Ahdistaa, kun lapsi ei pääse tarvitsemaansa ADHD tutkimukseen
Minä näen tutkimuksen tarpeellisuuden, samoin nuori itse, myös lastensuojelu on toivonut tutkimuksia mutta ei vaan onnistu. Koulu ja koulupsykologi torppaa jo ensi alkuun. Kuulemma koulussa sujuu niin hyvin (silloin kun nuori on koulussa). Mutta mitenkähän arvioivat sitä, kun a) poissaoloja on aika paljon, ja b) silloin kun on koulussa niin on kuitenkin opettajan valvovan silmän alla. Jos yksin pitäisi tehdä projekteja, ei välttämättä tule mitään.
Nuori menee nyt ysille, ja vitoselta lähtien olen epäillyt ADHD mahdollisuutta. Joka vuosi useampaan kertaan olen vaatinut saada täyttää ADHD kyselylomakkeita, samoin ope, ala-asteella myös harrastusryhmän ohjaajat. Vastaan noissa kyselyissä AINA "sopii erittäin hyvin", "erittäin usein", jne äärimmäisen vastausvaihtoehdon siten, että tulee täydet pisteet. Mutta kun opettajat ja ohjaajat laittaa joka kohtaan "joskus", "ei yhtään", jne vastauksia, niin sitten koulupsykologi sanoo että tämä oli tässä, ei lähdetä tutkimaan tarkemmin. Lisäksi nyt viimeisenä uusin koulupsykologi väittänyt myös, ettei ADHD voi puhjeta nuoruusiässä, vaan pitäisi olla jo esikoulussa näyttöä oirehdinnasta. Kertoo aika paljon psykologin ammatti"taidosta", sillä tiedän tasan tarkkaan, että noita ADHD diagnooseja tehdään myös aikuisiällä!
Koululääkäriltä ja terkkarilta olen myös kysynyt, mutta he käskevät kääntyä koulupsykologin puoleen, joka varmaan resurssipulassa torppaa kaiken mahdollisen. Ainoa mitä on tarjottu, on perheneuvolan yhteystiedot ja sitä kautta tiedän, ettei tutkimuksia saa, joten ei ole järkeä edes yrittää. Lasten- ja nuorisopsykiatriaan, samoin neurologiaan olen myös ottanut yhteyttä ja sieltäkin palautettu takaisin "perusterveydenhuoltoon" alkututkimuksia varten, joita siis ei tehdä! Ihan älyttömän turhauttavaa! Eikä edes muuten lastensuojelun painostus ole auttanut mitään, vaikka meidän perheen sossu on ollut mun luvalla suoraan koulupsykologiin yhteydessä. Yksityisiin meillä ei yksinkertaisesti ole varaa eikä lasukaan anna siihen lähetettä.
Please kertokaa, onko tämä muillakin samaa tappelua, ja mitä kautta olette lopulta saaneet lapset tutkimuksiin ja diagnoosiin? Lääke ja kuntoutus olisi myös mulla toiveissa.
Kommentit (89)
Siitähän se on kyse, että ei ole resurssia edes tutkia, saati hoitaa. Ei noihin mitenkään pääse. Koulupsykologeja puuttuu valtava määrä yhteiskunnan palkkalistoilta.
Vierailija kirjoitti:
ADHD ei pukea teini-iässä.
AP trollin päivän ahdistussatu.
Itse trollaat. Kuten kirjoitin, olen jo lapsen ollessa 5. luokalla yrittänyt saada noihin tutkimuksiin. Sitten huippua, että nyt ysille mennessä vedotaan siihen, että lapsi on liian vanha tutkittavaksi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Siitähän se on kyse, että ei ole resurssia edes tutkia, saati hoitaa. Ei noihin mitenkään pääse. Koulupsykologeja puuttuu valtava määrä yhteiskunnan palkkalistoilta.
Itseasiassa koulupsykologeja on eniten mitä koskaan historiassa. Lainsäädäntö on määrännyt koulupsykologeja pakollisiksi joka kouluun suhteessa tiettyyn oppilasmäärään. Mutta esim. verrattuna omaan kouluaikaan 90-luvulle, on nykyään hurja määrä koulupsykolgeja. Omalla ylä-asteella 93-96 kävi koulupsykologi kerran kuussa muutaman tunnin kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Miks haluat diagnoosin?
ADHD-diagnoosi on vastuuvapautuskortti laiskalle ja osaamattomalle kasvattajalle.
En pystynyt edes lukemaan aloitusta. Ap on painajaisäiti!
Pykologi ei voi tehdä diagnoosia, siksi hänen mielipiteensä on tässä yhdentekevä.
