Lue keskustelun säännöt.
Läheinen joutunut sairaalaan, heikko kunto. Miten hoituu esim. pankkiasiat?
04.06.2023 |
Tilanne on vakava ja hengenvaarallinen. Hän, ikäihminen, on ollut aivan toimintakykyinen tähän saakka ja hoitanut kaiken itse. Mites nyt, kun makaa sairaalassa, miten käy vaikkapa erääntyville laskuille yms? En ole koskaan ollut tällaisessa tilanteessa ja tarvitsen jotain konkreettisia neuvoja. Kaiken kukkuraksi hän asuu eri kaupungissa. Mitä kaikkea tässä pitäisi ottaa nyt huomioon? Pelottaa ihan tarpeeksi, että se on menoa nyt mutta vielä lisäksi että ei mene mikään ulosottoon tms. asia jää huolehtimatta, jos hän tuosta tokenee.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaalassa sosiaalityöntekijä. He voivat auttaa.
Itse kun jouduin mielisairaalaan ysärillä, niin sosiaalotyöntekijä tuli sängyn päähän ja sanoi "nyt kun olet täällä niin saadaan sulta kaikki tuet poikki kun et ole enää työmarkkinoiden käytettävissä".
Siinä oli kaikki apu mitä häneltä sai. Pakkohoitoon joutuva on täysin kusessa, jos ei ole ketään joka hoitaa hänen asioitaan siviilissä sillä aikaa.
Todennäköisesti sosiaalityöntekijän tarkoituksena oli auttaa sinua katkaisemaan sellaiset tuet, jotka sinulta olisi myöhemmin peritty takaisin, koska et ollut työmarkkinoiden käytettävissä. Mutta joko hän sanoi asian huonosti tai sitten sairaana kuulit asian toisin kuin hän tarkoitti. Ja tietenkin hänen olisi pitänyt auttaa sinua hakemaan niitä tukia, joihin olit siinä tilanteessa oikeutettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaalassa sosiaalityöntekijä. He voivat auttaa.
Itse kun jouduin mielisairaalaan ysärillä, niin sosiaalotyöntekijä tuli sängyn päähän ja sanoi "nyt kun olet täällä niin saadaan sulta kaikki tuet poikki kun et ole enää työmarkkinoiden käytettävissä".
Siinä oli kaikki apu mitä häneltä sai. Pakkohoitoon joutuva on täysin kusessa, jos ei ole ketään joka hoitaa hänen asioitaan siviilissä sillä aikaa.
Todennäköisesti sosiaalityöntekijän tarkoituksena oli auttaa sinua katkaisemaan sellaiset tuet, jotka sinulta olisi myöhemmin peritty takaisin, koska et ollut työmarkkinoiden käytettävissä. Mutta joko hän sanoi asian huonosti tai sitten sairaana kuulit asian toisin kuin hän tarkoitti. Ja tietenkin hänen olisi pitänyt auttaa sinua hakemaan niitä tukia, joihin olit siinä tilanteessa oikeutettu.
Sairausloma ei kyllä katkaise työttömyysetuutta, keskeyttää toki sen sairauspäivärahan ajaksi. Sosiaalityöntekijä ei myöskään sitä työmarkkinatukea pysty katkaisemaan eikä edes keskeyttämään, sen tekee työvoimaviranomaiset. Sosiaalityöntekijän tehtävä voi olla auttaa tekemään hakemus sairauspäivärahasta jolloin kela keskeyttää muut tuet joita kela maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsetkö käymään hänen asunnollaan? Ihan ensimmäiseksi kannattaa pyytää maksuajan pidennystä laskuille. Pyydä alkuun vaikka 2-3 kuukautta, jotta ehdit järjestellä asioita. Laskuttajat ymmärtävät kyllä.
Ei toisen asioita voi noin vain alkaa järjestelemään.
Asiat menee hyvin hankaliksi, jos ihminen ei ole ajoissa tehnyt edunvalvontavaltuutusta sairastumisen tai vammautumisen varalle.
Esim ap pitää nyt saada lausunto lääkäriltä, ettei henkilö kykene hoitamaan asioitaan ja sen jälkeen laittaa maistraatin hakemus, että hänet määrätään edunvalvojaksi.
Mikä muuten on ap suhteesi tähän henkilöön? Ja kenen nimi on sairaalan papereissa lähiomaisen kohdalla? Kuten yllä on sanottu, kuka tahansa ei voi nyt alkaa asiassa säätämään.Edunvalvojan määrääminen dtv:ssä jonne hakemus tehdään, kestää väh. 4 kuukautta. Se on käsittelyaika tällä hetkellä.
Sinä aikana potilaan raha-asiat ehtivät mennä pahasti pieleen ja alkaa tulla karhukirjeitä, mikä taasen lisää hänen kulujaan. Joillakin kun ei ole mitään puskureita vaan on ollutpakko elää kädestä suuhun. Sairaalassaolo ei myöskään ole ilmaista.
