Miten kukaan ihminen jaksaa tehdä eläkeikään asti lähihoitajan työtä (tai muuta raskasta 3-vuorotyötä)
Itse teen tällä hetkellä olosuhteiden pakosta, kun ei ole tarjolla muutakaan, mutta en voi mitenkään kuvitella jääväni alalle pysyvästi. Tässä kärsii fyysinen ja psyykkinen terveys, ja sosiaalinen elämä kuolee, kun on aina viikonloppuisin töissä. Keho on kipeä, hoidettavat on myös henkisesti raskaita, omaisista puhumattakaan. Osa työkavereista laiskottelee ja luistaa tehtävistään, mikä ehkä selittää heidän kohdallaan sen, miksi viihtyvät vuodesta toiseen. Me oikeasti tunnolliset ja ahkerat tekijät, joiden ansiosta homma pyörii, kulumme loppuun.
Kommentit (51)
Ammatillinen perustutkinto (myös se lähärin tutkinto) antaa kelpoisuuden korkeakouluhakuun. Koulutus on Suomessa ilmaista! Nyt vaan kouluttautumaan kevyempiin hommiin. Ei ole pakko olla loppuelämän lähäri.
Ei ihmiset jaksakaaan. Sen takia pitäisi olla nelipäiväinen viikko, tai kuusituntinen päivä. Näin useammalle löytyisi töitä eikä kukaan palaisi niin helposti loppuun.
En ymmärrä miksei yhä vieläkään kyseenalaisteta pieniä palkkoja ja tuntimäärää viikossa, on vaan niin kun aina on ollut, ja kuitenkin johtoasemissa oleville maksetaan enemmän ja enemmän ja enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Ammatillinen perustutkinto (myös se lähärin tutkinto) antaa kelpoisuuden korkeakouluhakuun. Koulutus on Suomessa ilmaista! Nyt vaan kouluttautumaan kevyempiin hommiin. Ei ole pakko olla loppuelämän lähäri.
Miksi alanuolta? Se on ihan vaan totuus. Eikä kaikki korkeakoulututkinnot ole erityisen vaikeita. Kuka tahansa voi suorittaa, jos vain motivaatiota riittää. Yksi duunari-ihminen kerran ihmetteli minulle ääneen, että miten jaksan opiskella. Minä taas ihmettelin, että miten sinä jaksat tehdä raskasta vuorotyötä.
Tein kolmivuoroa (ei hoitoala) pari vuotta kolmikymppisenä ja ihmettelen kyllä, miten kukaan jaksaa sitä koko työuransa. Sain pitkäaikaisen unihäiriön, sosiaalinen elämä kuoli ja lihoin 10 kiloa kun elimistö oli aivan sekaisin. Myös vatsavaivat olivat jatkuvasti seurana. Vuorolisät (lue: haittakorvaukset) saisivat olla isompia.
Olin kolmivuorotyössä ja aika monelle naiselle diagnosoitiin rintasyöpä. Sattumumaa vai ei? Yövuoroja tehtiin siis myös.
Aina ei jaksakaan. Mutta useimmiten jaksan kun saan rauhassa palautua. Rakastan työtäni. Ikää 65v ja aion jatkaa vielä vaikka vaivoja aina vaan enemmän. Mutta työ pitää elämäni kasassa eikä eläkemummon elämä innosta.
Ihmetellyt ihan samaa. Monilla koko elämä menee käytännössä töissä. Kamalaa
EIkös yövuorot oo luokiteltavissa karsinogeeneiksi?
Vierailija kirjoitti:
Aina ei jaksakaan. Mutta useimmiten jaksan kun saan rauhassa palautua. Rakastan työtäni. Ikää 65v ja aion jatkaa vielä vaikka vaivoja aina vaan enemmän. Mutta työ pitää elämäni kasassa eikä eläkemummon elämä innosta.
Olet pahasti laitostunut. Toivottavasti keksit elämääsi muuta sisältöä sitten viimeistään eläkeläismummona.
Menoni ovat pienet, joten pärjään muutamalla rahakkaalla keikalla viikossa. Keikkalaisena pystyy myös valikoimaan työpaikkansa.
