Iltasanomat yllättää: haastattelussa tavallinen suomalainen nuoripari!

Vaadin jatkohaastattelua vauvavuoden jälkeen tältä esikoistaan odottavalta synnytyskoneelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tradwife-aatteessa häiritsee se, että siitä tehdään sukupuolikysymys. Jos jonkun parin dynamiikkaan sopii se, että toinen käy töissä ja toinen hoitaa kodin ja lapset, se heille suotakoon, mutta oikeastaan aina näissä haastatteluissa asia esitetään niin, että pariskunnan valinta olisi ikään kuin paluu luonnollisiin sukupuolirooleihin, jotka olisivat hyväksi kaikille muillekin. Perheenpäänä toimiminen ei sovi kaikille miehille, eikä hoivaajana toimiminen kaikille naisille. On olemassa herkkiä miehiä ja vahvoja naisia.

Se, että yhteiskunnallinen kehitys on länsimaissa koko ajan kulkenut suuntaan, jossa sukupuolen merkitys vähenee ja yksilöllisten erojen merkitys kasvaa, osoittaa, että tämä on se luonnollinen suunta, joka parhaiten johtaa hyvinvoinnin ja elintason kasvuun. Usein menneisyyttä nostalgisoidaan kuvitellen, että parisuhteet olivat onnellisempia eikä ihmisillä ollut mielenterveysongelmia. Aivan varmasti oli, niistä ei vain ollut sopivaa puhua.

Länsimaissa kehitys on ihmiskunnan hidasta tuhoa. Yhä enemmän kyseenalaistetaan moraalisia rajoja koska ovat liian rajoittavia. Halutaan palata apinan tasolle eli hylätä inhimillisyys. Se ei ole kehitystä.

Hedonismin varaan rakennettu yhteiskunta ei ole pitkä ikäinen pitää hyväksyä että epämukavia asioita on ja epämukavia asioita pitää tehdä koska se on velvollisuus.

Tämän tyyppistä vastausta odotinkin. Kaipaisin väitteille länsimaisen yhteiskunnan etenemisestä kohti tuhoa perusteita. Maailman menestyneimmät ja turvallisimmat maat ovat kuitenkin pääasiassa länsimaita. Mitä konservatiivisempi maa, sitä heikommin sillä menee kaikilla mittareilla. Menestyneestä konservatiivisesta maasta tulee mieleen lähinnä Japani, ja siellähän tunnetusti ahtaat sukupuoliroolit ovat johtaneet tilanteeseen, jossa ihmiset eivät pariudu eivätkä saa lapsia.

Mitä tulee moraaliin ja "inhimillisyyteen", moraali ei edellytä uskontoa. Pidän ateistina itse asiassa aika puistattavana sitä, että aikuinen ihminen tarvitsee Jumalan tai muun ulkopuolisen tahon kertomaan, mikä on oikein ja mikä väärin. Minä pystyn kyllä arvioimaan tekojeni eettisyyttä, eikä minua tarvitse erikseen kieltää varastamasta tai murhaamasta, sillä ymmärrän näiden tekojen olevan väärin ilman, että papin tai muun auktoriteetin siitä minua tarvitsisi muistuttaa.

Hedonismi on ihmisen luonnollinen taipumus, eikä se, että haluaa nauttia elämästään, tarkoita automaattisesti kaikkien velvollisuuksien välttelyä tai itsekkyyttä. Paheksumissasi länsimaissa huolehditaan luonnosta ja luotetaan lähimmäisiin. Puhetapasi muistuttaa kehitysmaiden saarnaajia, jotka julistavat länsimaiden rappiota samalla, kun itse istuvat romahtaneen yhteiskunnan raunioilla.

Sivusta, mutta sulla on aika ruusuinen kuva siitä, miksi länsimaissa on elintaso ja hyvinvointi sillä tasolla kuin se, suurimmalle osalle, on. Tämä läntinen yhteiskuntamallihan on mahdollinen vain silloin, kun on noita kehitysmaita. Ja tietenkin se, että länsimaalaisia on verrattain vähän, sellaista resurssimäärää ei maailmasta löydykään, että kaikille maailman ihmisille saataisiin länsimaalaisen ihmisen arki järjestettyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma veikkaus on, että ei tuo tule kestämään. Luultavasti jonkun ajan kuluttua, ehkä jo ensimmäisessä synnytyksessä, alkaa hiljalleen terästyä, miksi tuo on niin monelle naiselle niin huono diili.

