Sokeririippuvuus ja ylipaino. Itsetuhoisia ajatuksia. En halua mitään niin paljoa kuin olla normaali painoinen. En enää jaksa kun aina repsahdan.

Vierailija kirjoitti:

"What happens if you stop taking Ozempic? Dr. Singh says only 25 percent of his patients are able to sustain their weight loss after going off semaglutides. The ones that are doing the dietary changes, regularly exercising, and taking their medications and doing what theyre supposed to, theyre able to stay out of it, he says. A lot of patients are having to cycle back onto the medication.

https://www.thecut.com/2022/11/ozempic-side-effects.html

Eli vain 25% lääkeellä laihduttavista pystyy pitämään painonsa kurissa lääkkeen lopettamisen jälkeen. Hienosti taas lääketeollisuus saanut pysyviä asiakkaita hölmöistä.

Minä olen vakaasti päättänyt kuulua tuohon 25%:iin. Muussa tapauksessa pistän sitä itseeni loppuikäni.

Vierailija kirjoitti:

Täysi sokerikielto ei toimi. Itse olen laittanut rajoituksen, yksi pieni makea herkku päivässä, illalla kun muuten lappaisin vaikka palasokeria suuhuni. Pieni patukka tai 10 irtokarkkia tai pieni jäätelö tms, joka nautiskellaan pienenpieninä suupaloina jotta riittää niin kauan että aivot rekisteröivät saaneensa huumeensa. Päivällä olen niin kiireinen ettei makeanhimo saa yliotetta.

Niin, siis sulla ei toimi täysi sokerikielto. Joillain taas se on ainoa konsti, joka toimii.

Sellaset, joilla on vaikeaa päästä eroon ylioainostaan tai lihoavat aina kaiken laihtumansa korkojen kanssa takaisin, täytyy vaan hyväksyä se, etteivät voi koskaan syödä "normaalisti". Heidän pitää vetää omat normaalin rajansa johonkin muuhun kohtaan kuin helposti hoikkana pysyvän.

Minulle henkilökohtaisesti ei sovi viljat, hedelmät, pähkinät ja kasvikset vatsan täydeltä. Edellä mainitut ruuat vaikeuttaa nälån hallintaa ja ruoka määrien säätelyä. Heti kun hyväksyin, että ne ei voi kuulua minun ruokavaliooni ja elämäntapaani, niin paino on pysynyt kurissa ja voin hyvin.

Mulla liikunta ei vaikuta ruokahaluun, mutta toisilla se lisää näläntunnetta ja varmasti oikeaakin nälkää. Silloin runsas liikunta ei sovi laihdituskeinoksi.

Vierailija kirjoitti:

Älä ajattele, että yksi karkkipussi tai hampurilainen pilaa laihdutuksen. Ei se pilaa. Nauti siitä täysillä, ja sitten palaat takaisin terveelliseen ruokavalioon.

Ota vaikka yksi päivä viikosta, jolloin "on lupa repsahtaa".

Joka tällaista kirjoittaa ei selkeästikään ymmärrä sokeriaddiktiosta mitään. Sokeria on saatava ihan joka päivä, tai omalla kohdallani ihan joka ilta. Olo on todella rauhaton, kaikki vituttaa kunnes saa jotain sokeripitoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ajattele, että yksi karkkipussi tai hampurilainen pilaa laihdutuksen. Ei se pilaa. Nauti siitä täysillä, ja sitten palaat takaisin terveelliseen ruokavalioon.

Ota vaikka yksi päivä viikosta, jolloin "on lupa repsahtaa".

Joka tällaista kirjoittaa ei selkeästikään ymmärrä sokeriaddiktiosta mitään. Sokeria on saatava ihan joka päivä, tai omalla kohdallani ihan joka ilta. Olo on todella rauhaton, kaikki vituttaa kunnes saa jotain sokeripitoista.

Noin kaikki addiktiot toimii. Niistä voi myös päästä eroon samoilla keinoilla mitä esim alkoholisti käyttää. Kaikki tosin ei parane addiktiostaan koskaan. Ajatelkaa miten hirveää ainetta meille myydään kaupassa. Sokeri on huumaavaa ja myrkyllistä. Se pilaa kehon ja sairastuttaa mielen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täysi sokerikielto ei toimi. Itse olen laittanut rajoituksen, yksi pieni makea herkku päivässä, illalla kun muuten lappaisin vaikka palasokeria suuhuni. Pieni patukka tai 10 irtokarkkia tai pieni jäätelö tms, joka nautiskellaan pienenpieninä suupaloina jotta riittää niin kauan että aivot rekisteröivät saaneensa huumeensa. Päivällä olen niin kiireinen ettei makeanhimo saa yliotetta.

