Naiskirkkoherra vihki oman homoksi ruvenneen poikansa!!!!!!!!
Kommentit (1650)
"Miten "ryhdytään" homoksi? Eikö tuo riipu geeneistä."
Ei sellaista geeniä ole löydetty. Saara Aaltokin omisti miesystävän aiemmin ja on nykyään lesbo?
"Niin "riippuvat" osin syövätkin sekä ympäristötekijöistä. Mikään yksittäinen tekijä ei aiheuta kumpaakaan, vaan ne ovat monen tekijän summa. Yhteiskunta on vain kohdentanut voimavaransa syövän hoitoon, koska syöpä johtaa kehon kuolemaan. Nykykäsityksen mukaan homoutta ei kuitenkaan pidetä edes sairautena, joten sitä ei edes pyritä parantamaan, koska sen kanssa pystyy elämään "normaalia" elämää yhteiskunnassa. Kukaan ei kuitenkaan voi "ryhtyä" homoksi, vaan homoksi synnytään. Jeesuskaan ei ilmeisesti uskontunnustuksen mukaan "ryhtynyt" Jumalan Pojaksi vaan syntyi sellaiseksi neitsyestä. Koska ilmeisesti vain Adam ja Eva ovat luotuja, niin Jumala ei ole voinut luoda homoja vaan Hän on synnyttänyt heidät maailmaan. Homous on siten verrattavissa enemmän jumaluuteen kuin ihmisyyteen. Ensimmäinen ihminen kun on luotu, mutta ensimmäistä homoa ei kukaan ole luonut. Homot ovat olleet aina, kuten Jumala. Raamatun mukaan voi kuitenkin olla vain yksi Jumala."
Miksi eräät tahot sitten kirjoittaa että homouden voi ihminen itse määritellä.. esimerkkinä kirjastot.fi-toimitus (?) Ei sovi oikein yhteen siten tuo sinun väitteesi. Outoa että Saara Aaltokin on rakastanut Teemu Roivaista taannoin, mutta joutuiko petetyksi tulemaan ja suuntautui lesboksi(?) Vähän kliseeltä kuullostaa että ihminen syntyisi siksi hmmm... Tuntuisi olevan luonnollistakin se että naaras on urosta varten(?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni pappi vihkii uuteen liittoon edellisistä eronneita? Tätä ei kiellä mikään Paavali vaan Jeesus.
Ei kiinnosta Päiviä eikä muitakaan kiihkoilijoita. Kiinnostaa vain homot, homot, homot, suu vaahdossa.
Itsekin ihmettelen miksi tämä synti ei uskovaisia kiinnosta lainkaan? Olisiko malka omassa silmässä?
Mukavampi kiusata muita kuin katsoa peiliin? Tällainenhan on juuri Jeesuksen opetusten mukaista toimintaa - vai onko?
Eli logiikkasi on, että jos kirkko on joskus tehnyt sen arvoja maallistavan päätöksen, sen jälkeen kaikki muu on sitten ihan samaa ja kaikki arvot voi tästä lähtien muuttaa miten lystää? Mitä jos tämänkin homoavioliittokeskustelun sijaan voisi käydä keskustelua siitä asiasta, että pitäisikö tuo aiempi päätös eronneiden vihkimisestä korjata? Mutta tällä hetkellä on pakko keskittyä tähän homoavioliittoasiaan, sillä jos ne kirkko sallii, sen opin puhtaudesta ei ole enää mitään jäljellä.
Aha, ok, eli rusinat voi valita pullasta. Kiitos vastauksestasi! :)
No, minä en valitse rusinoita pullasta. Eikä moni muukaan uskovainen. En toteuttaisi seksuaalisuuttani, jos olisin homoseksuaali enkä menisi uudestaan naimisiin, jos edellinen puolisoni olisi elossa. On tässä yli 30 vuotta tullut oltua selibaatissa (omasta päätöksestä), ja tiedättekö mitä? Olen yhä elossa ja mielestäni asiat voisivat olla paljon huonommin, jos olisin tämän sijaan huonossa parisuhteessa. Minulla on ystäviä ja läheisiä, kaunis koti ja kiinnostava työ, antoisia harrastuksia. Elämäni on aivan hyvää.
Ja kyllä, jos minulta kysytte, myös eronneiden vihkimisen uudestaan voisi kirkko lopettaa. Mutta en minä halua, että kirkko tästä enää maallistuu lisääkään. Siksi yritän omalta osaltani tällä hetkellä vaikuttaa siihen, että tuollaista täysin epäkristillistä asiaa kuin homojen kirkossa siunaamista ei kirkko tulisi sallimaan. Ja tiedättekö myös: yritän vaikuttaa siihen siitä huolimatta, että kirkko on jo tehnyt maallistavia päätöksiä ja olen sen sisällä jo nyt joutunut tarkistamaan arvojani.
Ps. Uskovaisia pidetään usein hölmöinä, mutta minusta on paljon hölmömpää olla lottoamatta, kun päävoiton - joka on niin suuri kuin iänkaikkinen elämä - todennäköisyys on 50%. Kertokaa te puolestanne vaihteeksi minulle se, että mitä järkeä minun olisi olla uskomatta?
Millä logiikalla päävoiton todennäköisyys on 50 %?
😂
Et voi myöskään perustella, että kuolemanjälkeistä elämää ei ole. Siksi voi ajatella, että todennäköisyys sille, että sellainen on tai ei ole, on 50%. Samalla logiikalla, jolla tähtitieteilijä Esko Valtaoja totesi piispa Juha Pihkalalle: "jompikumpi meistä tulee yllättymään kuoltuaan". Omalle kohdalleni mietin, että kummalla tavalla haluan yllättyä.
