Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ilkeästi töksäyttelevä äiti nyt viime aikoina kaikki satuttavat asiat ovat nousseet mieleen
07.06.2023 |
Olin eilen käymässä vanhemmillani ja eikös äiti innostunut taas muistelemaan jotain tilannetta, jolloin olin lapsena tehnyt jonkun virheen, en ollut tajunnut ohjeita tai ollut muuten vaan kaikin puolin nolo. Kotimatkalla mietin, että tällaisia tarinoita olen kuullut koko ikäni, ei yhtään iloista tarinaa tai sellaista, jossa olisin äidin mielestä onnistunut tai toiminut hienosti. Hörökorvistanikin riitti juttua ja kuinka joku lääkäri oli vaatinut saada korjata ne, tällaisilla jutuilla viihdytti muita esim illanistujaisissa.
Kun erosin pitkästä avioliitosta, yritin hakea äidistä tukea, mutta se oli virhe. Hän muun muassa vähätteli mustelmia, joita oli tullut kun ex oli pahoinpidellyt minut. Äiti sanoi, että "ei ne nyt niin pahalta näytä". Hän muisti toki myös kehua exän nopeasti hankkimaa uutta naista, sanoi että "x varmaan tykkää kun se on noin hoikka ja vaalea".
Pieniä ja isoja esimerkkejä äidin sanomisista löytyisi loputtomiin. Vaikeinta on kuitenkin se, että asia ei ole niin mustavalkoinen. Äiti on ollut minun ja lasteni elämässä mukana, toki olen saanut häneltä paljon apua myös. Ongelma on se, että hän saattaa ihan yllättäen edelleen sanoa jotain tosi satuttavaa. Iskeä ns vyön alle silloin kun vähiten odotan. En ole edelleenkään tottunut siihen, enkä osaa ajatella, että äiti nyt vaan on tuollainen.
En edes tiedä, mitä kirjoituksellani haen, ehkä vertaistukea? Onko samankaltaisia kokemuksia? Vaikka olen aikuinen ihminen eikä minun pitäisi enää olla niin herkkä, itkin kuitenkin eilen koko illan ja tänään heräsin taas itkuun. Olen jotenkin tosi rikki.
Kommentit (12)
Äitisi on tunne-elämältään epävakaa ja narsistisia piirteitä omaava. Empatiakyky on vain osittain kehittynyttä, siksi kiintymyssuhteenne on turvaton. Hän ei ole yhteydessä omiin eikä muiden tunteisiin kuin osittain.
Itselläni on kokemusta samasta oman lähisuvun taholta. Yhtenä hetkenä löytyy empatiaa, toisena isketään vyön alle lujaa. Se on äärimmäisen haavoittavaa. Ensin saavutetaan luottamus, sitten se petetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös mun äidin lempihommaa oli kertoa lapsuusajan noloja juttuja vieraille. Ja just tuollaista ihmeellistä vähättelyä, ihan tosi harvoin mitään kehuja. On minunkin äitini toki auttanut ja pitänyt lastensa puolta, lapsena ollessani liikaakin curlannut ja olin tosi pitkään hyvin naiivi enkä osannut oikein mitään elämäntaitoja kun mitään ei opetettu. Sitten kun tuli teini-ikään oltiin yhtäkkiä vihaisia kun ei yhtään autettu missään ja kaikki olisi pitänyt yhtäkkiä osata tehdä kuin taikaiskusta.
Tämän tyylisiä juttuja on aika paljon siinä pitkässä 70-l lapsien ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on tunne-elämältään epävakaa ja narsistisia piirteitä omaava. Empatiakyky on vain osittain kehittynyttä, siksi kiintymyssuhteenne on turvaton. Hän ei ole yhteydessä omiin eikä muiden tunteisiin kuin osittain.
Itselläni on kokemusta samasta oman lähisuvun taholta. Yhtenä hetkenä löytyy empatiaa, toisena isketään vyön alle lujaa. Se on äärimmäisen haavoittavaa. Ensin saavutetaan luottamus, sitten se petetään.
Olen yrittänyt ymmärtää, koska hänen oma äitinsä oli alkoholisti. Saattoi jättää äitini ja hänen siskonsa pitkiksi ajoiksi kotiin, kun lähti juhlimaan. Sillä on varmaan ollut vaikutuksensa äidin tunne-elämään. ap
Vierailija kirjoitti:
Myös mun äidin lempihommaa oli kertoa lapsuusajan noloja juttuja vieraille. Ja just tuollaista ihmeellistä vähättelyä, ihan tosi harvoin mitään kehuja. On minunkin äitini toki auttanut ja pitänyt lastensa puolta, lapsena ollessani liikaakin curlannut ja olin tosi pitkään hyvin naiivi enkä osannut oikein mitään elämäntaitoja kun mitään ei opetettu. Sitten kun tuli teini-ikään oltiin yhtäkkiä vihaisia kun ei yhtään autettu missään ja kaikki olisi pitänyt yhtäkkiä osata tehdä kuin taikaiskusta.
Tämän tyylisiä juttuja on aika paljon siinä pitkässä 70-l lapsien ketjussa.
Kiitos, täytyypä lukea tuo ketju. Kuulostaa tutulta tuo, että ei opetettu mitään elämäntaitoja. Vielä aikuisiällä on joutunut opettelemaan ihan perusjuttuja. ap
Kannattaa lukea narsismista. Narsistisen persoonallisuushäiriön omaavia on vähän, narsistisia piirteitä omaavia paljon. Se näkyy käytöksessä juuri tuollaisena nolaamisena, vähättelynä, ilkeytenä. Toista käytetään ns. narsistisena lähteenä eli nostetaan omaa itsetuntoa muita polkemalla.
