Huoli iäkkäästä äidistä eri kaupungissa, itsellä ihan tarpeeksi uuvuttava elämä
Olen todella huolissani leskiäidistäni, joka on yhtäkkiä menny huonoon kuntoon. On jotenkin epäorientoitunut ja kuulosti sekavalta puhelimessa. On normaalisti hyvin skarppi ja älykäs nainen ja ikäisekseen menevä ja sosiaalinen. Nyt on tapahtunut fyysisiä juttuja hänen terveydessään ja ilmeisesti ne ovat masentaneet häntä jo pidemmän aikaa ja tilanne on nyt tämä. Hänen paikkakunnallaan on vain ystäviä, minä ja siskoni asutaan muualla. Itselläni on suht vakavia terveyshuolia itsellä j perhe pyöritettävänä ja tämä äidin tilanne on nyt oikeasti vaan liikaa. Mitä voin tehdä? Hän ei kehtaa pyytää apua ystäviltään vaikka tarjoutuvat (lupasi kuitenkin ottaa nyt avun vastaan) mutta lääkäristä ei ole apua kun ei osa hakeutua oikein avun piiriin, mikä se sitten olisi? Hän ei siis syö juuri mitään, vaikuttaa sekavalta ja ei-itseltään. Ikää on noin 80 vuotta.
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdet käymään heti äitisi luona. Syötät ja otat selvää avusta mitä äiti voisi saada.
Mitä hyötyä siitä olisi että vanhusta lähdetään syöttämään? Se voi tilannetta helpottaa päivän kaksi mutta passivoi vanhusta vielä enemmän. Enemmin kannattaisi yrittää jotakin jolla hänet saisi aktiivisemmin huolehtimaan itsestään.
Missä hän asuu? Muutto paikkaa jossa hänellä on ikäistään seuraa. Kannustaa aloittamaan harrastus jossa tapaa ns. vertaisiaan ymsAp sanoi aloituksessaan, että ei muista syödä,vaikuttaa sekavalta. Ihan selvästi muistisairauden oireet. Kahden päivän vierailu auttaa siihen ,että kirjaa ylös , kaikki ainakin niinä päivinä esiintulleet dementian oireet ja lisää kyselee äidin ystäviltä, että saa joku tolkku asioihin. Kahtena päivänä,kun syö hyvi, ei kesää tee tilanteelle.
Vielä ,jos näille päiville Ap saisi tilattua äidille lääkärin, joko omalle lääkärille ,jos sellainen on tai neurologille tai geriatrialle. Se riippuu paikkakunnasta,mitä siellä on tarjolla. Yks käynti erikoislääkärillä maksa n 150e, että eiköhän tämä ongelma ole sen väärtti.Edelleenkään se yksi lääkäri käynti ei hyödytä mitään jos vanhuksella ei ole halua huolehtia itsestään. Ei vanhus unohda syödä jos hänellä on nälkä. Nälkä taas automaattisesti ei ole jos ei ole mitään halua huolehtia itsestään. Jollakin keinolla se vanhus olisi motivoituvat siihen että jän itse on halukas lähtemään lääkäriin hän itse on halukas ottamaan vastaan esim. kotihoidonpalveluita jne. Jos ympärillä kannustetaan passivoitumaan niin entistä enemmän se vanhus passivoituu.
En ole huomannut, että kukaan olisi kannustanut passivoitumaan. Sulla taitaa olla ongelma luetun ymmärtämisen kanssa. Ehkä itse jättäisit omaisesi omilleen, ja istuisit perintöä odottamaan!
Aika omillaan tämän tapauksen vanhus on varmasti ollut tähänkin saakka, eikä tilanne muutu sillä että että hänet toimitetaan neurologille tai geriatrille.
Niin tähän saakka, mutta tilanne on muuttunut, kirjoitti ap, ei muista syödä ja on sekava. Alkava dementia aivan selvästä, valitettavasti.
Niin? Omillaan hän on sen lääkäri käynnin jälkeenkin. Nämä on vähän huvittavia omaiset jotka kuvittelee että sen huolen omista vanhemmistaan voi siirtää jollekin muulle.
