Lue keskustelun säännöt.
Liityn koulupsykologityön joukkopakolaisiin
08.06.2023 |
Lehdissä on jo pitkän aikaa valiteltu sitä, kuinka koulupsykologeja puuttuu valtavasti. Pulaa on aina ollut pikkupaikkakunnilla, mutta nykyään isoihin kasvukeskuksiinkaan ei ole tulijoita. Esim. Vantaalla puuttui ainakin jokin aika sitten jopa puolet tarvittavista koulupsykologeista. Kovasti valitellaan, mutta asialle ei sitten kuitenkaan lopulta ole tehty yhtään mitään, esim. palkankorotuksista ei ole puhettakaan.
Tein itse koulupsykologin työtä useamman vuoden ajan, mutta tämä lukuvuosi jäi viimeiseksi. Työmäärä on räjähtänyt käsiin koronan jälkeen, jatkohoidot eivät vedä. Työtä on helposti triplasti verrattuna siihen kuin aloitin, mutta palkka on noussut tasan joidenkin muutaman prosentin yleiskorotusten verran. Kunta tai nykyään hyvinvointialue ei ole ollut halukas nostamaan palkkaa edes muutamalla satasella (palkka nyt noin 3650 € /kk), mikä lisäisi sekin jo työn vetovoimaa. Samaan aikaan kuitenkin maksetaan ostopalveluina tuotettavasta työstä (esim. psykologin tutkimukset kouluilla, joilla ei ole ollut palvelua yli vuoteen) helposti 7500€ kuukaudessa. Hyvinvointialueelle siirtyminen oli sitten se viimeinen niitti. Ennen esim. sain syödä koululla verotusarvolla, jolloin ateria maksoi suunnilleen 2 euroa. Nyt siitä samasta sapuskasta pitäisi maksaa yli 7€ aterialipuilla. Puhumattakaan wilma-oikeuksien menetyksestä. Burn out oli sitten viimeinen niitti, ja kesäloman jälkeen aloitan pienemmällä paikkakunnalla rauhallisemmassa hommassa ja 300 euroa paremmalla palkalla.
Kouluni puolesta harmittaa, ja oikeastaan hiukan kuumottaa kertoa rehtorille, etten palaa enää lomalta. Ei ole mitään takuita, että seuraajaa saadaan moneen kuukauteen. Ja tietysti monikin lapsi ja nuori jää kaipaamaan tuttua ihmistä, ja pahimmassa tapauksessa heidän käynteihinsä tulee pitkä tauko.
Toivottavasti jossain kohtaa tällekin asialle tehtäisiin jotain muuta kuin käsien levittelyä ja harmittelua.
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten julkisella on pulaa tekijöistä joka alalla? Vähän aikaa sitten oli oikeudestakin juttu, että vaihtuvuus on suurta ja kokenutta työvoimaa ei saada pidettyä töissä.
Onko siellä noin kauheaa olla töissä vai mikä ongelma?
No jatkuvasti lisääntyvä työmäärä. Kyttäys- ja määräyskulttuuri, joten esim. mitään joustoja työaikaan ei haluta antaa, etätöitä ei saa tehdä vaikka työnkuva sen mahdollistaa. Palkankorotuksia on turha pyytää, kaikille maksetaan työehtosopimuksen taulukkopalkka (eli käytännössä minimipalkka) vaikka sulla olis erikoisosaamista ja hankkisit sitä lisääkin. Joskus joku saa jonkun pienen bonuksen: puhutaan aina summasta tyyliin 50€ miinus verot eli ei paljon p*skaakaan.
Hyvät puolet julkisella on lomaoikeidet ja.. no. Siinä se onkin.
Lomaoikeudet ja se, että rekrytointivaikeuksien vuoksi työ on hyvin varmaa. Missään ei ole varaa pistää ketään pois, jos talossa joku vapaaehtoisesti pysyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo 3650 e / kk on tonnia liian pieni palkka, alalla jossa työpaikkoja on tarjolla. Erikoista, ettei palkkaa nosteta.
Jatkan. Olen itse lukion lehtori ja saan peruspalkkaa 4500 e / kk ja mahdolliset pienet lisät päälle, mutta niistä ei kannata mainita. Eivätkä kaikki mitään lisiä edes saa.
Joka tapauksessa pidän tuota koulupsykologin palkkaa liian pienenä.
