Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi isovanhemmat tulevat passattaviksi pikkulapsiperheeseen eivätkä auta?
Toisesta ketjusta kopioitu viesti, jossa kirjoittaja pohti, miksi appivanhemmat eivät osaa lukea ollenkaan rivien välistä.
"Appivanhemmat olivat meillä pitkän päivän kylässä, kun mieheni oli poissa kotoa. Appivanhemmat eivät hoksanneet lähteä, kun pienen lapsen nukkumaanmenoaika lähestyi. Eivät edes tajunneet kommentista "me ryhdyttäisiin nyt tässä rauhoittumaan nukkumaanmenoa varten ja tekemään Leo-Islan iltapuuhia", että nyt olisi hyvä hetki lähteä kotiin. Appivanhemmat jäivät meille pyörimään vielä siinä vaiheessa, kun lapsi oli jo pinnasängyssä. Lähtivä lopulta, kun olin 20 minuuttia tehnyt kotitöitä appivanhempien maatessa sohvalla ja anoppi totesi, että voisivat lähteä ja antaa minun olla rauhassa. Vihdoin."
Millaiset appivanhemmat makaa sohvalla miniän tehdessä ilmeisesti pikkulapsiperheessä kotitöitä? Miksi tällaisissa tilanteissa ei olla avuksi? Ei ihme, että monilla miniöillä anoppi nyppii, jos käytös on tuollaista.
Kommentit (1703)
Minä pyysin äitiäni meille auttamaan, kun olin itse sairas. Lapset oli pieniä silloin. Äiti lupasi tulla. Tuli vuorokauden myöhemmin kuin oli sovittu. Ensi töikseen pyysi minua keittämään hänelle teetä, ja meni sitten sohvalle nukkumaan. Kun heräsi siitä, kysyi, pitääkö jäädä yöksi, vai voiko lähteä seuraavalla bussilla kotiin. Sanoin, että ei tarvitse jäädä yöksi. Vointini oli jo sen verran parempi, että uskoin pärjääväni ilman apuakin. Ja olinhan "pärjännyt" siihenkin asti.
Jos hän ei olisi edes lupautunut auttamaan, olisin kysynyt apua muualta. Mutta kun luulin, että saan häneltä apua, en sitten muualta kysynytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
Olen syntynyt 60- luvulla ja äitini 40-luvulla. Kesäisin minut lähetettiin mummolaan, kuten myös hiihtolomalla. Talvisin minua hoiti papan sisko. Päivähoitoa ei tuohon aikaan ollut kovin pienille saatavilla. Ikäraja oli jossain 3 v. Omia lastenlapsiaan äitini ei ole hoitanut.
Äitisihän oli töissä kun lapsesi olivat hoidon tarpeessa. Ei ennen ollut sitä määrää nuoreläkeläisiä kuin nyt, jaksettiin työelämässä eläkeikään.
Saikohan se papan sisko kohtuullisen korvauksen? Sen mitä yksityisille hoitajille siihen aikaan maksettiin?
Jos jollain on joku "maalla" ollut, ei likikään kaikilla 40- luvulla syntyneillä. Olimme paljon akkuisempia ja pärjäävimpiä siihen aikaan, koska pienestä opittiin tekemään työtäkin. Ei vaan bilettämäänNo ei ollut töissä, vaan pääsi sairaanhoitajana jo 58 v. eläkkeelle.
Itse toki pääsen vasta 65-67-vuotiaana. Esimieheni joka oli syntynyt 50-luvulla pääsi eläkkeelle jo 60-vuotiaana. Isot ikäluokat eivät ymmärrä miten hyvin heillä on ollut asiat työelämässä.
Nykyvanhukset alkoholisoitunut nopeaan tahtiin... se siitä nuorten biletyksestä.Kuule nyt, eläkeikähän oli 65. Esim 1918 syntynyt appeni teki 65- vuotiaaksi teollisuustyötä. Senjäkeen joskus tuo 63.
Tuo 63 on aika tuore eläikä kuitenkin mutta ymmärrän jos olet nuori.Eri aloilla on voinut olla eri juttuja, esim kunta-alahan on aina ollut etuja täynnä. Se kunnan kapea leipä mutta pitkä ja helppo.
Et ilmeisesti tiedä mistä puhut. Eläkeikä ei ollut 65 v.
Sinäpäs nyt et tiedä mistä puhut. Vanhuuseläke on edelleen 65.
Mutta ei ollut 40-luvulla syntyneillä. Eläkkeelle päästiin hyvissä ajoin. Nyt eläkeikää on nostettu, kaikki eivät ole edes saaneet arviota eläkeiästään.
