden auttavan kotitöissä?
Kun on kotitöitä helpottavat kodinkoneet, kaupan hyllyt notkuvat kertakäyttövaipoista ja eineksistä, kaupat auki lähes 24h, työssäkäyvän vanhemmilla lyhyet työpäivät, pitkät lomat ja arkipyhävapaat jne. Ja sitä siisteystasoakin voi laskea, ilman että siitä on terveyshaittoja.
Ja perheessä keskimäärin 1-2 lasta.Miten nämä tyypit kuvittelevat, vanhempien jaksavat jopa vuosia ja vuosikymmeniä, jos lapsi on vaikeasti sairas tai vanhempi on totaali yksinhuoltaja tai isovanhemmat kuolleet tai hyvin iäkkäitä?
- Kukaan ei ole olettanut että ne vieraat tekee kotitöitä, vaan että he käyttäytyvät kohteliaasti ja auttavat siinä tilanteessa, jonka itse ovat tunkemisellaan aiheuttaneet
- Jos sinne tungetaan kylään ilmoittamatta ja paikalla on vain toinen vanhempi ja lapset, eikö ne vieraat voi sitä 5-10 minuuttia olla niiden lasten kanssa niin, että se vanhempi saa tarjottavat pöytään?
- On ihan eri asia ITSE kutsua käytöstaitoisia vieraita, jotka viipyvät normaalin vierailuajan kuin yllätysvieraita, jotka vain tupsahtaa ilman käytöstapoja ja viipyy tuntitolkulla
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä lapsiperheen arjessa on niin vaikeaa, raskasta ja työntäyteistä, kahden vanhemman perheessä, ettei edes vieraita ehdi ottaa vastaan ja oletaan vieraiden auttavan kotitöissä?
Kun on kotitöitä helpottavat kodinkoneet, kaupan hyllyt notkuvat kertakäyttövaipoista ja eineksistä, kaupat auki lähes 24h, työssäkäyvän vanhemmilla lyhyet työpäivät, pitkät lomat ja arkipyhävapaat jne. Ja sitä siisteystasoakin voi laskea, ilman että siitä on terveyshaittoja.
Ja perheessä keskimäärin 1-2 lasta.Miten nämä tyypit kuvittelevat, vanhempien jaksavat jopa vuosia ja vuosikymmeniä, jos lapsi on vaikeasti sairas tai vanhempi on totaali yksinhuoltaja tai isovanhemmat kuolleet tai hyvin iäkkäitä?
Mulla oli vauva ja vilkas taapero, myöhemmin kaksi vilkasta taaperoa. Mun arki sujui hyvin, kunhan ei ollut häiriöitä, kuten yllätysvieraita. Ei meille laukannut muita kuin anoppi, mutta hän oli ja on edelleen ihan hirveän kuormittavaa seuraa. En tosin pyytänyt häneltä apua mihinkään, hän kun teki aina kuten itse näkee parhaaksi. Esim saattoi kysyä, tarvitseeko lapsi vaatteita. Joo, uudet lapaset tarvitsis. Seuraavalla kerralla tuo.kirpparilta traktorin, josta puuttuu yksi pyörä. Ei se lapsi huomaa että tämä on rikki! Mutta ilmeisesti lämmittää kuitenkin sormia kuten ne lapaset?
Lisäksi haukkui, "neuvoi" , ilkkui ja mitätöi. Juorusi koko suvun ja tuttavapiirinsä sairaudet, erityisesti nautti kertoa intiimivaivoista ja paiseiden sisällöistä.
Ei pysynyt poissa vaikka pyysin ja kielsin tulemasta, kun ei hänelle ole vaivaa käydä meillä. No, mulle oli noista visiiteistä paljon harmia ja tuskaa.
Sitten tuli kamelinselän katkaiseva ruohonkorsi. Sain suututettua anopin niin, että hän lopetti vierailunsa. Mikä ihana hiljaisuus! Elämänlaatu parani kerralla huomattavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä lapsiperheen arjessa on niin vaikeaa, raskasta ja työntäyteistä, kahden vanhemman perheessä, ettei edes vieraita ehdi ottaa vastaan ja oletaan vieraiden auttavan kotitöissä?
