Millä tavalla elämä on Britanniassa erilaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenhoito on Briteissä tähtitieteellisen kallista, keskiverto 14000/vuosi tarhassa ja koulujen loma-aikana ne ovat usein kiinni joten 13 viikkoa vuodessa pitää maksaa holiday clubeista 150-200 per viikko. Vanhemmilla on työpaikasta riippuen lomaa 4-5 viikkoa vuodessa ja sitä voi pitää putkeen max 2 viikkoa.

Nannyt ovat siksi suht tavallisia erityisesti monilapsisissa perheissä. Nannyjen palkka alkaa noin 35 tuhannesta per vuosi.. Brexitin myötä au paireja ei enää voi palkata esim loma-aikojen avuksi.

Toisaalta 3-4v. on Britanniassa oikeutettu ilmaisen hoitoon muutaman tunnin päivässä. 4v. alkaakin sitten jo koulu ja 5v. varsinainen ekaluokka.

Nannyt on yleisempiä joo, meilläkin oli kun olin lapsi 90-luvun puolivälissä. Tosin nanny oli vain osa-aikainen, koska vanhemmat järjesti työnsä siten että oli mahdollisimman paljon meidän lasten kanssa.

Ja lisään vielä, että ilmaista hoitoa tai tukea hoitomaksuihin voi myös saada eri muodoissa.

Ehkä jos on täysin ilman tuloja tai todella pienituloinen, tai lapset ovat vaarassa kotona. Meidän keskiluokkainen keskituloinen perhe ei ole koskaan saanut penniäkään mistään, paitsi sen 15 tuntia viikossa ilmaista päivähoitoa 3-4 vuotiaana. Sen lisäksi maksettiin muistaakseni noin 700 että saatiin kokopäiväistä hoitoa.

Ei olla ikinä saatu edes lapsilisää.

Vaikka vaikka eskari alkaakin jo neljävuotiaana tarvitsee sen lisäksi aamu-ja iltapäivähoitoa jos vanhemmat käyvät täysipäiväisesti töissä, aina yläkouluikäiseksi asti.

Kouluruoka on myös maksullista tokasta luokasta ylöspäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenhoito on Briteissä tähtitieteellisen kallista, keskiverto 14000/vuosi tarhassa ja koulujen loma-aikana ne ovat usein kiinni joten 13 viikkoa vuodessa pitää maksaa holiday clubeista 150-200 per viikko. Vanhemmilla on työpaikasta riippuen lomaa 4-5 viikkoa vuodessa ja sitä voi pitää putkeen max 2 viikkoa.

Nannyt ovat siksi suht tavallisia erityisesti monilapsisissa perheissä. Nannyjen palkka alkaa noin 35 tuhannesta per vuosi.. Brexitin myötä au paireja ei enää voi palkata esim loma-aikojen avuksi.

Toisaalta 3-4v. on Britanniassa oikeutettu ilmaisen hoitoon muutaman tunnin päivässä. 4v. alkaakin sitten jo koulu ja 5v. varsinainen ekaluokka.

Nannyt on yleisempiä joo, meilläkin oli kun olin lapsi 90-luvun puolivälissä. Tosin nanny oli vain osa-aikainen, koska vanhemmat järjesti työnsä siten että oli mahdollisimman paljon meidän lasten kanssa.

Ja lisään vielä, että ilmaista hoitoa tai tukea hoitomaksuihin voi myös saada eri muodoissa.

Ehkä jos on täysin ilman tuloja tai todella pienituloinen, tai lapset ovat vaarassa kotona. Meidän keskiluokkainen keskituloinen perhe ei ole koskaan saanut penniäkään mistään, paitsi sen 15 tuntia viikossa ilmaista päivähoitoa 3-4 vuotiaana. Sen lisäksi maksettiin muistaakseni noin 700 että saatiin kokopäiväistä hoitoa.

Ei olla ikinä saatu edes lapsilisää.

Vaikka vaikka eskari alkaakin jo neljävuotiaana tarvitsee sen lisäksi aamu-ja iltapäivähoitoa jos vanhemmat käyvät täysipäiväisesti töissä, aina yläkouluikäiseksi asti.

Kouluruoka on myös maksullista tokasta luokasta ylöspäin.

Lasten tarvitsema päivähoito voidaan ottaa huomioon esimerkiksi verotuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenhoito on Briteissä tähtitieteellisen kallista, keskiverto 14000/vuosi tarhassa ja koulujen loma-aikana ne ovat usein kiinni joten 13 viikkoa vuodessa pitää maksaa holiday clubeista 150-200 per viikko. Vanhemmilla on työpaikasta riippuen lomaa 4-5 viikkoa vuodessa ja sitä voi pitää putkeen max 2 viikkoa.