No kyllä noi nostot on melko vähäisiä. Mieheni täytti 63 vuonna 2010 , kun jäi eläkkeelle, itse jäin terveyden takia 60-vuotiaana.
Nythän ihmiset on eläkkeellä kolmikymppisenä, viiskymppisiä eläkeläisiä oli vaaleissakin ehdokkaana vaikka kuinka.
Että on korkeet eläkeiät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
Olen syntynyt 60- luvulla ja äitini 40-luvulla. Kesäisin minut lähetettiin mummolaan, kuten myös hiihtolomalla. Talvisin minua hoiti papan sisko. Päivähoitoa ei tuohon aikaan ollut kovin pienille saatavilla. Ikäraja oli jossain 3 v. Omia lastenlapsiaan äitini ei ole hoitanut.
Äitisihän oli töissä kun lapsesi olivat hoidon tarpeessa. Ei ennen ollut sitä määrää nuoreläkeläisiä kuin nyt, jaksettiin työelämässä eläkeikään.
Saikohan se papan sisko kohtuullisen korvauksen? Sen mitä yksityisille hoitajille siihen aikaan maksettiin?
Jos jollain on joku "maalla" ollut, ei likikään kaikilla 40- luvulla syntyneillä. Olimme paljon akkuisempia ja pärjäävimpiä siihen aikaan, koska pienestä opittiin tekemään työtäkin. Ei vaan bilettämäänNo ei ollut töissä, vaan pääsi sairaanhoitajana jo 58 v. eläkkeelle.
Itse toki pääsen vasta 65-67-vuotiaana. Esimieheni joka oli syntynyt 50-luvulla pääsi eläkkeelle jo 60-vuotiaana. Isot ikäluokat eivät ymmärrä miten hyvin heillä on ollut asiat työelämässä.
Nykyvanhukset alkoholisoitunut nopeaan tahtiin... se siitä nuorten biletyksestä.Kuule nyt, eläkeikähän oli 65. Esim 1918 syntynyt appeni teki 65- vuotiaaksi teollisuustyötä. Senjäkeen joskus tuo 63.
Tuo 63 on aika tuore eläikä kuitenkin mutta ymmärrän jos olet nuori.Eri aloilla on voinut olla eri juttuja, esim kunta-alahan on aina ollut etuja täynnä. Se kunnan kapea leipä mutta pitkä ja helppo.
Et ilmeisesti tiedä mistä puhut. Eläkeikä ei ollut 65 v.
Sinäpäs nyt et tiedä mistä puhut. Vanhuuseläke on edelleen 65.
Voit katsoa ihan tilastot. Eläkkeelle on jääty jo hyvän aikaa ennen kuuskymppisiä.
Älä nyt sotke työkyvyttömyyseläkkeitä nk eläkeikään. Ja ainahan on ollut erikoisaloja, armeija, palomiehet, kunnat, ties mitä joissa on ollut eri rajat.
Tää on niin rasittavaa kun ihmisillä ei ole edes käsitystä mitä eroa on työkyvyttömyyseläkkeellä, täysillä eläkevuosilla, vanhuuseläkkeellä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
Olen syntynyt 60- luvulla ja äitini 40-luvulla. Kesäisin minut lähetettiin mummolaan, kuten myös hiihtolomalla. Talvisin minua hoiti papan sisko. Päivähoitoa ei tuohon aikaan ollut kovin pienille saatavilla. Ikäraja oli jossain 3 v. Omia lastenlapsiaan äitini ei ole hoitanut.
Äitisihän oli töissä kun lapsesi olivat hoidon tarpeessa. Ei ennen ollut sitä määrää nuoreläkeläisiä kuin nyt, jaksettiin työelämässä eläkeikään.
Saikohan se papan sisko kohtuullisen korvauksen? Sen mitä yksityisille hoitajille siihen aikaan maksettiin?
Jos jollain on joku "maalla" ollut, ei likikään kaikilla 40- luvulla syntyneillä. Olimme paljon akkuisempia ja pärjäävimpiä siihen aikaan, koska pienestä opittiin tekemään työtäkin. Ei vaan bilettämäänNo ei ollut töissä, vaan pääsi sairaanhoitajana jo 58 v. eläkkeelle.
Itse toki pääsen vasta 65-67-vuotiaana. Esimieheni joka oli syntynyt 50-luvulla pääsi eläkkeelle jo 60-vuotiaana. Isot ikäluokat eivät ymmärrä miten hyvin heillä on ollut asiat työelämässä.
Nykyvanhukset alkoholisoitunut nopeaan tahtiin... se siitä nuorten biletyksestä.Kuule nyt, eläkeikähän oli 65. Esim 1918 syntynyt appeni teki 65- vuotiaaksi teollisuustyötä. Senjäkeen joskus tuo 63.
