Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Liityn koulupsykologityön joukkopakolaisiin
08.06.2023 |
Lehdissä on jo pitkän aikaa valiteltu sitä, kuinka koulupsykologeja puuttuu valtavasti. Pulaa on aina ollut pikkupaikkakunnilla, mutta nykyään isoihin kasvukeskuksiinkaan ei ole tulijoita. Esim. Vantaalla puuttui ainakin jokin aika sitten jopa puolet tarvittavista koulupsykologeista. Kovasti valitellaan, mutta asialle ei sitten kuitenkaan lopulta ole tehty yhtään mitään, esim. palkankorotuksista ei ole puhettakaan.
Tein itse koulupsykologin työtä useamman vuoden ajan, mutta tämä lukuvuosi jäi viimeiseksi. Työmäärä on räjähtänyt käsiin koronan jälkeen, jatkohoidot eivät vedä. Työtä on helposti triplasti verrattuna siihen kuin aloitin, mutta palkka on noussut tasan joidenkin muutaman prosentin yleiskorotusten verran. Kunta tai nykyään hyvinvointialue ei ole ollut halukas nostamaan palkkaa edes muutamalla satasella (palkka nyt noin 3650 € /kk), mikä lisäisi sekin jo työn vetovoimaa. Samaan aikaan kuitenkin maksetaan ostopalveluina tuotettavasta työstä (esim. psykologin tutkimukset kouluilla, joilla ei ole ollut palvelua yli vuoteen) helposti 7500€ kuukaudessa. Hyvinvointialueelle siirtyminen oli sitten se viimeinen niitti. Ennen esim. sain syödä koululla verotusarvolla, jolloin ateria maksoi suunnilleen 2 euroa. Nyt siitä samasta sapuskasta pitäisi maksaa yli 7€ aterialipuilla. Puhumattakaan wilma-oikeuksien menetyksestä. Burn out oli sitten viimeinen niitti, ja kesäloman jälkeen aloitan pienemmällä paikkakunnalla rauhallisemmassa hommassa ja 300 euroa paremmalla palkalla.
Kouluni puolesta harmittaa, ja oikeastaan hiukan kuumottaa kertoa rehtorille, etten palaa enää lomalta. Ei ole mitään takuita, että seuraajaa saadaan moneen kuukauteen. Ja tietysti monikin lapsi ja nuori jää kaipaamaan tuttua ihmistä, ja pahimmassa tapauksessa heidän käynteihinsä tulee pitkä tauko.
Toivottavasti jossain kohtaa tällekin asialle tehtäisiin jotain muuta kuin käsien levittelyä ja harmittelua.
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
2Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin vaikeaa päästä opiskelemaan ja varsinkin kun et ole ensikertalainen.
Suomessa on maailman mittakaavassa jo nyt poikkeuksellisen paljon psykologeja, ja uusia valmistuu enemmän kuin vanhoja jää eläkkeelle. Vaikka koulutusmääriä lisättäisiin, eivät ne uudetkaan psykologit halua tähän hommaan näillä ehdoilla. Työoloja ja palkkaa pitää muuttaa, jotta koulupsykologin työ (tai muu julkisen puolen työ) alkaisi vetää puoleensa. Tyhmähän se on, joka ei vaihtaisi kevyempään hommaan isommalla palkalla.
Ap
Itsekkäät vaihtaa.
Olen ihan mieluusti tässä suhteessa itsekäs. Ei kukaan huolehdi puolestani eduistani työelämässä, ihan itse täytyy olla itsensä puolella. En elä työtäni, vaan itseäni varten.
Ap (joka kuulee yksityisen puolen seireenilaulun korvissaan luultavasti lähivuosina)
Tietenkin jokaisen kuuluu ajatella omaa itseään ja omaa elämäänsä. Ei kenellekään voi sanoa, että sinun pitää uhrata mielenterveytesi ja rahasi, jotta voit kutsumusammattina palvella koulupsykologina.
Olen itse johtava psykologi, koulupsykologien pomo. Tarkoitus on, että työ on niin mielekästä, että sen voi hyvillä mielin valita, jos haluaa turvallisen työpaikan. Palkka ja muut edut eivät ole niin hyvät kuin yksityisellä, mutta kilpaillaan me sitten muilla avuilla. Vaikka kollegiaalisella tuella ja järjevällä työtahdilla.
Onko jossain koulupsykologeilla järkevä työtahti?