Ilmeisesti sun käsitys on se, että joko kuoleman jälkeen ei ole mitään tai sit on just sun keksityn jumalasi tarjoama pelastus. Kuinkas monta keksittyä jumalaa ja pelastusta maailmasta löytyy? Se pienentää sun ns. todennäköisyyslaskelmien pitävyyttä aika hemmetisti.
Saattaa kristitty yllättyä, jos kuoleman porteilta huit hemmettiin hänet ohjaakin joku zeus. Siinäpä kärvistelette oikeaoppisuudessanne 😂.
Itse varaan taskussani kolikkoja Kharonia varten. Ja toki pullaa Tuonelan joutsenelle. Jos ei veikkaa, ei voi voittaa!
Kannattaa tosiaan veikata mahdollisimman montaa hevosta. Mitä enemmän tietyn uskontokunnan edustajia, sitä suurempi lie päävoiton todennäköisyys? Toisaalta musta hevonenkin voi yllättää.
Vaikeaa. Miten tässä kaiken palvomisen lomassa ehtii enää päivätöitäänkään hoitaa.
Jos te ei-uskovaiset olette hämmentyneitä ja huvittineita noista arpajaishöpinöistä, en yhtään ihmettele. Minua tuollainen voittokertointen laskeskelu päälimmäisenä ihnhottaa. Kuinka huonosti ja ymmärtämättömästi voi uskovaisuuden ja pelastuksen esittää? Toki kyseessä on pelkkä kielikuva, mutta samalla se kuvaa hyvin monien "uskoa". Se saa uskon näyttämään ennenkaikkea pikkumaiselta ja opportunistiselta uhkapelailulta, jossa jotkut pärjäävät paremmin, jotkut huonommin.
Totuus on kuitenkin se, että jos on uskossa, on hyväksynyt Jumalan ja oikeudenmukaisuuden sydämeensä. Sillä kristinuskon Jumala on oikeudenmukaisuus sanan suurimmissa ja kauneimmassa merkityksissä. Vain jos tämän asian ymmärtää, pystyy toteuttamaan Jumalan tahtoa, mikä ei ole laiskaa myötäilyä, sallimista tai opportunismia, vaan tinkimätöntä pyrkimystä hyvyyteen ja lähimmäisenrakkauteen tekojen ja sanojen kautta, jatkuvaa pyrkimystä kohti totuutta ja valoa.
Se että niin moni uskova täällä ei tätä ole sisäistänyt on todella huolestuttavaa. He tuntuvat sekoittavan aidon uskon fanaattisuuteen ja joustamattomuuteen. He käpertyvät syvälle itseensä ja pelkäävät katsoa lähimmäistään, ettei vain kukaan haastaisi heidän vihaansa ja ennakkoluuloaan. He tuntuvat hakkaavan rumpujaan jollekin näkymättömälle narsistiselle heimopäällikölle, jota en itse tunnista. Nimittäin jos irrotat hyvyyden ja oikeudenmukaisuuden Jumalasta, jäljelle jää vain yliluonnollinen peto joka mielivaltaisesti terrorisoi ihmistä. Jäljelle jää vain lapsellinen pelko ja taikausko.
Avatkaa siis itselle aidolle Jumalan rakkaudelle ja hyvyydelle. Lopettakaa Jumalan ja Raamatun sanan sekoittaminen omiin alhaisiin impulsseihinne. Älkää edustako kristinuskoa väärin.
T. Uskovainen lesbo
Tuntuu että mitä tahansa tekeekin, tekee kaiken väärin tällä palstalla. Uskovaisilta pyydetään rationaalisuutta, ja kun yrittää selittää asioita sitä kautta, sekin on jotenkin väärin. Tuo "uhkapeliteoria" on muuten ihan teologiassa käsitelty teoria.
Ei ole vain yhtä tapaa uskoa, et voi sanoa kirjoittajan sydämen tilasta. Joku näkee Jumalan luonnossa, toinen ihmiskohtaloissa ja historiassa ja joku voi ajatella rationaalisemmin.
Olkaa suvaitsevaisia myös eri näkökulmista uskoa ja pelastussanomaa tutkailevia uskovia (ja uskosta kiinnostuneita) kohtaan. Tärkeintä on, että haluaa uskoa.
Tuo Erik Johansson puhui niin lempeästi ja kauniisti tuossa Uusi Tie -lehden jutussa, että minua alkoi hävettää tämä aikaisempi kärsimätön vastaus sinulle Uskovainen lesbo. Anteeksi! Taisin loukkaantua vähän tuosta, että kutsuit minun ajattelutapaani inhottavaksi, ja vastasin sitten niin kärkkäästi.
Ehkä tunteellisen reaktiooni liittyi myös se, että vaikka ymmärrän, että tuollainen "todennäköisyys-suhtautuminen" voi tuntua kovalta ja tunteettomalta (ja yleensä suhtaudun itsekin uskoon pehmeämmin ja erityisesti Jumalan rakkauteen ja armoon keskittyen), myös itsellä, kuten varmaan monella muullakin uskovalla, on ollut myös sellaisia aikoja, jolloin uskominen on ollut vaikeampaa. Niinä hetkinä itselleni myös tuo "järkiperuste" on ollut todella tärkeä uskossa pysymisen kannalta, kun olen voinut jotenkin ajatella, että kannattaa kuitenkin kamppailla mukana tässä uskomisessa eikä luovuttaa, vaikka tällä hetkellä oma usko tuntuu niin heikolta. Kunhan jaksaa taas vähän eteenpäin, niin kyllä taas tulevat ne helpommatkin ajat uskoa.
