Lue keskustelun säännöt.
Juoko mieheni liikaa?
Mervi?
02.06.2023 |
Mieheni rentoutuu työpäivän jälkeen tai etätöissä myös sen aikana oluella tai lonkerolla. Tämä on kuulemma yleistä mutta mielestäni minun mieheni juoma määrä on liian iso. Eli päivässä menee noin 6-8 kpl 0.5 vahvaa olutta tai lonkeroa. Joskus aamullakin ottaa yhden. Ja joka päivä. Lapsiperhe vielä. Hänellä on hyvä työ jossa pärjää ja tekee joitain kotitöitä ja on ihmisenä rauhallinen ja miellyttävä. Vähän masentava välillä kun on niin väsynyt ja tekee hirveästi töitä. Elättää kyllä perheen mutta suurinosa rahasta menee kaljaan ja tupakkaan. Tili menee miinukselle usein. Itse on lapsen kanssa vielä kotona. Asia mietityttää minua. Itse en juuri juo lainkaan.
Mikä määrä on ns. hyväksyttävä?
Kommentit (101)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ukkosi on juoppo. Järjestä elämäsi niin, että voit erota. Hae itsellesi yksinhuoltajuutta.
Vastasin joo mutta jatkan. Hyvässä ja vaativassa työssä voi silti olla alkoholisti. Voi olla sivistynyt ihminen ja silti alkoholisti, ja jopa kamala perheelleen vaikka hyvä kaikille muille. Jos rahan takia pysyy liitossa alkoholistin takia, on sekä tyhmä että vastuussa siitä lapsilleen lopun ikää. Raha riittää yksinhuoltajana paremmin, kun yksi aikuinen ei kanna sitä koko ajan toisesta päästä baariin ja alkoon.
Terveisin fiksun päällikköalkoholistin ex
Ex-mieheni on päivittäinen tissuttelija. En tajunnut alkoholia suhteen alussa ongelmaksi, koska siitä ei ollut ongelmia. Hän hoiti työt ja muut sovitut hommat eikä käytös muuttunut juodessa. Rahatilanteessa se ei juuri näkynyt. Kuitenkin alkoi tulla tilanteita, joissa ei voinut juoda ja hän oli selvästi levoton kun odotteli vain mahdollisuutta avata tölkki. Jossain vaiheessa hän alkoi saamaan rytmihäiriöitä, juomisen lopettamisesta ei voinut edes keskustella. Viime vuodet myös maksa-arvot ovat olleet koholla ja muitakin vaivoja on, hän juo edelleen. Määrät eivät ole kasvaneet eikä käytös muuttunut. Kuitenkin surullista katsoa miten hallitseva se riippuvuus on ja menee kaiken edelle. Avioliittossa ollessamme olisin kaivannut aikaa ilman alkoholia, etenkin kun meillä oli monia hoidettavia asioita päällä, mutta hän valitsi mieluummin avioeron ja alkoholin. Hän ei pidä myöskään ongelmana olla juopuneena lastensa seurassa, yhteisiä lapsia ei ole. Hänen mielestään alkoholi ei ole ongelma, joten siitä ei tarvitse keskustella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
0.5 on kyllä niin pieni vahvuus, ettei haittaa vaikka joisi useammankin.
Tupakointi tuhoaa tietenkin keuhkot.
Tarkoitin siis 0.5L eli kokoa, ja vahvuus on se yli 5 joka lonkeroissa on.
Huh miten pystyy juoda noin monta 0.5 juomaa!
Minä join pikkujouluissa 3 tuon kokoista ja oli krapula seuraavana päivänä, ei meinannut tulla työnteosta mittään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja tuolla a-klinikan sivuilla on nuo AUDIT ja SADD-testit jotka miehesi voisi tehdä tai sinä voisit ainakin tehdä sen Audit-testin miehesi puolesta, jos kieltäytyy.
Moni täällä sanoo, että eroa, mutta muista yksi asia. On se seikka, että joka päivä juovalle miehelle ei voi antaa lasta vuoroviikoille tai edes viikonlopuiksi. Erotilanteessa sinun pitää pystyä todistamaan miehen alkoholinkäyttö. Jso muut ei tiedä juomisesta, niin se on hankalaa. Joten lopeta itse salailu miehesi puolesta.