Mun tiimissä. Kolme asiakasta tai kokousta tms. päivässä. Muu aika kirjaamiseen, viesteihin, suunnitteluun, pisteytyämiseen jne. Yks etätyöpäivä viikossa ilman asikkaita.
Kuulostaa tosi raskaalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On minuakin psykologina harmittanut, että esim. kotitalouden ope saa parempaa palkkaa ja vielä pitkillä lomilla. Kumpihan on vaativampaa työtä? Mutta siirryinkin sitten yksityiselle...
No kyllä se on se kotsan ope, joka tekee vaativampaa työtä. Ottaa vastaan kaiken pariltakymmeneltä oppilaalta, reagoi kaikkeen ja hoitaa kaiken. Toteuttaa kaiken, mitä psykologit suunnittelee. Psykologit ne kohtaa yhden oppilaan kerrallaan vslmiiden kaavakkeiden ja lomakkeiden kanssa. Psykologin työ voi olla tylsää ja sitä voi olla paljon, mutta vaativaa se ei ole. Siisti sisätyö, jossa keskustellaan.
Ryhmänhallinta varmasti on kuormittavaa, ei siinä. Ja opettajat ovat väsyneitä. Mutta ei se kyllä tekee psykologin työstä yhtään vähemmän kuormittavaa. Oppilaita on (yleensä) yksi kerrallaan, mutta tapaamiset ovat intensiivisiä ja vaativat paljon. Ei siellä hörpitä teetä samalla kun oppilas auttaa itseään täyttämällä kasan lomakkeita lähteäkseen sen jälkeen piinaamaan kotsanopeaan seuraavalla tunnilla.
Huvittaa tuo tässäkin keskustelussa monessa kommentissa toistunut "siisti sisätyö". Ikään kuin työ ei voisi olla kuormittavaa, ellei sitä tehdä hikikarpalot valuen ja mutaisena.
Ap
Lisään vielä sen, että (koulu)psykologilla ei ole vastuuta. Hän tutkii ja toteaa. Kaikki vastuu toteutuksesta jää opettajille, jotka sitten ottavat vastaan myös kuran, kun on mahdotonta tehdä jokaisen 20 oppilaan kohdalla yksilöllistä työtä. Psykologikin voisi tehdä tutkimuksensa vaikka 10 oppilaalle kerrallaan; olisipahan autenttisempi tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On minuakin psykologina harmittanut, että esim. kotitalouden ope saa parempaa palkkaa ja vielä pitkillä lomilla. Kumpihan on vaativampaa työtä? Mutta siirryinkin sitten yksityiselle...
No kyllä se on se kotsan ope, joka tekee vaativampaa työtä. Ottaa vastaan kaiken pariltakymmeneltä oppilaalta, reagoi kaikkeen ja hoitaa kaiken. Toteuttaa kaiken, mitä psykologit suunnittelee. Psykologit ne kohtaa yhden oppilaan kerrallaan vslmiiden kaavakkeiden ja lomakkeiden kanssa. Psykologin työ voi olla tylsää ja sitä voi olla paljon, mutta vaativaa se ei ole. Siisti sisätyö, jossa keskustellaan.
Ryhmänhallinta varmasti on kuormittavaa, ei siinä. Ja opettajat ovat väsyneitä. Mutta ei se kyllä tekee psykologin työstä yhtään vähemmän kuormittavaa. Oppilaita on (yleensä) yksi kerrallaan, mutta tapaamiset ovat intensiivisiä ja vaativat paljon. Ei siellä hörpitä teetä samalla kun oppilas auttaa itseään täyttämällä kasan lomakkeita lähteäkseen sen jälkeen piinaamaan kotsanopeaan seuraavalla tunnilla.
Huvittaa tuo tässäkin keskustelussa monessa kommentissa toistunut "siisti sisätyö". Ikään kuin työ ei voisi olla kuormittavaa, ellei sitä tehdä hikikarpalot valuen ja mutaisena.
Ap
Lisään vielä sen, että (koulu)psykologilla ei ole vastuuta. Hän tutkii ja toteaa. Kaikki vastuu toteutuksesta jää opettajille, jotka sitten ottavat vastaan myös kuran, kun on mahdotonta tehdä jokaisen 20 oppilaan kohdalla yksilöllistä työtä. Psykologikin voisi tehdä tutkimuksensa vaikka 10 oppilaalle kerrallaan; olisipahan autenttisempi tilanne.