Tuo 63 on aika tuore eläikä kuitenkin mutta ymmärrän jos olet nuori.Eri aloilla on voinut olla eri juttuja, esim kunta-alahan on aina ollut etuja täynnä. Se kunnan kapea leipä mutta pitkä ja helppo.
Et ilmeisesti tiedä mistä puhut. Eläkeikä ei ollut 65 v.
Sinäpäs nyt et tiedä mistä puhut. Vanhuuseläke on edelleen 65.
Mutta ei ollut 40-luvulla syntyneillä. Eläkkeelle päästiin hyvissä ajoin. Nyt eläkeikää on nostettu, kaikki eivät ole edes saaneet arviota eläkeiästään.
No kyllä noi nostot on melko vähäisiä. Mieheni täytti 63 vuonna 2010 , kun jäi eläkkeelle, itse jäin terveyden takia 60-vuotiaana.
Nythän ihmiset on eläkkeellä kolmikymppisenä, viiskymppisiä eläkeläisiä oli vaaleissakin ehdokkaana vaikka kuinka.
Että on korkeet eläkeiät.
Kyllä siinä on iso ero jääkö eläkkeelle 5-10 aiemmin eli 58-60-vuotiaana, kuin siinä että eläke tulee lähestyessä 70-vuoden ikää.
30-vuotiana ei voi olla normaalilla eläkkeellä. Osa on vammautunut pysyvästi tai ovat määräaikaisella eläkkeellä vaikeiden mt ongelmien vuoksi ja tilanne katsotaan uudelleen tietyin aikavälein. Miksi ihmeessä vertaat 60 vuotiaita eläkeläistä heihin?
Eipä tulisi edes anoppina ja äitinä mieleen huseersta aikuisen lapsen kodissa, vaan olen vieraana.
En ole vielä koskaan avannu heidän kodissaan yhtäkään kaapin ovea tai tutkinut vessaa, ei edes silloin kun parikymppisenä muuttivat omaan kotiinsa. Kunnioitan heidän yksityisyyttään.
Ja sama myös lapseni tulevat puolisoineen ja lapsineen kylään, pidän heitä vieraana ja osoitan vieraanvaraisuuttani, vaikka joutuisin muuttamaan omaa ohjelmaani.
Ainoastaan mökillä, jolloin saatetaan olla viikko, jopa kaksi, silloin jaellaan työvuoroja tai tehdään yhdessä, vaikka meillä kaikki osapuolet arvostaa yksityisyyttä.
Kerran minulla oli miniäehdokas, joka jäi rysän päältä tutkimassa vaatteitani ja korujani vaatehuoneessa, mutta onneksi se suhde pojallani päättyi pian. Se tuntui oudolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
Olen syntynyt 60- luvulla ja äitini 40-luvulla. Kesäisin minut lähetettiin mummolaan, kuten myös hiihtolomalla. Talvisin minua hoiti papan sisko. Päivähoitoa ei tuohon aikaan ollut kovin pienille saatavilla. Ikäraja oli jossain 3 v. Omia lastenlapsiaan äitini ei ole hoitanut.
Äitisihän oli töissä kun lapsesi olivat hoidon tarpeessa. Ei ennen ollut sitä määrää nuoreläkeläisiä kuin nyt, jaksettiin työelämässä eläkeikään.
Saikohan se papan sisko kohtuullisen korvauksen? Sen mitä yksityisille hoitajille siihen aikaan maksettiin?
Jos jollain on joku "maalla" ollut, ei likikään kaikilla 40- luvulla syntyneillä. Olimme paljon akkuisempia ja pärjäävimpiä siihen aikaan, koska pienestä opittiin tekemään työtäkin. Ei vaan bilettämäänNo ei ollut töissä, vaan pääsi sairaanhoitajana jo 58 v. eläkkeelle.
Itse toki pääsen vasta 65-67-vuotiaana. Esimieheni joka oli syntynyt 50-luvulla pääsi eläkkeelle jo 60-vuotiaana. Isot ikäluokat eivät ymmärrä miten hyvin heillä on ollut asiat työelämässä.
Nykyvanhukset alkoholisoitunut nopeaan tahtiin... se siitä nuorten biletyksestä.
Kyllä eläkeikä on aina ollut 60-luvulta lähtien 63v ja risat.