Aika epävakaan ja johdateltavissa olevan oloinen nainen. Ehkä turvaton lapsuus ja hakee siksi nyt turvaa jostain ulkopuolelta tulevista säännöistä. Monet näistä uuskonservatiiveista vaikuttavat kontrariaaneilta, eli on kivaa olla eri mieltä ja erilainen muista ihan vain erilaisuuden vuoksi, plus tarvitsevat aikuisenakin ulkoa päin saneltuja sääntöjä sille, miten pitäisi elää. Viis siitä ettei melkein kukaan pysty niitä noudattamaan, ei tuokaan nainen, ja ettei niissä ole mitään pointtia. Normaali elämä tuntuu varmaan liian tyhjältä ja pelottavalta ilman.

Hehän nimenomaan elävät omannäköistä elämää vaatimuksista huolimatta. Mikä pointti häneltä puuttuu? Mitä hän ei pysty noudattamaan? En tajua yhtään mistä puhut.

Puhun siis heidän uskontonsa ja uuskonservatismin säännöistä: naisen on palveltava miestä, neitsyenä ja nuorena naimisiin, kunnollinen nainen on siveä ja synnyttää liudan lapsia, jne. Ja nainen ei ole pystynyt näitä sääntöjä noudattamaan, koska ei ole ollut neitsyt eikä aiemmin elänyt tuollaista elämää, mikä on iso rike, kuten tässäkin ketjussa näkyy. Harvan elämä vain menee niin, että edes pystyy tuollaisen toteutukseen, saati että se olisi mitenkään järkevää. Ei ole rahaa, ei edes etäisesti sopivaa miestä jne. Ja tuollaisesta diilistä kiinnostuneet miehet nyt harvoin on mitään saaliita missään mielessä...

Kuten tässä ketjussa näkyy vai kuten heidän sanomisistaan näkyy :D en usko, että he määrittelevät omien sääntöjensä noudattamisen onnistumista sillä, mitä mieltä joku palstalainen on.

Se minua tuossa kuviossa mietityttää että pystyykö nainen oikeasti sellaiseen arkeen ja elämään jossa mies tosiaan on sitten se perheenpää. Sellaisille naisille tuskin on ongelma joille pienestä pitäen opetettu tämä malli mutta entäs entiselle feministille. Oli feministi tai ei niin ainainen tossun alla elo voi alkaa tympimään.

Nyt on rakkaus- ja uskoontulokuplassa eikä edes mitään kosketusta lapsiperhearkeen. En ihan vielä lähtis hehkuttamaan valittua tietä.

Somen myötä tuollaisesta elämästä saa hieman liian höttöisen ja kevyen vaikutelman. Pyöräyttelet tuosta vaan lapsia, hoidat kotia, laittelet siinä sivussa vähän puutarhaa. Mies käy töissä ja päättää miten hommat hoidetaan. Rakkaus kukoistaa.

Onko miehestä sitten apua jos elämä ei menekään kuten on suunniteltu. Auttaako lapsien hoidossa, kotitöissä, kuunteleeko äitiä. Vai lakaistaanko ongelmat maton alle ja hiljaa rukoillaan muutosta. Yleensä tuollaiset miehet ovat aika huonoja tulemaan vastaan ja sietämään erilaisuutta.

Toivon parille onnea ja kyllähän joillakin tuo homma toimii.

Vierailija kirjoitti:

Tradwife-aatteessa häiritsee se, että siitä tehdään sukupuolikysymys. Jos jonkun parin dynamiikkaan sopii se, että toinen käy töissä ja toinen hoitaa kodin ja lapset, se heille suotakoon, mutta oikeastaan aina näissä haastatteluissa asia esitetään niin, että pariskunnan valinta olisi ikään kuin paluu luonnollisiin sukupuolirooleihin, jotka olisivat hyväksi kaikille muillekin. Perheenpäänä toimiminen ei sovi kaikille miehille, eikä hoivaajana toimiminen kaikille naisille. On olemassa herkkiä miehiä ja vahvoja naisia.

