Siis mitä väliä sillä on mihin lukioon pääset peruskoulun päättötodistuksella, jos se ei tule koskaan näkymään ylioppilastodistuksessakaan

Mitä hittoa, ei joku käyty lukio määritä loppuelämää! Minä kirjoitin E-L paprut maalaislukiosta ja teen akateemista uraa. Parhaillaan olen lähdössä Ranskaan post doc -tutkijaksi. Sain jo opiskeluaikana hyviä oman alan töitä, koska mulla oli osaamista ym.

Tietenkin sillä on väliä. Siellä korkeamman keskiarvon vaativassa lukiossa päästään asioissa etenemään ihan eri tavoin, asioihin voidaan perehtyä syvällisemmin jolloin niistä saadaan parempi kokonaiskuva ja aika moni oppilas pystyy oppimaan opetettavat asiat, jolloin opetusaikaa ei tarvitse käyttää niin paljon kertaamiseen ja rautalangasta vääntämiseen. Yli ysin keskiarvon oppilas on oppimistaidoiltaan eri asemassa kuin se seiskan keskiarvon oppilas. Lisäksi oppilaiden oppimismotivaatio on korkealla ja opettajat noin yleisesti ovat päteviä ja motivoituneita niissä korkean keskiarvon lukioissa. Toki hyviä opettajia on myös huonommissa lukioissa, mutta siellä opetettavien oppilaiden osaamistaso vaatii enemmän kertausta ja mahdollisesti hitaampaa etenemistä. Lopulta kirjoituksissa sitten näkyy, kuka on omaksunut oppimansa ja osaa soveltaa tietoa. Ihan selvä juttu, että paremmin kirjoitetaan ylppäreissä niissä paremmissa lukioissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioiden opetuksen tasossa on valtava ero.

Ja näkyyhän se cv:ssä.

Ja ketähän se kiinnostaa minkä lukion joku on käynyt, siinä kohtaa kun haetaan oikeita töitä? Jotain ensimmäisiä kesätöitä hakiessa sillä tietty voi olla merkitystä.

No jos sulla on kaksi tasavertaista hakijaa esimerkiksi kv työhön ja toisella on Tuupovaaran lukio ja toisella Ressun IB-linja niin kumpikohan paikan saa?

Se, joka on sopivampi työyhteisöön ja sopii paremmin organisaatiokulttuurin.

Aivan. Eli se ressulainen.

Ei kannattais paljastaa omaa tietämättömyyttään

Kv työssä sinne työyhteisöön sopii vääjäämättä paremmin se Ressun käynyt joka on jo lukiossa työskennellyt vastaavassa ympäristössä ja joka puhuu täydellistä englantia - ja jolla on valtava kv kontaktiverkosto jo kouluajoilta.

Tuon kontaktiverkoston allekirjoitan, mutta en kielitaitoa. Minä itse teen kv-työtä ja englantini on erittäin sujuvaa. Silti ammattikoulua käyvän poikani englanti on parempaa kuin minun.

Rekrytoitia pitää myös ajatella strategisesti pitkän ajan taitojen kehittämisellä, eikä siten, mitä vain tällä hetkellä osaa. Kaikki työnkuvat eivät vaadi kontakteja eikä aikaisempaa kokemusta. Siksi tätä ei voida yleistää.

Ressun Ib-linjalaiset ovat natiivitasoisia. Se on valovuosien päässä ammattikoululaisen englannista.

Suurin osa on käynyt koulua englanniksi viisivuotiaasta asti.

Enköhän minä kv-työtä englanniksi tekevänä ole parempi arvioimaan oman lapseni englanninkielen taitoa kuin sinä.

Tunnen kyllä ressulaisia ja muissa kv-kouluissa opiskelleita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioiden opetuksen tasossa on valtava ero.

Ja näkyyhän se cv:ssä.

Ja ketähän se kiinnostaa minkä lukion joku on käynyt, siinä kohtaa kun haetaan oikeita töitä? Jotain ensimmäisiä kesätöitä hakiessa sillä tietty voi olla merkitystä.

No jos sulla on kaksi tasavertaista hakijaa esimerkiksi kv työhön ja toisella on Tuupovaaran lukio ja toisella Ressun IB-linja niin kumpikohan paikan saa?

Se, joka on sopivampi työyhteisöön ja sopii paremmin organisaatiokulttuurin.

Aivan. Eli se ressulainen.

Ei kannattais paljastaa omaa tietämättömyyttään

Kv työssä sinne työyhteisöön sopii vääjäämättä paremmin se Ressun käynyt joka on jo lukiossa työskennellyt vastaavassa ympäristössä ja joka puhuu täydellistä englantia - ja jolla on valtava kv kontaktiverkosto jo kouluajoilta.