Niin, vastuu opettamisesta on todella opettajalla. Ja laajemmin koululla ja sivistystoimella. Jos ja kun kunta ei anna riittävästi resursseja ja jos rehtori ei tue alaisiaan, se ei ole koulupsykologin vika. Oppimisvaikeus ei poistu sillä, että oppilasta ei olekaan aikaa tukea.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On minuakin psykologina harmittanut, että esim. kotitalouden ope saa parempaa palkkaa ja vielä pitkillä lomilla. Kumpihan on vaativampaa työtä? Mutta siirryinkin sitten yksityiselle...
No kyllä se on se kotsan ope, joka tekee vaativampaa työtä. Ottaa vastaan kaiken pariltakymmeneltä oppilaalta, reagoi kaikkeen ja hoitaa kaiken. Toteuttaa kaiken, mitä psykologit suunnittelee. Psykologit ne kohtaa yhden oppilaan kerrallaan vslmiiden kaavakkeiden ja lomakkeiden kanssa. Psykologin työ voi olla tylsää ja sitä voi olla paljon, mutta vaativaa se ei ole. Siisti sisätyö, jossa keskustellaan.
Ryhmänhallinta varmasti on kuormittavaa, ei siinä. Ja opettajat ovat väsyneitä. Mutta ei se kyllä tekee psykologin työstä yhtään vähemmän kuormittavaa. Oppilaita on (yleensä) yksi kerrallaan, mutta tapaamiset ovat intensiivisiä ja vaativat paljon. Ei siellä hörpitä teetä samalla kun oppilas auttaa itseään täyttämällä kasan lomakkeita lähteäkseen sen jälkeen piinaamaan kotsanopeaan seuraavalla tunnilla.
Huvittaa tuo tässäkin keskustelussa monessa kommentissa toistunut "siisti sisätyö". Ikään kuin työ ei voisi olla kuormittavaa, ellei sitä tehdä hikikarpalot valuen ja mutaisena.
Ap
Lisään vielä sen, että (koulu)psykologilla ei ole vastuuta. Hän tutkii ja toteaa. Kaikki vastuu toteutuksesta jää opettajille, jotka sitten ottavat vastaan myös kuran, kun on mahdotonta tehdä jokaisen 20 oppilaan kohdalla yksilöllistä työtä. Psykologikin voisi tehdä tutkimuksensa vaikka 10 oppilaalle kerrallaan; olisipahan autenttisempi tilanne.
Mitäs jos jättäisit kommentoimatta asiaa josta et selkeästi tiedä tuon taivaallista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologit kiskovat nykyään helposti 10000€, kun moni on siirtynyt yksityisiksi. Johtuen Ap:n kertomasta tilanteesta
No ei kisko. Erikoispsykologit kiskoo yksityisenä ja miksi eivät kiskoisi?
Ei tarvitse olla edes erityispsykologi. Normipsykologien yksityinen palkka on nykyisin helposti 8000-12000€ välillä.
Tämä on aivan realistinen palkkahaitari kk esim tutkimuksia tekevälle yksityisen puolen psykologille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä koulukuraattorit tienaa?
"Minun" kuraattorini ainakin tienaa hiukan vähemmän kuin minä, ehkä joku 3400€? Kuraattorin paikat ovat hyvin haluttuja sosionomien keskuudessa
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä koulukuraattorit tienaa?
"Minun" kuraattorini ainakin tienaa hiukan vähemmän kuin minä, ehkä joku 3400€? Kuraattorin paikat ovat hyvin haluttuja sosionomien keskuudessa
Ap
Kiitos tiedosta. Itse opiskelen sosionomiksi ja kiinnostaa nimenomaan kuraattorityö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologit kiskovat nykyään helposti 10000€, kun moni on siirtynyt yksityisiksi. Johtuen Ap:n kertomasta tilanteesta
No ei kisko. Erikoispsykologit kiskoo yksityisenä ja miksi eivät kiskoisi?
Ei tarvitse olla edes erityispsykologi. Normipsykologien yksityinen palkka on nykyisin helposti 8000-12000€ välillä.
Tämä on aivan realistinen palkkahaitari kk esim tutkimuksia tekevälle yksityisen puolen psykologille.
Ei ole. Palkka oli kuntasektorilla 3 957 € (2158 yksittäistä palkkaa), valtiolla 4 005 € (212 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 4 024 € (115 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2022.