Tuo 58v ekäkeikä koski vain tiettyjä ammatteja ja perusteluna, että ikä vaikutti työnsuorittamiseen ja vaaransi yleistä turvallisuutta ja ihmishenkiä, kuten lentokapteeni, poliisi, palomies, puolustusvoimat jne. En tiedä kuuluiko siihen myös sairaanhoitaja, mutta apuhoitajat/ensihoitajat eivät siihen kuuluneet.
Mutta tuokin etuus poistettiin jo reilu 10v sitten ja lentokonetta voi kuljettaa myös vanhemmat
Ja 60v eläkeikä taas selittyy yksityisellä vapaaeht. eläkevakuutuksella, jonka he ovat itse maksaneet tai ollut työsuhde-etu, siinä pääsee 3-5v aikaisemmin eläkkeelle, ennen varsinaista työeläkettä, nyt ikäraja 62v.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tulisi edes anoppina ja äitinä mieleen huseersta aikuisen lapsen kodissa, vaan olen vieraana.
En ole vielä koskaan avannu heidän kodissaan yhtäkään kaapin ovea tai tutkinut vessaa, ei edes silloin kun parikymppisenä muuttivat omaan kotiinsa. Kunnioitan heidän yksityisyyttään.
Ja sama myös lapseni tulevat puolisoineen ja lapsineen kylään, pidän heitä vieraana ja osoitan vieraanvaraisuuttani, vaikka joutuisin muuttamaan omaa ohjelmaani.
Ainoastaan mökillä, jolloin saatetaan olla viikko, jopa kaksi, silloin jaellaan työvuoroja tai tehdään yhdessä, vaikka meillä kaikki osapuolet arvostaa yksityisyyttä.
Kerran minulla oli miniäehdokas, joka jäi rysän päältä tutkimassa vaatteitani ja korujani vaatehuoneessa, mutta onneksi se suhde pojallani päättyi pian. Se tuntui oudolta.
Auttaisitko pyydettäessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
Olen syntynyt 60- luvulla ja äitini 40-luvulla. Kesäisin minut lähetettiin mummolaan, kuten myös hiihtolomalla. Talvisin minua hoiti papan sisko. Päivähoitoa ei tuohon aikaan ollut kovin pienille saatavilla. Ikäraja oli jossain 3 v. Omia lastenlapsiaan äitini ei ole hoitanut.
Äitisihän oli töissä kun lapsesi olivat hoidon tarpeessa. Ei ennen ollut sitä määrää nuoreläkeläisiä kuin nyt, jaksettiin työelämässä eläkeikään.
Saikohan se papan sisko kohtuullisen korvauksen? Sen mitä yksityisille hoitajille siihen aikaan maksettiin?
Jos jollain on joku "maalla" ollut, ei likikään kaikilla 40- luvulla syntyneillä. Olimme paljon akkuisempia ja pärjäävimpiä siihen aikaan, koska pienestä opittiin tekemään työtäkin. Ei vaan bilettämäänNo ei ollut töissä, vaan pääsi sairaanhoitajana jo 58 v. eläkkeelle.
Itse toki pääsen vasta 65-67-vuotiaana. Esimieheni joka oli syntynyt 50-luvulla pääsi eläkkeelle jo 60-vuotiaana. Isot ikäluokat eivät ymmärrä miten hyvin heillä on ollut asiat työelämässä.
Nykyvanhukset alkoholisoitunut nopeaan tahtiin... se siitä nuorten biletyksestä.Kyllä eläkeikä on aina ollut 60-luvulta lähtien 63v ja risat.
Tuo 58v ekäkeikä koski vain tiettyjä ammatteja ja perusteluna, että ikä vaikutti työnsuorittamiseen ja vaaransi yleistä turvallisuutta ja ihmishenkiä, kuten lentokapteeni, poliisi, palomies, puolustusvoimat jne. En tiedä kuuluiko siihen myös sairaanhoitaja, mutta apuhoitajat/ensihoitajat eivät siihen kuuluneet.
Mutta tuokin etuus poistettiin jo reilu 10v sitten ja lentokonetta voi kuljettaa myös vanhemmatJa 60v eläkeikä taas selittyy yksityisellä vapaaeht. eläkevakuutuksella, jonka he ovat itse maksaneet tai ollut työsuhde-etu, siinä pääsee 3-5v aikaisemmin eläkkeelle, ennen varsinaista työeläkettä, nyt ikäraja 62v.
Googlaa. Esim 1965 on ollut eläkeikä 65. Jossain välissä se on laskenut ja nyt palaa ennalleen.