Ja haluaisin myös sanoa sinulle vielä: uskon, että olet kokenut ja koet varmasti suurta surua ja vaikeita tunteita sen johdosta, kuinka kristinuskossa homous/lesbous - ja erityisesti juuri sen toteuttaminen - on nähty ja kuinka myös Suomessa edelleen useat uskovat siihen suhtautuvat. Olisi varmasti ihan hirveän raskasta, jos esimerkiksi ihastuisi syvästi toiseen ihmiseen ja molemmat olisivat vielä vapaitakin, eli mitään "moraalista" estettäkään ei suhteelle olisi, ja joutuisi uskon tähden sen hylkäämään.
En oman uskon näkemykseni mukaan pysty kannustamaan sinua toteuttamaan seksuaalisuuttasi, mutta tietenkin teet oman valintasi, kuten täällä toinenkin selibaatissa elävä totesi - me olemme tehneet tällaiset valinnat uskon näkökulmasta, mutta jos haluat tehdä toisin, me emme voi sinua tuomita, kertoa vain oman kantamme.
Jos voisin mitenkään tukea sinua - ja jos sitä kaipaisit - tekisin sen mielelläni! Uskomisen halusi koskettaa paljon, ja sinusta välittyy se, että kirkko on sinulle hyvin tärkeä. Ehkä törmäämmekin joskus (eihän sitä koskaan tiedä!), ja livenä olisi mukava keskustella lisää - täällä anonyymina kirjoittaessa asiat usein kärjistyvät herkemmin kuin elävässä elämässä jutellessa.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja elämääsi Jumalan siunausta!
Ei viiittu miten imelä, tekopyhä ja oksettava kirjoitus. Haista nyt jo pitkä viiittu...hahahaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni pappi vihkii uuteen liittoon edellisistä eronneita? Tätä ei kiellä mikään Paavali vaan Jeesus.
Ei kiinnosta Päiviä eikä muitakaan kiihkoilijoita. Kiinnostaa vain homot, homot, homot, suu vaahdossa.
Itsekin ihmettelen miksi tämä synti ei uskovaisia kiinnosta lainkaan? Olisiko malka omassa silmässä?
Mukavampi kiusata muita kuin katsoa peiliin? Tällainenhan on juuri Jeesuksen opetusten mukaista toimintaa - vai onko?
Eli logiikkasi on, että jos kirkko on joskus tehnyt sen arvoja maallistavan päätöksen, sen jälkeen kaikki muu on sitten ihan samaa ja kaikki arvot voi tästä lähtien muuttaa miten lystää? Mitä jos tämänkin homoavioliittokeskustelun sijaan voisi käydä keskustelua siitä asiasta, että pitäisikö tuo aiempi päätös eronneiden vihkimisestä korjata? Mutta tällä hetkellä on pakko keskittyä tähän homoavioliittoasiaan, sillä jos ne kirkko sallii, sen opin puhtaudesta ei ole enää mitään jäljellä.
Aha, ok, eli rusinat voi valita pullasta. Kiitos vastauksestasi! :)
No, minä en valitse rusinoita pullasta. Eikä moni muukaan uskovainen. En toteuttaisi seksuaalisuuttani, jos olisin homoseksuaali enkä menisi uudestaan naimisiin, jos edellinen puolisoni olisi elossa. On tässä yli 30 vuotta tullut oltua selibaatissa (omasta päätöksestä), ja tiedättekö mitä? Olen yhä elossa ja mielestäni asiat voisivat olla paljon huonommin, jos olisin tämän sijaan huonossa parisuhteessa. Minulla on ystäviä ja läheisiä, kaunis koti ja kiinnostava työ, antoisia harrastuksia. Elämäni on aivan hyvää.
Ja kyllä, jos minulta kysytte, myös eronneiden vihkimisen uudestaan voisi kirkko lopettaa. Mutta en minä halua, että kirkko tästä enää maallistuu lisääkään. Siksi yritän omalta osaltani tällä hetkellä vaikuttaa siihen, että tuollaista täysin epäkristillistä asiaa kuin homojen kirkossa siunaamista ei kirkko tulisi sallimaan. Ja tiedättekö myös: yritän vaikuttaa siihen siitä huolimatta, että kirkko on jo tehnyt maallistavia päätöksiä ja olen sen sisällä jo nyt joutunut tarkistamaan arvojani.
Ps. Uskovaisia pidetään usein hölmöinä, mutta minusta on paljon hölmömpää olla lottoamatta, kun päävoiton - joka on niin suuri kuin iänkaikkinen elämä - todennäköisyys on 50%. Kertokaa te puolestanne vaihteeksi minulle se, että mitä järkeä minun olisi olla uskomatta?
Millä logiikalla päävoiton todennäköisyys on 50 %?
😂
Et voi myöskään perustella, että kuolemanjälkeistä elämää ei ole. Siksi voi ajatella, että todennäköisyys sille, että sellainen on tai ei ole, on 50%. Samalla logiikalla, jolla tähtitieteilijä Esko Valtaoja totesi piispa Juha Pihkalalle: "jompikumpi meistä tulee yllättymään kuoltuaan". Omalle kohdalleni mietin, että kummalla tavalla haluan yllättyä.
Ilmeisesti sun käsitys on se, että joko kuoleman jälkeen ei ole mitään tai sit on just sun keksityn jumalasi tarjoama pelastus. Kuinkas monta keksittyä jumalaa ja pelastusta maailmasta löytyy? Se pienentää sun ns. todennäköisyyslaskelmien pitävyyttä aika hemmetisti.
Saattaa kristitty yllättyä, jos kuoleman porteilta huit hemmettiin hänet ohjaakin joku zeus. Siinäpä kärvistelette oikeaoppisuudessanne 😂.
Itse varaan taskussani kolikkoja Kharonia varten. Ja toki pullaa Tuonelan joutsenelle. Jos ei veikkaa, ei voi voittaa!