Jos sinulla on varaa, niin hakeudu yksityiselle tutkimuksiin. Yksityiseltä voi saada myös lähetteen julkiselle tutkimuksiin. Toki niissä tutkimuksissa asioita kysellään myös opettajalta tai muilta lapsen tuntevilta aikuisilta, mutta yleensä niitä osataan myös tulkita oikein. Paremmin asiaan perehtyneet lääkärit tietävät, että oireilu ei välttämättä näy kaikkialla. He osaavat lukea myös rivien välistä ja näkevät itsekin lapsen/nuoren käytöksestä missä mennään. Ne testit ovat sen verran laajoja, että hyvin harva pystyy piilottamaan ADHD-oireluaan koko testin ajan, vaikka muuten piilottelisikin oireitaan taitavasti kodin ulkopuolella.
Joku kysyi, että miksi AP haluaa diagnoosin. Se on hyvä kysymys. Useimmat haluavat diagnoosin saadakseen apua. Mm. tukitoimia, kuntoutusta, terapiaa, ymv. on vaikea saada diagnoosin kanssakaan. Ilman diagnoosia niitä on käytännössä mahdotonta saada, vaikka kuinka on säädetty, että "pitäisi saada oireiden, ei diagnoosin perusteella".
Vierailija kirjoitti:
Pykologi ei voi tehdä diagnoosia, siksi hänen mielipiteensä on tässä yhdentekevä.
Jos sinulla on varaa, niin hakeudu yksityiselle tutkimuksiin. Yksityiseltä voi saada myös lähetteen julkiselle tutkimuksiin. Toki niissä tutkimuksissa asioita kysellään myös opettajalta tai muilta lapsen tuntevilta aikuisilta, mutta yleensä niitä osataan myös tulkita oikein. Paremmin asiaan perehtyneet lääkärit tietävät, että oireilu ei välttämättä näy kaikkialla. He osaavat lukea myös rivien välistä ja näkevät itsekin lapsen/nuoren käytöksestä missä mennään. Ne testit ovat sen verran laajoja, että hyvin harva pystyy piilottamaan ADHD-oireluaan koko testin ajan, vaikka muuten piilottelisikin oireitaan taitavasti kodin ulkopuolella.
Joku kysyi, että miksi AP haluaa diagnoosin. Se on hyvä kysymys. Useimmat haluavat diagnoosin saadakseen apua. Mm. tukitoimia, kuntoutusta, terapiaa, ymv. on vaikea saada diagnoosin kanssakaan. Ilman diagnoosia niitä on käytännössä mahdotonta saada, vaikka kuinka on säädetty, että "pitäisi saada oireiden, ei diagnoosin perusteella".
Tää on ihan bulsshittiä. ADHD dignostiikan mukaan oireilun pitää näkyä merkittävästi elämän eri osa-alueilla (eli aiheuttaa haittaa), ja koulu on lapsen/nuoren elämässä todella iso osa-alue. Jos koulussa ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa, tai poikkeavaa, (ei ilmeisesti tässä kohtaa myöskään harrastuksessa), ei ole kyse ADHD. Lisäksi pitää alkaa viimeistään 7 vuoden iässä. Jos ap:n mukula alkanut oireilla vitosluokalla tavoin, joilla äippä epäilee ADHD:ta ja lasukin tullut mukaan kuvioihin, mutta koulussa ja harrastuksissa kaikki ok, kääntäisin katseeni kodin suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks haluat diagnoosin?
ADHD-diagnoosi on vastuuvapautuskortti laiskalle ja osaamattomalle kasvattajalle.
Juurikin näin. Täällä pks äidit tietää niiden yksityislääkäreiden nimet, jotka kirjoittaa diagnoosin ja lapselle lääkkeet. Pilleri on helpompi antaa, kasvattaminen vaatii läsnäoloa ja aikaa lapselle.
Mä voisin vilkaista sitä sun lastas, on aika hyvä silmä sille milloin on jotain hassusti.
Oman lapseni adhd alkoi jo synnärillä, eikä ole vielä tänne 25-vuotiaaksi mennessä hellittänyt.
Ja tuo että koulussa ei "huomata" jotain, niin heh. Läheiseni lapsen lukihäiriötä ei millään huomattu ennen kuin kasin alussa tehtiin kattava tutkimus, vaikka itse näin jo ekaluokan keväällä että taitaa olla lukihäiriö.
Älykäs ADHD kompensoi oireitaan. Peruskoulu on äärettömän helppo ja opiskeluun liittyvät vaikeudet voivat tulla vasta lukiossa/yliopistossa.
Ei näillä arvosanoilla voi olla ADHD oli terveydenhoitajan kommentti. No kyllä oli ja lukiosta kului vuosi ihan turhaan säätämiseen ennen kuin löytyi sopiva lääke.
Kun opettajat täyttävät niitä ADHD-kyselyitä, niin eivät he niihin valehdella voi, ne on täytettävä sen mukaan, miten oppilas koulussa toimii.