Kelan vanhuuseläkkeen raja on ollut 65 vuotta. Nyt uuden eläkemuutosten mukssn siihenkin on tullut syntymävuosittain porrastusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viikon työleiri alkaa miehen vanhemmilla. Tai no, itsellä se työnteko supistuu lähinnä ruoanlaittoon ja tiskaamiseen, mutta mies on täydet päivät tekemässä kaikenlaisia sekalaisia töitä omakotitalon korjaustöistä nurmikon leikkuuseen, ja muihin piha- ja kiinteistönhoitotöihin. Joka vuosi on ainakin viikoksi miehelleni käyttöä.
Toi on ok, jos miehen vanhemmat on jotain yli 75 vuotiaita vanhuksia. Haluavat vielä asua kotonaan, mutta omakotitalon huoltohommissa tarvitaan jo apua, kun yksistään ei enää jaksa. Reippaita ja ahkeria ihmisiä, mutta fyysinen kunto ei anna enää armoa.
MUTTA jos nämä onkin hyväkuntoisia tuskin eläkkeelle siirtyneitä passuuttajia, niin hoitakoot itse ja jos laiskuuttaan eivät viitsi niin rahalla saa tekijöitä! En lähtisi mukaan ainakaan. Näitä laiskoja muita aktivoivia "kaikki mulle heti tänne"-tyyppisiä ihmisiä en auttaisia hetkeäkään.
Siinä vaiheessa kun ei enää swlvitä niistä omakotitalon töistä, pitää muuttaa helpompaan asuntoon.
Niin kuin sinäkin aikanasi varmasti teet.
En kehtaisi juoksuttaa jälkikasvuani samalla lailla kuin anoppi omaansa. Ihan joka sekunti on jotain vailla.
Mun maailmani on näköjään suppea. Asun kerrostalossa jossa noin kymmenkunta 80-+ pariskuntaa tai leskeä tunnen. Enemmänki on mutta en niin heitä tiedä.
Tuossa kuitenkin kaikki em. Itse mukaan lukien autoilemme itse, hoidamme asiamme, jollain voi käydä siivooja ( ihan yksityinen) kuten minulla. Joku näkyy käyttävän taksibussia, pyörähtää pihassa, mutta yhtä kaikki pärjää ilman viiskymppisiä miniöitään.
En muista nähneeni yhdelläkään mitään aikuisten lasten suorittamaa palvelua. Jonkun lapsi ruotsissa, jonkun saksassa, joidenkin muuten kaukana.
Mutta kuten sanoin, etenkin vauvapefheiden anopit tarvitsevat 60+ jo kauheesti haitaksi asti palvelua.Hyvä te. Minä taas tunnen omat ja mieheni vanhemmat. Rouvat ovat 80+ ovat sekavia ja tarvitsevat apua. Puolisot kuolleet 2-10 vuotta sitten.
Miehen äiti on jo tuetun asumisen piirissä. Äitini kieltäytyy ko. asumismuodosta. Asutaan 300 km päässä ja työt & oma perhe hoidetavina.
Molemmat vanhemmat asuivat aluksi omakotitaloissa ja puolisoiden kuoltua ei oikein enää onnistunut. Sisä- ja pihahommiin olisi pitänyt olla auttamassa.
Omia lapsiaan eivät nämä isovanhemmat ole lastenhoidossa koskaan auttaneet, vaan perheet ovat lapsensa hoitaneet itse päivähoidon turvin.Olen 78. Päivähoidon turvin, tosin yksityiset hoitajat, hoidatimme lapsemme.
Miksi ihmeessä nyt osalla perheitä olisi halu käyttää mummoja hyväkseen, ilmaisina päivähoitajina, sitten autetaan vanhoina jos ovat lapsemme hoitaneet.
En edes olisi kehdannut äitiäni tai anoppiani vaatia olemaan päivähoitajina
Olen syntynyt 60- luvulla ja äitini 40-luvulla. Kesäisin minut lähetettiin mummolaan, kuten myös hiihtolomalla. Talvisin minua hoiti papan sisko. Päivähoitoa ei tuohon aikaan ollut kovin pienille saatavilla. Ikäraja oli jossain 3 v. Omia lastenlapsiaan äitini ei ole hoitanut.
Äitisihän oli töissä kun lapsesi olivat hoidon tarpeessa. Ei ennen ollut sitä määrää nuoreläkeläisiä kuin nyt, jaksettiin työelämässä eläkeikään.
Saikohan se papan sisko kohtuullisen korvauksen? Sen mitä yksityisille hoitajille siihen aikaan maksettiin?
Jos jollain on joku "maalla" ollut, ei likikään kaikilla 40- luvulla syntyneillä. Olimme paljon akkuisempia ja pärjäävimpiä siihen aikaan, koska pienestä opittiin tekemään työtäkin. Ei vaan bilettämäänNo ei ollut töissä, vaan pääsi sairaanhoitajana jo 58 v. eläkkeelle.