Nannyt ovat siksi suht tavallisia erityisesti monilapsisissa perheissä. Nannyjen palkka alkaa noin 35 tuhannesta per vuosi.. Brexitin myötä au paireja ei enää voi palkata esim loma-aikojen avuksi.

Toisaalta 3-4v. on Britanniassa oikeutettu ilmaisen hoitoon muutaman tunnin päivässä. 4v. alkaakin sitten jo koulu ja 5v. varsinainen ekaluokka.

Nannyt on yleisempiä joo, meilläkin oli kun olin lapsi 90-luvun puolivälissä. Tosin nanny oli vain osa-aikainen, koska vanhemmat järjesti työnsä siten että oli mahdollisimman paljon meidän lasten kanssa.

Ja lisään vielä, että ilmaista hoitoa tai tukea hoitomaksuihin voi myös saada eri muodoissa.

Ehkä jos on täysin ilman tuloja tai todella pienituloinen, tai lapset ovat vaarassa kotona. Meidän keskiluokkainen keskituloinen perhe ei ole koskaan saanut penniäkään mistään, paitsi sen 15 tuntia viikossa ilmaista päivähoitoa 3-4 vuotiaana. Sen lisäksi maksettiin muistaakseni noin 700 että saatiin kokopäiväistä hoitoa.

Ei olla ikinä saatu edes lapsilisää.

Vaikka vaikka eskari alkaakin jo neljävuotiaana tarvitsee sen lisäksi aamu-ja iltapäivähoitoa jos vanhemmat käyvät täysipäiväisesti töissä, aina yläkouluikäiseksi asti.

Kouluruoka on myös maksullista tokasta luokasta ylöspäin.

Keskiluokkaisella ja keskituloisella perheellä onkin varmasti ihan hyvin varaa myös maksaa siitä päivähoidosta.

Vierailija kirjoitti:

Siis mihin tuota kaasulaskua käytetään?

Osoittamaan asuinpaikka ja tarvittaessa aika, esim ennen Brexitin voimaan astumista moni todisti oleskeluaikansa maassa laskujen tai tiliotteiden avulla. Edelleen monessa yhteydessä vaaditaan proof of address (mm. Pankkitilin avaamiseen) mihin kaasulasku, council tax tai muu vastaava lasku kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Siis mihin tuota kaasulaskua käytetään?

Osoitteen todistamiseen. Tarvitse sitä (tai vastaavaa laskua) mm puhelinliittymän avaamiseen, lääkärille rekisteroitymiseen, uuteen duuniin todistamaan että olet ja asut siellämissa sanot, lapsen koulupaikan varmistamiseen jne

Kehitys 50 vuotta jäljessä Suomesta. Ikkunat yhdellä lasilla ja vedensekoittajista ei tietoakaan vaan kahdella hanalla lotrataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenhoito on Briteissä tähtitieteellisen kallista, keskiverto 14000/vuosi tarhassa ja koulujen loma-aikana ne ovat usein kiinni joten 13 viikkoa vuodessa pitää maksaa holiday clubeista 150-200 per viikko. Vanhemmilla on työpaikasta riippuen lomaa 4-5 viikkoa vuodessa ja sitä voi pitää putkeen max 2 viikkoa.

Nannyt ovat siksi suht tavallisia erityisesti monilapsisissa perheissä. Nannyjen palkka alkaa noin 35 tuhannesta per vuosi.. Brexitin myötä au paireja ei enää voi palkata esim loma-aikojen avuksi.

Toisaalta 3-4v. on Britanniassa oikeutettu ilmaisen hoitoon muutaman tunnin päivässä. 4v. alkaakin sitten jo koulu ja 5v. varsinainen ekaluokka.

Nannyt on yleisempiä joo, meilläkin oli kun olin lapsi 90-luvun puolivälissä. Tosin nanny oli vain osa-aikainen, koska vanhemmat järjesti työnsä siten että oli mahdollisimman paljon meidän lasten kanssa.

Ja lisään vielä, että ilmaista hoitoa tai tukea hoitomaksuihin voi myös saada eri muodoissa.

Ehkä jos on täysin ilman tuloja tai todella pienituloinen, tai lapset ovat vaarassa kotona. Meidän keskiluokkainen keskituloinen perhe ei ole koskaan saanut penniäkään mistään, paitsi sen 15 tuntia viikossa ilmaista päivähoitoa 3-4 vuotiaana. Sen lisäksi maksettiin muistaakseni noin 700 että saatiin kokopäiväistä hoitoa.

