Sukulainen oli sitä mieltä ettei meidän lapsen kuulu mennä ns. huippulukioon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tämän sukulaisen omat lapset olleet siellä. En ihan tajua mitä tuossa taustalla, luulin että olisi ollut ennemmin innostunut siitä että meiltä mennään samaan lukioon.

Ap

Ehkä tiesi jotakin lukion ilmapiiristä.

Pikemminkin vaikuttaa, että sukulainen ei tunne itseään enää spesiaaliksi kun muidenkin lapset pääsevät samaan mihin heidän. 

Jos perinteenä on huonompi koulu niin tuommoinen perinne on ihan fiksua lopettaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ketä kiinnostaa sukulaisen mielipiteet tai oikeastaan edes omien vanhempien mielipiteet? Kyseessähän on nuoren oma tulevaisuus. Neuvoa voi, mutta ei käskeä.

Ei. Ei kuulu vieraille ihmisille pätkän vertaa tuollainen neuvominen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukulainen on katkera. Vanhempana tietysti kannustat lastasi huippulukioon ja sen jälkeen korkeakouluopintoihin, jos istumalihaksia ja älliä riittää. Huippulukiossa hän saa parhaat mahdolliset eväät jatko-opintoihin.

Lukioiden opetuksessa tuskin on suurta eroa. Ja itsenäisellä opiskelulla ne eximiat ja laudaturit kuitenkin saadaan. Huippulukiossa toki tulee ryhmäpainetta opiskeluun ja osalle se sopii. Osalle ei. Lapsi varmaan itse tietää parhaiten mihin haluaa. Jokatapauksessa lukion "taso" on aika toissijaista jatko-opintojen ja työelämän kannalta. 

Eiköhän "huippulukioissa" se pääasiallinen hyöty tule verkostoitumisesta, siitä että kaveriporukaksi muodostuu tyyppejä, jotka todennäköisesti siirtyvät opiskelemaan yliopistoihin ja sitä kautta yhteiskunnan päättäviin kerroksiin. Jos haettaisiin opetuksen tehokkuutta, niin silloinhan arvostettaisiin niitä lukiota, jotka saavat parhaimmat tulokset suhteessa alottaneiden keskiarvoihin.

Kyllä siellä huippulukiossa nimenomaan on hyvä opetus ja hyvä opiskella.

Hyvä opetus on kyllä kaikissa lukioissa. Ehkä huippulukioissa pystytään menemään nopeammin syventävälle tasolle. Mutta viime kädessä jokainen tekee itse suurimman työn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukulainen on katkera. Vanhempana tietysti kannustat lastasi huippulukioon ja sen jälkeen korkeakouluopintoihin, jos istumalihaksia ja älliä riittää. Huippulukiossa hän saa parhaat mahdolliset eväät jatko-opintoihin.

Lukioiden opetuksessa tuskin on suurta eroa. Ja itsenäisellä opiskelulla ne eximiat ja laudaturit kuitenkin saadaan. Huippulukiossa toki tulee ryhmäpainetta opiskeluun ja osalle se sopii. Osalle ei. Lapsi varmaan itse tietää parhaiten mihin haluaa. Jokatapauksessa lukion "taso" on aika toissijaista jatko-opintojen ja työelämän kannalta. 

Eiköhän "huippulukioissa" se pääasiallinen hyöty tule verkostoitumisesta, siitä että kaveriporukaksi muodostuu tyyppejä, jotka todennäköisesti siirtyvät opiskelemaan yliopistoihin ja sitä kautta yhteiskunnan päättäviin kerroksiin. Jos haettaisiin opetuksen tehokkuutta, niin silloinhan arvostettaisiin niitä lukiota, jotka saavat parhaimmat tulokset suhteessa alottaneiden keskiarvoihin.

Kyllä siellä huippulukiossa nimenomaan on hyvä opetus ja hyvä opiskella.

Hyvä opetus on kyllä kaikissa lukioissa. Ehkä huippulukioissa pystytään menemään nopeammin syventävälle tasolle. Mutta viime kädessä jokainen tekee itse suurimman työn.

Ei ole. Opettajissa on eroa ja ne hyvät voi valita työpaikkansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukulainen on katkera. Vanhempana tietysti kannustat lastasi huippulukioon ja sen jälkeen korkeakouluopintoihin, jos istumalihaksia ja älliä riittää. Huippulukiossa hän saa parhaat mahdolliset eväät jatko-opintoihin.

Lukioiden opetuksessa tuskin on suurta eroa. Ja itsenäisellä opiskelulla ne eximiat ja laudaturit kuitenkin saadaan. Huippulukiossa toki tulee ryhmäpainetta opiskeluun ja osalle se sopii. Osalle ei. Lapsi varmaan itse tietää parhaiten mihin haluaa. Jokatapauksessa lukion "taso" on aika toissijaista jatko-opintojen ja työelämän kannalta. 

Eiköhän "huippulukioissa" se pääasiallinen hyöty tule verkostoitumisesta, siitä että kaveriporukaksi muodostuu tyyppejä, jotka todennäköisesti siirtyvät opiskelemaan yliopistoihin ja sitä kautta yhteiskunnan päättäviin kerroksiin. Jos haettaisiin opetuksen tehokkuutta, niin silloinhan arvostettaisiin niitä lukiota, jotka saavat parhaimmat tulokset suhteessa alottaneiden keskiarvoihin.