Mistä tuo peruspalkkasi koostuu? Taulukon mukainen tehtäväkohtainen palkka on lukion aineenopettajalla 3161.98 e/kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo 3650 e / kk on tonnia liian pieni palkka, alalla jossa työpaikkoja on tarjolla. Erikoista, ettei palkkaa nosteta.
Jatkan. Olen itse lukion lehtori ja saan peruspalkkaa 4500 e / kk ja mahdolliset pienet lisät päälle, mutta niistä ei kannata mainita. Eivätkä kaikki mitään lisiä edes saa.
Joka tapauksessa pidän tuota koulupsykologin palkkaa liian pienenä.
Mistä tuo peruspalkkasi koostuu? Taulukon mukainen tehtäväkohtainen palkka on lukion aineenopettajalla 3161.98 e/kk.
Eri, mutta lukion lehtori täälläkin. Lähtöpalkan päälle tulevat vuosisidonnaiset lisät 5, 8, 10 ja 15 vuoden jälkeen. Lisäksi voi olla ylitöitä, eli enemmän opetusta tai erilaisia lisätehtäviä, kuten välineiden huoltoa tai vaikka opiskelijakuntatoiminnan ohjaamista. Myös ylioppilaskokeiden valmistava arviointi saatetaan teettää ylitöinä. Monet koulut säästävät sillä, että määräävät opettajat tekemään ylitöitä. Se tulee halvemmaksi kuin useamman työntekijän palkkaaminen. En kyllä ihan saa kiinni, mitä kirjoittaja tarkoittaa peruspalkalla, sillä pelkillä vuosisidonnaisilla lisillä ei minusta ihan tuohon 4500 euroon pääse, vaan tarvitaan myös ylitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo 3650 e / kk on tonnia liian pieni palkka, alalla jossa työpaikkoja on tarjolla. Erikoista, ettei palkkaa nosteta.
Jatkan. Olen itse lukion lehtori ja saan peruspalkkaa 4500 e / kk ja mahdolliset pienet lisät päälle, mutta niistä ei kannata mainita. Eivätkä kaikki mitään lisiä edes saa.
Joka tapauksessa pidän tuota koulupsykologin palkkaa liian pienenä.
Mistä tuo peruspalkkasi koostuu? Taulukon mukainen tehtäväkohtainen palkka on lukion aineenopettajalla 3161.98 e/kk.
Eri, mutta lukion lehtori täälläkin. Lähtöpalkan päälle tulevat vuosisidonnaiset lisät 5, 8, 10 ja 15 vuoden jälkeen. Lisäksi voi olla ylitöitä, eli enemmän opetusta tai erilaisia lisätehtäviä, kuten välineiden huoltoa tai vaikka opiskelijakuntatoiminnan ohjaamista. Myös ylioppilaskokeiden valmistava arviointi saatetaan teettää ylitöinä. Monet koulut säästävät sillä, että määräävät opettajat tekemään ylitöitä. Se tulee halvemmaksi kuin useamman työntekijän palkkaaminen. En kyllä ihan saa kiinni, mitä kirjoittaja tarkoittaa peruspalkalla, sillä pelkillä vuosisidonnaisilla lisillä ei minusta ihan tuohon 4500 euroon pääse, vaan tarvitaan myös ylitöitä.
Perusratkaisu julkisella hoitaa resurssipula ylitöinä. Veikkaan, että pitkässä juoksussa tulee kalliimmaksi porukan väsyessä ja vaihtaessa mestaa. Mutta varmaan vuosibudjetissa kivan näköistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologit kiskovat nykyään helposti 10000€, kun moni on siirtynyt yksityisiksi. Johtuen Ap:n kertomasta tilanteesta
No ei kisko. Erikoispsykologit kiskoo yksityisenä ja miksi eivät kiskoisi?
Ei tarvitse olla edes erityispsykologi. Normipsykologien yksityinen palkka on nykyisin helposti 8000-12000€ välillä.
😅 Hölöhölö. Mitä sä luulet psykologin tekevän? Tollaseen palkkaan saat tehdä 24/7 töitä.
Hankala varmaan uskoa, mutta asia on näin. Tutkimuksista maksetaan huimia summia paikkakunnilla, joissa ei ole psykologeja. En minäkään haluaisi uskoa, että näin on asian laita, mutta sattuu olemaan.
Yrittäjäpsykologi mahdollisrsti myös reissaa ympäriinsä. Että ei ihan helpolla tule se raha. Ja yrittäjä maksaa itse eläkemaksut ja lomansa. Eikä ole työterveyshuoltoa. Mutta kyllä se taloudellisesti on hyvä ratkaisu, jos olet terve ja jaksava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin vaikeaa päästä opiskelemaan ja varsinkin kun et ole ensikertalainen.