Ei olla ikinä saatu edes lapsilisää.

Vaikka vaikka eskari alkaakin jo neljävuotiaana tarvitsee sen lisäksi aamu-ja iltapäivähoitoa jos vanhemmat käyvät täysipäiväisesti töissä, aina yläkouluikäiseksi asti.

Kouluruoka on myös maksullista tokasta luokasta ylöspäin.

Keskiluokkaisella ja keskituloisella perheellä onkin varmasti ihan hyvin varaa myös maksaa siitä päivähoidosta.

No joo siinä vaiheessa kun on kaksi lasta päivähoidossa ja kolmas aamiais-ja iltpäiväkerhoissa täytyy miettiä kannattaako pienempipalkkaisen vanhemman käydä duunissa. 

Meillä meni yhden vuoden aikana lastenhoitoon £2,900 kuussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastenhoito on Briteissä tähtitieteellisen kallista, keskiverto 14000/vuosi tarhassa ja koulujen loma-aikana ne ovat usein kiinni joten 13 viikkoa vuodessa pitää maksaa holiday clubeista 150-200 per viikko. Vanhemmilla on työpaikasta riippuen lomaa 4-5 viikkoa vuodessa ja sitä voi pitää putkeen max 2 viikkoa.

Nannyt ovat siksi suht tavallisia erityisesti monilapsisissa perheissä. Nannyjen palkka alkaa noin 35 tuhannesta per vuosi.. Brexitin myötä au paireja ei enää voi palkata esim loma-aikojen avuksi.

Toisaalta 3-4v. on Britanniassa oikeutettu ilmaisen hoitoon muutaman tunnin päivässä. 4v. alkaakin sitten jo koulu ja 5v. varsinainen ekaluokka.

Nannyt on yleisempiä joo, meilläkin oli kun olin lapsi 90-luvun puolivälissä. Tosin nanny oli vain osa-aikainen, koska vanhemmat järjesti työnsä siten että oli mahdollisimman paljon meidän lasten kanssa.

Ja lisään vielä, että ilmaista hoitoa tai tukea hoitomaksuihin voi myös saada eri muodoissa.

Ehkä jos on täysin ilman tuloja tai todella pienituloinen, tai lapset ovat vaarassa kotona. Meidän keskiluokkainen keskituloinen perhe ei ole koskaan saanut penniäkään mistään, paitsi sen 15 tuntia viikossa ilmaista päivähoitoa 3-4 vuotiaana. Sen lisäksi maksettiin muistaakseni noin 700 että saatiin kokopäiväistä hoitoa.

Ei olla ikinä saatu edes lapsilisää.

Vaikka vaikka eskari alkaakin jo neljävuotiaana tarvitsee sen lisäksi aamu-ja iltapäivähoitoa jos vanhemmat käyvät täysipäiväisesti töissä, aina yläkouluikäiseksi asti.

Kouluruoka on myös maksullista tokasta luokasta ylöspäin.

Lasten tarvitsema päivähoito voidaan ottaa huomioon esimerkiksi verotuksessa.

Miten tämä tapahtuu ja voivatko kaikki vanhemmat vähentää sen verotuksessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mihin tuota kaasulaskua käytetään?

Osoittamaan asuinpaikka ja tarvittaessa aika, esim ennen Brexitin voimaan astumista moni todisti oleskeluaikansa maassa laskujen tai tiliotteiden avulla. Edelleen monessa yhteydessä vaaditaan proof of address (mm. Pankkitilin avaamiseen) mihin kaasulasku, council tax tai muu vastaava lasku kelpaa.

Meillä päin on kyllä odotettu ihan esimerkiksi koulu- tai työtietojen, palkkakuittien jne. avulla. Pankkitilin avaamiseenkin riitti pelkät henkkarit.

Vierailija kirjoitti:

Kehitys 50 vuotta jäljessä Suomesta. Ikkunat yhdellä lasilla ja vedensekoittajista ei tietoakaan vaan kahdella hanalla lotrataan.

No höpö höpö.

Kunnollisia ikkunoita ja vedensekoittajia on ollut saatavilla jo vuosikymmeniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luokkayhteiskunta. Luokkanousu on erittäin vaikeaa. Koulutus on kallista- kaikki peruskoulun jälkeinen koulutus maksaa paljon. Yliopistokoulutus jopa monta kymmentä tuhatta/ lukukausi. Jos kuulut työväenluokkaan, kohtalosi on duunarityöt, joista ei siellä paljon makseta. Siksi ovat nyt kusessa, kun brexitin takia eivät saa Itö- Euroopasrmta duunareita tekemään halpatöitä. Moni nuori mies menee peruskoulun jälkeen armeijaan- saavat koulutuksen ja palkan. Tosin kyllä sitten joutuvat allekirjoittamaan monen vuoden sopimuksen ja tekemään testamentin samalla.