Ihan kuka tahansa masentuu ja menettää elämän halunsa jos läheisillä on aina selitys sille miksi he eivät pääse käymään ja samaan hengen vetoon selittävät että sinusta ei ole enää päättämään omista asioistasi.
Vanhus voi halutessaan muuttaa lähemmäksi omaisiaan.
Miksi vanhus haluaisi muuttaa? Tässäkin tapauksessa hänellä on ystävät siellä missä hän asuu, eikä ne ystävät vanhuksella ole vain ystäviä vaan ne ovat niitä ihmisiä joilta vanhus saa elämäntilanteessaan vertaistukea, lapsilta harvemmin samanlaista vertaistukea edes saa.
Jos masentuu, koska läheiset ei käy. Jos ei masennu, asukoon missä haluaa.
Tilaa ruokapalvelu hänelle kotiin ja sopikaa vuorot jolloin käytte katsomassa miten pärjää. Jos ei pärjää täysin, auttaako kotihoitajat käynnit?
Onko sairastaminen syönyt rautavarastot tyhjäksi, onko tutkittu veriarvot milloin viimeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdet käymään heti äitisi luona. Syötät ja otat selvää avusta mitä äiti voisi saada.
Mitä hyötyä siitä olisi että vanhusta lähdetään syöttämään? Se voi tilannetta helpottaa päivän kaksi mutta passivoi vanhusta vielä enemmän. Enemmin kannattaisi yrittää jotakin jolla hänet saisi aktiivisemmin huolehtimaan itsestään.
Missä hän asuu? Muutto paikkaa jossa hänellä on ikäistään seuraa. Kannustaa aloittamaan harrastus jossa tapaa ns. vertaisiaan ymsAp sanoi aloituksessaan, että ei muista syödä,vaikuttaa sekavalta. Ihan selvästi muistisairauden oireet. Kahden päivän vierailu auttaa siihen ,että kirjaa ylös , kaikki ainakin niinä päivinä esiintulleet dementian oireet ja lisää kyselee äidin ystäviltä, että saa joku tolkku asioihin. Kahtena päivänä,kun syö hyvi, ei kesää tee tilanteelle.
Vielä ,jos näille päiville Ap saisi tilattua äidille lääkärin, joko omalle lääkärille ,jos sellainen on tai neurologille tai geriatrialle. Se riippuu paikkakunnasta,mitä siellä on tarjolla. Yks käynti erikoislääkärillä maksa n 150e, että eiköhän tämä ongelma ole sen väärtti.Edelleenkään se yksi lääkäri käynti ei hyödytä mitään jos vanhuksella ei ole halua huolehtia itsestään. Ei vanhus unohda syödä jos hänellä on nälkä. Nälkä taas automaattisesti ei ole jos ei ole mitään halua huolehtia itsestään. Jollakin keinolla se vanhus olisi motivoituvat siihen että jän itse on halukas lähtemään lääkäriin hän itse on halukas ottamaan vastaan esim. kotihoidonpalveluita jne. Jos ympärillä kannustetaan passivoitumaan niin entistä enemmän se vanhus passivoituu.
En ole huomannut, että kukaan olisi kannustanut passivoitumaan. Sulla taitaa olla ongelma luetun ymmärtämisen kanssa. Ehkä itse jättäisit omaisesi omilleen, ja istuisit perintöä odottamaan!
Aika omillaan tämän tapauksen vanhus on varmasti ollut tähänkin saakka, eikä tilanne muutu sillä että että hänet toimitetaan neurologille tai geriatrille.
Niin tähän saakka, mutta tilanne on muuttunut, kirjoitti ap, ei muista syödä ja on sekava. Alkava dementia aivan selvästä, valitettavasti.
Niin? Omillaan hän on sen lääkäri käynnin jälkeenkin. Nämä on vähän huvittavia omaiset jotka kuvittelee että sen huolen omista vanhemmistaan voi siirtää jollekin muulle.