Jos teillä kotona kuitenkin nuorella näkyy selkeästi jotain ADHD-piirteitä, niin tutkimuksia ja diagnoosiakin tärkeämpää on ottaa kaikki tukikonstit käyttöön ja opettaa niitä nuorelle. Onhan teillä kotona selkeät rutiinit, aikataulut, erilaiset viikko-ohjelmat ja sovitut säännöt käytössä. Netistä löytyy paljon ohjeita vanhemmille.
Psykologi on siinä ihan oikeassa, että yksi adhd:n diagnostisista kriteereistä on juuri se, että oireet ovat alkaneet ennen kouluikää. Koska adhd on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, se on ollut lapsella aina. Se, että diagnooseja asetetaan myös aikuisille on ihan toinen asia. Heilläkin on ollut oireita jo alle kouluikäisenä kun asiaa lähdetään selvittelemään. Oireiden on myös tultava esiin useammassa kuin yhdessä ympäristössä. Siinä olet oikeassa, että jos kouluympäristö on vahvasti tuettu, voi (lievä) oireilu jäädä piiloon. Et tarkemmin avaa minkälaista lapsesi oireilu on, joten erotusdiagnotiikkaan ei voi ottaa kantaa. Yleisesti kuitenkin, moni muu asia voi aiheuttaa osin saman tyyppistä oirekuvaa, ja jos tosiaan minkäänlaista keskittymisen, tarkkavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmaa ei ole tullut esiin ennen kuin vasta viidennellä luokalla, on kyse jostain muusta. T.sh lastenpsykiatrialta
Terveyskeskuksen kautta. Itse pärjäsin aina koulussa hyvin, silloin kun sinne menin ja on adhd sekä autismin piirteitä. Tosi raskasta arki silloin, kun opiskelen tai on paljon asioita. Adhd ei ole pelkästään sitä, ettei jaksa istua paikallaan tai olisi huono koulussa. Kannattaa ottaa selvää myös miten arkea voi helpottaa ilman lääkkeitä. Itse käytän mm tyrosiinia, kalenteria, visuaalisia "muistilappuja", hälytyksiä, ruokavaliota sekä riittävää unta tasapainottamaan arkea mahdollisimman siedettäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD ei pukea teini-iässä.
AP trollin päivän ahdistussatu.Itse trollaat. Kuten kirjoitin, olen jo lapsen ollessa 5. luokalla yrittänyt saada noihin tutkimuksiin. Sitten huippua, että nyt ysille mennessä vedotaan siihen, että lapsi on liian vanha tutkittavaksi.
ap
Ei liian vanha, vaan ei ole perusteita tutkimuksille.
Kuulostaa kyllä erikoiselta, ettei lapsesi oirehdi mitenkään koulussa. Koulu on aika otollinen paikka oireilulle, koska siellä pitäisi pystyä toimimaan tarkkojen ja liikkumista rajoittavien sääntöjen mukaan monta tuntia päivässä.
Onko suvussa ADHD:ta? Miten nuori oireilee kotona?
T. erityisope
Vierailija kirjoitti:
Psykologi on siinä ihan oikeassa, että yksi adhd:n diagnostisista kriteereistä on juuri se, että oireet ovat alkaneet ennen kouluikää. Koska adhd on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, se on ollut lapsella aina. Se, että diagnooseja asetetaan myös aikuisille on ihan toinen asia. Heilläkin on ollut oireita jo alle kouluikäisenä kun asiaa lähdetään selvittelemään. Oireiden on myös tultava esiin useammassa kuin yhdessä ympäristössä. Siinä olet oikeassa, että jos kouluympäristö on vahvasti tuettu, voi (lievä) oireilu jäädä piiloon. Et tarkemmin avaa minkälaista lapsesi oireilu on, joten erotusdiagnotiikkaan ei voi ottaa kantaa. Yleisesti kuitenkin, moni muu asia voi aiheuttaa osin saman tyyppistä oirekuvaa, ja jos tosiaan minkäänlaista keskittymisen, tarkkavuuden ja toiminnanohjauksen ongelmaa ei ole tullut esiin ennen kuin vasta viidennellä luokalla, on kyse jostain muusta. T.sh lastenpsykiatrialta
Todella moni ADD haaveilee peruskoulun läpi ilman yhtäkään poikkipuolista huolimerkintää. Oireita kun ei näy ulospäin... paitsi niitä poissaoloja, hankaluuksia kaverisuhteissa, myöhästelyitä. Kaikki menee teini-iän piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Siitähän se on kyse, että ei ole resurssia edes tutkia, saati hoitaa. Ei noihin mitenkään pääse. Koulupsykologeja puuttuu valtava määrä yhteiskunnan palkkalistoilta.
Yksityiselle kyllä pääsee.
ADHD ei pukea teini-iässä.
AP trollin päivän ahdistussatu.