Eri yhteiskuntaluokista tulevat ihmiset seurustelevat ja viettävät aikansa samaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvien ihmisten kanssa. Ihan tavatonta olisi, kuten Suomessa, että käytäisiin samaa koulua tai opiskeltaisi samassa yliopistossa.

suomesakin maksaa sitä vaan kutsutaan opintolainaksi.

Suomessa koulutus on ilmaista. Ei todellakaan voi verrata opintolainasysteemiin.

Enkussa pulittaa sekä lukukausimaksut että asumisensa itse.

Siäuomessa voi asua vaikka vanhemmillaan, jos ovat kaupunkilaisia ja yliopistoja on kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mihin tuota kaasulaskua käytetään?

Osoittamaan asuinpaikka ja tarvittaessa aika, esim ennen Brexitin voimaan astumista moni todisti oleskeluaikansa maassa laskujen tai tiliotteiden avulla. Edelleen monessa yhteydessä vaaditaan proof of address (mm. Pankkitilin avaamiseen) mihin kaasulasku, council tax tai muu vastaava lasku kelpaa.

Meillä päin on kyllä odotettu ihan esimerkiksi koulu- tai työtietojen, palkkakuittien jne. avulla. Pankkitilin avaamiseenkin riitti pelkät henkkarit.

Kaasulasku tai vastaava lasku/dokumentti, kuten esimerkiksi palkkakuitti tai todistus opiskelupaikasta, council tax jne. Minulta ainakin vaadittiin todistus osoitteesta ensimmäistä UK pankkitiliä avatessa.

- Kaupallisuus ja digi. Britannia on Euroopan maista yksi niistä, joihin uudet tuotteet ja digipalvelut saapuvat ensimmäisten joukossa. Kuluttajat on tosi avoimia kokeilemaan kaikkea uutta, ja Britannia kun on erittäin vahvasti palveluyhteiskunta niin kaikenlaista tuotetta ja palvelua on saatavilla rahaa vastaan. Kaupallisuus ja mainonta on joka paikassa ja kaikesta kyllä saa maksaa, vähän kuin light-versio Yhdysvalloista. Juuri tämä kaupallisuus tekee mielestäni Britanniasta aivan erilaisen kuin muista Euroopan maista, esim. Keski-Euroopassa kuluttajat ovat hyvinkin konservatiivisia eivätkä arvosta tuoteuutuuksia.

- Monikulttuurisuus. Varsinkin isommat kaupungit ovat oikeasti sulatusuuneja, joissa asuu porukkaa oikeasti joka puolelta maailmaa (ei pelkästään esim. Lähi-idän maista, mikä koetaan meillä Suomessa "monikulttuurisena"). Samassa kerrostalossa saattaa asua porukkaa jopa 30 maasta. En nyt ota kantaa siihen, onko tämä hyvä vai huono asia. Britanniassa ihmisillä on enemmän kannustinta tehdä töitä, joten sosiaaliturvan varassa on maahan muuttaneiden vaikeampi elää pitkällä tähtäimellä.

 

- Uushenkisyys. New age, wicca, jne. on aika vahva Britanniassa. Muistaakseni siellä on 500 000-1 miljoona "noitaa" tai "uuspakanaa". Pienemmissäkin kaupoissa on kirjakauppoja, joissa myydään yrtti- ja loitsukirjoja. Mielestäni aika pikantti yksityiskohta.

Yksi huomattava ero on kolme lukukautta koulussa per vuosi, syys, kevät ja kesä.  Koulu on kuuden viikon jaksoissa ja sitten on joko viikon loma (loka, helmi ja touko-kesäkuussa) tai lukukausien välissä on kahden viikon lomat, joulu ja pääsiäinen  + kesäloma on 6 viikkoa. 

Vierailija kirjoitti:

- Kaupallisuus ja digi. Britannia on Euroopan maista yksi niistä, joihin uudet tuotteet ja digipalvelut saapuvat ensimmäisten joukossa. Kuluttajat on tosi avoimia kokeilemaan kaikkea uutta, ja Britannia kun on erittäin vahvasti palveluyhteiskunta niin kaikenlaista tuotetta ja palvelua on saatavilla rahaa vastaan. Kaupallisuus ja mainonta on joka paikassa ja kaikesta kyllä saa maksaa, vähän kuin light-versio Yhdysvalloista. Juuri tämä kaupallisuus tekee mielestäni Britanniasta aivan erilaisen kuin muista Euroopan maista, esim. Keski-Euroopassa kuluttajat ovat hyvinkin konservatiivisia eivätkä arvosta tuoteuutuuksia.