Itse toki pääsen vasta 65-67-vuotiaana. Esimieheni joka oli syntynyt 50-luvulla pääsi eläkkeelle jo 60-vuotiaana. Isot ikäluokat eivät ymmärrä miten hyvin heillä on ollut asiat työelämässä.
Nykyvanhukset alkoholisoitunut nopeaan tahtiin... se siitä nuorten biletyksestä.Kyllä eläkeikä on aina ollut 60-luvulta lähtien 63v ja risat.
Tuo 58v ekäkeikä koski vain tiettyjä ammatteja ja perusteluna, että ikä vaikutti työnsuorittamiseen ja vaaransi yleistä turvallisuutta ja ihmishenkiä, kuten lentokapteeni, poliisi, palomies, puolustusvoimat jne. En tiedä kuuluiko siihen myös sairaanhoitaja, mutta apuhoitajat/ensihoitajat eivät siihen kuuluneet.
Mutta tuokin etuus poistettiin jo reilu 10v sitten ja lentokonetta voi kuljettaa myös vanhemmatJa 60v eläkeikä taas selittyy yksityisellä vapaaeht. eläkevakuutuksella, jonka he ovat itse maksaneet tai ollut työsuhde-etu, siinä pääsee 3-5v aikaisemmin eläkkeelle, ennen varsinaista työeläkettä, nyt ikäraja 62v.
Googlaa. Esim 1965 on ollut eläkeikä 65. Jossain välissä se on laskenut ja nyt palaa ennalleen.
Kelan vanhuuseläkkeen raja on ollut 65 vuotta. Nyt uuden eläkemuutosten mukssn siihenkin on tullut syntymävuosittain porrastusta
Virallinen eläkeikä on eri asia kuin se ikä jossa käytännössä jäätiin eläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä tulisi edes anoppina ja äitinä mieleen huseersta aikuisen lapsen kodissa, vaan olen vieraana.
En ole vielä koskaan avannu heidän kodissaan yhtäkään kaapin ovea tai tutkinut vessaa, ei edes silloin kun parikymppisenä muuttivat omaan kotiinsa. Kunnioitan heidän yksityisyyttään.
Ja sama myös lapseni tulevat puolisoineen ja lapsineen kylään, pidän heitä vieraana ja osoitan vieraanvaraisuuttani, vaikka joutuisin muuttamaan omaa ohjelmaani.
Ainoastaan mökillä, jolloin saatetaan olla viikko, jopa kaksi, silloin jaellaan työvuoroja tai tehdään yhdessä, vaikka meillä kaikki osapuolet arvostaa yksityisyyttä.
Kerran minulla oli miniäehdokas, joka jäi rysän päältä tutkimassa vaatteitani ja korujani vaatehuoneessa, mutta onneksi se suhde pojallani päättyi pian. Se tuntui oudolta.
Eli sinä jökötät sohvalla kun se pikkulasten äiti pakertaa teille tarjottavaa samalla kun ne lapset pyörii hänen jaloissaan?
Noin meilläkin appivanhemmat toimii. Sieltä selän takaa sitten jatkuva kommentointi miten siellä ja täällä ja tuolla on se ja tää ja tuo tekemättä ja ei sitä kahvia noin mitata ja onpa tuo esikoinen hiljainen, pitäisi reipastuttaa, tullessa oli juoppo kadulla, kyllä Helsinki on kamala
Blaa blaa blaaa blaaaaaaaa blaa.
"Millaiset appivanhemmat makaa sohvalla miniän tehdessä ilmeisesti pikkulapsiperheessä kotitöitä? Miksi tällaisissa tilanteissa ei olla avuksi? Ei ihme, että monilla miniöillä anoppi nyppii, jos käytös on tuollaista."
Sellaiset perheet, jotka ovat katkaissut napanuoransa lapsuuden kotiin tai aikuisiin lapsiinsa, eivätkä ole yhtä suurta perhettä, vaan molemmat elävät itsenäistä elämää, eivätkä ole riippuvaisia toisistaan, vaan kunnioittavat toistensa elämää ja yksityisyyttä.
Meillä ei edes vanhempani tai appivanhemmat tiedä missä meidän juomalasit ovat, jos sattuu janottamaan, vaan pyytävät sitä minulta tai puolisoltani.
Itse en tykkäisi elää yhtä suurta perhettä ja auttamisia, kun samalla siinä menettää yksityisyyden, jolloin auttamisen lisäksi jaetaan kaappien siivoukset, verhojen vaihdot ja puututaan toistensa asioihin ja perhe-elämää .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Millaiset appivanhemmat makaa sohvalla miniän tehdessä ilmeisesti pikkulapsiperheessä kotitöitä? Miksi tällaisissa tilanteissa ei olla avuksi? Ei ihme, että monilla miniöillä anoppi nyppii, jos käytös on tuollaista."