Tässä on se syy, miksi äitini sinnitteli liitossa kunnes olimme siinä iässä, että meitäkin kuultiin, koska hän ei uskaltanut lähteä, kun olisi pitänyt antaa lapset tapaamisiin. Isän juominen vahingoitti meitä silti. (Suomessa on ihan liian korkea raja lapsen kuulemiselle huoltajuuskiistoissa. Olisin jo 4-6-vuotiaana osannut sanoa, että iskä juo kaljaa joka ilta. Lapsilla pitäisi olla oma asianajaja näissä asioissa.) Olin 10-v, kun äiti lopulta otti siskon kainaloon ja muutettiin pois. Sen jälkeen meidän elämä rauhoittui. Isää kieltäydyin tapaamasta, koska se oli aina humalassa. Humalainen aikuinen on epäluotettava ja meillä myös pelottava. Eikä niitä kavereitakaan uskaltanut tuoda kotiin leikkimään, kun isä oli humalassa.
Minusta itsestäni tuli jokseenkin raitis, se on saunakalja pari kertaa vuodessa enkä ottanut miestä, jolle maistuu perjantaisin alkoholi.
Mieti lapsesi kasvuympäristöä!
Täysin alkoholisti on mies. Tuota et ratkaise millään keskusteluilla. Paremmin pärjäät lapsen kanssa kun otat eron vaan, isähän joutuu maksamaan elareita. Ei pidä lasta kasvattaa tuollaisen isän seurassa. Siitä se vaan pahenee.
Tietysti annat miehelle mahdollisuuden valita: joko perhe tai alkoholi. Mutta tiedämme jo kumman valitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ex-mieheni on päivittäinen tissuttelija. En tajunnut alkoholia suhteen alussa ongelmaksi, koska siitä ei ollut ongelmia. Hän hoiti työt ja muut sovitut hommat eikä käytös muuttunut juodessa. Rahatilanteessa se ei juuri näkynyt. Kuitenkin alkoi tulla tilanteita, joissa ei voinut juoda ja hän oli selvästi levoton kun odotteli vain mahdollisuutta avata tölkki. Jossain vaiheessa hän alkoi saamaan rytmihäiriöitä, juomisen lopettamisesta ei voinut edes keskustella. Viime vuodet myös maksa-arvot ovat olleet koholla ja muitakin vaivoja on, hän juo edelleen. Määrät eivät ole kasvaneet eikä käytös muuttunut. Kuitenkin surullista katsoa miten hallitseva se riippuvuus on ja menee kaiken edelle. Avioliittossa ollessamme olisin kaivannut aikaa ilman alkoholia, etenkin kun meillä oli monia hoidettavia asioita päällä, mutta hän valitsi mieluummin avioeron ja alkoholin. Hän ei pidä myöskään ongelmana olla juopuneena lastensa seurassa, yhteisiä lapsia ei ole. Hänen mielestään alkoholi ei ole ongelma, joten siitä ei tarvitse keskustella.
Ihan kuin meidän tarina. Se paheni hitaasti huomaamatta vuosien myötä. Jos oltiin perheenä ystävien kanssa markkinoilla, hän oli levoton ja etsi koko ajan kaljatelttaa. En edes tajunnut minne hänellä oli kiire, ennen kuin ystäväperheen rouva kuivasti totesi, että oli näemmä kiire kaljatelttaan. Sen oli niin ilmeistä sellaisille ulkopuolisille, joka osasi katsoa, ja muut olivat ihan pihalla.
Hän alkoi saada rytmihäiriöitä jo kymmenen vuotta ennen eroa, enkä tajunnut että syy oli alkoholi. Hän nukkui huonosti, hiki haisi imelälle, ja oli äreä ja impotentti. Sitten hän alkoi sammuilla juhlissa, teloa itseään ja piti viedä ensiapuun milloin mistäkin. Sitten hän alkoi lähetä juhliin, josta tuli aamulla pois. Joskus oli herännyt ojasta ja kömpinyt kotiin. Muisti alkoi pätkiä, suuttui kun väitin jotain tapahtunutta, enkä tajunnut miksi hän väitti mustaa valkoiseksi. Vasta myöhemmin tajusin että hänellä oli siitäkin yöllisestä riidanhaastamisesta tai seksin vaatimisesta filmi poikki, eikä muistanut niitä tehneensä. Aika pelottava asunkumppani lopulta.
Kaikki tämä menettämättä hyvää työpaikkaa ja seurapiirejä. Hänen seurapiirit ei tänä päivänä tiedä, millainen hän on kotona kahden kesken, eikä usko jos olen mitään antanut ymmärtää rivien välistä jollekin itselle ennen läheiselle ystävälle. Heille hän on edelleen tosi hauska ja fiksu.