Tottakai jotkut saa parempaa palkkaa, tuo on keskiarvo, mutta on harhaanjohtavaa väittää että 8000-12000 olisi realistinen. Yksityisissä sitä paitsi on tosi vähän psykologeja, he ovat pääsääntöisesti erikoispsykologeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On minuakin psykologina harmittanut, että esim. kotitalouden ope saa parempaa palkkaa ja vielä pitkillä lomilla. Kumpihan on vaativampaa työtä? Mutta siirryinkin sitten yksityiselle...
No kyllä se on se kotsan ope, joka tekee vaativampaa työtä. Ottaa vastaan kaiken pariltakymmeneltä oppilaalta, reagoi kaikkeen ja hoitaa kaiken. Toteuttaa kaiken, mitä psykologit suunnittelee. Psykologit ne kohtaa yhden oppilaan kerrallaan vslmiiden kaavakkeiden ja lomakkeiden kanssa. Psykologin työ voi olla tylsää ja sitä voi olla paljon, mutta vaativaa se ei ole. Siisti sisätyö, jossa keskustellaan.
Ryhmänhallinta varmasti on kuormittavaa, ei siinä. Ja opettajat ovat väsyneitä. Mutta ei se kyllä tekee psykologin työstä yhtään vähemmän kuormittavaa. Oppilaita on (yleensä) yksi kerrallaan, mutta tapaamiset ovat intensiivisiä ja vaativat paljon. Ei siellä hörpitä teetä samalla kun oppilas auttaa itseään täyttämällä kasan lomakkeita lähteäkseen sen jälkeen piinaamaan kotsanopeaan seuraavalla tunnilla.
Huvittaa tuo tässäkin keskustelussa monessa kommentissa toistunut "siisti sisätyö". Ikään kuin työ ei voisi olla kuormittavaa, ellei sitä tehdä hikikarpalot valuen ja mutaisena.
Ap
Lisään vielä sen, että (koulu)psykologilla ei ole vastuuta. Hän tutkii ja toteaa. Kaikki vastuu toteutuksesta jää opettajille, jotka sitten ottavat vastaan myös kuran, kun on mahdotonta tehdä jokaisen 20 oppilaan kohdalla yksilöllistä työtä. Psykologikin voisi tehdä tutkimuksensa vaikka 10 oppilaalle kerrallaan; olisipahan autenttisempi tilanne.
Niin, vastuu opettamisesta on todella opettajalla. Ja laajemmin koululla ja sivistystoimella. Jos ja kun kunta ei anna riittävästi resursseja ja jos rehtori ei tue alaisiaan, se ei ole koulupsykologin vika. Oppimisvaikeus ei poistu sillä, että oppilasta ei olekaan aikaa tukea.
Ap
Niinpä. Koulupsykologit pääsevät helpolla; he vain toteavat oppimisvaikeudet. Sen jälkeen heidän ei tarvitse kuin levitellä käsiään. Opet yrittää kaikkensa, että saavat autettua oppimisvaikeuksissa ja jopa korjattua asioita ja jopa ilman kunnon resursseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On minuakin psykologina harmittanut, että esim. kotitalouden ope saa parempaa palkkaa ja vielä pitkillä lomilla. Kumpihan on vaativampaa työtä? Mutta siirryinkin sitten yksityiselle...
No kyllä se on se kotsan ope, joka tekee vaativampaa työtä. Ottaa vastaan kaiken pariltakymmeneltä oppilaalta, reagoi kaikkeen ja hoitaa kaiken. Toteuttaa kaiken, mitä psykologit suunnittelee. Psykologit ne kohtaa yhden oppilaan kerrallaan vslmiiden kaavakkeiden ja lomakkeiden kanssa. Psykologin työ voi olla tylsää ja sitä voi olla paljon, mutta vaativaa se ei ole. Siisti sisätyö, jossa keskustellaan.
Ryhmänhallinta varmasti on kuormittavaa, ei siinä. Ja opettajat ovat väsyneitä. Mutta ei se kyllä tekee psykologin työstä yhtään vähemmän kuormittavaa. Oppilaita on (yleensä) yksi kerrallaan, mutta tapaamiset ovat intensiivisiä ja vaativat paljon. Ei siellä hörpitä teetä samalla kun oppilas auttaa itseään täyttämällä kasan lomakkeita lähteäkseen sen jälkeen piinaamaan kotsanopeaan seuraavalla tunnilla.