Suomessa on maailman mittakaavassa jo nyt poikkeuksellisen paljon psykologeja, ja uusia valmistuu enemmän kuin vanhoja jää eläkkeelle. Vaikka koulutusmääriä lisättäisiin, eivät ne uudetkaan psykologit halua tähän hommaan näillä ehdoilla. Työoloja ja palkkaa pitää muuttaa, jotta koulupsykologin työ (tai muu julkisen puolen työ) alkaisi vetää puoleensa. Tyhmähän se on, joka ei vaihtaisi kevyempään hommaan isommalla palkalla.
Ap
Itsekkäät vaihtaa.
Suurin osa ihmisistä tekee työtä palkan vuoksi. Vai menisitkö sinä töihin joka päivä, jos ei siitä maksettaisi? Tottakai haetaan työtä, jossa saa mahdollisimman hyvän korvauksen ja joka vielä tuntuu mielekkäältä, jossa voi kehittyä ja onnistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologit kiskovat nykyään helposti 10000€, kun moni on siirtynyt yksityisiksi. Johtuen Ap:n kertomasta tilanteesta
No ei kisko. Erikoispsykologit kiskoo yksityisenä ja miksi eivät kiskoisi?
Ei tarvitse olla edes erityispsykologi. Normipsykologien yksityinen palkka on nykyisin helposti 8000-12000€ välillä.
Tämä on aivan realistinen palkkahaitari kk esim tutkimuksia tekevälle yksityisen puolen psykologille.
Ei ole. Palkka oli kuntasektorilla 3 957 € (2158 yksittäistä palkkaa), valtiolla 4 005 € (212 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 4 024 € (115 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2022.
Tottakai jotkut saa parempaa palkkaa, tuo on keskiarvo, mutta on harhaanjohtavaa väittää että 8000-12000 olisi realistinen. Yksityisissä sitä paitsi on tosi vähän psykologeja, he ovat pääsääntöisesti erikoispsykologeja.
Yksityisellä sektorilla työskentelee kuukausipalkkaisia psykologeja esim. työterveyspsykologina. Yrittäjien ja ammatinharjoittajien palkkatiedot on sitten erikseen. Kun kuuluu psykologiliittoon, näkee näitä tietoja liiton nettisivuilta. Yrittäjillä ansiot vaihtelevat tosi paljon. Osa tekee vain vähän töitä ja osa todella paljon. Siksi toinen voi tienata vain pari tonnia kuussa ja toinen yli kymppitonnin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa kunnassani valtuusto perusti oikein jonkun tiimin selvittämään, miksi koulupsykologipaikkoihin ei saada hakijoita. Selvittämiseen olisi riittänyt ihan vain se, että soittaa jollekin (toistaiseksi) työtä vielä tekevälle koulupsykologille ja kysyy.
Minun HVA:lla myös perustettiin tällainen ryhmä ja kerättiin valtava lista parannettavia asioita. Tuon jälkeen sanottiin, että palkankorotuksiin ei ole varaa, eikä kalliisiin koulutuksiin. Työnohjauksistakin pitää säästää, eli ne huononevat. Juuri on poistettu aiemmat rekrylisät. Näin epäselvässä tilanteessa ei myöskään voida antaa henkilökohtaisia lisiä.
Sen sijaan vähennettiin mahdollisuutta olla yhdessä muiden koulupsykologien kanssa (=ei saa käyttää aikaa tiimikokouksiin tai matkustamiseen). Työnkuvaa ei voi muuttaa, tai tuo katsotaan työstä kieltäytmiseksi, joka on irtisanomisperuste. Jonotusaikaa tutkimuksiin ja pääseekö vastaanotolle viikon sisään, kuten kuuluu seurataan tarkemmin ja noissa ajoissa pitää pysyä, muuten tulee valitusta. Työtiloihin ei voi vaikuttaa, koska kyse koulujen tilista.
Suositeltavia ideoita oli yhteistyö yliopistojen kanssa ja rekryilmoitusten kehitys. Jee.
Juokse!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten julkisella on pulaa tekijöistä joka alalla? Vähän aikaa sitten oli oikeudestakin juttu, että vaihtuvuus on suurta ja kokenutta työvoimaa ei saada pidettyä töissä.
Onko siellä noin kauheaa olla töissä vai mikä ongelma?