Tuon kontaktiverkoston allekirjoitan, mutta en kielitaitoa. Minä itse teen kv-työtä ja englantini on erittäin sujuvaa. Silti ammattikoulua käyvän poikani englanti on parempaa kuin minun.

Rekrytoitia pitää myös ajatella strategisesti pitkän ajan taitojen kehittämisellä, eikä siten, mitä vain tällä hetkellä osaa. Kaikki työnkuvat eivät vaadi kontakteja eikä aikaisempaa kokemusta. Siksi tätä ei voida yleistää.

Ressun Ib-linjalaiset ovat natiivitasoisia. Se on valovuosien päässä ammattikoululaisen englannista.

Suurin osa on käynyt koulua englanniksi viisivuotiaasta asti.

Joten se itseasiassa se lukio ei nyt ratkaissut tässä sitä rekrytointia vaan se, että toinen oli natiivitasoinen englannin kielessä ja toinen ei.

Suurin etu mun lapsilla huippulukiossa on ollut se että he opiskelee kavereidensa kanssa jolloin saavat sparrausta niiltä muilta ia paneutuvat monipuolisesti asioihin.

Ja onhan se työrauha ja asenne opiskeluun ihan tpinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioiden opetuksen tasossa on valtava ero.

Ja näkyyhän se cv:ssä.

Ja ketähän se kiinnostaa minkä lukion joku on käynyt, siinä kohtaa kun haetaan oikeita töitä? Jotain ensimmäisiä kesätöitä hakiessa sillä tietty voi olla merkitystä.

No jos sulla on kaksi tasavertaista hakijaa esimerkiksi kv työhön ja toisella on Tuupovaaran lukio ja toisella Ressun IB-linja niin kumpikohan paikan saa?

Se, joka on sopivampi työyhteisöön ja sopii paremmin organisaatiokulttuurin.

Aivan. Eli se ressulainen.

Ei kannattais paljastaa omaa tietämättömyyttään

Kv työssä sinne työyhteisöön sopii vääjäämättä paremmin se Ressun käynyt joka on jo lukiossa työskennellyt vastaavassa ympäristössä ja joka puhuu täydellistä englantia - ja jolla on valtava kv kontaktiverkosto jo kouluajoilta.

Tuon kontaktiverkoston allekirjoitan, mutta en kielitaitoa. Minä itse teen kv-työtä ja englantini on erittäin sujuvaa. Silti ammattikoulua käyvän poikani englanti on parempaa kuin minun.

Rekrytoitia pitää myös ajatella strategisesti pitkän ajan taitojen kehittämisellä, eikä siten, mitä vain tällä hetkellä osaa. Kaikki työnkuvat eivät vaadi kontakteja eikä aikaisempaa kokemusta. Siksi tätä ei voida yleistää.

Ressun Ib-linjalaiset ovat natiivitasoisia. Se on valovuosien päässä ammattikoululaisen englannista.

Suurin osa on käynyt koulua englanniksi viisivuotiaasta asti.

Joten se itseasiassa se lukio ei nyt ratkaissut tässä sitä rekrytointia vaan se, että toinen oli natiivitasoinen englannin kielessä ja toinen ei.

Tajuatko sinä mikä on IB-linja?

Ei se että sulla olisi natiivi enkunkielinen Tuupovaarassa edelleenkään ole sama.

Vierailija kirjoitti:

Niin sillä mihin lukioon pääset ja miten kirjoitat, niin ei niillä enää loppuviimein tietenkään ole merkitystä. Se viimeisin tutkinto on se mikä oikeasti merkitsee. Eli jos sinusta tulee lääkäri, niin ei kukaan kysy mitä sait peruskoulun matematiikasta tai mitä kirjoitit yo-kokeessa äidinkielestä. Vain sillä on merkitystä, että olet lääkärin paprut omaava henkilö. Edes lääkiksen arvosanat ei oikeastaan kiinnosta ketään.

Mutta tällaista ajatusta ei kannata viljellä, koska pahimmillaan porukka ei enää ponnistele arvosanojen eteen ja sitten lopulta eivät menesty opinnoissaan. Jos nyt ei yritä tehdä parhaansa, niin ei ne lääkiksen portit ole sitten avoinna kun sinne tekisi mieli.