Huvittaa tuo tässäkin keskustelussa monessa kommentissa toistunut "siisti sisätyö". Ikään kuin työ ei voisi olla kuormittavaa, ellei sitä tehdä hikikarpalot valuen ja mutaisena.
Ap
Lisään vielä sen, että (koulu)psykologilla ei ole vastuuta. Hän tutkii ja toteaa. Kaikki vastuu toteutuksesta jää opettajille, jotka sitten ottavat vastaan myös kuran, kun on mahdotonta tehdä jokaisen 20 oppilaan kohdalla yksilöllistä työtä. Psykologikin voisi tehdä tutkimuksensa vaikka 10 oppilaalle kerrallaan; olisipahan autenttisempi tilanne.
Niin, vastuu opettamisesta on todella opettajalla. Ja laajemmin koululla ja sivistystoimella. Jos ja kun kunta ei anna riittävästi resursseja ja jos rehtori ei tue alaisiaan, se ei ole koulupsykologin vika. Oppimisvaikeus ei poistu sillä, että oppilasta ei olekaan aikaa tukea.
Ap
Niinpä. Koulupsykologit pääsevät helpolla; he vain toteavat oppimisvaikeudet. Sen jälkeen heidän ei tarvitse kuin levitellä käsiään. Opet yrittää kaikkensa, että saavat autettua oppimisvaikeuksissa ja jopa korjattua asioita ja jopa ilman kunnon resursseja.
Pitäisikö murtuneen käden vuoksi liikuntakieltoa määränneen lääkärinkin keksiä liikkaopen puolesta, miten liikkatunnit hoidetaan? Vai onko vain psykologi velvollinen hoitamaan oman työnsä lisäksi opettajan työn?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On minuakin psykologina harmittanut, että esim. kotitalouden ope saa parempaa palkkaa ja vielä pitkillä lomilla. Kumpihan on vaativampaa työtä? Mutta siirryinkin sitten yksityiselle...
No kyllä se on se kotsan ope, joka tekee vaativampaa työtä. Ottaa vastaan kaiken pariltakymmeneltä oppilaalta, reagoi kaikkeen ja hoitaa kaiken. Toteuttaa kaiken, mitä psykologit suunnittelee. Psykologit ne kohtaa yhden oppilaan kerrallaan vslmiiden kaavakkeiden ja lomakkeiden kanssa. Psykologin työ voi olla tylsää ja sitä voi olla paljon, mutta vaativaa se ei ole. Siisti sisätyö, jossa keskustellaan.
Ryhmänhallinta varmasti on kuormittavaa, ei siinä. Ja opettajat ovat väsyneitä. Mutta ei se kyllä tekee psykologin työstä yhtään vähemmän kuormittavaa. Oppilaita on (yleensä) yksi kerrallaan, mutta tapaamiset ovat intensiivisiä ja vaativat paljon. Ei siellä hörpitä teetä samalla kun oppilas auttaa itseään täyttämällä kasan lomakkeita lähteäkseen sen jälkeen piinaamaan kotsanopeaan seuraavalla tunnilla.
Huvittaa tuo tässäkin keskustelussa monessa kommentissa toistunut "siisti sisätyö". Ikään kuin työ ei voisi olla kuormittavaa, ellei sitä tehdä hikikarpalot valuen ja mutaisena.
Ap
Lisään vielä sen, että (koulu)psykologilla ei ole vastuuta. Hän tutkii ja toteaa. Kaikki vastuu toteutuksesta jää opettajille, jotka sitten ottavat vastaan myös kuran, kun on mahdotonta tehdä jokaisen 20 oppilaan kohdalla yksilöllistä työtä. Psykologikin voisi tehdä tutkimuksensa vaikka 10 oppilaalle kerrallaan; olisipahan autenttisempi tilanne.
Niin, vastuu opettamisesta on todella opettajalla. Ja laajemmin koululla ja sivistystoimella. Jos ja kun kunta ei anna riittävästi resursseja ja jos rehtori ei tue alaisiaan, se ei ole koulupsykologin vika. Oppimisvaikeus ei poistu sillä, että oppilasta ei olekaan aikaa tukea.
Ap
Niinpä. Koulupsykologit pääsevät helpolla; he vain toteavat oppimisvaikeudet. Sen jälkeen heidän ei tarvitse kuin levitellä käsiään. Opet yrittää kaikkensa, että saavat autettua oppimisvaikeuksissa ja jopa korjattua asioita ja jopa ilman kunnon resursseja.