Ihan kuka tahansa masentuu ja menettää elämän halunsa jos läheisillä on aina selitys sille miksi he eivät pääse käymään ja samaan hengen vetoon selittävät että sinusta ei ole enää päättämään omista asioistasi.
Vanhus voi halutessaan muuttaa lähemmäksi omaisiaan.
Miksi vanhus haluaisi muuttaa? Tässäkin tapauksessa hänellä on ystävät siellä missä hän asuu, eikä ne ystävät vanhuksella ole vain ystäviä vaan ne ovat niitä ihmisiä joilta vanhus saa elämäntilanteessaan vertaistukea, lapsilta harvemmin samanlaista vertaistukea edes saa.
Jos masentuu, koska läheiset ei käy. Jos ei masennu, asukoon missä haluaa.
Miksi se käyminen edellyttäisi muuttamista? Ei se ole edellyttänyt silloinkaan kun yhteydet sieltä monen sadan kilometrin päästä oli monta kertaa nykyistä hitaampia.
Vierailija kirjoitti:
On hänellä ruokaa mutta hänelle ei maistu mikään. Ja tilanne on akuutti. En tiedä kauan koo ollut syömättä kunnolla, ehkä viikkoja. Ainakin päiviä jo.
Syömättä elää noin 1,5 kuukautta. Kuulostaa, että kuolema on jo lähellä.
- tee huoli-ilmoitus
- menkää siskon kanssa yhdessä käymään paikan päällä katsomassa mikä siellä tilanne
- soita paikalliselle vanhuspalveluiden sos. työntekijälle
Pääsette itse toteamaan tilanteen samoilla silmillä siskon kanssa ettei teille tule riitaa asiasta nyt tai myöhemmin.
Jos akuuttitilanne -> samantien lääkäriin.
Luultavasti teidän fyysistä läsnäoloa tarvitaan paikalla joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.
Hankalia ja työllistäviä asioita, kipeitäkin mutta pakko hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdet käymään heti äitisi luona. Syötät ja otat selvää avusta mitä äiti voisi saada.
Mitä hyötyä siitä olisi että vanhusta lähdetään syöttämään? Se voi tilannetta helpottaa päivän kaksi mutta passivoi vanhusta vielä enemmän. Enemmin kannattaisi yrittää jotakin jolla hänet saisi aktiivisemmin huolehtimaan itsestään.
Missä hän asuu? Muutto paikkaa jossa hänellä on ikäistään seuraa. Kannustaa aloittamaan harrastus jossa tapaa ns. vertaisiaan ymsAp sanoi aloituksessaan, että ei muista syödä,vaikuttaa sekavalta. Ihan selvästi muistisairauden oireet. Kahden päivän vierailu auttaa siihen ,että kirjaa ylös , kaikki ainakin niinä päivinä esiintulleet dementian oireet ja lisää kyselee äidin ystäviltä, että saa joku tolkku asioihin. Kahtena päivänä,kun syö hyvi, ei kesää tee tilanteelle.
Vielä ,jos näille päiville Ap saisi tilattua äidille lääkärin, joko omalle lääkärille ,jos sellainen on tai neurologille tai geriatrialle. Se riippuu paikkakunnasta,mitä siellä on tarjolla. Yks käynti erikoislääkärillä maksa n 150e, että eiköhän tämä ongelma ole sen väärtti.Edelleenkään se yksi lääkäri käynti ei hyödytä mitään jos vanhuksella ei ole halua huolehtia itsestään. Ei vanhus unohda syödä jos hänellä on nälkä. Nälkä taas automaattisesti ei ole jos ei ole mitään halua huolehtia itsestään. Jollakin keinolla se vanhus olisi motivoituvat siihen että jän itse on halukas lähtemään lääkäriin hän itse on halukas ottamaan vastaan esim. kotihoidonpalveluita jne. Jos ympärillä kannustetaan passivoitumaan niin entistä enemmän se vanhus passivoituu.
En ole huomannut, että kukaan olisi kannustanut passivoitumaan. Sulla taitaa olla ongelma luetun ymmärtämisen kanssa. Ehkä itse jättäisit omaisesi omilleen, ja istuisit perintöä odottamaan!