Viimeisin tutkinto tosiaan ratkaisee, mutta jos on hyvä opiskelija ja pääsee sinne hyvään lukioon, niin todennäköisemmin sieltä myös saa sellaisen ylioppilastodistuksen millä ovet lääkkikseen aukevat vähän helpommin. Totta kai voi lääkäriksi päästä myös pääsykokeella, mutta siinäkin pitää olla hyvin omaksunut ne lukion oppimäärän kurssit mitä vaaditaan. Siellä huonommassa lukiossa hyvä oppilas ei saa itsestään aina parasta irti ja voi turhautua, koska tunnilla joudutaan etenemään sen heikoimman oppilaan mukaan jotta hän ei putoa täysin kursseilta.

Vierailija kirjoitti:

Asia on kaksijakoinen. Paremmissa lukioissa joutuu opiskelemaan kovemmin, jotta pääsee parhaimmistoon ja se voi aiheuttaa painetta. Ennen oli myös niin, että vaikka duunarin kersat niihin pääsivätkin, olivat he kuitenkin automaattisesti sitä heikompaa materiaalia opettajien puolueettomissa silmissäkin. Nykyään voi olla toisin. Heikommissa lukioissa riskinä on, että huippulahjakkuudet turhautuvat ja alisuorittavat ja se näkyy kirjoituksissa sitten. Oma lapsi on paremmassa lukiossa ja viihtyy erinomaisesti, mutta välillä käy sääliksi se työmäärä, minkä käyttää pänttäämiseen. Omina lukioaikoina päästiin vähemmällä, kun olin tavallisessa lukiossa.

pänttäämiseen, ei poika päntännyt, vähän luki, kirjoitti Ressun lukiosta loistavasti. Paitsi ruotsinkieli. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä hittoa, ei joku käyty lukio määritä loppuelämää! Minä kirjoitin E-L paprut maalaislukiosta ja teen akateemista uraa. Parhaillaan olen lähdössä Ranskaan post doc -tutkijaksi. Sain jo opiskeluaikana hyviä oman alan töitä, koska mulla oli osaamista ym.

Mun sisko kans tekee kansainvälistä akateemista uraa ihan maalaislukion kasvattina. Väitteli tiedekuntansa nuorimpana pitkään aikaan. Lukiolla on merkitystä toki siinä, että opetuksen taso on erilaista ja se kaveripiiri kunnianhimoisempaa, joten todennäköisempää saada hyvät arvosanat, mutta ei sillä enää lukion jälkeen ole merkitystä missä ne arvosanat on kirjoitettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioiden opetuksen tasossa on valtava ero.

Ja näkyyhän se cv:ssä.

Ja ketähän se kiinnostaa minkä lukion joku on käynyt, siinä kohtaa kun haetaan oikeita töitä? Jotain ensimmäisiä kesätöitä hakiessa sillä tietty voi olla merkitystä.

No jos sulla on kaksi tasavertaista hakijaa esimerkiksi kv työhön ja toisella on Tuupovaaran lukio ja toisella Ressun IB-linja niin kumpikohan paikan saa?

Se, joka on sopivampi työyhteisöön ja sopii paremmin organisaatiokulttuurin.

Aivan. Eli se ressulainen.

Ei kannattais paljastaa omaa tietämättömyyttään

Kv työssä sinne työyhteisöön sopii vääjäämättä paremmin se Ressun käynyt joka on jo lukiossa työskennellyt vastaavassa ympäristössä ja joka puhuu täydellistä englantia - ja jolla on valtava kv kontaktiverkosto jo kouluajoilta.

Tuon kontaktiverkoston allekirjoitan, mutta en kielitaitoa. Minä itse teen kv-työtä ja englantini on erittäin sujuvaa. Silti ammattikoulua käyvän poikani englanti on parempaa kuin minun.

Rekrytoitia pitää myös ajatella strategisesti pitkän ajan taitojen kehittämisellä, eikä siten, mitä vain tällä hetkellä osaa. Kaikki työnkuvat eivät vaadi kontakteja eikä aikaisempaa kokemusta. Siksi tätä ei voida yleistää.

Ressun Ib-linjalaiset ovat natiivitasoisia. Se on valovuosien päässä ammattikoululaisen englannista.

Suurin osa on käynyt koulua englanniksi viisivuotiaasta asti.

Joten se itseasiassa se lukio ei nyt ratkaissut tässä sitä rekrytointia vaan se, että toinen oli natiivitasoinen englannin kielessä ja toinen ei.

Tajuatko sinä mikä on IB-linja?

Ei se että sulla olisi natiivi enkunkielinen Tuupovaarassa edelleenkään ole sama.