Kannattaa tosiaan veikata mahdollisimman montaa hevosta. Mitä enemmän tietyn uskontokunnan edustajia, sitä suurempi lie päävoiton todennäköisyys? Toisaalta musta hevonenkin voi yllättää.
Vaikeaa. Miten tässä kaiken palvomisen lomassa ehtii enää päivätöitäänkään hoitaa.
Jos te ei-uskovaiset olette hämmentyneitä ja huvittineita noista arpajaishöpinöistä, en yhtään ihmettele. Minua tuollainen voittokertointen laskeskelu päälimmäisenä ihnhottaa. Kuinka huonosti ja ymmärtämättömästi voi uskovaisuuden ja pelastuksen esittää? Toki kyseessä on pelkkä kielikuva, mutta samalla se kuvaa hyvin monien "uskoa". Se saa uskon näyttämään ennenkaikkea pikkumaiselta ja opportunistiselta uhkapelailulta, jossa jotkut pärjäävät paremmin, jotkut huonommin.
Totuus on kuitenkin se, että jos on uskossa, on hyväksynyt Jumalan ja oikeudenmukaisuuden sydämeensä. Sillä kristinuskon Jumala on oikeudenmukaisuus sanan suurimmissa ja kauneimmassa merkityksissä. Vain jos tämän asian ymmärtää, pystyy toteuttamaan Jumalan tahtoa, mikä ei ole laiskaa myötäilyä, sallimista tai opportunismia, vaan tinkimätöntä pyrkimystä hyvyyteen ja lähimmäisenrakkauteen tekojen ja sanojen kautta, jatkuvaa pyrkimystä kohti totuutta ja valoa.
Se että niin moni uskova täällä ei tätä ole sisäistänyt on todella huolestuttavaa. He tuntuvat sekoittavan aidon uskon fanaattisuuteen ja joustamattomuuteen. He käpertyvät syvälle itseensä ja pelkäävät katsoa lähimmäistään, ettei vain kukaan haastaisi heidän vihaansa ja ennakkoluuloaan. He tuntuvat hakkaavan rumpujaan jollekin näkymättömälle narsistiselle heimopäällikölle, jota en itse tunnista. Nimittäin jos irrotat hyvyyden ja oikeudenmukaisuuden Jumalasta, jäljelle jää vain yliluonnollinen peto joka mielivaltaisesti terrorisoi ihmistä. Jäljelle jää vain lapsellinen pelko ja taikausko.
Avatkaa siis itselle aidolle Jumalan rakkaudelle ja hyvyydelle. Lopettakaa Jumalan ja Raamatun sanan sekoittaminen omiin alhaisiin impulsseihinne. Älkää edustako kristinuskoa väärin.
T. Uskovainen lesbo
Tuntuu että mitä tahansa tekeekin, tekee kaiken väärin tällä palstalla. Uskovaisilta pyydetään rationaalisuutta, ja kun yrittää selittää asioita sitä kautta, sekin on jotenkin väärin. Tuo "uhkapeliteoria" on muuten ihan teologiassa käsitelty teoria.
Ei ole vain yhtä tapaa uskoa, et voi sanoa kirjoittajan sydämen tilasta. Joku näkee Jumalan luonnossa, toinen ihmiskohtaloissa ja historiassa ja joku voi ajatella rationaalisemmin.
Olkaa suvaitsevaisia myös eri näkökulmista uskoa ja pelastussanomaa tutkailevia uskovia (ja uskosta kiinnostuneita) kohtaan. Tärkeintä on, että haluaa uskoa.
Tuo Erik Johansson puhui niin lempeästi ja kauniisti tuossa Uusi Tie -lehden jutussa, että minua alkoi hävettää tämä aikaisempi kärsimätön vastaus sinulle Uskovainen lesbo. Anteeksi! Taisin loukkaantua vähän tuosta, että kutsuit minun ajattelutapaani inhottavaksi, ja vastasin sitten niin kärkkäästi.
Ehkä tunteellisen reaktiooni liittyi myös se, että vaikka ymmärrän, että tuollainen "todennäköisyys-suhtautuminen" voi tuntua kovalta ja tunteettomalta (ja yleensä suhtaudun itsekin uskoon pehmeämmin ja erityisesti Jumalan rakkauteen ja armoon keskittyen), myös itsellä, kuten varmaan monella muullakin uskovalla, on ollut myös sellaisia aikoja, jolloin uskominen on ollut vaikeampaa. Niinä hetkinä itselleni myös tuo "järkiperuste" on ollut todella tärkeä uskossa pysymisen kannalta, kun olen voinut jotenkin ajatella, että kannattaa kuitenkin kamppailla mukana tässä uskomisessa eikä luovuttaa, vaikka tällä hetkellä oma usko tuntuu niin heikolta. Kunhan jaksaa taas vähän eteenpäin, niin kyllä taas tulevat ne helpommatkin ajat uskoa.
Ja haluaisin myös sanoa sinulle vielä: uskon, että olet kokenut ja koet varmasti suurta surua ja vaikeita tunteita sen johdosta, kuinka kristinuskossa homous/lesbous - ja erityisesti juuri sen toteuttaminen - on nähty ja kuinka myös Suomessa edelleen useat uskovat siihen suhtautuvat. Olisi varmasti ihan hirveän raskasta, jos esimerkiksi ihastuisi syvästi toiseen ihmiseen ja molemmat olisivat vielä vapaitakin, eli mitään "moraalista" estettäkään ei suhteelle olisi, ja joutuisi uskon tähden sen hylkäämään.
En oman uskon näkemykseni mukaan pysty kannustamaan sinua toteuttamaan seksuaalisuuttasi, mutta tietenkin teet oman valintasi, kuten täällä toinenkin selibaatissa elävä totesi - me olemme tehneet tällaiset valinnat uskon näkökulmasta, mutta jos haluat tehdä toisin, me emme voi sinua tuomita, kertoa vain oman kantamme.