Off topic, mutta ystäväni on oikeudessa töissä sihteerinä. Työtä on ihan liikaa, esim. ylitöitä on kertynyt satoja tunteja. On kova kynnys jättää jotain tekemättä, koska kyse on ihmisten oikeudenkäynneistä.
Ap
Mulla on myös ystävä siellä ja sama kokemus. Ja jatkuvasti tulee lisää ja lisää töitä. Nytkin hänelle lyötiin jonkun poistuneen tehtävät entisten lisäksi. Ja kun niitä entisten tehtäviä tulee melkein kerran kuussa niiden omien lisäksi.
On henkisesti aivan loppu. Eikä saa edes korvauksia niistä ylitöistä, vaan ne on tuntitunnista tehtävä. Eikä ikinä ehdi. Palkkaansa en tiedä, mutta kuulemma myyjänä oleva mies tienaa reilusti enemmän ja nettopalkka lisineen jää alle 2000e. Sanookin aina että saisi edes palkkaa tai kiitosta, eikä aina vain v*ttuilua asiakkailta.
Ilmeisesti hänelle ei ole helppoa saada uutta työtä kun ei ole jo vaihtanut työpaikkaa. Yhteys työterveyshuoltoon. Tuo on työsuojeluasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kouluterveydenhoitajana koulussa josta puuttuu koululääkäri, koulupsykologi ja koulukuraattori.
Oman työni eli määräaikaiset terveystarkastukset teen mielelläni. Vähemmän mielelläni kuuntelen sitä huoltajien ja opettajien palautetta, kun en saa apua tarvitsevia lapsia oikein mihinkään.
Minun ammattitaito ja -osaaminen ei todellakaan riitä lääkärin, psykologin tai kuraattorin tehtäviä paikkailemaan.
En ota vastaanotolleni ahdistuneita lapsia tai nuoria keskustelemaan (en leiki puoskaria). Ohjaan apua hakevat terveysasemalle, jotka ohjaavat heidät takaisin kouluterveydenhuoltoon
En tiedä kauanko jaksan itsekään tehdä työtäni, kun ympäriltä puuttuu kaikki muut ammattiryhmät.
Taitaa olla mielekkäämpää mennä vaikka 3-vuorotyöhön mummoja pyörittelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologit kiskovat nykyään helposti 10000€, kun moni on siirtynyt yksityisiksi. Johtuen Ap:n kertomasta tilanteesta
No ei kisko. Erikoispsykologit kiskoo yksityisenä ja miksi eivät kiskoisi?
Ei tarvitse olla edes erityispsykologi. Normipsykologien yksityinen palkka on nykyisin helposti 8000-12000€ välillä.
Tämä on aivan realistinen palkkahaitari kk esim tutkimuksia tekevälle yksityisen puolen psykologille.
Ei ole. Palkka oli kuntasektorilla 3 957 € (2158 yksittäistä palkkaa), valtiolla 4 005 € (212 yksittäistä palkkaa) ja yksityisellä sektorilla 4 024 € (115 yksittäistä palkkaa). Keskipalkka perustuu koko maan palkkatietoihin vuodelta 2022.
Tottakai jotkut saa parempaa palkkaa, tuo on keskiarvo, mutta on harhaanjohtavaa väittää että 8000-12000 olisi realistinen. Yksityisissä sitä paitsi on tosi vähän psykologeja, he ovat pääsääntöisesti erikoispsykologeja.
Yksityisellä sektorilla työskentelee kuukausipalkkaisia psykologeja esim. työterveyspsykologina. Yrittäjien ja ammatinharjoittajien palkkatiedot on sitten erikseen. Kun kuuluu psykologiliittoon, näkee näitä tietoja liiton nettisivuilta. Yrittäjillä ansiot vaihtelevat tosi paljon. Osa tekee vain vähän töitä ja osa todella paljon. Siksi toinen voi tienata vain pari tonnia kuussa ja toinen yli kymppitonnin.
Kyllä ne yksityisten ammatinharjoittajien tiedot on tossa samassa yksityinen sektori-kohdassa. Tokihan kaikki ei vastaa kyselyihin. Mutta joo, psykologin on tosi vaikea hilata yksityisyrittäjänäkään palkkioita ylös kun kilpailutukset on painotuksella 80/20 hinta/osaaminen. Jos itsemaksaville yksittäisille asiakkaille pitää hintoja ylhäällä (vaikkapa tuo posketon 1600€/tutkimus) aina toki joku maksaa, mutta hyvin harva. Kyllä se raha tehdään sillä erityisosaamisella ja lisäkoulutuksella konsultaatioista ja koulutuksista, ei tutkimuksista. Psykologin tutkimus kun on tosi suppea, koulupsykologista puhumattakaan.