Ensinnäkin avioliitto pysyy "kunnes kuolema erottaa" kuten olet aikoinaan luvannut. Toiseksi niin kauan kun ei juo rähinäviinaa niin antaa mennä vaan. Maksa-arvot saa muutenkin koholleen kuin juomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täysin alkoholisti on mies. Tuota et ratkaise millään keskusteluilla. Paremmin pärjäät lapsen kanssa kun otat eron vaan, isähän joutuu maksamaan elareita. Ei pidä lasta kasvattaa tuollaisen isän seurassa. Siitä se vaan pahenee.
Tietysti annat miehelle mahdollisuuden valita: joko perhe tai alkoholi. Mutta tiedämme jo kumman valitsee.
Tässä kannattaa tietää, että alkoholisti pystyy olemaan noin puoli vuotta raittiina, vaikkakin hammasta purren. Sitten hän alkaa sanoa, että kyllähän yhden voi ottaa, hänellä on se nyt jo hanskassa. Ei ole, siitä se palaa vähitellen vanhaan, ja sitten hitaasti jatkaa pahenemista. Mun ex oli kerran jopa vuoden raittiina, sen verran että ehdin uskoa ja tulla raskaaksi, ja mennä naimisiin. Hän ratkesi häissä ja se oli siinä. Sinnittelin kunnes lapsi oli koulussa.
Kyllä on liikaa. Itselläkin ollut pientä ongelmaa tissuttelun kanssa, meni viinipullollinen lähes joka ilta. Mutta tuo 6-8 x 0.5l olutta/lonkeroa vastaa jo 1.5-2 viinipulloa. Jos sen verran juo joka ilta useamman vuoden niin ei tee hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 60v nainen ja pikkuhiljaa alkoholisoitumassa. Asun yksin, aikuinen lapseni asuu toisella puolella Suomea. Töissä kuljen ja paljon ylitöitä teen. Ainakin kahtena päivänä viikossa "palkitsen" itseni 7-8 pienellä tölkillä siideriä tai olutta. Luulen että kukaan ei tiedä tästä, häpeän itseäni.
Selvästi on alkoholisti, kaikki merkit täyttyy. Sillä ei ole väliä missä työssä miehesi on, paljonko palkaa hän saa tai miten rauhallinen on juodessaan. En suhtautuisi lepsusti alkoholismiin joka syö lapsiperheen rahat ja pienikin lapsi jo huomaa että isä juopottelee. Alkoholisti on sairautensa kourissa itsekkäin ihminen joka ei ajattele muita. Jos miehesi ei asiaa lähde hoitamaan tai sinä et mitään tee niin mikään ei tule koskaan muuttumaan. Miehesi terveys rapistuu, rahat menee ja lapsesi kasvaa alkoholistiperheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kannattaa sisäistää nyt ennen kaikkea se, että jos katselet tuota paljon kauemmin, lapsesi on viettänyt lapsuutensa alkoholistiperheessä. Se jättää jäljet, vaikka kuinka olisi kulissit kunnossa, ja aineellista hyvää. Se ei poista valheessa ja epävarmuudessa elämistä. Valheessa, koska kaikki näyttelevät, että toinen vanhempi on kuin kuka tahansa luotettava perheenisä. Lapsi ei opi tuntemaan totuutta, kohtuutta, terveitä rajoja eikä käyttäytymistä ihmissuhteissa. Se altistaa hänet yhtä huonolle parisuhteelle, josta hän vuorollaan ei osaa lähteä. Sitten lapsenlapsesi kasvavat alkoholistiperheessä
Vastuu on nyt sinun ja vain sinun. Itseäsi voit sitten katsoa peiliin, kävi miten kävi.
Kiitos kaikille asiallisista viesteistä, jäivät mietityttämään. Itsekkin osaan hänet haukkua pystyyn ja itseäni syyttää miksi lähdin tähän suhteeseen.
Mietin tuota taloudellista välivaltaa. Hän tienaa kaikki perheen rahat tällä hetkellä niin mietin onko hänellä kuitenkin oikeus tuhlata niitä miten haluaa kun jos jää rahaa peruselämiseen. Tai mikä minä olen hänelle sitten sanomaan että laita rahaa säästöön jne. Tai että olisko hyväksyttävämpää jos tämä 1000e kk menisi vaikka hänen harrastukseensa? Joo kyllä tiedän että ainakin parempi asia olisi. Raha kyllä aiheuttaa meille riitoja kun haluaisin että olisi avoimempi sen suhteen.