Se, että yhteiskunnallinen kehitys on länsimaissa koko ajan kulkenut suuntaan, jossa sukupuolen merkitys vähenee ja yksilöllisten erojen merkitys kasvaa, osoittaa, että tämä on se luonnollinen suunta, joka parhaiten johtaa hyvinvoinnin ja elintason kasvuun. Usein menneisyyttä nostalgisoidaan kuvitellen, että parisuhteet olivat onnellisempia eikä ihmisillä ollut mielenterveysongelmia. Aivan varmasti oli, niistä ei vain ollut sopivaa puhua.

Njoo ja mielestäni huomionarvoista on se, että näiden tiettyjen mielestä "perinteikästä" 50-luvun meninkiä (huom: yksi vuosikymmen) ei haikaile oikein kukaan silloin elänyt. Heti sen jälkeen tuli 60-luvun hippinuoret ja vapaus, eli nämä 50-luvun lapset eivät missään nimessä halunneet sellaista elämää vaan jotain ihan muuta...

Omat isovanhempani (4kpl) ovat juurikin 60-luvun nuoria, eli olivat kasvavia lapsia 50-luvulla, ja heillä on ollut tasavertainen parisuhdedynamiikka. Molemmat isoäidit tienanneet enemmän kuin miehensä, ja miehet hoitaneet paljon kotia ja lapsia. Toinen isoisä oli aikoinaan koti-isänä vuosia. Heillä tuntuu olevan huomattavasti liberaalimpi ja sivistyneempi maailmankuva kuin monilla nuoremmilla ihmisillä, saati sitten näillä joiden mielipiteitä näkee netissä. 

Omassa kuplassani on kyllä aika itsevarmat miehet, näillä netissä ja somessa näkyvillä miehillä tuntuu olevan todella hauras ego ja epävarmuus sisällään, jota pönkittävät sillä kuuluisalla "toksisella maskuliinisuudella".

Vierailija kirjoitti:

Se minua tuossa kuviossa mietityttää että pystyykö nainen oikeasti sellaiseen arkeen ja elämään jossa mies tosiaan on sitten se perheenpää. Sellaisille naisille tuskin on ongelma joille pienestä pitäen opetettu tämä malli mutta entäs entiselle feministille. Oli feministi tai ei niin ainainen tossun alla elo voi alkaa tympimään.

Nyt on rakkaus- ja uskoontulokuplassa eikä edes mitään kosketusta lapsiperhearkeen. En ihan vielä lähtis hehkuttamaan valittua tietä.

Somen myötä tuollaisesta elämästä saa hieman liian höttöisen ja kevyen vaikutelman. Pyöräyttelet tuosta vaan lapsia, hoidat kotia, laittelet siinä sivussa vähän puutarhaa. Mies käy töissä ja päättää miten hommat hoidetaan. Rakkaus kukoistaa.

Onko miehestä sitten apua jos elämä ei menekään kuten on suunniteltu. Auttaako lapsien hoidossa, kotitöissä, kuunteleeko äitiä. Vai lakaistaanko ongelmat maton alle ja hiljaa rukoillaan muutosta. Yleensä tuollaiset miehet ovat aika huonoja tulemaan vastaan ja sietämään erilaisuutta.

Toivon parille onnea ja kyllähän joillakin tuo homma toimii.

Lasten hoidot ynnä muut ovat naisen työtä ja mies käy töissä kodin ulkopuolella. Aivan kuten isyysvapaita mies pitää vain sen mitä äiti ei voi pitää eli minimin. Roolit on jaettu ja miehelle ei kuulu kotityöt ja lastenhoito. 