Jos voisin mitenkään tukea sinua - ja jos sitä kaipaisit - tekisin sen mielelläni! Uskomisen halusi koskettaa paljon, ja sinusta välittyy se, että kirkko on sinulle hyvin tärkeä. Ehkä törmäämmekin joskus (eihän sitä koskaan tiedä!), ja livenä olisi mukava keskustella lisää - täällä anonyymina kirjoittaessa asiat usein kärjistyvät herkemmin kuin elävässä elämässä jutellessa.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja elämääsi Jumalan siunausta!
Ei viiittu miten imelä, tekopyhä ja oksettava kirjoitus. Haista nyt jo pitkä viiittu...hahahaa!
Tyypillistä uskisten touhua. Ensin uhkaillaan saatanalla, ikuisella kadotuksella, helvetillä ja suurimmilla kauheuksilla mitä mielikuvitus (!) tuottaa, sitten lopuksi toivotellaan kivaa kesää ja kaikkea hyvää ja siunausta sun elämään 😂. Ihan kuin muutkin pesunkestävät narsistit ja psykopaatit. Ensin nyrkkiä naamaan ja sit pusu päälle. Kaikki hyvin.
Järjestö liputti suvaitsevaisuutta mutta ei suvaitse muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
VierailijaSuomen ev lut kirkko on muuten tänäkin vuonna Helsinki Priden virallinen yhteistyökumppani 🏳🌈
</p>
<p>Nähdään Pride-hartaudessa 1.7.!
</p>
<p>https://www.helsinginseurakunnat.fi/tapahtumat/pridehartaustuomiokirkos… [/quote kirjoitti:Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon!
Näin on. Pride tarkoittaa nimenomaan ylpeyttä, ja Jumala on teidän touhujanne vastaan.
Lähde; Raamattu.Pride tarkoittaa vastareaktiota ahdasmielisten asenteelle, jonka mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien pitäisi hävetä itseään ja omaa olemassaoloaan.
Vierailija kirjoitti:
Järjestö liputti suvaitsevaisuutta mutta ei suvaitse muita.
"Suvaitsevaisuusparadoksi toteaa, että suvaitsemattomia ei voi rajattomasti suvaita, vaan suvaitsevaista yhteiskuntaa on puolustettava suvaitsemattomien hyökkäyksiltä.
Karl Popper määritteli paradoksin vuonna 1945 teoksessaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset (osa 1):
”Vähemmän hyvin tunnettu on suvaitsevaisuusparadoksi: rajoittamattoman toleranssin pitää johtaa toleranssin katoamiseen. Jos me laajennamme rajoittamatonta toleranssia myös niihin, jotka ovat suvaitsemattomia, jos me emme ole valmiina puolustamaan suvaitsevaista yhteiskuntaa suvaitsemattomien hyökkäystä kohtaan, niin silloin suvaitseva tulee tuhotuksi ja suvaitsevaisuus tämän mukana.”
Popperin johtopäätöksen mukaan olemme oikeutettuja kieltäytymään suvaitsemasta suvaitsemattomuutta: ”Meidän pitäisi siksi vaatia, suvaitsevaisuuden nimissä, oikeutta olla suvaitsematta suvaitsemattomuutta.”
Popperin mukaan ei kuitenkaan ole viisasta aina estää suvaitsemattomien filosofioiden esittämistä, kunhan niihin voidaan vastata järkiperäisillä argumenteilla ja julkinen mielipide pitää ne hallinnassa.
Toimittaja Jussi Pullisen mukaan tähän yhteiskuntafilosofiaan perustuu pohjimmiltaan esimerkiksi Suomen lain kielto kiihotuksesta kansanryhmää vastaan."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni pappi vihkii uuteen liittoon edellisistä eronneita? Tätä ei kiellä mikään Paavali vaan Jeesus.
Ei kiinnosta Päiviä eikä muitakaan kiihkoilijoita. Kiinnostaa vain homot, homot, homot, suu vaahdossa.
Itsekin ihmettelen miksi tämä synti ei uskovaisia kiinnosta lainkaan? Olisiko malka omassa silmässä?
Mukavampi kiusata muita kuin katsoa peiliin? Tällainenhan on juuri Jeesuksen opetusten mukaista toimintaa - vai onko?
Eli logiikkasi on, että jos kirkko on joskus tehnyt sen arvoja maallistavan päätöksen, sen jälkeen kaikki muu on sitten ihan samaa ja kaikki arvot voi tästä lähtien muuttaa miten lystää? Mitä jos tämänkin homoavioliittokeskustelun sijaan voisi käydä keskustelua siitä asiasta, että pitäisikö tuo aiempi päätös eronneiden vihkimisestä korjata? Mutta tällä hetkellä on pakko keskittyä tähän homoavioliittoasiaan, sillä jos ne kirkko sallii, sen opin puhtaudesta ei ole enää mitään jäljellä.
Aha, ok, eli rusinat voi valita pullasta. Kiitos vastauksestasi! :)
No, minä en valitse rusinoita pullasta. Eikä moni muukaan uskovainen. En toteuttaisi seksuaalisuuttani, jos olisin homoseksuaali enkä menisi uudestaan naimisiin, jos edellinen puolisoni olisi elossa. On tässä yli 30 vuotta tullut oltua selibaatissa (omasta päätöksestä), ja tiedättekö mitä? Olen yhä elossa ja mielestäni asiat voisivat olla paljon huonommin, jos olisin tämän sijaan huonossa parisuhteessa. Minulla on ystäviä ja läheisiä, kaunis koti ja kiinnostava työ, antoisia harrastuksia. Elämäni on aivan hyvää.
