Mitä ajattelet lapsesta jonka koemenestys on pienimmillään 9- ja kymppejäkin tulee. Kyseessä viidesluokkalainen.

Enkä ole sen kummempia ajatellut :). Tämän vuoden koetuloksista huonoin 9+.



On kolmas lapsemme, isot sisaruksensa ovat myös menestyneet kohtuullisesti koulussa ala-asteella. Itse olin samanlainen.



Verbaalisesti lahjakas ja älykäs lapsi :-), mutta sitä mieltä olen hänestä ollut aina. Samoin ovat sisaruksensakin, muuten, vaikka eivät enää (yläasteella ja lukiossa) ihan moisia numeroita saakaan.



(Itse olin ala- ja yläasteen sekä lukion ajan keskiarvoltani välillä 9.4-9.8, joten en jaksa ihan kauhean ihmeellisenä asiana koulumenestystä pitää. Verbaalisuus auttaa.)

Vierailija:

Ollaan keskusteltu siitä jos saisi huonompia numeroita ja pitäisin jopa suotavana että joku 7 tai 8 tulisi, en toki toivo epäonnistumista. Kasi on vielä hyvä numero ja minua ei haittaisi jos seiskojakin joskus tulisi.

Sitten näkisi miten reagoi.

Miksi olette keskustelleet? Lapsesi on hyvä koulussa, ole hänestä ylpeä!

Minua harmitti itseäni aikoinani, kun vanhempani eivät osanneet suhtautua kymppeihini. Kävimme juuri näitä " huonommatkin numerot ovat ok" -keskusteluita, kun pelkäsivät minun vaativan itseltäni liikaa. En vaatinut. Lähinnä harmitti, koska minulle nuo numerot tulivat ns. " itsestään" . Toki tein läksyni ja luin kokeisiin, mutta opin helposti jne. Keskiarvoni huiteli ysin yläpuolella (9.4 - 9.8 välillä).

Tosin sitten kun itselläni oli esikoisen kanssa aikoinaan suhtautumisongelmia ensimmäiseen seiskaan =) (mitä en tietenkään lapselle näyttänyt!), ymmärsin äitiäni paremmin. Kaipa sitä vaatii totuttelua, jos on itse ollut koulussa erilainen kuin lapsensa.

terv. entinen luokkansa priimus