Aika omillaan tämän tapauksen vanhus on varmasti ollut tähänkin saakka, eikä tilanne muutu sillä että että hänet toimitetaan neurologille tai geriatrille.
Niin tähän saakka, mutta tilanne on muuttunut, kirjoitti ap, ei muista syödä ja on sekava. Alkava dementia aivan selvästä, valitettavasti.
Niin? Omillaan hän on sen lääkäri käynnin jälkeenkin. Nämä on vähän huvittavia omaiset jotka kuvittelee että sen huolen omista vanhemmistaan voi siirtää jollekin muulle.
Ihan kuka tahansa masentuu ja menettää elämän halunsa jos läheisillä on aina selitys sille miksi he eivät pääse käymään ja samaan hengen vetoon selittävät että sinusta ei ole enää päättämään omista asioistasi.
Vanhus voi halutessaan muuttaa lähemmäksi omaisiaan.
Miksi vanhus haluaisi muuttaa? Tässäkin tapauksessa hänellä on ystävät siellä missä hän asuu, eikä ne ystävät vanhuksella ole vain ystäviä vaan ne ovat niitä ihmisiä joilta vanhus saa elämäntilanteessaan vertaistukea, lapsilta harvemmin samanlaista vertaistukea edes saa.
Jos masentuu, koska läheiset ei käy. Jos ei masennu, asukoon missä haluaa.
Miksi se käyminen edellyttäisi muuttamista? Ei se ole edellyttänyt silloinkaan kun yhteydet sieltä monen sadan kilometrin päästä oli monta kertaa nykyistä hitaampia.
On ihan eri asia käydä silloin tällöin kyläilemässä kuin käydä säännöllisesti auttamassa.
Vierailija kirjoitti:
Miten nopeasti siihen ilmoitukseen reagoidaan? Saanko jotenkin yhteyttä hänen lääkäreihinsä jotta tietäisin, mitä oikeasti on tekeillä? Saavatko he edes antta miten tietoa? En saanut hänen omasta selityksestään oikein tolkkua.
Olen tehnyt aikuisesta ihmisestä illalla sähköisen huoli-ilmoituksen ja reagoitiin heti seuraavana aamuna arkena virka-ajan puitteissa.
Vierailija kirjoitti:
Tilaa ruokapalvelu hänelle kotiin ja sopikaa vuorot jolloin käytte katsomassa miten pärjää. Jos ei pärjää täysin, auttaako kotihoitajat käynnit?
Onko sairastaminen syönyt rautavarastot tyhjäksi, onko tutkittu veriarvot milloin viimeksi?
Eikös vanhuksella ollut sitä ruokaa kotona, hän ei vaan muista syödä. Ei vanhus välttämättä muista syödä vaikka ruokapalvelu sen ruuan toisikin.
Mulla on itselläni pienet lapset ja vaikea äkkiä päästä lähtemään usean sadan kilometrin päähän. Tilanne on tosiaan akuutti, ei nyt auta jotkut ruoka-avut vaan mielestäni hänet pitäisi saada nyt heti lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdet käymään heti äitisi luona. Syötät ja otat selvää avusta mitä äiti voisi saada.
Mitä hyötyä siitä olisi että vanhusta lähdetään syöttämään? Se voi tilannetta helpottaa päivän kaksi mutta passivoi vanhusta vielä enemmän. Enemmin kannattaisi yrittää jotakin jolla hänet saisi aktiivisemmin huolehtimaan itsestään.
Missä hän asuu? Muutto paikkaa jossa hänellä on ikäistään seuraa. Kannustaa aloittamaan harrastus jossa tapaa ns. vertaisiaan ymsAp sanoi aloituksessaan, että ei muista syödä,vaikuttaa sekavalta. Ihan selvästi muistisairauden oireet. Kahden päivän vierailu auttaa siihen ,että kirjaa ylös , kaikki ainakin niinä päivinä esiintulleet dementian oireet ja lisää kyselee äidin ystäviltä, että saa joku tolkku asioihin. Kahtena päivänä,kun syö hyvi, ei kesää tee tilanteelle.