Kun on kotitöitä helpottavat kodinkoneet, kaupan hyllyt notkuvat kertakäyttövaipoista ja eineksistä, kaupat auki lähes 24h, työssäkäyvän vanhemmilla lyhyet työpäivät, pitkät lomat ja arkipyhävapaat jne. Ja sitä siisteystasoakin voi laskea, ilman että siitä on terveyshaittoja.
Ja perheessä keskimäärin 1-2 lasta.Miten nämä tyypit kuvittelevat, vanhempien jaksavat jopa vuosia ja vuosikymmeniä, jos lapsi on vaikeasti sairas tai vanhempi on totaali yksinhuoltaja tai isovanhemmat kuolleet tai hyvin iäkkäitä?
No ne kutsutta tuppautuvat passattavat isovanhemmat. Etkö ole lukenut ketjua?
Ne jotka tulee milloin sattuu, viipyy hervottoman kauan ja koko sen ns vierailunsa ajan vain kuormittavat.
Me oltiin juuri muutettu ja appivanhemmat päätti yllättää. Tulivat aamulla seiskalta, aivan tyhjin käsin ja alkoivat paasata, miten heidän pojalleen ei ole edes aamiaista varattuna.
No daa-a, juuri ja juuri aamuyöstä saatu viimeiset tavarat sisään ja ajatus oli käydä kaupassa viereisessä talossa heti aamusta. Turha sieltä vanhan asunnon kautta oli kierrättää niitä ruokia.
Ja sitten paasattiin verhoista, miten ei edes verhoja ole! Jestas! Ks. yllä, että miksiköhän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me oltiin juuri muutettu ja appivanhemmat päätti yllättää. Tulivat aamulla seiskalta, aivan tyhjin käsin ja alkoivat paasata, miten heidän pojalleen ei ole edes aamiaista varattuna.
No daa-a, juuri ja juuri aamuyöstä saatu viimeiset tavarat sisään ja ajatus oli käydä kaupassa viereisessä talossa heti aamusta. Turha sieltä vanhan asunnon kautta oli kierrättää niitä ruokia.
Ja sitten paasattiin verhoista, miten ei edes verhoja ole! Jestas! Ks. yllä, että miksiköhän.
Kai sitä kuka tahansa laittaa muuttaessa ensimmäisenä verhot, sitten roudaa tavarat? Eiku...
Meidän kohdalla häiritsee se, että appivanhemmat viipyvät kylässä koko päivän. Tulevat aamulla ja lähtevät lapsen mennessä sänkyyn. Ei kukaan meidän vanhempien kavereistakaan viivy noin pitkään.
Nuo pitkät vierailut tekee sen, että joutuu laittamaan ruoan lisäksi kahvit ja välipalaa. Ja on ihan eri asia laittaa omalle perheelle ruoka kuin kokata isovanhemmille vielä iso satsi. Toinen meistä vanhemmista on hoitovapaalla, joten talous ei anna myöten mitään pizzojen tilaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän kohdalla häiritsee se, että appivanhemmat viipyvät kylässä koko päivän. Tulevat aamulla ja lähtevät lapsen mennessä sänkyyn. Ei kukaan meidän vanhempien kavereistakaan viivy noin pitkään.
Nuo pitkät vierailut tekee sen, että joutuu laittamaan ruoan lisäksi kahvit ja välipalaa. Ja on ihan eri asia laittaa omalle perheelle ruoka kuin kokata isovanhemmille vielä iso satsi. Toinen meistä vanhemmista on hoitovapaalla, joten talous ei anna myöten mitään pizzojen tilaamista.
Juurikin tämä. Aamukahvit, lounas, iltapäiväkahvit, päivällinen, iltakahvit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kohdalla häiritsee se, että appivanhemmat viipyvät kylässä koko päivän. Tulevat aamulla ja lähtevät lapsen mennessä sänkyyn. Ei kukaan meidän vanhempien kavereistakaan viivy noin pitkään.
Nuo pitkät vierailut tekee sen, että joutuu laittamaan ruoan lisäksi kahvit ja välipalaa. Ja on ihan eri asia laittaa omalle perheelle ruoka kuin kokata isovanhemmille vielä iso satsi. Toinen meistä vanhemmista on hoitovapaalla, joten talous ei anna myöten mitään pizzojen tilaamista.