Niin, siis sulla ei toimi täysi sokerikielto. Joillain taas se on ainoa konsti, joka toimii.

Sellaset, joilla on vaikeaa päästä eroon ylioainostaan tai lihoavat aina kaiken laihtumansa korkojen kanssa takaisin, täytyy vaan hyväksyä se, etteivät voi koskaan syödä "normaalisti". Heidän pitää vetää omat normaalin rajansa johonkin muuhun kohtaan kuin helposti hoikkana pysyvän.

Minulle henkilökohtaisesti ei sovi viljat, hedelmät, pähkinät ja kasvikset vatsan täydeltä. Edellä mainitut ruuat vaikeuttaa nälån hallintaa ja ruoka määrien säätelyä. Heti kun hyväksyin, että ne ei voi kuulua minun ruokavaliooni ja elämäntapaani, niin paino on pysynyt kurissa ja voin hyvin.

Mulla liikunta ei vaikuta ruokahaluun, mutta toisilla se lisää näläntunnetta ja varmasti oikeaakin nälkää. Silloin runsas liikunta ei sovi laihdituskeinoksi.

Mulle se on ainut konsti joka toimii. En pystynyt hallitsemaan ollenkaan karkinsyömisen määrää, joten en ole koskenut niihin yli 10:een vuoteen.

Kummun kirjassa hieno toteamus:

"Hän on jo syönyt. Hän syö joka yö. Hän syö, koska vatsaan tulee lämmin. Tulee olo että on halattu."

Itsellä myös vahvaa tunnesyömistä ja tunnistan tämän olon.

Noh, kyllähän sokeririippuvuus,tunnesyöminen on paljon hyväksytympää kuin esim. tunteisiin juominen.

Nythän tuli taas joku uusi lääke pillerimuodossa joka toimii ruokahalun nutistamisessa. Kohta kenenkään ei tarvitse olla ylipainoinen. Lääkekuurin aikana saattaa oppia uuden suhtautumisen ruokaan, tajuaa että onkin napostellut pitkästyessään tms.

Kokeile Freelee the Banana Girlin tai Durianriderin ruokavaliota, jos mikään muu ei tunnu toimivan. Niissä saa syödä niin paljon sokeria kuin haluaa, mutta minimaalisesti rasvaa. Ruokaakin saa syödä niin paljon kuin haluaa. Et voi siinä mitään hävitä.

Vierailija kirjoitti:

Kokeile Freelee the Banana Girlin tai Durianriderin ruokavaliota, jos mikään muu ei tunnu toimivan. Niissä saa syödä niin paljon sokeria kuin haluaa, mutta minimaalisesti rasvaa. Ruokaakin saa syödä niin paljon kuin haluaa. Et voi siinä mitään hävitä.

Terveys siinä häviää.

En jaksa lukea mutta laitan omat vinkit tähän:

Säännöllinen ruokarytmi, perkeleesti kasviksia. Aina kun on ruoka-aikojen ulkopuolella nälkä, ensin iso lasi vettä. Sitten saa juoda jotain kaloritonta limua lasillisen.

Välipalojen lisänä ja jälkiruokana makeita hedelmiä sammuttamaan sokerikoukku.

Tälleen kalorit jää vähempään, saa syödä hyvää ruokaa ja makeitakin asioita.

Jos tekee mahdottomasti mieli jotain herkkua, niin sitten vähennetään ruoan määrää kyseisenä päivänä, mutta kuitenkin syödään että keho saa riittävät vitamiinit yms.

*sokerihimo. Sori, sormet liikkui nopeampaa kuin aivot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko käynyt terapiassa purkamassa asioita jotka painavat mieltäsi. Jos saat käsiteltyä mieltä painavat asiat niin laihduttaminen helpottuu.

Miksi syöt sokeria? Palkitsetko itsesi? Syötkö sitä kun ahdistaa? Syötkö sokeria väsyneenä ?

Siksi kun keho pyytää sokeria! Addiktio.

-eri

Ei keho pyydä sokeria, vaan mieli pyytää. Se haluaa sokeria ihan samoista syistä kuin riippuvuuden muutenkin pyytää sitä riippuvuuden kohdetta: koska toteuttamalla sitä riippuvuuskäyttäytymistä pääsee pakenemaan omia tunteitaan ja ajatuksiaan.

