Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa toisen lapsen, ei hoida ensimmäistäkään
08.06.2023 |
Niin lähipiirissä kuin omassa elämässä olen törmännyt outoon ilmiöön: mies haluaisi perheeseen toisen lapsen, vaimo ei.
Kaikissa tapauksissa yksi yhteinen syy sille, miksi vaimo ei halua toista lasta, on siinä, että mies ei samalla tavalla tasapuolisesti osallistu ensimmäisenkään lapsen hoitoon. Ovat sinänsä hyviä isiä, hoitavat lapsiaan jne mutta kuitenkin päävastuu on aina jätetty äideille ja äidit ovat ns. luopuneet enemmästä kuin isät. Isillä harrastukset jatkuvat, perhevapaille ei jäädä, hyvä jos taloudellisesti hoidetaan puolia pakollisista hankinnoista (esim. rattaat). Ei varmasti muisteta hankkia kauden mukaisia vaatteita päiväkotiin tai tarkistaa, ovatko lapsen kengät jääneet pieniksi.
Helppohan se olisi haluta toista lasta, jos roolit olisivat juuri toisin päin. Sitten miehet ihmettelevät, että miksi se vaimo ei toista lasta halua. "Kyllä minua surettaa jos tätä ei enää toista kertaa koe." Ja samaan hengenvetoon kerrotaan "kyllä minä nukuin koko vauvavuoden 8h yössä" ja vaimo repii hiuksia päästään vieressä.
Onko vastaava ilmiö tuttu muille?
Kommentit (100)
Minulla on ihana mies, joka rakastaa ja hoitaa lapsia ja minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tunnen perheen, jossa on neljä lasta ja jokaisen lapsen kohdalla mies on ollut vuoden hoitovapaalla siinä kohtaa kun lapsi on ollut 2-vuotias. Äiti on hoitanut sen kaksi ensimmäistä vuotta ja palannut töihinsä, mies on hoitanut kolmannen vuoden. Näin toimivat fiksut miehet, jotka haluavat tutustua lapsiinsa ja haluavat huolehtia, ettei äidin ura kärsi kohtuuttomasti hoitovapaiden vuoksi.
Hienoa toimintaa. Tosin monesta duunista tai esim. yrittäjänä ei useinkaan varmasti voi helposti olla vähän väliä vuotta sivussa.
Ehkä hän on julkisen sektorin virassa ja sitten vain nimetään joku viransijaiseksi siksi aikaa eikä menetä työtään, vaikka olisi useinkin hoitovapailla tms.?
Vierailija kirjoitti:
Niin, isät vievät harrastuksiin, ulkoilevat ja tuovat tasapainoa elämään. Isät auttavat aikuista lasta asunnon remontoinnissa, ovat mukana muutoissa ja opettavat käytännön asioita isommille lapsille. Isän tehtävä on myös saattaa tytär alttarille.
Pliis, voitaisiinko lopettaa tää ap:n vastakkainasettelu?
On amerikkalainen tapa luovuttaa tyttärensä kuin karja uudelle omistajalle, koska usassa nainen oli isänsä ja sitten miehensä omaisuutta ihan 80-luvulle asti. Meillä ei sitä perinnettä ole. Eikä tule.
On tuttu ilmiö. Mies lupaa kuun taivaalta, että sais vielä yhden lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin, isät vievät harrastuksiin, ulkoilevat ja tuovat tasapainoa elämään. Isät auttavat aikuista lasta asunnon remontoinnissa, ovat mukana muutoissa ja opettavat käytännön asioita isommille lapsille. Isän tehtävä on myös saattaa tytär alttarille.
Pliis, voitaisiinko lopettaa tää ap:n vastakkainasettelu?
Minä tein myös noita kaikkia paitsi alttarille en ole saattanut. Toisaalta taas olen tehnyt ruuat ja makeat tarjottavat kaksiin lastemme häihin. Kävin siivoamassa ja koristelemassa (koristelussa oli muitakin naisia morsiamen & minun lisäksi) ne hääpaikat eli niihin valmisteluihin meni hyvinkin ainakin viikko, jonka olin ottanut töistä vapaaksi.
Ai niin! Mies siivosi autonsa tosi hyvin, joka oli hääautona. Siihen en osallistunut ja hänellä meni siinä melkein 2 tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Niin, isät vievät harrastuksiin, ulkoilevat ja tuovat tasapainoa elämään. Isät auttavat aikuista lasta asunnon remontoinnissa, ovat mukana muutoissa ja opettavat käytännön asioita isommille lapsille. Isän tehtävä on myös saattaa tytär alttarille.
Pliis, voitaisiinko lopettaa tää ap:n vastakkainasettelu?
No kyllähän tuo tyttären alttarille saattelu vastaa hyvinkin puolen vuoden yöherätyksiä vauva-aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän ihmiset haluaa paljon asioita, joita eivät kuitenkaan pysty itse hankkimaan. Minäkin haluaisin ison omakotitalon, jonka miehen pitäisi minulle nyt ostaa. Perheeni haluaisi lemmikkieläimen, jonka hoitoon he eivät kuitenkaan osallistuisi. Jokaisen vaan pitää osata sanoa ei siinä vaiheessa kun muiden vaatimukset ovat kohtuuttomia.