Yksityisenä tienaa hyvin, mutta kyllä se vaatii sen erikoistumisen että oikeasti tienaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko todellakin näin? - palkka nyt noin 3650 € /kk)
On. Tuo on yksi entisen KVTES:n palkkaluokista (ei mitään muistikuvaa minkä vaativuusluokan palkka), mikä on laajasti käytössä eri kunnissa ainakin koulupsykologihommissa.
Ap
Koulupsykologille tuo onnoikein hyvä palkka. Erikoispykologitkaan joka paikassa saa tollasta palkkaa.
Tuo on psykologille ihan roskapalkka. Minä ihmettelen, että meillä on töissä missään psykologeja kouluilla. Enkä ihmettele sitä yhtään, että on hirveitä rekrytointivaikeuksia eikä väki pysy töissä tuollaisella sontapalkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologipulalle ei haluta tehdä mitään, mutta lääkäreitä voidaan yrittää houkutella töihin roimilla palkankorotuksilla. Psykologien puutetta sen sijaan yritetään paikata mm. palkkaamalla erilaisia koulutsemppareita tai kouluttamalla sairaanhoitajia uusien menetelmien käyttöön. Mitenkään väheksymättä näitä, niille on kyllä paikkansa. Mutta samalla tavalla kuin lääkärityötä ei voi paikata jollain muulla ammattiryhmällä ei myöskään voida ajatella, että psykologin puuttumisen voi korvata jollain vippaskonsteilla.
Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden käsittely on koulupsykologin työn kannalta hyvin olennaista. Nämä nuoret ovat huomattavasti yliedustettuina koulupsykologin asiakkaissa, koska saavat ympäristöltä kuraa niskaan ja erilaisuuden kokemus itsessään ahdistaa.
20 vuotta sitten mitään sukupuolen moninaisuutta ei käytännössä ollut olemassakaan. Tämä sukukolmanneksien- ja neljänneksien keksiminen korreloituu johonkin kulttuuriseen muutokseen, jota tutkivat erityisesti sosiologit ja muut. Yksi tällainen kulttuurinen muutos voi olla alakulttuurien kuihtuminen ja transtuuba on saattanut osaltaan korvata tätä länsimaissa.
Psykologian ratkaisu on ilmeisesti virallisestikin nyt ruveta vahvistamaan tätä harhaa, mutta voidaan ajatella myös niin, että nämä oireilevat ihmiset tarvitsisivat filosofiaa ja yhteiskuntatiedettä, koska ongelmana ovat valheelliset ideat, joista on jostain syystä tullut rakkaita. Ihminen elää aina sosiaalisessa kontekstissa, jossa nämä ideat syntyvät ja ne ovat myös aika- ja kulttuurikohtaisia.
Voin toki ymmärtää sen, että harhan vahvistaminen voi olla terveydenhuollollisesti jollain lailla perusteltua, mutta tuskin ongelmatonta. Mitään sukupuolen moninaisuutta ei ole olemassakaan, vaan huonoa kielenkäyttöä, joka perustuu heikkoon filosofiaan.
Psykologian arvovalta perustuu ajatukseen siitä, että kyseessä on pehmeähkö, mutta kuitenkin oikea luonnontiede, jota opiskelemaan hakiessa painotetaan matemaattisia taitoja (vaikka niitä ei oikeasti tarvitsisi; samahan koskee lukiouudistusta muutenkin). Luonnontieteellisesti sukupuolen moninaisuutta ei ollut olemassa ennen kuin politiikka päätti täysin. Tämä on siis mielenkiintoinen paradoksi luonnontiedekeskeisessä ihmisen sielunelämän hoitamisessa, että nämä kovinta puhevaltaa käyttävät alat ovat hurahtaneet tuubaan kaikista pahiten ja se selittyy sillä, että yhteiskunnallinen, historiallinen ja filosofinen kriittisyys puuttuu, koska koulutuksessa ei sitä ulottuvuutta ole. Toki sosiologian puolella ynnä muualla myös toistellaan näitä tänä päivänä poliittisesti oikeita ajatuksia, mutta sosiaalitiede tai vaikka käytännöllinen teologia, kirjallisuustiede, kasvatustiede yms. sentään tarjoaa mahdollisuuden tarkastella sitä ympäristöä ja tekijöitä, mistä tämä tuuba on saanut alkunsa.