On tosi paljon helpompaa keskittyä syyttämään sokeria/tupakkaa/päihteitä/uhkapelaamista/pornoa tms. kuin ihan oikeasti pysähtyä ja katsoa omaa itseä ja omaa elämää. 

Ja joo, joihinkin riippuvuuden kohteisiin kehittyy myös fyysistä riippuvuutta, mutta se ei ole ikinä se juurisyy oikeasti. Ja sokeri tai ruoka ylipäätään ei ole sellainen riippuvuutta aiheuttava asia, 

Ja ei muuta kuin alapeukut heilumaan, mutta näin se on.  Itse olen sairastunut 33 vuotta sitten syömishäiriöön, ja mulla on ollut kaikki mahdolliset ongelmalliset suhteet ruokaan ja sokeriin. Ja tosi pitkään kuvittelin myös, että se on se sokeri joka tämän aiheuttaa. Mutta ei ole. se on ne merkitykset, joita tämä yhteiskunta on antanut erilaisille syömisille, ja juuri siksi sillä " kielletyllä" paetaan tunteita. Koska ollaan huonoja ihmisiä, ei pystytä vastustamaan jne.

Nyt oikeasti kun olen jo 7 vuotta tätä asiaa työstänyt ja viimeiset 3,5 v ollut todella hyvän terapeutin käsissä, mun riippuvuus on lähes sammunut. En tarvitse enää sokeria. Eikä siinä ole mikään ruokailussa tai muissa elintavoissa muuttunut, vaan mun kyvyssä kohdata itseni ja tunteeni. Pitää rajani, puolustaa niitä sellaisia ihmisiä vastaan, jotka ovat koko mun elämäni ajan niitä rikkoneet.

Mutta mikään nopea tiehän tämä ei todellakaan ole ollut. Kun ne väärät ajatus- ja toimintamallit on syntyneet jo lapsuudessa, niiden muuttaminen on ollut todella vaikeaa. Mutta ei mahdotonta. Ja nyt on ihana elää tätä elämää, kun tämä taakka on poissa.

Ja aloittajalle sen verran, että ei se elämä tule laihduttamalla muuttumaan. Se tulee muuttumaan muuttamalla sitä elämää. Voit tehdä ihan mitä oikeasti haluat jo nyt, mutta mitä enemmän rajoitat elämääsi painon takia, sen varmemmin jäät sen painon vangiksi.

Ap, olisin voinut kirjoittaa tekstisi. Juuri näin. En ainakaan minä ole löytänyt apua. Alkoholiin on aa:t ja muut, tupakkaan ja huumeisiin tuotteet ja ohjelmat. Sorkeriin ei.

Elämässä tulee aikoja jolloin on todella kiireitä ja stressiä pitkiä aikoja. Jos vielä lisänä vähäiset yöunet niin silloin alkaa helposti palkita itseään herkuilla. Silloin kannattaa suunnitella jo edeltävänä päivänä mitä syö seuraavina kiireisinä päivinä. Näin pystyy vaikuttamaan omaan olotilaansa paremmin ja stressiå sietää myös paremmin ku ruokavalio on kunnossa.

Kukaan ei pakota ostamaan kaupasta sokeripitoisia tuotteita. Jos on vaikeaa olla ostamatta niin tilaa ruokatarvikkeet netistä eikä mene kauppaan ollenkaan niin kauan kunnes tavoitepaino on saavutettu.

Käyttäjäkoolla kirjoitti:

Ap, olisin voinut kirjoittaa tekstisi. Juuri näin. En ainakaan minä ole löytänyt apua. Alkoholiin on aa:t ja muut, tupakkaan ja huumeisiin tuotteet ja ohjelmat. Sorkeriin ei.

Niitä samoja ohjeita voi soveltaa mihin tahansa addiktioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko käynyt terapiassa purkamassa asioita jotka painavat mieltäsi. Jos saat käsiteltyä mieltä painavat asiat niin laihduttaminen helpottuu.

Miksi syöt sokeria? Palkitsetko itsesi? Syötkö sitä kun ahdistaa? Syötkö sokeria väsyneenä ?

Siksi kun keho pyytää sokeria! Addiktio.

-eri

Ei keho pyydä sokeria, vaan mieli pyytää. Se haluaa sokeria ihan samoista syistä kuin riippuvuuden muutenkin pyytää sitä riippuvuuden kohdetta: koska toteuttamalla sitä riippuvuuskäyttäytymistä pääsee pakenemaan omia tunteitaan ja ajatuksiaan.