Minä sanoin exälle aikoinaan että kyllä, hankimme toisen lapsen mutta sillä ehdolla että SINÄ nouset öisin sen kanssa,SINÄ vaihdat myös vaippoja ja SINÄ istut räntäsateessa leikkipuistossa. Et voi saada vain rusinoita pullasta vaan pitää ottaa koko pulla. Mies suuttui eikä toisesta lapsesta enää puhuttu. Lopulta tuli ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isä on kasvattaja, äiti hoitaja. Näin on aina ollut ja on oleva.
🤣🤣🤣🤣
Miehet leikkivät kotia.
Mies on ihme, jos tekee jotakin.
Miestä ei _koskaan_ syyllistetä yhtään missään.
Miehen tekemiä asioita hehkutetaan aina ja ihmetellään, miten osaa/jaksaa/on niin hyvä isä ja puoliso. Kyse voi olla vaipanvaihdosta tai soseen osumisesta lapsen suuhun.
Miehet ovat kuin vähän kehityksessä jäljessä ja heitä hyysitään ihmeellisinä.
Tähän tulokseen olemme muutaman perheen kesken tulleet. Miehet eivät haluaisi enää mukaan neuvolaan tai vanhempainiltoihin. Aina lässytetään ja heitä tympii olla jotenkin taikapölyssä, jos osallistuvat arkeen.
Eli yhteiskunta voisi vähän muuttua. Äideille voitaisiin antaa ehkä enemmän kiitosta hyvästä lastenhoidosta, kuin että annettaisiin ymmärtää, miten miespoloa riistetään. Neuvolat voisivat myös korostaa tasavertaisuutta niin, että molempia vanhempia kohdeltaisiin normiälyisinä ja kykenevinä esimerkiksi pukemisen, syöttämisen, nukuttamisen tai muun suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsestään selvä asia tuo oli meillä että vaimolla on päävastuu lasten (5kpl) hoidosta. Hänen tulot ennen lapsia ~15k€/v ja minun noin 100k€/v. Kumpikin haluttiin lapsia näin monta, mutta toki roolit on erilaisia. Miksi ne edes pitäisi olla samanlaiset?
M45
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, isät vievät harrastuksiin, ulkoilevat ja tuovat tasapainoa elämään. Isät auttavat aikuista lasta asunnon remontoinnissa, ovat mukana muutoissa ja opettavat käytännön asioita isommille lapsille. Isän tehtävä on myös saattaa tytär alttarille.
Pliis, voitaisiinko lopettaa tää ap:n vastakkainasettelu?
No kyllähän tuo tyttären alttarille saattelu vastaa hyvinkin puolen vuoden yöherätyksiä vauva-aikana.
Juu, tai kaikkia hammalääkärikäyntejä, vatsatauteja, kiukkukohtauksia, pyllypesuja ja muita pikkujuttuja.
Vähän sama, kuin ostaisit wanhan auton minigrip-pusseissa osissa ja paljon osia jäisi tehtäväksi/etsittäväksi. Mies roplaa kärryä kuntoon 18 vuotta hoitaen homman kaiken muun normaalin elämän ohessa, että saa sen tikkiin. Ja kuuntelee samalla, miten pitäisi pystyä enempään, kun kiskot väsyneenä saunaolutta.
Ajat sitten sillä ylpeänä lopulta kerran pätkän autolla muiden katsellessa ja lahjoitat eteenpäin.
Voit kertoa miehellesi olleesi osallisena projektiin ja ottaa itse ylpeänä kehut vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itsestään selvä asia tuo oli meillä että vaimolla on päävastuu lasten (5kpl) hoidosta. Hänen tulot ennen lapsia ~15k€/v ja minun noin 100k€/v. Kumpikin haluttiin lapsia näin monta, mutta toki roolit on erilaisia. Miksi ne edes pitäisi olla samanlaiset?
M45
Pitääkö ollakaan samanlaiset? Silti, jos katsot vaimosi hoitavan työnsä hyvin, niin ymmärrätkö, että hän hoitaa tavallaan sen työnsä ulkopuolellakin lapset? Lapsissa kun ei ole sellaista virtanappia, mistä ne saa pois päältä esim. 19.00 joka ilta tai vaikka lauantaina klo 13.00, jos itse haluaa levätä.
Eli sinulla on työsi, vaimolla on kotityö. Miten jaatte sen vapaa-ajalla olevan perheen/kodin hoitamisen? Vai huilitko/harrastatko illat ja viikonloput? Entä puolisosi?
Ja kyllä, minäkin hoidan lapset mielelläni. Ei vain meinaa enää voimat riittää kodinhoitoon, vaikka miehellä komeat tulot onkin. Asenne vain on vino ja rahat pysyvät tiukasti siellä tilillä. Siis mitä perhettä ajatellen tulee.
