Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos kuolisit huomena, miten miehesi selviäisi arjen pyörityksestä yksin?
02.06.2023 |
Kyse nyt lähinnä lapsiperheistä ja kaikesta arkeen liittyvistä asioista. Wilma-viestit, kaverisynttärit, kausivaatteet, opettajan kiitoslahjat keväällä, hammaslääkäriajat, hoitoaikojen ilmoittaminen päiväkotiin jnejne.
Aloin tänään ihan tosissaan miettimään, että jos minä putoaisin tästä meidän yhtälöstä yhtäkkiä pois, mies ei varmaan selviäisi mistään noista kunnialla. Varmaan ajan kanssa sitten oppisi kantapään kautta, mutta miksi asian pitää olla näin? Miksi kaikki tämä arjen näkymätön työ on äidin harteilla. Mies ei ymmärrä, että päässä pyörii jatkuva "to do-lista" hoidettavista asioista. Tarkoitan vielä paljon arkisempiakin asioita kuin jotain kerran vuodessa muistettavia opettajan lahjoja, esimerkiksi pyykinpesua jotta lapsilla on puhtaita vaatteita kouluun ja päiväkotiin. Tai sitä että vessat olisi syytä pestä aina edes suht säännöllisesti. Tai sitä, että jääkaapissa on ihan kätevä olla valmiina edes sen kuluvan päivän ruoka, ja se lämmin ruokakin tosiaan täytyy valmistaa ja tarjoilla lapsille ihan päivittäin. Tuntuu, että olen piika omassa perheessäni. Turha vastata, että senkun jätät tekemättä, en aio kostaa lapsille sitä että isä on saamaton ja ajattelematon.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on diabetes ja mies on luovuttanut, joten se joko kuolisi tai huostaanotettaisiin/sijoitettaisiin.
Mitä tarkoitat luovuttamisella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pärjäisi hän, oikein hyvin pärjäisikin. Mieheni hoitaa perheen yhteisiä asioita paljon enemmän kuin minä. Jos mieheni kuolisi, hankalampaa se minulle olisi, wilmakin pitäisi asentaa...
Hyvin pärjäisi. Ja pärjääkin.
Ihan normaalilla järjellä noi arjen hommat hoituu. En minäkään mitään lahjoja opettajille järjestä, kalenterit on jaettu, muistutukset tulee kummallekin ja vastuut jakautuu muutaman päivän varoajalla sen mukaan kumpi ehtii, jaksaa tai haluaa. Itseasiassa kaikki jakautuu sen mukaan kumpaa kiinnostaa enemmän. Mies tekee enemmän ruokaa, minä siivoan herkemmin. Molemmat osaa pitää homman kasassa. Lapset auttaa kotitöissä, pyörittää tiskikonetta ja lajittelee pyykkejä.
Välillä kämppä on kaaoksessa, usein ei. Ruokaa syödään ihan joka päivä ja pesulla käydään, mutta nukkuminen on tärkeempää kuin kulissit ja päteminen. Kukaan ei siihen kuole että höllää pipoa niiltä osin kun ei oo aivan välttämätöntä jos tuntuu ettei aika tai jaksaminen riitä.
On myös hyvä välillä kattoa kellosta kuinka kauan jokin tehtävä sitä aikaa vie. Välillä ne pienet tehtävät kasvaa isoiksi urotöiksi jos perspektiivi katoaa. Ehkä se parin minuutin pikainen vessan siistiminen ei oo mikään parisuhdekriisin arvoinen juttu, jos toinen vapaaehtoisesti hoitaa biojätteet (yök!).
Perheessä pitää vapaa-ajan jakautua kohtuullisesti. Jos toinen tekee pitkää päivää, on kurja vaatia siihen vielä puolia kotitöistä ja opettajan lahjan hoitoa. Kovemmilla tuloilla voi ostaa perheelle apua, ei kiristää puolisosta isompaa työpanosta.
En usko että se osais syödä voileipäkakkua, jos en ole lautaselle laittamassa. Sori, oli pakko ;D
Vierailija kirjoitti:
Hyvin pärjäisi. Ja pärjääkin.