On tosi paljon helpompaa keskittyä syyttämään sokeria/tupakkaa/päihteitä/uhkapelaamista/pornoa tms. kuin ihan oikeasti pysähtyä ja katsoa omaa itseä ja omaa elämää. 

Ja joo, joihinkin riippuvuuden kohteisiin kehittyy myös fyysistä riippuvuutta, mutta se ei ole ikinä se juurisyy oikeasti. Ja sokeri tai ruoka ylipäätään ei ole sellainen riippuvuutta aiheuttava asia, 

Ja ei muuta kuin alapeukut heilumaan, mutta näin se on.  Itse olen sairastunut 33 vuotta sitten syömishäiriöön, ja mulla on ollut kaikki mahdolliset ongelmalliset suhteet ruokaan ja sokeriin. Ja tosi pitkään kuvittelin myös, että se on se sokeri joka tämän aiheuttaa. Mutta ei ole. se on ne merkitykset, joita tämä yhteiskunta on antanut erilaisille syömisille, ja juuri siksi sillä " kielletyllä" paetaan tunteita. Koska ollaan huonoja ihmisiä, ei pystytä vastustamaan jne.

Nyt oikeasti kun olen jo 7 vuotta tätä asiaa työstänyt ja viimeiset 3,5 v ollut todella hyvän terapeutin käsissä, mun riippuvuus on lähes sammunut. En tarvitse enää sokeria. Eikä siinä ole mikään ruokailussa tai muissa elintavoissa muuttunut, vaan mun kyvyssä kohdata itseni ja tunteeni. Pitää rajani, puolustaa niitä sellaisia ihmisiä vastaan, jotka ovat koko mun elämäni ajan niitä rikkoneet.

Mutta mikään nopea tiehän tämä ei todellakaan ole ollut. Kun ne väärät ajatus- ja toimintamallit on syntyneet jo lapsuudessa, niiden muuttaminen on ollut todella vaikeaa. Mutta ei mahdotonta. Ja nyt on ihana elää tätä elämää, kun tämä taakka on poissa.

Ja aloittajalle sen verran, että ei se elämä tule laihduttamalla muuttumaan. Se tulee muuttumaan muuttamalla sitä elämää. Voit tehdä ihan mitä oikeasti haluat jo nyt, mutta mitä enemmän rajoitat elämääsi painon takia, sen varmemmin jäät sen painon vangiksi.

Aivot hakee dopamiinia, ei pelkästään siksi, että voi hetken paeta vaan myös siksi, että dopamiinista tulee hyvä olo. Kannattaa miettiä voiko dopamiinia hakea muualta. Lisäsi voi pitää huolta riittävästä proteiinin syömisestä (nostaa dopamiinitasoa) sekä ottaa päivittäin tyrosiinia (nostaa myös dopamiinitasoa).

Älä ainakaan sorru keinotekoisiin makeutusaineisiin!

Toukokuun alussa 2023 WHO julkaisi lausunnon, jossa varoitetaan sokerittomien makeutusaineiden käytöstä painonpudotuksessa, lukuun ottamatta ihmisiä, joilla on jo diabetes.

Kohortti- ja tapausverrokkitutkimusten analyysi päätteli myös, että säännöllinen sokerittomien makeutusaineiden käyttö historiassa liittyi lisääntyneeseen aivohalvauksen, verenpainetaudin, muiden haitallisten sydän- ja verisuonitapahtumien esiintymistiheyteen ja raskaana olevien ihmisten lisääntyneeseen ennenaikaisen synnytyksen riskiin.

Vierailija kirjoitti:

En jaksa lukea mutta laitan omat vinkit tähän:

Säännöllinen ruokarytmi, perkeleesti kasviksia. Aina kun on ruoka-aikojen ulkopuolella nälkä, ensin iso lasi vettä. Sitten saa juoda jotain kaloritonta limua lasillisen.

Välipalojen lisänä ja jälkiruokana makeita hedelmiä sammuttamaan sokerikoukku.

Tälleen kalorit jää vähempään, saa syödä hyvää ruokaa ja makeitakin asioita.

Jos tekee mahdottomasti mieli jotain herkkua, niin sitten vähennetään ruoan määrää kyseisenä päivänä, mutta kuitenkin syödään että keho saa riittävät vitamiinit yms.

Ohjeesi on peestä! Tarjoat sokerin välttämiseksi sokeria!