Juurikin tämä. Aamukahvit, lounas, iltapäiväkahvit, päivällinen, iltakahvit
On muuten oikeasti tosi ärsyttävää. Jos kaveriperhe tulee kylään, niin riittää että kahvin kanssa on suolaista ja makeaa. Tällaisten isovanhempien kanssa taas joutuu laittamaan ruoat moneen kertaan. Omalle perheelle "kehtaa" myös tarjota jotain vähän huonompaa ruokaa tai vaihtoehtoisesti joskus hemmotella jollakin kalliimmalla. Sitten isovanhempien kanssa on pakko miettiä, mihin budjetti taipuu. Nimimerkillä isovanhemmat tulevat kylään pari kertaa kuussa ja tuo rumba on aina edessä. Paras oli, kun yritettiin kerran pitää tarjoilut minimissä vauvavuonna ja mies kattoi pöytään kahvin kanssa kaupan pullaa. Anoppi heti ihmeissään kysyi, eikö ole mitään muuta tarjolla. Teki mieli tirvaista anoppia, kun tuollaista vauvaperheessä kyseli...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näissä keskusteluissa aina huomaa, että lapsiperheen arkea ei ymmärretä. Vaikka lapsi olisi terve, niin pikkulapsiarki on silti raskasta. Monella on tilanne, että siitä ei saa lepotaukoja. Päivät käyt töissä ja kaikki muu aika on lapsen kanssa. Vanhemmillakin voi olla sairautta tai huolia, joista ei isovanhemmille tai muille puhuta. Sitten tullaan ihmettelemään, että miten se nyt niin rankkaa on ja miksi pitäisi olla avuksi.
Ihan suoraan voin sanoa, että en tajunnut työn määrää pikkulapsiperheessä ennen kuin sain itse lapsen. En osannut tarjoutua avuksi esim. vauvaperheessä. Nykyisin osaan ja ihan oma-aloitteisesti. Ei ole iso vaiva esimerkiksi vierailemaan tuleville isovanhemmille kysyä, tuodaanko kahvileivät mukana tai paikan päällä kysyä, voidaanko auttaa ruoanlaitossa.
Vierailija kirjoitti:
Näissä keskusteluissa aina huomaa, että lapsiperheen arkea ei ymmärretä. Vaikka lapsi olisi terve, niin pikkulapsiarki on silti raskasta. Monella on tilanne, että siitä ei saa lepotaukoja. Päivät käyt töissä ja kaikki muu aika on lapsen kanssa. Vanhemmillakin voi olla sairautta tai huolia, joista ei isovanhemmille tai muille puhuta. Sitten tullaan ihmettelemään, että miten se nyt niin rankkaa on ja miksi pitäisi olla avuksi.
Ihan suoraan voin sanoa, että en tajunnut työn määrää pikkulapsiperheessä ennen kuin sain itse lapsen. En osannut tarjoutua avuksi esim. vauvaperheessä. Nykyisin osaan ja ihan oma-aloitteisesti. Ei ole iso vaiva esimerkiksi vierailemaan tuleville isovanhemmille kysyä, tuodaanko kahvileivät mukana tai paikan päällä kysyä, voidaanko auttaa ruoanlaitossa.
Meillä sukulaiset tekee sitä, että he oikein etsimällä etsii jotain, mikä on tekemättä. Pyysin veljeäni kastelemaan mökillä kukkia meidän mökillä (puoli tuntia hänen kotoaan meidän lapsuudenmaisemissa) ja annoin autoni hänelle käyttöön siksi aikaa.
Mitä tekee veli? Viisi minuuttia ollut hänelle se auto ja hän lähettää viestin, miten auto oli niin likainen, että se piti pesettää. Eikä se edes ollut likainen, vaan siitepölyä pinnassa. Mutta siis AINA pitää löytää jotain mussutettavaa ja nälvittävää.
Luksusmökki ja auto ilmaiseksi mutta ei, kun se ongelma on se siitepöly.