Vierailija kirjoitti:
Olen kouluterveydenhoitajana koulussa...
Terveydenhoitaja on myös sairaanhoitaja ja on käynyt psykiatrian harjoittelun sekä saanut muuta vuorovaikutuskoulutusta. Terveydenhoitajalla on hyvät valmiudet keskustella ahdistuneiden lasten ja nuorten kanssa.
Taidekriitikkoja huijattiin siten, että jonkun tuntemattoman Windows Paint -töherryksiä kutsuttiin neron tekemiksi ja sitten kun totuus paljastui, kriitikot olivat tietysti käärmeissään. Tässä ilmiössä on kyse siitä, että ihan yhtä rumia koulutetun taiteilijan töhryjä pidetään hyvinä, koska tällöin taiteilija kuulemma valitsee töhryt monien vaihtoehtojen joukosta hänen osatessa tehdä muutakin.
Tuossa ahdistuneiden kanssa keskustelussa taas voidaan päätyä tilanteeseen, jossa jokainen päätyisi lopulta sanomaan samat sanat ja kriitikot ylistäisivät emeritus-proottoria (hienoa nimikettä) ja lyttäisivät "maallikon", jos heille paljastettaisiin, että millä tittelillä kukin on puhunut lopputuloksen ollessa sama eli että ihmisen elämä on edelleen rankkaa.
Silloin, kun puhumassa on joku muu kuin emeritus-proottori, vaikuttamassa ovat myös seuraavat tekijät:
-ammattilaisen pelko epäonnistumisesta ja epävarmuus, koska häneltä puuttuu tietyn klubin jäsenkortti (väärä tutkinto) ja tämä voi myös heijastua käytökseen, itsevarmuuteen ja ilmaisuun
-lapselle tai nuorelle istutetut matalat odotukset ja halveksunta jäsenkortitonta ammattilaista kohtaan, jota voidaan vielä jälkikäteen vahvistaa. Vastaavasti taas jäsenkortillinen voi olla hyvin itsevarma ja vahvistaa asemaansa käyttäytymällä erityisen arvokkaasti
-saatavuuden kysymykset; jos lapsi joutuu taloudellisten ja yhteiskuntapoliittisten syiden takia odottamaan tietyn ammattilaisen näkemistä kuukauden ja toisen jutuille pääsee tunneissa, kumman panosta lapsi tai vaikka aikuinenkin tulee kunnioittamaan enemmän? Tämä on eräs brutaaleimmista erityisesti vapaaehtoistyöhön liittyvistä ongelmista; lapset ja nuoret saattavat lyödä luurin korvaan, koska soittaminen on ilmaista. Vapaaehtoinen alkaa usko olevansa arvoton ja miettii, että jos minulla vain olisi tsubbaduu -tutkinto, olisin varmasti tiennyt mitä sanoa, sillä tietystihän toisen ihmisen tunteet ovat minun vastuullani.
Joidenkin ammattilaisten ahteria nuollaan mielikuvien perusteella ja tästä tulee mieleen näytöspaini, jossa miesten pituutta ja painoa liioitellaan dramaattisen efektin takia. Muistan erään haastattelun, jossa legendaarinen Sting nyökkäilee haastattelijan kuvaillessa hänen keksittyjä mittojaan. Sting ei korjaa haastattelijaa, vaan antaa hänen uskoa keksittyihin mittoihin. Yhteiskunnallisesti keskiluokkaisen ja vieläpä mielellään ylemmän keskiluokan habitukseen ilmeisesti taas kuuluu melko lailla purematta niellä erilaisten tittelien arvo; tämä on osa niin sanotun hyväkäytöksisen yhteisön koodistoa. Tietynlainen nöyryys ja jopa alistuminen ja lapsekas usko siihen, että "titteli-ihminen X olisi kyllä tiennyt" on myös tapa alleviivata omaa käyttäytymiskoodiston tuntemusta, jossa annetaan tunnistusta tietyille tietyn yhteiskuntaluokan ihmisille. Painihaastattelija ei siis olekaan ehkä tietämätön, vaan hän osoittaa perehtyneisyyttään näkemällä toisessa ihmisessä asioita, joita ei varsinaisesti ole nähtävissä tai edes olemassa, mutta kyky kuvitella hänelle näitä ominaisuuksia on osoitus hänen sivistyneestä habituksestaan painifanina. Samalla tavalla ihmisten jatkuva "en ole psykologi, joten..." nöyristely on osoitus samankaltaisesta ilmiöstä.