Ja kyllä, jos minulta kysytte, myös eronneiden vihkimisen uudestaan voisi kirkko lopettaa. Mutta en minä halua, että kirkko tästä enää maallistuu lisääkään. Siksi yritän omalta osaltani tällä hetkellä vaikuttaa siihen, että tuollaista täysin epäkristillistä asiaa kuin homojen kirkossa siunaamista ei kirkko tulisi sallimaan. Ja tiedättekö myös: yritän vaikuttaa siihen siitä huolimatta, että kirkko on jo tehnyt maallistavia päätöksiä ja olen sen sisällä jo nyt joutunut tarkistamaan arvojani.
Ps. Uskovaisia pidetään usein hölmöinä, mutta minusta on paljon hölmömpää olla lottoamatta, kun päävoiton - joka on niin suuri kuin iänkaikkinen elämä - todennäköisyys on 50%. Kertokaa te puolestanne vaihteeksi minulle se, että mitä järkeä minun olisi olla uskomatta?
Millä logiikalla päävoiton todennäköisyys on 50 %?
😂
Et voi myöskään perustella, että kuolemanjälkeistä elämää ei ole. Siksi voi ajatella, että todennäköisyys sille, että sellainen on tai ei ole, on 50%. Samalla logiikalla, jolla tähtitieteilijä Esko Valtaoja totesi piispa Juha Pihkalalle: "jompikumpi meistä tulee yllättymään kuoltuaan". Omalle kohdalleni mietin, että kummalla tavalla haluan yllättyä.
Ilmeisesti sun käsitys on se, että joko kuoleman jälkeen ei ole mitään tai sit on just sun keksityn jumalasi tarjoama pelastus. Kuinkas monta keksittyä jumalaa ja pelastusta maailmasta löytyy? Se pienentää sun ns. todennäköisyyslaskelmien pitävyyttä aika hemmetisti.
Saattaa kristitty yllättyä, jos kuoleman porteilta huit hemmettiin hänet ohjaakin joku zeus. Siinäpä kärvistelette oikeaoppisuudessanne 😂.
Itse varaan taskussani kolikkoja Kharonia varten. Ja toki pullaa Tuonelan joutsenelle. Jos ei veikkaa, ei voi voittaa!
Kannattaa tosiaan veikata mahdollisimman montaa hevosta. Mitä enemmän tietyn uskontokunnan edustajia, sitä suurempi lie päävoiton todennäköisyys? Toisaalta musta hevonenkin voi yllättää.
Vaikeaa. Miten tässä kaiken palvomisen lomassa ehtii enää päivätöitäänkään hoitaa.
Jos te ei-uskovaiset olette hämmentyneitä ja huvittineita noista arpajaishöpinöistä, en yhtään ihmettele. Minua tuollainen voittokertointen laskeskelu päälimmäisenä ihnhottaa. Kuinka huonosti ja ymmärtämättömästi voi uskovaisuuden ja pelastuksen esittää? Toki kyseessä on pelkkä kielikuva, mutta samalla se kuvaa hyvin monien "uskoa". Se saa uskon näyttämään ennenkaikkea pikkumaiselta ja opportunistiselta uhkapelailulta, jossa jotkut pärjäävät paremmin, jotkut huonommin.
Totuus on kuitenkin se, että jos on uskossa, on hyväksynyt Jumalan ja oikeudenmukaisuuden sydämeensä. Sillä kristinuskon Jumala on oikeudenmukaisuus sanan suurimmissa ja kauneimmassa merkityksissä. Vain jos tämän asian ymmärtää, pystyy toteuttamaan Jumalan tahtoa, mikä ei ole laiskaa myötäilyä, sallimista tai opportunismia, vaan tinkimätöntä pyrkimystä hyvyyteen ja lähimmäisenrakkauteen tekojen ja sanojen kautta, jatkuvaa pyrkimystä kohti totuutta ja valoa.
Se että niin moni uskova täällä ei tätä ole sisäistänyt on todella huolestuttavaa. He tuntuvat sekoittavan aidon uskon fanaattisuuteen ja joustamattomuuteen. He käpertyvät syvälle itseensä ja pelkäävät katsoa lähimmäistään, ettei vain kukaan haastaisi heidän vihaansa ja ennakkoluuloaan. He tuntuvat hakkaavan rumpujaan jollekin näkymättömälle narsistiselle heimopäällikölle, jota en itse tunnista. Nimittäin jos irrotat hyvyyden ja oikeudenmukaisuuden Jumalasta, jäljelle jää vain yliluonnollinen peto joka mielivaltaisesti terrorisoi ihmistä. Jäljelle jää vain lapsellinen pelko ja taikausko.
Avatkaa siis itselle aidolle Jumalan rakkaudelle ja hyvyydelle. Lopettakaa Jumalan ja Raamatun sanan sekoittaminen omiin alhaisiin impulsseihinne. Älkää edustako kristinuskoa väärin.
T. Uskovainen lesbo
Tuntuu että mitä tahansa tekeekin, tekee kaiken väärin tällä palstalla. Uskovaisilta pyydetään rationaalisuutta, ja kun yrittää selittää asioita sitä kautta, sekin on jotenkin väärin. Tuo "uhkapeliteoria" on muuten ihan teologiassa käsitelty teoria.
Ei ole vain yhtä tapaa uskoa, et voi sanoa kirjoittajan sydämen tilasta. Joku näkee Jumalan luonnossa, toinen ihmiskohtaloissa ja historiassa ja joku voi ajatella rationaalisemmin.
Olkaa suvaitsevaisia myös eri näkökulmista uskoa ja pelastussanomaa tutkailevia uskovia (ja uskosta kiinnostuneita) kohtaan. Tärkeintä on, että haluaa uskoa.