Ihmettelen näitä appivanhempia, jotka eivät ole erityisen läheisiä miniän (tai vävyn) kanssa, mutta paukkaavat kylään lähes aina silloin, kun se oma lapsi on muualla. Mikä tähän on syynä? Saa arvostella ja veetuilla vapaasti, kun oma lapsi ei ole rauhoittelemassa? Pääsee ikään kuin kiusaamaan, että toinen passaa mukisematta ja itse pääsee makaamaan sohvalle? Sen oman lapsen läsnä ollessa ei näin voi tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kohdalla häiritsee se, että appivanhemmat viipyvät kylässä koko päivän. Tulevat aamulla ja lähtevät lapsen mennessä sänkyyn. Ei kukaan meidän vanhempien kavereistakaan viivy noin pitkään.
Nuo pitkät vierailut tekee sen, että joutuu laittamaan ruoan lisäksi kahvit ja välipalaa. Ja on ihan eri asia laittaa omalle perheelle ruoka kuin kokata isovanhemmille vielä iso satsi. Toinen meistä vanhemmista on hoitovapaalla, joten talous ei anna myöten mitään pizzojen tilaamista.
Juurikin tämä. Aamukahvit, lounas, iltapäiväkahvit, päivällinen, iltakahvit
On muuten oikeasti tosi ärsyttävää. Jos kaveriperhe tulee kylään, niin riittää että kahvin kanssa on suolaista ja makeaa. Tällaisten isovanhempien kanssa taas joutuu laittamaan ruoat moneen kertaan. Omalle perheelle "kehtaa" myös tarjota jotain vähän huonompaa ruokaa tai vaihtoehtoisesti joskus hemmotella jollakin kalliimmalla. Sitten isovanhempien kanssa on pakko miettiä, mihin budjetti taipuu. Nimimerkillä isovanhemmat tulevat kylään pari kertaa kuussa ja tuo rumba on aina edessä. Paras oli, kun yritettiin kerran pitää tarjoilut minimissä vauvavuonna ja mies kattoi pöytään kahvin kanssa kaupan pullaa. Anoppi heti ihmeissään kysyi, eikö ole mitään muuta tarjolla. Teki mieli tirvaista anoppia, kun tuollaista vauvaperheessä kyseli...
Mun äidillä on diabetes, sisko ei syö lihaa, appi ei voi syödä kuin perunaa ja lihaa, anoppia närästää kaikki, käly on laktoosi-intolerantikko...
Se ruokkiminen käy oikeasti työstä, eikä sitä oikeasti jaksaisi tehdä niin, että yhtäkkiä vain napsahtaa se 12 tunnin kokkausvuoro puskista, kun ei voida edes ilmoittaa milloin tullaan.
Diabetes ei vaadi mitään erikoisruokia. Vieraat syö mitä tarjotaan. E oikeesti usko anoppien rankuttavan tarjoiluista.
Mutta miten oikeassa olen kun en käy lapsillani koskaan. He käyvät meillä. Ja osaavat rankuttaa, ja p
Vierailija kirjoitti:
Diabetes ei vaadi mitään erikoisruokia. Vieraat syö mitä tarjotaan. E oikeesti usko anoppien rankuttavan tarjoiluista.
Mutta miten oikeassa olen kun en käy lapsillani koskaan. He käyvät meillä. Ja osaavat rankuttaa, ja p
Kun minun anoppini tuli ekaa kertaa meille kylään, me ehdotimme että käymme yhdessä kauppatorilla ja ostamme ateriatarpeet. Ei käynyt. Hän ei voi syödä meillä, koska minä olen kasvissyöjä. Olisimme ostaneetkin tuoretta kalaa sieltä torilta...
Sitten me juoksimme neljä tuntia eri ravintoloiden ovilla tutkimassa ruokalistoja, kunnes hän vihdoin suostui tulemaan yhteen sisään ja tilasi kasvismunakkaan.
Appeni ei syö muuta kuin lihaa ja perunaa. Ei siis käy esimerkiksi kanakastike ja riisi. Ei makaronilaatikko. Perunaa ja lihaa.
Joka kahvin kanssa pitää olla tuoretta pullaa - jota emme leivo, koska poikansa on keliaakikko, eikä ole mitään järkeä leipoa pakkaseen pullasatsia, kun minä syön ehkä yhden pullan kahdessa viikossa.
Tällaista temppuilua AINA.
Okei. Kiitos tiedosta.