Ei se ole psykologin vika ettei niitä resursseja ole. Ja koulupsykologi ei todellakaan "vain totea oppimisvaikeuksia". Tajuatko minkä paineen kanssa siinä pitää työskennellä, kun yritetään tukea vakavasti oireilevia oppilaita jotka kuuluisivat psykiatrisen hoidon piiriin mutta eivät sinne pääse? Lisäksi joutuu paljon kokemaan vähättelyä ja mahdottomia odotuksia opettajien ja vanhempien taholta. Ihan turha on kilpailla siitä kenellä on raskaampaa, ihan varmasti sekä opettajat että psykologit joutuvat yhtä koville. Vähättely on typerää kun ei toisen työstä selkeästi mitään tiedä.
Omassa kunnassani valtuusto perusti oikein jonkun tiimin selvittämään, miksi koulupsykologipaikkoihin ei saada hakijoita. Selvittämiseen olisi riittänyt ihan vain se, että soittaa jollekin (toistaiseksi) työtä vielä tekevälle koulupsykologille ja kysyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten julkisella on pulaa tekijöistä joka alalla? Vähän aikaa sitten oli oikeudestakin juttu, että vaihtuvuus on suurta ja kokenutta työvoimaa ei saada pidettyä töissä.
Onko siellä noin kauheaa olla töissä vai mikä ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Omassa kunnassani valtuusto perusti oikein jonkun tiimin selvittämään, miksi koulupsykologipaikkoihin ei saada hakijoita. Selvittämiseen olisi riittänyt ihan vain se, että soittaa jollekin (toistaiseksi) työtä vielä tekevälle koulupsykologille ja kysyy.
Minun HVA:lla myös perustettiin tällainen ryhmä ja kerättiin valtava lista parannettavia asioita. Tuon jälkeen sanottiin, että palkankorotuksiin ei ole varaa, eikä kalliisiin koulutuksiin. Työnohjauksistakin pitää säästää, eli ne huononevat. Juuri on poistettu aiemmat rekrylisät. Näin epäselvässä tilanteessa ei myöskään voida antaa henkilökohtaisia lisiä.
Sen sijaan vähennettiin mahdollisuutta olla yhdessä muiden koulupsykologien kanssa (=ei saa käyttää aikaa tiimikokouksiin tai matkustamiseen). Työnkuvaa ei voi muuttaa, tai tuo katsotaan työstä kieltäytmiseksi, joka on irtisanomisperuste. Jonotusaikaa tutkimuksiin ja pääseekö vastaanotolle viikon sisään, kuten kuuluu seurataan tarkemmin ja noissa ajoissa pitää pysyä, muuten tulee valitusta. Työtiloihin ei voi vaikuttaa, koska kyse koulujen tilista.
Suositeltavia ideoita oli yhteistyö yliopistojen kanssa ja rekryilmoitusten kehitys. Jee.
Vierailija kirjoitti:
Miten julkisella on pulaa tekijöistä joka alalla? Vähän aikaa sitten oli oikeudestakin juttu, että vaihtuvuus on suurta ja kokenutta työvoimaa ei saada pidettyä töissä.
Onko siellä noin kauheaa olla töissä vai mikä ongelma?
Off topic, mutta ystäväni on oikeudessa töissä sihteerinä. Työtä on ihan liikaa, esim. ylitöitä on kertynyt satoja tunteja. On kova kynnys jättää jotain tekemättä, koska kyse on ihmisten oikeudenkäynneistä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa kunnassani valtuusto perusti oikein jonkun tiimin selvittämään, miksi koulupsykologipaikkoihin ei saada hakijoita. Selvittämiseen olisi riittänyt ihan vain se, että soittaa jollekin (toistaiseksi) työtä vielä tekevälle koulupsykologille ja kysyy.
Minun HVA:lla myös perustettiin tällainen ryhmä ja kerättiin valtava lista parannettavia asioita. Tuon jälkeen sanottiin, että palkankorotuksiin ei ole varaa, eikä kalliisiin koulutuksiin. Työnohjauksistakin pitää säästää, eli ne huononevat. Juuri on poistettu aiemmat rekrylisät. Näin epäselvässä tilanteessa ei myöskään voida antaa henkilökohtaisia lisiä.