Juristi sanoi meille, että puoli vuotta voi mennä käsittelyssä, jos ei ole edunvalvontasopimusta etukäteen valmiina. Pankit ei ole näissä asioissa joustavia.
Vähän tähän samaan teemaan liittyen. Voiko potilaalla olla vain yksi lähiomainen sairaalan tiedoissa? Meidän vanhemmilla on lähiomaiseksi merkitty meidän alkoholisoitunut veli. Emme luota, että veli kertoisi meille jos vanhemmillemme kävisi jotain. Vanhemmat ovat sinisilmäisiä ja luottavat täysin veljeemme. Voinko itse ilmoittaa johonkin myös meidät loput sisarukset vanhempiemme lähiomaisiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, en tiennytkään tuollaisesta potilasasiamiehestä. Pääsen toki hänen asunnolleen mutta mitä se auttaa, kun moni lasku on e-laskuna enkä pääse hänen verkkopankkiinsa. Eikä varmaan kaikki ole. En tiedä mitä kaikkia maksuja hänellä on, lehtitilaukset yms. iso vastike, laina jne.
Potilasasiamies ei ole oikea ihminen, mutta sairaalan sosiaalityöntekijä neuvoo miten toimia.
Ap:ta ei nyt enää auta, mutta kaikille muille, kaikenikäisille, tiedoksi! Tehkää hyvän sään aikana edunvalvontavaltuutus, joka astuu voimaan sitten kun. toimintakyky huononee. Eli on valittuna ihminen, joka alkaa hoitaa asioita sitten joskus kun ei enää itse pysty.
Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä, mutta ei sekään ratkaise asioita välittömästi, vaan vasta pitkällä tähtäimellä. Kun toimintakyky huononee, pitää hakea DVV:ltä edunvalvontavaltuutuksen toimeenpanoa. DVV:n käsittelyyn menee kuukausia. Sitä odotellessa pitää asiat hoitaa jotenkin muuten.
Täällä on nyt ihmisillä iloisesti sekaisin edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus. Kaksi täysin eri asiaa!!!
Edunvalvontavaltuutus voi olla vapaamuotoinen, siihen tarvitaan kaksi todistajaa, mutta dokumentteja ei toimiteta minnekään eikä valtuutusta rekisteröidä laadintavaiheessa. Vasta kun edunvalvontavaltuutukselle tulee tarve, pitää alkuperäinen asiakirja toimittaa tiedoksi Digi- ja väestövirastoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, en tiennytkään tuollaisesta potilasasiamiehestä. Pääsen toki hänen asunnolleen mutta mitä se auttaa, kun moni lasku on e-laskuna enkä pääse hänen verkkopankkiinsa. Eikä varmaan kaikki ole. En tiedä mitä kaikkia maksuja hänellä on, lehtitilaukset yms. iso vastike, laina jne.
Potilasasiamies ei ole oikea ihminen, mutta sairaalan sosiaalityöntekijä neuvoo miten toimia.
Ap:ta ei nyt enää auta, mutta kaikille muille, kaikenikäisille, tiedoksi! Tehkää hyvän sään aikana edunvalvontavaltuutus, joka astuu voimaan sitten kun. toimintakyky huononee. Eli on valittuna ihminen, joka alkaa hoitaa asioita sitten joskus kun ei enää itse pysty.
Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä, mutta ei sekään ratkaise asioita välittömästi, vaan vasta pitkällä tähtäimellä. Kun toimintakyky huononee, pitää hakea DVV:ltä edunvalvontavaltuutuksen toimeenpanoa. DVV:n käsittelyyn menee kuukausia. Sitä odotellessa pitää asiat hoitaa jotenkin muuten.
Täällä on nyt ihmisillä iloisesti sekaisin edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus. Kaksi täysin eri asiaa!!!
Edunvalvontavaltuutus voi olla vapaamuotoinen, siihen tarvitaan kaksi todistajaa, mutta dokumentteja ei toimiteta minnekään eikä valtuutusta rekisteröidä laadintavaiheessa. Vasta kun edunvalvontavaltuutukselle tulee tarve, pitää alkuperäinen asiakirja toimittaa tiedoksi Digi- ja väestövirastoon.
Sinullakin on tässä asiavirhe. Ei sitä toimiteta "tiedoksi" vaan sekin haetaan voimaan. Ei se ole voimassa ennen DVV:n päätöstä, johon tarvitaan lääkärintodistus ja lähiomaisten kuuleminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän tähän samaan teemaan liittyen. Voiko potilaalla olla vain yksi lähiomainen sairaalan tiedoissa? Meidän vanhemmilla on lähiomaiseksi merkitty meidän alkoholisoitunut veli. Emme luota, että veli kertoisi meille jos vanhemmillemme kävisi jotain. Vanhemmat ovat sinisilmäisiä ja luottavat täysin veljeemme. Voinko itse ilmoittaa johonkin myös meidät loput sisarukset vanhempiemme lähiomaisiksi?