Sellaiset perheet, jotka ovat katkaissut napanuoransa lapsuuden kotiin tai aikuisiin lapsiinsa, eivätkä ole yhtä suurta perhettä, vaan molemmat elävät itsenäistä elämää, eivätkä ole riippuvaisia toisistaan, vaan kunnioittavat toistensa elämää ja yksityisyyttä.
Meillä ei edes vanhempani tai appivanhemmat tiedä missä meidän juomalasit ovat, jos sattuu janottamaan, vaan pyytävät sitä minulta tai puolisoltani.
Itse en tykkäisi elää yhtä suurta perhettä ja auttamisia, kun samalla siinä menettää yksityisyyden, jolloin auttamisen lisäksi jaetaan kaappien siivoukset, verhojen vaihdot ja puututaan toistensa asioihin ja perhe-elämää .
Eikö ne appivanhemmat voi olla lasten kanssa silloin? Niiden takia kai niitä välejä edes pidetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tulisi edes anoppina ja äitinä mieleen huseersta aikuisen lapsen kodissa, vaan olen vieraana.
En ole vielä koskaan avannu heidän kodissaan yhtäkään kaapin ovea tai tutkinut vessaa, ei edes silloin kun parikymppisenä muuttivat omaan kotiinsa. Kunnioitan heidän yksityisyyttään.
Ja sama myös lapseni tulevat puolisoineen ja lapsineen kylään, pidän heitä vieraana ja osoitan vieraanvaraisuuttani, vaikka joutuisin muuttamaan omaa ohjelmaani.
Ainoastaan mökillä, jolloin saatetaan olla viikko, jopa kaksi, silloin jaellaan työvuoroja tai tehdään yhdessä, vaikka meillä kaikki osapuolet arvostaa yksityisyyttä.
Kerran minulla oli miniäehdokas, joka jäi rysän päältä tutkimassa vaatteitani ja korujani vaatehuoneessa, mutta onneksi se suhde pojallani päättyi pian. Se tuntui oudolta.
Auttaisitko pyydettäessä?
Jos poikani tai miniät pyytäisi minulta apua tiskaamiseen tai siivouksekseen kodissaan, se olisi selvä viesti minulle, että nyt perhettä on kohdannut jokin suurempi ongelma - sairautta, parisuhdeongelmia, taloudellisia huolia, työttömyyttä jne. eikä ne minun siivoukset tai tiskit auta, vaan tarvitaan suurempaa apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä taas miniä tulee passattavaksi. Makaa vaan sohvalla, eikä ymmärrä auttaa kotitöissä. Kahvit ja ruoat hänelle kyllä kelpaa.
Miksi et käske poikasi auttaa kotitöissä?
Niin että miniä on vieras, jonka ei tarvitse auttaa, mutta miniän appivanhemmat eivät ole vieraita vaan heidän pitää auttaa miniää?
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperheiden elämä on kovaa. Kaikkien appivanhemmat ovat dementikkoja ( poika siis nainut itseään nuoremman naisen ja vauvoja keski-iässä) . Appiksia on lisäksi käytävä auttamassa, hoidettava heidän raha-asiansa, kaikki tämä vauvanhoidon lomassa.
Lisäksi vielä pyytävät rahaa. Tuovat huonoja krääsälahjoja jos suostuvat tulemaan/ käyvät liian tiheään.Elämä on kovaa.
Puhumattakaan mansikkalaatikosta, jonka jotkut todella pöljät appivanhemmat tuovat tuliaisina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein tykkää jos vieraat ihmiset alkavat "auttamaan" mun kotona. Koen appivanhemmat vieraiksi.
Ihmettelen myös, miksi ne appivanhemmat olivat pitkän päivän vieraana, jos heidän poikansa ei ollut paikalla?
Aika tilannetajuttomia tolloja ovat aloituksen appikset, jos eivät tajunneet lähteä viimeistään silloin kun lasta on laitettu yöksi nukkumaan.
Pienten lasten kanssa se apu voi olla niinkin yksinkertainen, että vahtii lasta sen aikaa, kun itse kiikuttaa roskiksen roska-astiaan. Ei siis mitään suurtaloussiivousta, vaan ihan sitä että vähentää siitä vierailusta aiheutuvaa vaivaa.