Sen sijaan vähennettiin mahdollisuutta olla yhdessä muiden koulupsykologien kanssa (=ei saa käyttää aikaa tiimikokouksiin tai matkustamiseen). Työnkuvaa ei voi muuttaa, tai tuo katsotaan työstä kieltäytmiseksi, joka on irtisanomisperuste. Jonotusaikaa tutkimuksiin ja pääseekö vastaanotolle viikon sisään, kuten kuuluu seurataan tarkemmin ja noissa ajoissa pitää pysyä, muuten tulee valitusta. Työtiloihin ei voi vaikuttaa, koska kyse koulujen tilista.
Suositeltavia ideoita oli yhteistyö yliopistojen kanssa ja rekryilmoitusten kehitys. Jee.
Mua aina naurattaa kun työnantaja alkaa selvitellä, miten saataisiin porukkaa jäämään ja järjestää kyselyn.
Poikkeuksetta kaikki sanoo että ongelmat on palkka, työtavat ja työn joustamattomuus. Ja jos palkkaa ei voi nostaa, niin ainakin voisi lisätä joustavuutta, etätöitä ja liukumia (työ ei ole sellaista, että olisi pakko olla virastolla joka päivä koko päivää).
Ikinä ei ole lisätty sitä pyydettyä joustavuutta. Sen sijaan etätöitä ja liukumia vähennettiin. Siinä mietittiin kyllä kovasti, että kuuliko ta-puoli vain mitä halusi kuulla, vai miksi alettiin tehdä juuri päinvastoin kuin pyydettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten julkisella on pulaa tekijöistä joka alalla? Vähän aikaa sitten oli oikeudestakin juttu, että vaihtuvuus on suurta ja kokenutta työvoimaa ei saada pidettyä töissä.
Onko siellä noin kauheaa olla töissä vai mikä ongelma?
Off topic, mutta ystäväni on oikeudessa töissä sihteerinä. Työtä on ihan liikaa, esim. ylitöitä on kertynyt satoja tunteja. On kova kynnys jättää jotain tekemättä, koska kyse on ihmisten oikeudenkäynneistä.
Ap
Mulla on myös ystävä siellä ja sama kokemus. Ja jatkuvasti tulee lisää ja lisää töitä. Nytkin hänelle lyötiin jonkun poistuneen tehtävät entisten lisäksi. Ja kun niitä entisten tehtäviä tulee melkein kerran kuussa niiden omien lisäksi.
On henkisesti aivan loppu. Eikä saa edes korvauksia niistä ylitöistä, vaan ne on tuntitunnista tehtävä. Eikä ikinä ehdi. Palkkaansa en tiedä, mutta kuulemma myyjänä oleva mies tienaa reilusti enemmän ja nettopalkka lisineen jää alle 2000e. Sanookin aina että saisi edes palkkaa tai kiitosta, eikä aina vain v*ttuilua asiakkailta.
Vierailija kirjoitti:
Miten julkisella on pulaa tekijöistä joka alalla? Vähän aikaa sitten oli oikeudestakin juttu, että vaihtuvuus on suurta ja kokenutta työvoimaa ei saada pidettyä töissä.
Onko siellä noin kauheaa olla töissä vai mikä ongelma?
No jatkuvasti lisääntyvä työmäärä. Kyttäys- ja määräyskulttuuri, joten esim. mitään joustoja työaikaan ei haluta antaa, etätöitä ei saa tehdä vaikka työnkuva sen mahdollistaa. Palkankorotuksia on turha pyytää, kaikille maksetaan työehtosopimuksen taulukkopalkka (eli käytännössä minimipalkka) vaikka sulla olis erikoisosaamista ja hankkisit sitä lisääkin. Joskus joku saa jonkun pienen bonuksen: puhutaan aina summasta tyyliin 50€ miinus verot eli ei paljon p*skaakaan.
Hyvät puolet julkisella on lomaoikeidet ja.. no. Siinä se onkin.
Alue: Aihe vapaa
Ah, tässäkin keskustelussa näkee taas sen, kuinka naisvaltaisten auttamisalojen työntekijöiden täytyisi tehdä työtään muina Äiti Teresoina, ja on suorastaan halveksuttavaa vaatia työstään asianmukaista korvausta. Ja toiset alipalkatut tulevat motkottamaan, että meillä on kuule asiat vielä huonommin, että pysy sinäkin vain ruodussa niin kuin me muutkin uhrautujat.