- Monikulttuurisuus. Varsinkin isommat kaupungit ovat oikeasti sulatusuuneja, joissa asuu porukkaa oikeasti joka puolelta maailmaa (ei pelkästään esim. Lähi-idän maista, mikä koetaan meillä Suomessa "monikulttuurisena"). Samassa kerrostalossa saattaa asua porukkaa jopa 30 maasta. En nyt ota kantaa siihen, onko tämä hyvä vai huono asia. Britanniassa ihmisillä on enemmän kannustinta tehdä töitä, joten sosiaaliturvan varassa on maahan muuttaneiden vaikeampi elää pitkällä tähtäimellä.

 

- Uushenkisyys. New age, wicca, jne. on aika vahva Britanniassa. Muistaakseni siellä on 500 000-1 miljoona "noitaa" tai "uuspakanaa". Pienemmissäkin kaupoissa on kirjakauppoja, joissa myydään yrtti- ja loitsukirjoja. Mielestäni aika pikantti yksityiskohta.

Meidän 30 huoneiston kerrostalossa Lontoon keskustan alueella asuu äkkiä laskettuna 11 eri kansalaisuutta. Nämä siis ne jotka tiedän, kaikkia naapureita en tunne. 

Siis mistä olette saaneet käsityksen, että Briteissä ei olisi vedensekoittajia kylppäreissä?

Vierailija kirjoitti:

Yksi huomattava ero on kolme lukukautta koulussa per vuosi, syys, kevät ja kesä.  Koulu on kuuden viikon jaksoissa ja sitten on joko viikon loma (loka, helmi ja touko-kesäkuussa) tai lukukausien välissä on kahden viikon lomat, joulu ja pääsiäinen  + kesäloma on 6 viikkoa. 

Käytännössä kesä-heinäkuun vaihteessa ei kuitenkaan enää tehdä mitään merkittävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mihin tuota kaasulaskua käytetään?

Osoittamaan asuinpaikka ja tarvittaessa aika, esim ennen Brexitin voimaan astumista moni todisti oleskeluaikansa maassa laskujen tai tiliotteiden avulla. Edelleen monessa yhteydessä vaaditaan proof of address (mm. Pankkitilin avaamiseen) mihin kaasulasku, council tax tai muu vastaava lasku kelpaa.

Meillä päin on kyllä odotettu ihan esimerkiksi koulu- tai työtietojen, palkkakuittien jne. avulla. Pankkitilin avaamiseenkin riitti pelkät henkkarit.

Kaasulasku tai vastaava lasku/dokumentti, kuten esimerkiksi palkkakuitti tai todistus opiskelupaikasta, council tax jne. Minulta ainakin vaadittiin todistus osoitteesta ensimmäistä UK pankkitiliä avatessa.

Ja multa ihan viime viikolla esikoisen  koulu, jossa aloittaa syksyllä, pyysi lähettämään council tax tai kaasulaskun todistaaksemme että asumme siellä missä väitämme asuvamme ja duuniin piti äskettäin toimittaa vastaava vuosittaista rikosrekisteritsekkausta varten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi huomattava ero on kolme lukukautta koulussa per vuosi, syys, kevät ja kesä.  Koulu on kuuden viikon jaksoissa ja sitten on joko viikon loma (loka, helmi ja touko-kesäkuussa) tai lukukausien välissä on kahden viikon lomat, joulu ja pääsiäinen  + kesäloma on 6 viikkoa. 

Käytännössä kesä-heinäkuun vaihteessa ei kuitenkaan enää tehdä mitään merkittävää.

Koulu siis loppuu heinäkuun  lopussa (yleensä noin 21.7) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi huomattava ero on kolme lukukautta koulussa per vuosi, syys, kevät ja kesä.  Koulu on kuuden viikon jaksoissa ja sitten on joko viikon loma (loka, helmi ja touko-kesäkuussa) tai lukukausien välissä on kahden viikon lomat, joulu ja pääsiäinen  + kesäloma on 6 viikkoa. 

Käytännössä kesä-heinäkuun vaihteessa ei kuitenkaan enää tehdä mitään merkittävää.

GCSE ja A-level kokeet ovat kesäkuun kahdella viimeisellä viikolla, sen jäljeen ei 11-ja 13-luokkalaiset juuri tee mitään, mutta muilla luokilla koulu jatkuu aika normaalina heinäkuun puoliväliin, vika viikko on sitten luokkaretkeä yms.