Omien opintojen myötä olen erikoistumassa asiantuntijuuden ja siihen liittyvän puhevallan kysymyksiin ja olen pistänyt tästä keskustelusta merkille seuraavat asiat.
Ammatin X palkkoja paheksuvat ihmiset kuittaavat kritiikin paljolti sanomalla, että "sinä et tiedä minun työstäni mitään". Lisäksi olen nähnyt aiemmin Vauvalla avauksia, jossa ammattilainen X on arvostellut rehtorin päätöstä sijoittaa lapsia luokissa tietyllä tavalla ja tässä on tietysti ollut ajatuksena, että hän tietää nämä asiat rehtoria paremmin. Hän ei perustellut asiaa, mutta ketju ehkä löytyy vielä.
Rivien välistä on luettavissa, että tämän alan ihmiset (kutsutaan heitä nyt vaikka Bruce Willikseksi 90-luvun lopussa) katsovat tuntevansa toisten kouluammattilaisten osaamisen, mutta ei päinvastoin, mikä olisi aika mullistavaa ollessaan totta, koska silloinhan Bruce Willikselle pitäisi antaa myös rehtorin, opettajien, opinto-ohjaajien yms. pätevyys, koska he mielestään osaavat tarkastella asioita kaikista näkökulmista ja Vauvan mammat yläpeukuttavat Die Hard -komistusta.
Bruce Willis -ammattiin liittyy myös monimutkainen neuvottelu puhevallan ja vastuun välillä, jossa Willis toisaalta painija Stingin tapaan antaa ihmisten kehua häntä ja asettaa häneen melkeinpä supervoimia, mutta toisaalta Willis ei välttämättä pidä ymmärrettävästi siitä, että hänen pitäisi oikeastikin osoittaa omaavansa nuo voimat käytännössä näyttämällä ja käyttämällä niitä. Palkkaneuvottelujen ja puhevallan kannalta onkin ehkä edullisinta luoda mystiikan savuverhoa ja yrittää saada kriitikot hiljenemään häpeän voimalla käyttäen juuri tuota "sinä et tiedä minun työstäni mitään" (mutta minä tiedän sinun työsi) tyylin argumenttia, jota tietysti hienommissa piireissä muotoillaan akateemisempaan muotoon.
Willis on jo monta vuosikymmentä Suomen koulumaailmassa pönkittänyt oman ammattikuntansa asemaa luomalla ilmoille pahaenteisiä ennustuksia ja huolipuhetta. Terveystiedon oppiaineen professori eräästä suomalaisesta yliopistosta sanoikin luennollaan, että Bruce oli aikoinaan huolestunut siitä, että terveystiedon peruskouluun tullessa siellä käsitellään ns. ihmismieltä ja tähän voi liittyä riskejä. Willis oli myös todella nuorena miehenä kylmän sodan aikaan huolestunut opinto-ohjaajien kaavaillusta roolista mielenterveyden alalla. Tämä huolipuhe näyttää yhdistävän osoittavan sormen savuverhoiseen mystiikkaan, jossa ajatuksia ei avata ja perustella ja annetaan ikään kuin ymmärtää, että vain Williksen työkaverit voivat ymmärtää asiaa ja tavallisille maallikoille asiaa ei tarvitse sen kummemmin perustella. Tämä toimii niin kauan kuin ihmiset norsun tapaan pelkäävät näkymätöntä liekaa eivätkä hajota aitaa.
Ketjussa on myös viittauksia hoitoon, kriiseihin ja pahaan oloon, joka liittyy aiemmin mainittuun neuvotteluasiaan. Tästä seuraava stressi on ei-toivottu seuraus savuverhosta ja puhevallan haalimisesta. Jos joku antaa ymmärtää mutkan kautta tietävänsä oikeastaan kaiken tai paremmin kuin muut, ymmärrettävästi odotukset ovat tällöin suuret. Jos Willis sen sijaan myöntäisi, että hän osaa vaikka kertoa itsetuhoiselle ihmiselle, että voit pahan olon tullessa ajatella ajatuksesi olevan eri asia kuin sinun minuutesi, juoksuttaa kylmää vettä ranteille tai työntää seinää (Vauvalla osastolla ollut ihminen kertoi Willisin opettaneen häntä näin), ihmisille nopeasti paljastuisi, että tähän ei välttämättä tarvita yliopistokoulutusta ja että nämä ovat universaalisia mielenterveystyön taitoja, joista Willisille ei tarvitse maksaa sankarilisää. Bruce Willis, olet monesti hyvä näyttelijä ja toivon sinulle hyvää, mutta ongelmasi eivät poistu ilman läpinäkyvyyttä ja oman tontin tarkempaa määrittelyä, mikä voi vaatia suuria rajauksia ja myönnytysten tekemistä.