Tuupovaarassa ei ole lukiota, joten se Tuupovaaralainen enkuntaitaja ois varmaan mennyt Joensuussa ib-linjalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hittoa, ei joku käyty lukio määritä loppuelämää! Minä kirjoitin E-L paprut maalaislukiosta ja teen akateemista uraa. Parhaillaan olen lähdössä Ranskaan post doc -tutkijaksi. Sain jo opiskeluaikana hyviä oman alan töitä, koska mulla oli osaamista ym.

Mun sisko kans tekee kansainvälistä akateemista uraa ihan maalaislukion kasvattina. Väitteli tiedekuntansa nuorimpana pitkään aikaan. Lukiolla on merkitystä toki siinä, että opetuksen taso on erilaista ja se kaveripiiri kunnianhimoisempaa, joten todennäköisempää saada hyvät arvosanat, mutta ei sillä enää lukion jälkeen ole merkitystä missä ne arvosanat on kirjoitettu.

Joillekin nämä asiat ovat tärkeitä. Itse halusin saada huippunumerot tietyistä aineista ja lopuissa päästä mahdollisimman helpolla. Lukiossa pelasimme mm. vapaatunneilla korttia ja tunneillakin oppikirjojen lomassa tuli luettua harrastelehtiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukioiden opetuksen tasossa on valtava ero.

Ja näkyyhän se cv:ssä.

Ja ketähän se kiinnostaa minkä lukion joku on käynyt, siinä kohtaa kun haetaan oikeita töitä? Jotain ensimmäisiä kesätöitä hakiessa sillä tietty voi olla merkitystä.

No jos sulla on kaksi tasavertaista hakijaa esimerkiksi kv työhön ja toisella on Tuupovaaran lukio ja toisella Ressun IB-linja niin kumpikohan paikan saa?

Se, joka on sopivampi työyhteisöön ja sopii paremmin organisaatiokulttuurin.

Aivan. Eli se ressulainen.

Ei kannattais paljastaa omaa tietämättömyyttään

Kv työssä sinne työyhteisöön sopii vääjäämättä paremmin se Ressun käynyt joka on jo lukiossa työskennellyt vastaavassa ympäristössä ja joka puhuu täydellistä englantia - ja jolla on valtava kv kontaktiverkosto jo kouluajoilta.

Tuon kontaktiverkoston allekirjoitan, mutta en kielitaitoa. Minä itse teen kv-työtä ja englantini on erittäin sujuvaa. Silti ammattikoulua käyvän poikani englanti on parempaa kuin minun.

Rekrytoitia pitää myös ajatella strategisesti pitkän ajan taitojen kehittämisellä, eikä siten, mitä vain tällä hetkellä osaa. Kaikki työnkuvat eivät vaadi kontakteja eikä aikaisempaa kokemusta. Siksi tätä ei voida yleistää.

Ressun Ib-linjalaiset ovat natiivitasoisia. Se on valovuosien päässä ammattikoululaisen englannista.

Suurin osa on käynyt koulua englanniksi viisivuotiaasta asti.

Joten se itseasiassa se lukio ei nyt ratkaissut tässä sitä rekrytointia vaan se, että toinen oli natiivitasoinen englannin kielessä ja toinen ei.

Tajuatko sinä mikä on IB-linja?

Ei se että sulla olisi natiivi enkunkielinen Tuupovaarassa edelleenkään ole sama.

Mutta jos se Ressun käynyt on mulkku ja Tuupovaaralainen mukava, tulee valituksi se jolla on riittävä kielitaito ja on myös hyvä tyyppi.

onhan se nyt vanhemmille paljon hienompaa kehua muille, että meidän nicojannica onkin vähän paremmassa lukiossa

Ressun lukio   v 2023   123 kirjoitti 

A 6  B  17  C  60  M 118   E  293   L  234 

Paras kirjoitti 6 L    42   121   LEBBBB    25 

122   ECCA    16    123   CBAAA   13 

Vierailija kirjoitti:

Niin sillä mihin lukioon pääset ja miten kirjoitat, niin ei niillä enää loppuviimein tietenkään ole merkitystä. Se viimeisin tutkinto on se mikä oikeasti merkitsee. Eli jos sinusta tulee lääkäri, niin ei kukaan kysy mitä sait peruskoulun matematiikasta tai mitä kirjoitit yo-kokeessa äidinkielestä. Vain sillä on merkitystä, että olet lääkärin paprut omaava henkilö. Edes lääkiksen arvosanat ei oikeastaan kiinnosta ketään.