Vielä ,jos näille päiville Ap saisi tilattua äidille lääkärin, joko omalle lääkärille ,jos sellainen on tai neurologille tai geriatrialle. Se riippuu paikkakunnasta,mitä siellä on tarjolla. Yks käynti erikoislääkärillä maksa n 150e, että eiköhän tämä ongelma ole sen väärtti.Edelleenkään se yksi lääkäri käynti ei hyödytä mitään jos vanhuksella ei ole halua huolehtia itsestään. Ei vanhus unohda syödä jos hänellä on nälkä. Nälkä taas automaattisesti ei ole jos ei ole mitään halua huolehtia itsestään. Jollakin keinolla se vanhus olisi motivoituvat siihen että jän itse on halukas lähtemään lääkäriin hän itse on halukas ottamaan vastaan esim. kotihoidonpalveluita jne. Jos ympärillä kannustetaan passivoitumaan niin entistä enemmän se vanhus passivoituu.
En ole huomannut, että kukaan olisi kannustanut passivoitumaan. Sulla taitaa olla ongelma luetun ymmärtämisen kanssa. Ehkä itse jättäisit omaisesi omilleen, ja istuisit perintöä odottamaan!
Aika omillaan tämän tapauksen vanhus on varmasti ollut tähänkin saakka, eikä tilanne muutu sillä että että hänet toimitetaan neurologille tai geriatrille.
Niin tähän saakka, mutta tilanne on muuttunut, kirjoitti ap, ei muista syödä ja on sekava. Alkava dementia aivan selvästä, valitettavasti.
Niin? Omillaan hän on sen lääkäri käynnin jälkeenkin. Nämä on vähän huvittavia omaiset jotka kuvittelee että sen huolen omista vanhemmistaan voi siirtää jollekin muulle.
Ihan kuka tahansa masentuu ja menettää elämän halunsa jos läheisillä on aina selitys sille miksi he eivät pääse käymään ja samaan hengen vetoon selittävät että sinusta ei ole enää päättämään omista asioistasi.
Vanhus voi halutessaan muuttaa lähemmäksi omaisiaan.
Miksi vanhus haluaisi muuttaa? Tässäkin tapauksessa hänellä on ystävät siellä missä hän asuu, eikä ne ystävät vanhuksella ole vain ystäviä vaan ne ovat niitä ihmisiä joilta vanhus saa elämäntilanteessaan vertaistukea, lapsilta harvemmin samanlaista vertaistukea edes saa.
Jos masentuu, koska läheiset ei käy. Jos ei masennu, asukoon missä haluaa.
Miksi se käyminen edellyttäisi muuttamista? Ei se ole edellyttänyt silloinkaan kun yhteydet sieltä monen sadan kilometrin päästä oli monta kertaa nykyistä hitaampia.
On ihan eri asia käydä silloin tällöin kyläilemässä kuin käydä säännöllisesti auttamassa.
Apuako se vanhus odottaa? Silloin tietenkin kannustat häntä hankkimaan kotiapua. Se tuskin kuitenkaan poistaa sitä että hän odottaa myös läheisiään käymässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko hänellä olla virtsatientulehdus, jos on sekava? Meillä suvussa eräs vanhus meni hyvin huonoon kuntoon siitä.
Tätä olin itsekin tulossa ehdottamaan. Oma vanhempi alkoi olla sekava, ei muita oireita, mutta syy oli virtsatietulehdus. Hänestä tuli oma itsensä, kun antibiootit alkoivat tehota.
Plus, vitamiininpuutos. Muistaakseni esim. B-vitamiinin puutos voi aiheuttaa sekavuutta. Jos on syönyt huonosti, tulee puutostiloja.
Ei kyse ole muistamisesta vaan siitä, ettei ruoka maistu, hän ei halua syödä. Nukkuu vain
Vierailija kirjoitti:
Mulla on itselläni pienet lapset ja vaikea äkkiä päästä lähtemään usean sadan kilometrin päähän. Tilanne on tosiaan akuutti, ei nyt auta jotkut ruoka-avut vaan mielestäni hänet pitäisi saada nyt heti lääkäriin.