Todellisuudessa yhtälö toimisi jos molemmat samanlaisista taustoista lähtien eli vaikkapa sama uskonnollinen yhteisö. Tuon parin yhteiselon kestämiseen en usko hetkeäkään. Mies joku uskovainen ja nainen nyt hetkeksi hurahtanut jolla muitakin hurahtahtamishetkiä taustalla. Lisäksi toinen meni naimisiin neitsyenä ja toinen jakanut tavaraansa urakalla ja sekin tulee väkisin vaikuttamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se minua tuossa kuviossa mietityttää että pystyykö nainen oikeasti sellaiseen arkeen ja elämään jossa mies tosiaan on sitten se perheenpää. Sellaisille naisille tuskin on ongelma joille pienestä pitäen opetettu tämä malli mutta entäs entiselle feministille. Oli feministi tai ei niin ainainen tossun alla elo voi alkaa tympimään.

Nyt on rakkaus- ja uskoontulokuplassa eikä edes mitään kosketusta lapsiperhearkeen. En ihan vielä lähtis hehkuttamaan valittua tietä.

Somen myötä tuollaisesta elämästä saa hieman liian höttöisen ja kevyen vaikutelman. Pyöräyttelet tuosta vaan lapsia, hoidat kotia, laittelet siinä sivussa vähän puutarhaa. Mies käy töissä ja päättää miten hommat hoidetaan. Rakkaus kukoistaa.

Onko miehestä sitten apua jos elämä ei menekään kuten on suunniteltu. Auttaako lapsien hoidossa, kotitöissä, kuunteleeko äitiä. Vai lakaistaanko ongelmat maton alle ja hiljaa rukoillaan muutosta. Yleensä tuollaiset miehet ovat aika huonoja tulemaan vastaan ja sietämään erilaisuutta.

Toivon parille onnea ja kyllähän joillakin tuo homma toimii.

Lasten hoidot ynnä muut ovat naisen työtä ja mies käy töissä kodin ulkopuolella. Aivan kuten isyysvapaita mies pitää vain sen mitä äiti ei voi pitää eli minimin. Roolit on jaettu ja miehelle ei kuulu kotityöt ja lastenhoito. 

Todellisuudessa yhtälö toimisi jos molemmat samanlaisista taustoista lähtien eli vaikkapa sama uskonnollinen yhteisö. Tuon parin yhteiselon kestämiseen en usko hetkeäkään. Mies joku uskovainen ja nainen nyt hetkeksi hurahtanut jolla muitakin hurahtahtamishetkiä taustalla. Lisäksi toinen meni naimisiin neitsyenä ja toinen jakanut tavaraansa urakalla ja sekin tulee väkisin vaikuttamaan. 

Tuolla naisella on käsittääkseni joku seksuaalinen traumatausta, mikä voi selittää tuota että on ollut seksuaalisesti rajaton aikaisemmin? Eli ei välttämättä kerro hänen kohdallaan arvoista ja persoonasta noin yleisesti, voivat olla sisimmissään samanlaisia tuon miehen kanssa vaikka nuoruus mennytkin eri tavoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsotaan mitä mieltä nainen on asiasta kun hoitaa maha pystyssä vauvaa  ja taaperoa yksin perheenpään ollessa töissä. Ja kotiin tultuaan mies nurisee, kun ei ole siivottu eikä edes pullaa leivottu. 

Kuinka monessa perheessä sä luulet molempien jäävän töistä pois?

Harvassa tosiaan mutta lähes jokaisessa nainen silloin uhriutuu täysillä miten rankkaa kotona eikä mies töistä kotiin tultuaan tee kaikkia kotitöitä. Sama tulee noillakin tapahtumaan. Lisäksi mies taas ei voi ymmärtää miksei nainen ole tehnyt lainkaan kotitöitä kuten muissakin perheissä.

- eri

Höpöhöpö. Noin käy vain niissä perheissä, joissa ei ole rooleja, usein siksi että niiden kuvitellaan olevan vanhanaikaisia ja tiukkoja. Sit yritetään olla minuutilleen tasa-arvoisia vaikka väkisin.