Kyllä siellä huippulukiossa nimenomaan on hyvä opetus ja hyvä opiskella.

Hyvä opetus on kyllä kaikissa lukioissa. Ehkä huippulukioissa pystytään menemään nopeammin syventävälle tasolle. Mutta viime kädessä jokainen tekee itse suurimman työn.

Ei ole. Opettajissa on eroa ja ne hyvät voi valita työpaikkansa.

Mihin tämä ajatus perustuu? Ei rehtori ole katselemassa oppitunteja. Töitä hakiessa voi selittää ummet ja lammet kaikista pinnalla olevista lässynlääjutuista mitä on työssään soveltanut ilman, että on oikeasti kokeillut niistä mitään.

eri

Vierailija kirjoitti:

Mun veli on koko mun lasten koulunkäynnin ajan ollut tuollainen.

Haukkunut kouluvalinnat, haukkunut todistukset ja haukkunut meidät vanhemmat.

Kyllä se on ihan kateutta.

Hän haukkui myös talomme ja kesämökkimme. Kesämökistä käytti sanaa mörskä (20 vuotta vanha kaunis huvila kaikilla mukavuuksilla).

En ole enää tekemisissä koska en halua että lapsilleni periytyy moinen tölvijä.

Mielestäni teit oikein. Elämä on liian lyhyt että pitäisi kuunnella kaikenmaailman ankeuttajia. Ei vaikka olisivatkin sukua. Useimmiten se motiivi on juuri kateus.

Ei olla itse uskallettu, jaksettu, osattu. Sitten pyritään lyömään muutkin lyttyyn ja lannistamaan etteivät nämä vain pääsisi elämässään pidemmälle.

Yleensä tälläinen ihminen löytää syitä omaan saamattomuuteensa kaikkialta muualta kuin itsessä. Vika oman elämän epäkohdista on aina poliitikoissa, naapureissa, pomoissa, ruotsalaisissa jne jne. You name it. Koskaan vika ei katso peilistä vastaan.

Jos veljen tai siskon lapsi saavuttaisi elämässään jotain parempaa niin se olisi tälläiselle ihmiselle kova paikka koska silloin joutuisi myöntämään ettei se rajoittava tekijä omissa opinnoissa, maailmanvalloituksessa tai työuralla ei ollutkaan ulkopuolinen vaan ihan omasta asenteesta, lahjakkuudesta, rohkeudesta ja ahkeruudesta johtuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukulainen on katkera. Vanhempana tietysti kannustat lastasi huippulukioon ja sen jälkeen korkeakouluopintoihin, jos istumalihaksia ja älliä riittää. Huippulukiossa hän saa parhaat mahdolliset eväät jatko-opintoihin.

Lukioiden opetuksessa tuskin on suurta eroa. Ja itsenäisellä opiskelulla ne eximiat ja laudaturit kuitenkin saadaan. Huippulukiossa toki tulee ryhmäpainetta opiskeluun ja osalle se sopii. Osalle ei. Lapsi varmaan itse tietää parhaiten mihin haluaa. Jokatapauksessa lukion "taso" on aika toissijaista jatko-opintojen ja työelämän kannalta. 

Eiköhän "huippulukioissa" se pääasiallinen hyöty tule verkostoitumisesta, siitä että kaveriporukaksi muodostuu tyyppejä, jotka todennäköisesti siirtyvät opiskelemaan yliopistoihin ja sitä kautta yhteiskunnan päättäviin kerroksiin. Jos haettaisiin opetuksen tehokkuutta, niin silloinhan arvostettaisiin niitä lukiota, jotka saavat parhaimmat tulokset suhteessa alottaneiden keskiarvoihin.

Kyllä siellä huippulukiossa nimenomaan on hyvä opetus ja hyvä opiskella.

Hyvä opetus on kyllä kaikissa lukioissa. Ehkä huippulukioissa pystytään menemään nopeammin syventävälle tasolle. Mutta viime kädessä jokainen tekee itse suurimman työn.

Ei ole. Opettajissa on eroa ja ne hyvät voi valita työpaikkansa.

Mihin tämä ajatus perustuu? Ei rehtori ole katselemassa oppitunteja. Töitä hakiessa voi selittää ummet ja lammet kaikista pinnalla olevista lässynlääjutuista mitä on työssään soveltanut ilman, että on oikeasti kokeillut niistä mitään.

eri

Näinpä. Hyvät suositukset, oppikirjaprojektit ja muu hankehumppa tekevät vaikutuksen töitä hakiessa. Työelämä taas on tasaista puurtamista, jossa vaivannäöstä harvoin jää jälkeä muualle kuin oppilaiden mieleen.

Hyvissä ja ei-niin-hyvissä lukioissa on se ero ainakin, että jälkimmäisiin on vaikea saada päteviä sijaisia ja se kyllä näkyy oppituntien laadussa. Kun on nimekäs lukio, pienikin sijaisuuspätkä siellä on iso meriitti cv:ssä, siksi sijaisuuksiin on paljon tunkua.