Mutta tällaista ajatusta ei kannata viljellä, koska pahimmillaan porukka ei enää ponnistele arvosanojen eteen ja sitten lopulta eivät menesty opinnoissaan. Jos nyt ei yritä tehdä parhaansa, niin ei ne lääkiksen portit ole sitten avoinna kun sinne tekisi mieli.

Pääsääntöisesti lukion/yotodistuksella haetaan vain jatko-opintoihin. Kerran haastattelija on työhaastattelussa, aspatehtävä kaksikielisellä alueella, katsonut päättötodistuksista ruotsin arvosanat. ja olen hakenut n. 20 kertaa töitä. Muut haastattelijat ovat olleet kiinnostuneita pelkästään jatko-opintojen ja/tai työtodistuksista.

Vierailija kirjoitti:

onhan se nyt vanhemmille paljon hienompaa kehua muille, että meidän nicojannica onkin vähän paremmassa lukiossa

  Hgissä on paljon lukioita ja miksi ei menisi sinne minne haluaa jos on edellytyksiä

Tavallisissa pikkupaikkakunnan lukioissa aikanaan oli kyllä hyvät ja huonot oppilaat sulassa sovussa, joku kirjoitti ällän ja toinen taas a:n paperit.

Opiskelin itse matalan keskiarvon maalaislukiossa ja kirjoitin kohtalaiset paperit, 3 M ja 3 E, todistuksen keskiarvo 9. Lukioajoista on aikaa, mutta muistan hyvin edelleen sen miten levotonta opiskelu oli. Luokalla oli paljon oppilaita, joiden keskiarvo oli varmaan jotain seiskan pintaa ja joiden opiskelumotivaatio ei juuri välittynyt kanssaopiskelijoille. Aika monella näistä meni lukion suorittamiseen neljä vuotta. Kohtalaisen hyvin pärjänneenä opiskelijana itselleni oli turhauttavaa, kun oppitunneilla ei voinut keskittyä opiskeluun ja jatkuvasti oli kerrattava asioita kun joku ei tajunnut ihan perusjuttuja. Opettajat olivat myös turhautuneita ja vaihtuvuus suurta, joten uuteen opettajaan ja opetustyyliin joutui tottumaan välillä monesti vuodessa. Ihan varmasti olisi ollut helpompi ja tehokkaampi opiskella lukiossa, jossa taso olisi ollut samaa tasoa omani kanssa ja kanssaopiskelijat keskittyneet enemmän siihen opiskeluun.

Vierailija kirjoitti:

Mitä hittoa, ei joku käyty lukio määritä loppuelämää! Minä kirjoitin E-L paprut maalaislukiosta ja teen akateemista uraa. Parhaillaan olen lähdössä Ranskaan post doc -tutkijaksi. Sain jo opiskeluaikana hyviä oman alan töitä, koska mulla oli osaamista ym.

No et sä ainakaan rahallisesti menestynyt sitten ole. Riippuu varmaan mitä menestyksellä haetaan ja miten sitä mitataan. Mutta se M:n paperit kirjoittanut nykyinen ehkä talousjohtaja vetää huimasti suurempaa tiliä mitä sinä tutkijana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hittoa, ei joku käyty lukio määritä loppuelämää! Minä kirjoitin E-L paprut maalaislukiosta ja teen akateemista uraa. Parhaillaan olen lähdössä Ranskaan post doc -tutkijaksi. Sain jo opiskeluaikana hyviä oman alan töitä, koska mulla oli osaamista ym.

Mun sisko kans tekee kansainvälistä akateemista uraa ihan maalaislukion kasvattina. Väitteli tiedekuntansa nuorimpana pitkään aikaan. Lukiolla on merkitystä toki siinä, että opetuksen taso on erilaista ja se kaveripiiri kunnianhimoisempaa, joten todennäköisempää saada hyvät arvosanat, mutta ei sillä enää lukion jälkeen ole merkitystä missä ne arvosanat on kirjoitettu.

Joillekin nämä asiat ovat tärkeitä. Itse halusin saada huippunumerot tietyistä aineista ja lopuissa päästä mahdollisimman helpolla. Lukiossa pelasimme mm. vapaatunneilla korttia ja tunneillakin oppikirjojen lomassa tuli luettua harrastelehtiä.

Niin, kyllähän se taitaa monille olla statusasia se lukio. On hienoa olla hienossa lukiossa. Lahjakas ja motivoitunut saa hyvät arvosanat tavislukiossakin, näitä eniten L kirjoittaneita kun haastatellaan niin aika monet on ihan jostain maalta. Työelämässä sillä ei lopun viimeksi ole mitään väliä onko käynyt lukionsa missä, se viimeisin tutkinto on se joka ratkaisee.