Kun menemme lastenlapsia katsomaan, niin itsestään selvää on, että heidän kanssaan leikimme ja luemme ja ulkoilemme riippuen kuinka kauan vierailun on tarkoitus kestää. Ja kotiin lähdetään viimeistään , kun nukkumaan menoaika alkaa häämöttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein tykkää jos vieraat ihmiset alkavat "auttamaan" mun kotona. Koen appivanhemmat vieraiksi.
Ihmettelen myös, miksi ne appivanhemmat olivat pitkän päivän vieraana, jos heidän poikansa ei ollut paikalla?
Aika tilannetajuttomia tolloja ovat aloituksen appikset, jos eivät tajunneet lähteä viimeistään silloin kun lasta on laitettu yöksi nukkumaan.
Pienten lasten kanssa se apu voi olla niinkin yksinkertainen, että vahtii lasta sen aikaa, kun itse kiikuttaa roskiksen roska-astiaan. Ei siis mitään suurtaloussiivousta, vaan ihan sitä että vähentää siitä vierailusta aiheutuvaa vaivaa.
Kun menemme lastenlapsia katsomaan, niin itsestään selvää on, että heidän kanssaan leikimme ja luemme ja ulkoilemme riippuen kuinka kauan vierailun on tarkoitus kestää. Ja kotiin lähdetään viimeistään , kun nukkumaan menoaika alkaa häämöttää.
Asuuko sun lapsesi siis yhdessä? Kun lastenlapset asuu samassa osoitteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tulisi edes anoppina ja äitinä mieleen huseersta aikuisen lapsen kodissa, vaan olen vieraana.
En ole vielä koskaan avannu heidän kodissaan yhtäkään kaapin ovea tai tutkinut vessaa, ei edes silloin kun parikymppisenä muuttivat omaan kotiinsa. Kunnioitan heidän yksityisyyttään.
Ja sama myös lapseni tulevat puolisoineen ja lapsineen kylään, pidän heitä vieraana ja osoitan vieraanvaraisuuttani, vaikka joutuisin muuttamaan omaa ohjelmaani.
Ainoastaan mökillä, jolloin saatetaan olla viikko, jopa kaksi, silloin jaellaan työvuoroja tai tehdään yhdessä, vaikka meillä kaikki osapuolet arvostaa yksityisyyttä.
Kerran minulla oli miniäehdokas, joka jäi rysän päältä tutkimassa vaatteitani ja korujani vaatehuoneessa, mutta onneksi se suhde pojallani päättyi pian. Se tuntui oudolta.
Auttaisitko pyydettäessä?
Jos poikani tai miniät pyytäisi minulta apua tiskaamiseen tai siivouksekseen kodissaan, se olisi selvä viesti minulle, että nyt perhettä on kohdannut jokin suurempi ongelma - sairautta, parisuhdeongelmia, taloudellisia huolia, työttömyyttä jne. eikä ne minun siivoukset tai tiskit auta, vaan tarvitaan suurempaa apua.
Paljonkin auttoi kun anoppi käydessään saattoi laittaa tiskit tai tuoda ruokaa tullessaan. Kiitollinen hänelle. Elämässä oli aika tiukka vaihe silloin ja tällainen pieni käytännön apu auttoi pahemman yli. Ei tarvinnut kuormittaa sosiaalitoimen tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein tykkää jos vieraat ihmiset alkavat "auttamaan" mun kotona. Koen appivanhemmat vieraiksi.
Ihmettelen myös, miksi ne appivanhemmat olivat pitkän päivän vieraana, jos heidän poikansa ei ollut paikalla?
Aika tilannetajuttomia tolloja ovat aloituksen appikset, jos eivät tajunneet lähteä viimeistään silloin kun lasta on laitettu yöksi nukkumaan.
Pienten lasten kanssa se apu voi olla niinkin yksinkertainen, että vahtii lasta sen aikaa, kun itse kiikuttaa roskiksen roska-astiaan. Ei siis mitään suurtaloussiivousta, vaan ihan sitä että vähentää siitä vierailusta aiheutuvaa vaivaa.
Kun menemme lastenlapsia katsomaan, niin itsestään selvää on, että heidän kanssaan leikimme ja luemme ja ulkoilemme riippuen kuinka kauan vierailun on tarkoitus kestää. Ja kotiin lähdetään viimeistään , kun nukkumaan menoaika alkaa häämöttää.
Asuuko sun lapsesi siis yhdessä? Kun lastenlapset asuu samassa osoitteessa?
Mitä sä sekoilet?
Alue: Aihe vapaa
Jos vain omaa biologista sukua oleva kelpaa auttamaan niin eihän ap:n myöskään sovi kitistä kun appivanhemmat ei auta. Vain omat vanhemmat voi avittaa.