Niin mikä tässä ihmetyttää tai on toisaalta olisi miesvihaa?
Itsestään selvä juttu. Verrataan vaikka talonrakentamiseen. Molemmat haluaa ja haaveilee. Jos toteuttaessa homma kaatuu enemmän toisen niskaan, haluaako tämä ryhtyä uuteen taloprojektiin? Tuskin. Se toinen taas voisi halutakin.
Meillä just äiti ei osallistunut eka lapsen hoitoon. Mulla meni respekti vaimoa kohtaan sen takia..... Sitten äiti yritti kai pelastaa avioliittoaan tekemällä toisen lapsen. Toisen lapsen jälkeen äiti totesi nopeasti, että nämä lapset eivät taida oikein olla hänen juttunsa....otti ja häipyi toisen miehen mukaan.
Siitä lähtien olen yh-isinä sitten hoitanut näitä kahta lasta. Äidistä on koko aikana ollut vain haittaa.....
Eli kyllä ne äiditkin osaa!
Vierailija kirjoitti:
Niin, isät vievät harrastuksiin, ulkoilevat ja tuovat tasapainoa elämään. Isät auttavat aikuista lasta asunnon remontoinnissa, ovat mukana muutoissa ja opettavat käytännön asioita isommille lapsille. Isän tehtävä on myös saattaa tytär alttarille.
Pliis, voitaisiinko lopettaa tää ap:n vastakkainasettelu?
Sinun on parempi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompa kova homma hoitaa lasta?
Unohdit mieslapsen osuuden ja naisen jatkuvan murehtimisen miehen salarakkailta saatavista taudeista.
Eikä palstalla ole miesvihaa
Ei ole vihaa vaan faktoja
Tämä on totta. Rakastan miestäni mielettömästi, mutta täytyy myöntää, että kyllä hän kotihommissa on päässyt paljon helpommalla. Lapsemme ovat jo aikuisia, mutta tässä jotain muistelua.
Lasten koulujutut hoidin käytännössä minä.
Meillä miehen kotihommina on lähinnä olleet ruohonleikkuu (päältä ajettavalla) ja lumityöt (mönkijä & lumilinko). Autot viedään tarvittaessa huoltoon ja renkaiden vaihtoon pajalle, katsastuksiin ei ole tarvinnut viedäkään viimeiseen 15 vuoteen, rempat tekee palkattu remppamies, halot tulee maksettuina pihaan josta kiikutamme ne yhdessä liiteriin. Puutarhatyöt (kasvihuone & kukat) ovat minun hommiani.
Silloin kun lapset olivat pieniä niin minun vastuullani he olivat. Jos johonkin lähdettiin niin minä olin se, joka mietti ja pakkasi, mitä tarvitaan mukaan ja millaisissa vaatteissa lapset lähtivät matkaan. Mies pukeutui ja meni autoon istumaan (talvella "lämmittämään sen ja kesällä viilentämään"). Toisaalta ei ikinä natissut vaikka minulla olisi kestänyt kauankin ennen kuin ehdin autoon.
Minä tein ruokaostokset, mietin syömiset ja tein ne. Mies tai lapset kyllä usein kattoivat pöydän, mutta heti ruuan jälkeen mies meni sohvalle ruokalevolle ja lukemaan kirjaa/lehteä. Minä siivosin keittiön.
Minä kuskasin lapset harrastuksiinsa 90 prosenttisesti ja ostin niihin tarvittavat välineet. Kaikki maksettiin kyllä yhteisesti.
Mies maksoi kotisiivoojan kerran viikkoon, mutta lapsiperheessä siivousta tarvitaan päivittäin, joten siivouskin meni varmaan fifty-fifty.
Pyykkikoneen mies joskus pyöräytti käyntiin ja ripusteli narulle, se oli ehkä kerran kuussa minkä kone pyöri miehen toimesta.
Tämä voi kuulostaa monesta tosi kurjalta, mutta meille tämä järjestely sopi. Itse en osaa istua paikallani, joten ehkä tuo rakas siippa tuli totutettua siihen, että minä teen. Teineinä lapset kyllä auttelivat ja tekivät kotitöitä.
Nyt kun olemme kaksin niin mies tekee pidempää päivää töissä, kuin minä, ja kotityöt "kuuluvatkin" minulle. Voimme sitten viettää aikaa yhdessä, kun kotityöt on jo tehty, kun mies kotiutuu töistä.
Sorry pitkästä vuodatuksesta, mutta halusin sanoa ettei tämä ole mitään "miesvihaa" vaan kuvaus meidän arjestamme.
Suotta mokomasta hermoilee, lisääntyminen ihan ikioma ja vapaaehtoinen valinta.
Joo, täällä saa varmasti hyvän kuvan siitä, millaisia suomalaiset miehet ja naiset oikeasti ovat. Huom. raju sarkasmi.