Nyt kun kerroit äitisi taustasta niin voi nähdä että juurisyyt ovat siellä. Silti hän on vastuussa käytöksestään ja sen muuttamisesta.
Voit päästä äitisi "nahkoihin" kun kuvittelet itsesi sanomassa noita asioita. Silloin ymmärrät millainen ihminen hän on ja miten hän käytöksestään hyötyy. Henkinen väkivalta antaa voiman ja vallan tunteen, ei voi tulla haavoitetuksi kun asettuu muiden yläpuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP: lle: minkä ikäinen äitisi mahdollisesti on? Joidenkin muistisairauksien oireina alkaa muutokset käytöksessä, luonteessa ja tavoissa toimia. Ainakin oman äitini kohdalla oli juuri näin. Hänen muistioireensa alkoivat hamstraamisella, mustamaalaamisella, leimaamisella ja haukkumisella. Myöhemmin asiat vain pahenivat entisestään. Eli riitelyä oli lähes joka viikko, ellei jopa joka päivä. Harvemmin puhutaan näistä asioista. Mutta joidenkin muistisairaiden käytös muuttuu sellaiseksi, että tietynlainen ilkeys tulee käytökseen mukaan.
Ei tuo ole narsismia, tuo on ap:n tapa suhtautua asioihin. Ap ei ole oppinut kantamaan vastuuta omasta elämästään, hän siirtää kaiken ikävän ja hankalan äidin kontolle. Ei tämä sano ilkeitä asioita, ap vain kuulee ne ilkeyksinä, koska niin haluaa tehdä. Äiti ei tarkoita pahaa, mutta ap haluaa kuulla äidin tarkoittavan pahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole narsismia, tuo on ap:n tapa suhtautua asioihin. Ap ei ole oppinut kantamaan vastuuta omasta elämästään, hän siirtää kaiken ikävän ja hankalan äidin kontolle. Ei tämä sano ilkeitä asioita, ap vain kuulee ne ilkeyksinä, koska niin haluaa tehdä. Äiti ei tarkoita pahaa, mutta ap haluaa kuulla äidin tarkoittavan pahaa.
Kuulostat itse narsistisia piirteitä omaavalta. Ei kukaan empatiakykyä omaava ja tunne-elämältään terve lauo tuollaisia kommentteja kuin ap:n äiti. Eikä myöskään puolustele tuollaista käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myös mun äidin lempihommaa oli kertoa lapsuusajan noloja juttuja vieraille. Ja just tuollaista ihmeellistä vähättelyä, ihan tosi harvoin mitään kehuja. On minunkin äitini toki auttanut ja pitänyt lastensa puolta, lapsena ollessani liikaakin curlannut ja olin tosi pitkään hyvin naiivi enkä osannut oikein mitään elämäntaitoja kun mitään ei opetettu. Sitten kun tuli teini-ikään oltiin yhtäkkiä vihaisia kun ei yhtään autettu missään ja kaikki olisi pitänyt yhtäkkiä osata tehdä kuin taikaiskusta.
Tämän tyylisiä juttuja on aika paljon siinä pitkässä 70-l lapsien ketjussa.
Kiitos, täytyypä lukea tuo ketju. Kuulostaa tutulta tuo, että ei opetettu mitään elämäntaitoja. Vielä aikuisiällä on joutunut opettelemaan ihan perusjuttuja. ap
Jossain vaiheessa luultiin, ettei niitä entisiä taitoja enää tarvita. Uusia ei opittu tilalle. Maailma oli olevinaan helppo ja valmis. Osaamattomuus oli elintason merkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP: lle: minkä ikäinen äitisi mahdollisesti on? Joidenkin muistisairauksien oireina alkaa muutokset käytöksessä, luonteessa ja tavoissa toimia. Ainakin oman äitini kohdalla oli juuri näin. Hänen muistioireensa alkoivat hamstraamisella, mustamaalaamisella, leimaamisella ja haukkumisella. Myöhemmin asiat vain pahenivat entisestään. Eli riitelyä oli lähes joka viikko, ellei jopa joka päivä. Harvemmin puhutaan näistä asioista. Mutta joidenkin muistisairaiden käytös muuttuu sellaiseksi, että tietynlainen ilkeys tulee käytökseen mukaan.
Alkaa toki nyt jo olla vanha, mutta toisaalta samanlaista käytöstä on ollut jo siitä lähtien, kun olin lapsi. Eli mitään dramaattista muutosta ei ole tapahtunut. Olen pahoillani, että äitisi kanssa oli tuollaista, kuulostaa todella kuormittavalta. ap
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole narsismia, tuo on ap:n tapa suhtautua asioihin. Ap ei ole oppinut kantamaan vastuuta omasta elämästään, hän siirtää kaiken ikävän ja hankalan äidin kontolle. Ei tämä sano ilkeitä asioita, ap vain kuulee ne ilkeyksinä, koska niin haluaa tehdä. Äiti ei tarkoita pahaa, mutta ap haluaa kuulla äidin tarkoittavan pahaa.
On hyvin mahdollista, että äiti ei tarkoittanut pahaa. Minusta kuitenkin vaikkapa nuo aloitukseni esimerkit ovat ilkeitä kenen tahansa suusta. Kuten joku täällä ketjussa neuvoi, yritin kuvitella omaan suuhuni noita lauseita, enkä pystynyt.
Esimerkiksi silloin rintakehä täynnä mustelmia olisin kaivannut jonkun sanomaan, että nyt lähdetään lääkäriin vähän äkkiä. En henkilöä, joka vähättelee mustelmien laatua. ap
Alue: Aihe vapaa
Olisiko läheisriippuvuutta, yleensä omien lasten myötä sitä pakosta aikuistuu että osaa suhtautua, ennemmin lapsettomien ongelma.