Tuo Erik Johansson puhui niin lempeästi ja kauniisti tuossa Uusi Tie -lehden jutussa, että minua alkoi hävettää tämä aikaisempi kärsimätön vastaus sinulle Uskovainen lesbo. Anteeksi! Taisin loukkaantua vähän tuosta, että kutsuit minun ajattelutapaani inhottavaksi, ja vastasin sitten niin kärkkäästi.
Ehkä tunteellisen reaktiooni liittyi myös se, että vaikka ymmärrän, että tuollainen "todennäköisyys-suhtautuminen" voi tuntua kovalta ja tunteettomalta (ja yleensä suhtaudun itsekin uskoon pehmeämmin ja erityisesti Jumalan rakkauteen ja armoon keskittyen), myös itsellä, kuten varmaan monella muullakin uskovalla, on ollut myös sellaisia aikoja, jolloin uskominen on ollut vaikeampaa. Niinä hetkinä itselleni myös tuo "järkiperuste" on ollut todella tärkeä uskossa pysymisen kannalta, kun olen voinut jotenkin ajatella, että kannattaa kuitenkin kamppailla mukana tässä uskomisessa eikä luovuttaa, vaikka tällä hetkellä oma usko tuntuu niin heikolta. Kunhan jaksaa taas vähän eteenpäin, niin kyllä taas tulevat ne helpommatkin ajat uskoa.
Ja haluaisin myös sanoa sinulle vielä: uskon, että olet kokenut ja koet varmasti suurta surua ja vaikeita tunteita sen johdosta, kuinka kristinuskossa homous/lesbous - ja erityisesti juuri sen toteuttaminen - on nähty ja kuinka myös Suomessa edelleen useat uskovat siihen suhtautuvat. Olisi varmasti ihan hirveän raskasta, jos esimerkiksi ihastuisi syvästi toiseen ihmiseen ja molemmat olisivat vielä vapaitakin, eli mitään "moraalista" estettäkään ei suhteelle olisi, ja joutuisi uskon tähden sen hylkäämään.
En oman uskon näkemykseni mukaan pysty kannustamaan sinua toteuttamaan seksuaalisuuttasi, mutta tietenkin teet oman valintasi, kuten täällä toinenkin selibaatissa elävä totesi - me olemme tehneet tällaiset valinnat uskon näkökulmasta, mutta jos haluat tehdä toisin, me emme voi sinua tuomita, kertoa vain oman kantamme.
Jos voisin mitenkään tukea sinua - ja jos sitä kaipaisit - tekisin sen mielelläni! Uskomisen halusi koskettaa paljon, ja sinusta välittyy se, että kirkko on sinulle hyvin tärkeä. Ehkä törmäämmekin joskus (eihän sitä koskaan tiedä!), ja livenä olisi mukava keskustella lisää - täällä anonyymina kirjoittaessa asiat usein kärjistyvät herkemmin kuin elävässä elämässä jutellessa.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja elämääsi Jumalan siunausta!
Ei viiittu miten imelä, tekopyhä ja oksettava kirjoitus. Haista nyt jo pitkä viiittu...hahahaa!
Tyypillistä uskisten touhua. Ensin uhkaillaan saatanalla, ikuisella kadotuksella, helvetillä ja suurimmilla kauheuksilla mitä mielikuvitus (!) tuottaa, sitten lopuksi toivotellaan kivaa kesää ja kaikkea hyvää ja siunausta sun elämään 😂. Ihan kuin muutkin pesunkestävät narsistit ja psykopaatit. Ensin nyrkkiä naamaan ja sit pusu päälle. Kaikki hyvin.
Noo te sateenkaarihinttapulit selitätte että tasa-arvo kuuluu kaikille. Kun totuus on että edes sananvapaus ei kuulu kuin teille hinttapuleille. Ihan mitä tahansa hetero uskovainen sanoo niin se on rasistista. Itse haluatte uskovaisten pyhään paikkaan tuoda homojuhlat ja jos sitä kritisoi niin jo on rasisti sika. Sateenkaarihomppelit selittävät rakkaudella kaikki ja silti lapset ja jopa eläimet joutuvat olemaan varuillaan kyseisten rakkaudenammattilais sekopäiden kanssa.
Sananvapaus ei tarkoita, että saa esittää asiansa ilman vastalauseita. Sananvapaus tarkoittaa, että valtio ei määrää rikosoikeudellista rangaistusta vääränlaisen mielipiteen esittämisestä. Eikä sananvapaus tässäkään merkityksessä ole, ei ole koskaan ollut eikä koskaan tule olemaan rajoittamaton missään yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni pappi vihkii uuteen liittoon edellisistä eronneita? Tätä ei kiellä mikään Paavali vaan Jeesus.
Ei kiinnosta Päiviä eikä muitakaan kiihkoilijoita. Kiinnostaa vain homot, homot, homot, suu vaahdossa.
Itsekin ihmettelen miksi tämä synti ei uskovaisia kiinnosta lainkaan? Olisiko malka omassa silmässä?
Mukavampi kiusata muita kuin katsoa peiliin? Tällainenhan on juuri Jeesuksen opetusten mukaista toimintaa - vai onko?
Eli logiikkasi on, että jos kirkko on joskus tehnyt sen arvoja maallistavan päätöksen, sen jälkeen kaikki muu on sitten ihan samaa ja kaikki arvot voi tästä lähtien muuttaa miten lystää? Mitä jos tämänkin homoavioliittokeskustelun sijaan voisi käydä keskustelua siitä asiasta, että pitäisikö tuo aiempi päätös eronneiden vihkimisestä korjata? Mutta tällä hetkellä on pakko keskittyä tähän homoavioliittoasiaan, sillä jos ne kirkko sallii, sen opin puhtaudesta ei ole enää mitään jäljellä.