Ihan normaalilla järjellä noi arjen hommat hoituu. En minäkään mitään lahjoja opettajille järjestä, kalenterit on jaettu, muistutukset tulee kummallekin ja vastuut jakautuu muutaman päivän varoajalla sen mukaan kumpi ehtii, jaksaa tai haluaa. Itseasiassa kaikki jakautuu sen mukaan kumpaa kiinnostaa enemmän. Mies tekee enemmän ruokaa, minä siivoan herkemmin. Molemmat osaa pitää homman kasassa. Lapset auttaa kotitöissä, pyörittää tiskikonetta ja lajittelee pyykkejä.
Välillä kämppä on kaaoksessa, usein ei. Ruokaa syödään ihan joka päivä ja pesulla käydään, mutta nukkuminen on tärkeempää kuin kulissit ja päteminen. Kukaan ei siihen kuole että höllää pipoa niiltä osin kun ei oo aivan välttämätöntä jos tuntuu ettei aika tai jaksaminen riitä.
On myös hyvä välillä kattoa kellosta kuinka kauan jokin tehtävä sitä aikaa vie. Välillä ne pienet tehtävät kasvaa isoiksi urotöiksi jos perspektiivi katoaa. Ehkä se parin minuutin pikainen vessan siistiminen ei oo mikään parisuhdekriisin arvoinen juttu, jos toinen vapaaehtoisesti hoitaa biojätteet (yök!).
Perheessä pitää vapaa-ajan jakautua kohtuullisesti. Jos toinen tekee pitkää päivää, on kurja vaatia siihen vielä puolia kotitöistä ja opettajan lahjan hoitoa. Kovemmilla tuloilla voi ostaa perheelle apua, ei kiristää puolisosta isompaa työpanosta.
Ja jos ajatellaan että mä tästä kuolisin, niin ihan samalla tavalla ne asiat hoituisi edelleenkin. Mä en tuo tähän yhtälöön tällä hetkellä kovinkaan paljoa, välillä olen sairauden takia ihan riippana. Jos taas mies kuolisi, olisin ihan pulassa vaikka tärkeimmät jutut on jaettu. En vaan jaksaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nnoh. Pyykit ja tiskit hoituisivat kyllä. Rahaa olisi. Kotona olisi hiljaista.
Kaikki muu sitten jäisi. Lapsista tulisi jo mulk*uja tai sitten turvattomia ja masentuneita, kun ei olisi ketään, joka olisi heidän asioistaan kiinnostunut. Paitsi mummi, joka tykkää manipuloida.
Totesin miehelle, että 10 vuoden päästä hän saa maata sohvalla rauhassa ja hiljaisuudessa, ketään ei häntä vaivaa. Voipi olla, että ihan keskenään.
Lasten isä on ex-mieheni. Ei selviäisi, tuskin yrittäisi edes. Hän on nähnyt lapset viimeksi 3,5v sitten. Ei mitään tietoa heidän arkipäivästä, kouluasioista, harrastuksista tms. Sijoitukseen menis lapset ennemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
#kaverisynttärit #tuikkukupit #matonhapsujenharjaus #minäraadanmammapalstalla #tiskikonepäällätunnineliteenkotityöt
Me hoidetaan miehen kanssa kaikki yhdessä ja tiimityönä. Osaamisesta ei tosiaankaan olisi kiinni, mutta kahden teinin ja kahden alle 10-vuotiaan talouden pyörittäminen yksin olisi raskasta kelle vain yksinhuoltajalle. En itsekään usko, että selviäisin arjen pyörityksestä kovin kunniallisesti ilman miehen panosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies elää hetkessä eikä suunnittele niin pitkälle kuin koko viikon ostoslista. Silti saa syötyä joka päivä. Ja jättää turhat hommat pois: mitä sitten jos kukaan ei reagoi Wilma-viesteihin? Naisilla enemmän tarve näyttää tehokkailta, mies tekee vain sen mikä on pakko. Joillain miehillä menee siihen että missä tahansa läävässä voi asua siivoamatta, mutta tällaisia on kyllä naisissakin.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni pärjäisi aivan mainiosti. Kumpikin hoidamme noita hommia nytkin. Lisäksi mies huolehtii kaikista "miestentöistä".
Hän oli ennen tapaamistamme kahden lapsen yksihuoltaja.