Aina Brucekaan ei kuitenkaan ole hyvä näyttelijä, mikä saa myös miettimään paljonko stressaavuudesta tulee siitä, että Bruce ei ole oppinut normaaleja sosiaalisia taitoja, neuvottelemaan eikä ymmärtämään omaa sielunelämäänsä. Olen itse ollut esimerkiksi oppilashuollon tehtävässä, jossa tapasin Brucen monta kertaa peräkkäin eri päivinä työhuoneiden läheisyyden takia. Bruce kohteli minua aina kuin ilmaa eikä koskaan vastannut tervehdykseen, vaikka koko työyhteisöllä on vastuu uuden työntekijän tervetulleeksi toivottamisesta. Jos Bruce ei tuollaiseen taivu, niin en ihmettele, jos hän haluaa lääkärin palkkaa istuskelusta ja lomaketyöstä. Toki Bruce on lyönyt Hans Gruberin ja saanut pojan lopettamaan kuolleiden ihmisten näkemisen, joten en myöskään vähättele hänen huippuhetkiään.
Vierailija kirjoitti:
Nyt hyvinvointialueen johtoportaan uusin idea tilanteen varalla on rekrytointikampanja somessa. Ikään kuin ongelma olisi se, että innokkaat koulupsykologiehdokkaat eivät löytäisi paikkoja sieltä Kuntarekrystä, eikä se, että työn rankkuus ja aliarvostus on ollut yleisessä tiedossa jo pitkään.
Kaippa ne uudet psykologitkin sitten rahtaa jostain Intiasta tänne, kun pää on saatu auki jo hoitajille tulla Aasiasta ylipäänsä. Paljon on sumutettu heitäkin parkoja, kun luulee tulevansa onnelaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten julkisella on pulaa tekijöistä joka alalla? Vähän aikaa sitten oli oikeudestakin juttu, että vaihtuvuus on suurta ja kokenutta työvoimaa ei saada pidettyä töissä.
Onko siellä noin kauheaa olla töissä vai mikä ongelma?
Kyllä on. Suurin osa suorittavan työn tekijöistä tekee kolmen ihmisen työt. Ylitöistä ei saa palkkaa, eikä kukaan koskaan mieti jaksaako tekijät. Mitään etuja ei anneta ja entisetkin viedään.
Ja koska monet hoitaa asioita, joilla on suoraan vaikutusta muiden ihmisten arjen sujuvuuteen, kynnys jättää työt tekemättä on iso. Myös virheistä on yleensä muuta haittaa kuin rahallista, eli niidenkään tekeminen ei ole mikään hupsista tason asia. Ei terveyttä tai vapautta hoideta oikaisulla, jos homma menee pieleen. Rahojen korvaaminen on usein helpompaa.
Palkka on kaikilla pieni, työetuja ei ole ja kansa haukkuu
Siis luuleeko joku vielä, että valtiolla tai missään muussakaan julkisen kanssa toimivassa firmassa olisi jotenkin hyvin asiat ja ihana olla töissä? Kyllä on on kaikista alinta hommaa.
Kyllä on. Suurin osa suorittavan työn tekijöistä tekee kolmen ihmisen työt. Ylitöistä ei saa palkkaa, eikä kukaan koskaan mieti jaksaako tekijät. Mitään etuja ei anneta ja entisetkin viedään.
Ja koska monet hoitaa asioita, joilla on suoraan vaikutusta muiden ihmisten arjen sujuvuuteen, kynnys jättää työt tekemättä on iso. Myös virheistä on yleensä muuta haittaa kuin rahallista, eli niidenkään tekeminen ei ole mikään hupsista tason asia. Ei terveyttä tai vapautta hoideta oikaisulla, jos homma menee pieleen. Rahojen korvaaminen on usein helpompaa.
Palkka on kaikilla pieni, työetuja ei ole ja kansa haukkuu päälle minkä kerkiää, koska kuvaa siitä työstä heillä ei ole. Eikä ole myöskään sillä "sikariportaalla" jolle on aina osoittaa lisää resursseja ja palkkarahoja ja etuja.
Julkisen puolen tavan työntekijä on aivan orjan asemassa tässä maassa ja siksi kaikki pyrkivät pois niistä tehtävistä.