Hän kyllä itsekkin tajuaa että menee liikaa ja sanojensa mukaan haluaisi lopettaa mutta ei pysty. Ja olen hänelle sanonut että en usko että pääsee irti ilman hoitoa. Se miksi aikaisemmin valehteli lääkärille niin oli siksi kun uhkasi viedä ajo-oikeuden vaikka ei ole kännissä ajanutkaan. On miettinyt nyt uudestaan hoitoon hakeutumista mutta pelkää leimaantumista.
Itse pelkään että hän ottaa ja kuolee, pumppu pettää yms. Lapsen puolesta säälittää.
-AP
Hän voisi miettiä, että on pahempi leimaantua että on hakenut apua ja kuivilla, kuin että aikanaan leimaantuu töissä, että on se joka on välillä putki, ja siviilissä että joi itsensä ulos perheestä.
Työssä aina jossain vaiheessa tiedetään, kuka haisee maanantaina vanhalle viinalle, ja kenellä mopo karkaa pikkujouluissa jo juhlien alussa.
Jos hän ei ole nyt halukas menemään hoitoon, hänelle ei ole todellinen uhka, että sinä lähtisit lapsen kanssa. Hän ei ota sitä todesta. Mun mies rupesi raittiiksi vasta siinä, kun otin lapsen mukaan ja lähdin. Minulle se oli myöhäistä, olin pyytänyt häntä siinä vaiheessa niin monta kertaa lopettamaan. Hänelle ei riittänyt että pyysin, se ei ollut ilmeisesti hänelle mitenkään todellinen ja pakottava tarve
No, sitä saa mitä tilaa.
Ja ei, kun en tullut takaisin sillä raittiuslupauksella heti, niin ei se kestänyt. Ei ollut todellinen hänestä itsestään lähtenyt tarve.
Te olette perhe, ja lapset ja koti on teidän yhteiset lapset ja koti. Te teette yhdessä töitä niiden eteen, joko tekemällä työtä kotona (kotityö, huoltotyö, lastenhoito, ruuanlaitto ym) tai kodin ulkopuolella (palkkatyöt). Vastuut ja rahat pitäisi olla yksi yhteinen kakku, josta asiat hoidetaan yhdessä. Myös pitäisi yhdessä sopia, että mitä ylituotannolla tehdään, ja mikä lasketaan ylituotannoksi.
Se ei toimi niin, että toinen vain käyttää omat rahansa neuvottelematta. Perheen ja parisuhteen ei pitäisi toimia niin, sen ei pitäisi olla voimakkaamman ja heikomman asetelma, jossa voimakkaampi tekee mitä haluaa, ja heikompi tyytyy ja alistuu. Siksi se on taloudellista väkivaltaa, koska toinen käyttää voimaa toiseen. Se on tässä tapauksessa vain taloudellista voimaa, ei fyysistä. Toista ei pakoteta raatamaan nyrkillä vaan köyhyydellä.
Lisäksi kyse ei ole harrastuksesta, jonka ehkä olisitte yhdessä sopineet, kyse on riippuvuudesta huumaavaan aineeseen ja sen rahoittamisesta. Ne to ole millään verrattavissa eikä ole hyväksyttävää.
Kyllä golfmatkatkin on taloudellista väkivaltaa, kun muu perhe metsästää punalappuja ja hakee vaatteet kirpparilta, mutta on vielä eri asia.
Tämä on kuin peliriippuvuus tai huumeenkäyttö, eli tämä on alkoholismi. Sinun pitäisi nyt oppia ulos hänen puolustelemisesta, ja katsoa asioita kuin ulkopuolelta, objektiivisesti. Jos äitisi tai siskosi olisi samassa tilanteessa, mitä mieltä olisit.
Alkoholistin puoliso kokee häpeää, ja ottaa toisen häpeän omakseen, ja peittelee sitä. Se on ihan tyypillistä.
Okei eli jos tarkoitit että 6-8kpl puolen litran oluita niin sehän on ihan käytännössä lärvit sitten joka päivä.
Ihan on alkoholismia.
t. alkoholisti
Tuo ei ole kyllä normaalia millään mittarilla, keitä ovat nämä ihmiset jotka väittää että tämä on ok? Huolestuisin jo jos joisi nuo määrät lauantaina ja sunnuntaina. Sun mies ei voi olla PÄIVÄÄKÄÄN juomatta ja tarvitsee apua pian! Tuollainen juominen johtaa kuolemaan ja miehesi on tehtävä valinta raitistua. Miten olet katsellut tällaista vuosikaudet, asiaan pitää puuttua koko miehen lähipiirin voimin ja jos juominen ei lopu ainoa vaihtoehto on ero. Ajattele lapsesi parasta.