Ette tietenkään voi itse ilmoittautua. Jostain syystä vanhempanne ovat halunneet tämän veljen tietoihinsa eikä teitä muita.
Vierailija kirjoitti:
Vähän tähän samaan teemaan liittyen. Voiko potilaalla olla vain yksi lähiomainen sairaalan tiedoissa? Meidän vanhemmilla on lähiomaiseksi merkitty meidän alkoholisoitunut veli. Emme luota, että veli kertoisi meille jos vanhemmillemme kävisi jotain. Vanhemmat ovat sinisilmäisiä ja luottavat täysin veljeemme. Voinko itse ilmoittaa johonkin myös meidät loput sisarukset vanhempiemme lähiomaisiksi?
Lähiomaisia/yhteyshenkilöitä voi olla useampia mutta usein sairaalat linjaa että tietoja annetaan vain yhdelle ja tällöin se on ensisijainen yhteyshenkilö jos hänet on tavoitettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos, en tiennytkään tuollaisesta potilasasiamiehestä. Pääsen toki hänen asunnolleen mutta mitä se auttaa, kun moni lasku on e-laskuna enkä pääse hänen verkkopankkiinsa. Eikä varmaan kaikki ole. En tiedä mitä kaikkia maksuja hänellä on, lehtitilaukset yms. iso vastike, laina jne.
Potilasasiamies ei ole oikea ihminen, mutta sairaalan sosiaalityöntekijä neuvoo miten toimia.
Ap:ta ei nyt enää auta, mutta kaikille muille, kaikenikäisille, tiedoksi! Tehkää hyvän sään aikana edunvalvontavaltuutus, joka astuu voimaan sitten kun. toimintakyky huononee. Eli on valittuna ihminen, joka alkaa hoitaa asioita sitten joskus kun ei enää itse pysty.
Edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä, mutta ei sekään ratkaise asioita välittömästi, vaan vasta pitkällä tähtäimellä. Kun toimintakyky huononee, pitää hakea DVV:ltä edunvalvontavaltuutuksen toimeenpanoa. DVV:n käsittelyyn menee kuukausia. Sitä odotellessa pitää asiat hoitaa jotenkin muuten.
Täällä on nyt ihmisillä iloisesti sekaisin edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus. Kaksi täysin eri asiaa!!!
Edunvalvontavaltuutus voi olla vapaamuotoinen, siihen tarvitaan kaksi todistajaa, mutta dokumentteja ei toimiteta minnekään eikä valtuutusta rekisteröidä laadintavaiheessa. Vasta kun edunvalvontavaltuutukselle tulee tarve, pitää alkuperäinen asiakirja toimittaa tiedoksi Digi- ja väestövirastoon.
Toimin itse lähiomaiseni edunvalvojana ja puolisoni on toiminut vanhempansa edunvalvontavaltuutettuna, joten tunnen erittäin hyvin näiden kahden erot eivätkä ne mene minulta iloisesti sekaisin. Edunvalvontavaltuutuksella ei voi hoitaa valtuuttajan raha-asioita ennen kuin DVV on vahvistanut sen. Vahvistushakemuksen käsittelyssä menee tällä hetkellä DVV:ssä useita kuukausia. Ainoa virhe aikaisemmassa tekstissäni oli se, että käytin sanaa "toimeenpano", kun oikea termi on vahvistaminen.
51
Vierailija kirjoitti:
Sairaalassa sosiaalityöntekijä. He voivat auttaa.
Kyllä. Sosiaalityöntekijä ainakin voi neuvoa kohta kohdalta, miten ap:n tulee toimia.
Sain kymmenisen vuotta sitten, ollessani sairaalassa MS-taudin pahenemisvaiheen takia, sairaalan sosiaalityöntekijältä todella hyvää palvelua. Olin kaiken muun lisäksi stressannut käytännön asioita, esim. uuden lääkityksen erityiskorvattavuuden hakemista KELAlta sekä sitä miten saan sairaalalaskut maksettua.
Sosiaalityöntekijä tuli yhtenä päivänä huoneeseen ilman että edes tarvitsi pyytää sekä täytti kaikki lomakkeet puolestani (en voinut kirjoittaa). Hän vain kyseli tarvittavia kysymyksiä siinä vuoteen vieressä.
Kotiuduttuani oli jo tullut postissa uusi kelakortti jolla noutaa lääkkeet apteekista.
Joten kannattaa pyytää tapaamista sairaalan sos.työntekijän kanssa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Jos pääset asuntoon niin riittää kun käyt katsoon postit ja laitat laskut maksukuoressa pankkiin. Kai niitä maksukuoria vielä on? Jos laskuja ei tule niin ne varmaan on suoraveloituksina sitten. Sairaalan sosiaalihoitaja avustaa.