Vierailija kirjoitti:

Se minua tuossa kuviossa mietityttää että pystyykö nainen oikeasti sellaiseen arkeen ja elämään jossa mies tosiaan on sitten se perheenpää. Sellaisille naisille tuskin on ongelma joille pienestä pitäen opetettu tämä malli mutta entäs entiselle feministille. Oli feministi tai ei niin ainainen tossun alla elo voi alkaa tympimään.

Nyt on rakkaus- ja uskoontulokuplassa eikä edes mitään kosketusta lapsiperhearkeen. En ihan vielä lähtis hehkuttamaan valittua tietä.

Somen myötä tuollaisesta elämästä saa hieman liian höttöisen ja kevyen vaikutelman. Pyöräyttelet tuosta vaan lapsia, hoidat kotia, laittelet siinä sivussa vähän puutarhaa. Mies käy töissä ja päättää miten hommat hoidetaan. Rakkaus kukoistaa.

Onko miehestä sitten apua jos elämä ei menekään kuten on suunniteltu. Auttaako lapsien hoidossa, kotitöissä, kuunteleeko äitiä. Vai lakaistaanko ongelmat maton alle ja hiljaa rukoillaan muutosta. Yleensä tuollaiset miehet ovat aika huonoja tulemaan vastaan ja sietämään erilaisuutta.

Toivon parille onnea ja kyllähän joillakin tuo homma toimii.

Niin, tarinahan ei tosiaan kerro sitä kuinka osallistuva mies on. Ei selvät roolit perheessä tarkoita sitä että toinen on tossun alla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsotaan mitä mieltä nainen on asiasta kun hoitaa maha pystyssä vauvaa  ja taaperoa yksin perheenpään ollessa töissä. Ja kotiin tultuaan mies nurisee, kun ei ole siivottu eikä edes pullaa leivottu. 

Kuinka monessa perheessä sä luulet molempien jäävän töistä pois?

Harvassa tosiaan mutta lähes jokaisessa nainen silloin uhriutuu täysillä miten rankkaa kotona eikä mies töistä kotiin tultuaan tee kaikkia kotitöitä. Sama tulee noillakin tapahtumaan. Lisäksi mies taas ei voi ymmärtää miksei nainen ole tehnyt lainkaan kotitöitä kuten muissakin perheissä.

- eri

Kukaan ei ole koskaan vaatinut, että miehen pitää työpäivän jälkeen tehdä kaikki kotityöt yksin. Mies on töissä noin 8 tuntia viitenä päivänä viikossa plus työmatkat. Miehellä on töiden jälkeen aikaa olla lasten kanssa ja tehdä jotain, vaikka tiskikoneen tai pyykkikoneen tyhjentämistä. Viikonloppuisin voidaan yhdessä hoitaa siivoukset ja isommat jutut.

Nainen voi loppuraskaudessa olla täysin petipotilas, jolloin miehelle jää kaikki hoidettavaksi, mutta eihän noin käy joka naiselle. Raskaus kyllä on sitä sananmukaisesta, raskasta.

Eipä! Täälläkin on pilvin pimein aloituksia siitä miten mies ei tee puolia kaikesta, maksa puolia palkastaan naiselle kompensaationa jne.

Normaalisti ne roolit on luonnollisesti noin kuten esimerkkiparilla, sit on ne, jotka peräänkuuluttavat nimenomaan sitä että mies tekee työpäivän jälkeen puolet kotitöistä, se kun on se nykyinen ihanne ja feministin ajatus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsotaan mitä mieltä nainen on asiasta kun hoitaa maha pystyssä vauvaa  ja taaperoa yksin perheenpään ollessa töissä. Ja kotiin tultuaan mies nurisee, kun ei ole siivottu eikä edes pullaa leivottu. 

Kuinka monessa perheessä sä luulet molempien jäävän töistä pois?

Harvassa tosiaan mutta lähes jokaisessa nainen silloin uhriutuu täysillä miten rankkaa kotona eikä mies töistä kotiin tultuaan tee kaikkia kotitöitä. Sama tulee noillakin tapahtumaan. Lisäksi mies taas ei voi ymmärtää miksei nainen ole tehnyt lainkaan kotitöitä kuten muissakin perheissä.