Jos tilanne edellyttää välitöntä lääkäri käyntiä niin soitto hätäkeskukseen ja he käyvät arvioimassa tilanteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei kyse ole muistamisesta vaan siitä, ettei ruoka maistu, hän ei halua syödä. Nukkuu vain
Kuulostaa siltä ettei ole parantunut täysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilaa ruokapalvelu hänelle kotiin ja sopikaa vuorot jolloin käytte katsomassa miten pärjää. Jos ei pärjää täysin, auttaako kotihoitajat käynnit?
Onko sairastaminen syönyt rautavarastot tyhjäksi, onko tutkittu veriarvot milloin viimeksi?Eikös vanhuksella ollut sitä ruokaa kotona, hän ei vaan muista syödä. Ei vanhus välttämättä muista syödä vaikka ruokapalvelu sen ruuan toisikin.
Kotona käyvä hoitaja joka istuu ruokailun ajan seurana, voisi toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilaa ruokapalvelu hänelle kotiin ja sopikaa vuorot jolloin käytte katsomassa miten pärjää. Jos ei pärjää täysin, auttaako kotihoitajat käynnit?
Onko sairastaminen syönyt rautavarastot tyhjäksi, onko tutkittu veriarvot milloin viimeksi?Eikös vanhuksella ollut sitä ruokaa kotona, hän ei vaan muista syödä. Ei vanhus välttämättä muista syödä vaikka ruokapalvelu sen ruuan toisikin.
Kotona käyvä hoitaja joka istuu ruokailun ajan seurana, voisi toimia.
Seurapalvelua ei yhteiskunnalla ole tarjolla joten sen seuran kyllä joutuu ostamaan yksityiseltä.
Oletko jutellut siskosi kanssa, mitä mieltä on asiasta?
Onko äitisi ystävät luotettavia ja kykeneviä arvioimaan tilannetta?
Mitä äitisi itse sanoo huolestasi? Jos on vielä täysivaltainen, ei häntä voi täysin ohittaa vaikka vointi olisikin muuttunut?
Onko äitisi paikkakunnalla päivystävää sos. työntekijää, osaisi ainakin neuvoa? Tai tk päivystystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilaa ruokapalvelu hänelle kotiin ja sopikaa vuorot jolloin käytte katsomassa miten pärjää. Jos ei pärjää täysin, auttaako kotihoitajat käynnit?
Onko sairastaminen syönyt rautavarastot tyhjäksi, onko tutkittu veriarvot milloin viimeksi?Eikös vanhuksella ollut sitä ruokaa kotona, hän ei vaan muista syödä. Ei vanhus välttämättä muista syödä vaikka ruokapalvelu sen ruuan toisikin.
Kotona käyvä hoitaja joka istuu ruokailun ajan seurana, voisi toimia.
Tuo kuulostaa siltä että kannattaisi harkita seniori taloa jossa on asukkaiden yhteinen ruokasali jossa voi syödä yhdessä muiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on itselläni pienet lapset ja vaikea äkkiä päästä lähtemään usean sadan kilometrin päähän. Tilanne on tosiaan akuutti, ei nyt auta jotkut ruoka-avut vaan mielestäni hänet pitäisi saada nyt heti lääkäriin.
No, hän on kuitenkin teidän äitinne, se on vain jonkun taiottava aikaa, ja käydä selvittämässä tilanne, ei asiaa voi täysin ulkoistaa muille. Olet jo hyviä neuvoja saanut.
Miksi vanhus haluaisi muuttaa? Tässäkin tapauksessa hänellä on ystävät siellä missä hän asuu, eikä ne ystävät vanhuksella ole vain ystäviä vaan ne ovat niitä ihmisiä joilta vanhus saa elämäntilanteessaan vertaistukea, lapsilta harvemmin samanlaista vertaistukea edes saa.