Ei se vaan oo tervettä tehdä samaa työtä kokoajan. Itse sain kuluman kiertotyöstä, ei pahimmasta päästä mutta lopunikäinen vaiva. Myös katsonut sivusta esim. seisomatyöläisiä, polvet, nilkat ja ranteet operoidaan ym. Muutama ex kollega on myös kuollut ennen eläke ikää, siihen varmasti vaikuttanut yrityksen kemikaalit ja vuorotyö (syöpiä)
Minä tein 43 vuotta, hyvin jaksoin.
Vierailija kirjoitti:
Olin kolmivuorotyössä ja aika monelle naiselle diagnosoitiin rintasyöpä. Sattumumaa vai ei? Yövuoroja tehtiin siis myös.
Ei ole sattumaa. Ihan tutkittu juttu.
Ei jaksakaan. Tarkoitus on, että jäät sairaseläkkeelle, kuten valtaosa duunareista, reilusti ennen vanhuuseläkettä. Sairaseläke on pienempi kuin vanhuuseläke, joten valtio säästää. Se myös pienentää vanhuuseläkkeen eläkekertymää, joten kun pääset vanhuuseläkkeeseen käsiksi, se riittää hädintuskin elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei se vaan oo tervettä tehdä samaa työtä kokoajan. Itse sain kuluman kiertotyöstä, ei pahimmasta päästä mutta lopunikäinen vaiva. Myös katsonut sivusta esim. seisomatyöläisiä, polvet, nilkat ja ranteet operoidaan ym. Muutama ex kollega on myös kuollut ennen eläke ikää, siihen varmasti vaikuttanut yrityksen kemikaalit ja vuorotyö (syöpiä)
Jep, ja tietokonetta työkseen tuijottavilta menee näkö, korkean hygienian töistä saa käsi-ihottumia jne. Ei ole tosiaan terve tämä meidän työelämä. Just sekin että toisilla ei oo töitä ollenkaan mutta toisilla taas ei meinaa olla sitä vapaa vkonloppuakaan. Kevennys keinoja olisi jos olisi tahtoa huolehtia ihmisten jaksamisesta ja työkyvystä. Ravintola-alallakaan ei viskonut työvuorot niin pahasti häränpyllyä kun kuuluu hoitoalalla viskovan, voisihan sitä vaikka yrittää huomioida toiveita ja ihmisten ominaisia rytmejä
Kaikista typerin aivopieru on se, että kaikkien pitää tehdä tasapuolisesti aamu- ilta- ja yövuoroja. Silloin kukaan ei voi hyvin. Jos antaisi iltavirkuille iltavuoroja, aamuvirkuille aamuvuoroja, ja yökukkujille yövuoroja. Niin varmasti työntekijät jäisivät myös pitempään, eikä palaisi heti loppuun.
Koska he ovat hyväkuntoisia ihmisiä, eivätkä mitään pulkannaruja, kuten ap.
Vierailija kirjoitti:
Olin kolmivuorotyössä ja aika monelle naiselle diagnosoitiin rintasyöpä. Sattumumaa vai ei? Yövuoroja tehtiin siis myös.
Tanskassa yötyötä tekevien naisten sairastuminen rintasyöpään katsotaan ammattitaudiksi. Suomessa ei tietenkään, vaikka maailmalla on tieteellisesti todettu että jatkuva yötyön tekeminen lisää naisten rintasyöpäriskiä, koska jatkuva valvominen häiritsee hormonitoimintaa.
Tulevaisuudesssa ei tarvitse olla vain yhdessä ammatissa vaan voi vaihtaa välillä. On paljon työpaikkoja, joissa saa koulutuksen työhön.
Eihän peruskoulutusesta juurikaan sinänsä valmistu tiettyyn työpaikkaan, vaan usein saadaan vain perusvalmiudet.
Toivottavasti tulee helpompia oikoteitä esim. kouluttautua lähihoitajasta sairaanhoitajaksi tai sairaanhoitajasta lääkäriksi.
Samat fiilikset. Ihan hel.. raskasta näin keski-iässä kun on jo 25 vuotta tätä tehnyt. Vielä pitäis 10 vuotta rykiä miten parhaaksi taitaa. Jospa luoja jo armahtaisi ja löytyisi joku muu homma, keveämpi.