- eri

Kukaan ei ole koskaan vaatinut, että miehen pitää työpäivän jälkeen tehdä kaikki kotityöt yksin. Mies on töissä noin 8 tuntia viitenä päivänä viikossa plus työmatkat. Miehellä on töiden jälkeen aikaa olla lasten kanssa ja tehdä jotain, vaikka tiskikoneen tai pyykkikoneen tyhjentämistä. Viikonloppuisin voidaan yhdessä hoitaa siivoukset ja isommat jutut.

Nainen voi loppuraskaudessa olla täysin petipotilas, jolloin miehelle jää kaikki hoidettavaksi, mutta eihän noin käy joka naiselle. Raskaus kyllä on sitä sananmukaisesta, raskasta.

Eipä! Täälläkin on pilvin pimein aloituksia siitä miten mies ei tee puolia kaikesta, maksa puolia palkastaan naiselle kompensaationa jne.

Normaalisti ne roolit on luonnollisesti noin kuten esimerkkiparilla, sit on ne, jotka peräänkuuluttavat nimenomaan sitä että mies tekee työpäivän jälkeen puolet kotitöistä, se kun on se nykyinen ihanne ja feministin ajatus.

En ole kyllä koskaan kuullut tuollaisesta, että kotiäiti vaatisi miehen tekevän työpäivän jälkeen puolet kotitöistä :D Tällä palstalla tuollaisissa keskusteluissa on ollut käsittääkseni kyse työssäkäyvistä pariskunnista, eli MOLEMMAT perheen aikuiset palkkatyössä, jolloin kotityöt tietysti kuuluukin hoitaa puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsotaan mitä mieltä nainen on asiasta kun hoitaa maha pystyssä vauvaa  ja taaperoa yksin perheenpään ollessa töissä. Ja kotiin tultuaan mies nurisee, kun ei ole siivottu eikä edes pullaa leivottu. 

Kuinka monessa perheessä sä luulet molempien jäävän töistä pois?

Harvassa tosiaan mutta lähes jokaisessa nainen silloin uhriutuu täysillä miten rankkaa kotona eikä mies töistä kotiin tultuaan tee kaikkia kotitöitä. Sama tulee noillakin tapahtumaan. Lisäksi mies taas ei voi ymmärtää miksei nainen ole tehnyt lainkaan kotitöitä kuten muissakin perheissä.

- eri

Kukaan ei ole koskaan vaatinut, että miehen pitää työpäivän jälkeen tehdä kaikki kotityöt yksin. Mies on töissä noin 8 tuntia viitenä päivänä viikossa plus työmatkat. Miehellä on töiden jälkeen aikaa olla lasten kanssa ja tehdä jotain, vaikka tiskikoneen tai pyykkikoneen tyhjentämistä. Viikonloppuisin voidaan yhdessä hoitaa siivoukset ja isommat jutut.

Nainen voi loppuraskaudessa olla täysin petipotilas, jolloin miehelle jää kaikki hoidettavaksi, mutta eihän noin käy joka naiselle. Raskaus kyllä on sitä sananmukaisesta, raskasta.

Eipä! Täälläkin on pilvin pimein aloituksia siitä miten mies ei tee puolia kaikesta, maksa puolia palkastaan naiselle kompensaationa jne.

Normaalisti ne roolit on luonnollisesti noin kuten esimerkkiparilla, sit on ne, jotka peräänkuuluttavat nimenomaan sitä että mies tekee työpäivän jälkeen puolet kotitöistä, se kun on se nykyinen ihanne ja feministin ajatus.

En ole kyllä koskaan kuullut tuollaisesta, että kotiäiti vaatisi miehen tekevän työpäivän jälkeen puolet kotitöistä :D Tällä palstalla tuollaisissa keskusteluissa on ollut käsittääkseni kyse työssäkäyvistä pariskunnista, eli MOLEMMAT perheen aikuiset palkkatyössä, jolloin kotityöt tietysti kuuluukin hoitaa puoliksi.

En minäkään ollut aiemmin. Täällä se on ihan normaalia.