Aha, ok, eli rusinat voi valita pullasta. Kiitos vastauksestasi! :)
No, minä en valitse rusinoita pullasta. Eikä moni muukaan uskovainen. En toteuttaisi seksuaalisuuttani, jos olisin homoseksuaali enkä menisi uudestaan naimisiin, jos edellinen puolisoni olisi elossa. On tässä yli 30 vuotta tullut oltua selibaatissa (omasta päätöksestä), ja tiedättekö mitä? Olen yhä elossa ja mielestäni asiat voisivat olla paljon huonommin, jos olisin tämän sijaan huonossa parisuhteessa. Minulla on ystäviä ja läheisiä, kaunis koti ja kiinnostava työ, antoisia harrastuksia. Elämäni on aivan hyvää.
Ja kyllä, jos minulta kysytte, myös eronneiden vihkimisen uudestaan voisi kirkko lopettaa. Mutta en minä halua, että kirkko tästä enää maallistuu lisääkään. Siksi yritän omalta osaltani tällä hetkellä vaikuttaa siihen, että tuollaista täysin epäkristillistä asiaa kuin homojen kirkossa siunaamista ei kirkko tulisi sallimaan. Ja tiedättekö myös: yritän vaikuttaa siihen siitä huolimatta, että kirkko on jo tehnyt maallistavia päätöksiä ja olen sen sisällä jo nyt joutunut tarkistamaan arvojani.
Ps. Uskovaisia pidetään usein hölmöinä, mutta minusta on paljon hölmömpää olla lottoamatta, kun päävoiton - joka on niin suuri kuin iänkaikkinen elämä - todennäköisyys on 50%. Kertokaa te puolestanne vaihteeksi minulle se, että mitä järkeä minun olisi olla uskomatta?
Millä logiikalla päävoiton todennäköisyys on 50 %?
😂
Et voi myöskään perustella, että kuolemanjälkeistä elämää ei ole. Siksi voi ajatella, että todennäköisyys sille, että sellainen on tai ei ole, on 50%. Samalla logiikalla, jolla tähtitieteilijä Esko Valtaoja totesi piispa Juha Pihkalalle: "jompikumpi meistä tulee yllättymään kuoltuaan". Omalle kohdalleni mietin, että kummalla tavalla haluan yllättyä.
Ilmeisesti sun käsitys on se, että joko kuoleman jälkeen ei ole mitään tai sit on just sun keksityn jumalasi tarjoama pelastus. Kuinkas monta keksittyä jumalaa ja pelastusta maailmasta löytyy? Se pienentää sun ns. todennäköisyyslaskelmien pitävyyttä aika hemmetisti.
Saattaa kristitty yllättyä, jos kuoleman porteilta huit hemmettiin hänet ohjaakin joku zeus. Siinäpä kärvistelette oikeaoppisuudessanne 😂.
Itse varaan taskussani kolikkoja Kharonia varten. Ja toki pullaa Tuonelan joutsenelle. Jos ei veikkaa, ei voi voittaa!
Kannattaa tosiaan veikata mahdollisimman montaa hevosta. Mitä enemmän tietyn uskontokunnan edustajia, sitä suurempi lie päävoiton todennäköisyys? Toisaalta musta hevonenkin voi yllättää.
Vaikeaa. Miten tässä kaiken palvomisen lomassa ehtii enää päivätöitäänkään hoitaa.
Jos te ei-uskovaiset olette hämmentyneitä ja huvittineita noista arpajaishöpinöistä, en yhtään ihmettele. Minua tuollainen voittokertointen laskeskelu päälimmäisenä ihnhottaa. Kuinka huonosti ja ymmärtämättömästi voi uskovaisuuden ja pelastuksen esittää? Toki kyseessä on pelkkä kielikuva, mutta samalla se kuvaa hyvin monien "uskoa". Se saa uskon näyttämään ennenkaikkea pikkumaiselta ja opportunistiselta uhkapelailulta, jossa jotkut pärjäävät paremmin, jotkut huonommin.
Totuus on kuitenkin se, että jos on uskossa, on hyväksynyt Jumalan ja oikeudenmukaisuuden sydämeensä. Sillä kristinuskon Jumala on oikeudenmukaisuus sanan suurimmissa ja kauneimmassa merkityksissä. Vain jos tämän asian ymmärtää, pystyy toteuttamaan Jumalan tahtoa, mikä ei ole laiskaa myötäilyä, sallimista tai opportunismia, vaan tinkimätöntä pyrkimystä hyvyyteen ja lähimmäisenrakkauteen tekojen ja sanojen kautta, jatkuvaa pyrkimystä kohti totuutta ja valoa.
Se että niin moni uskova täällä ei tätä ole sisäistänyt on todella huolestuttavaa. He tuntuvat sekoittavan aidon uskon fanaattisuuteen ja joustamattomuuteen. He käpertyvät syvälle itseensä ja pelkäävät katsoa lähimmäistään, ettei vain kukaan haastaisi heidän vihaansa ja ennakkoluuloaan. He tuntuvat hakkaavan rumpujaan jollekin näkymättömälle narsistiselle heimopäällikölle, jota en itse tunnista. Nimittäin jos irrotat hyvyyden ja oikeudenmukaisuuden Jumalasta, jäljelle jää vain yliluonnollinen peto joka mielivaltaisesti terrorisoi ihmistä. Jäljelle jää vain lapsellinen pelko ja taikausko.
Avatkaa siis itselle aidolle Jumalan rakkaudelle ja hyvyydelle. Lopettakaa Jumalan ja Raamatun sanan sekoittaminen omiin alhaisiin impulsseihinne. Älkää edustako kristinuskoa väärin.
T. Uskovainen lesbo
Tuntuu että mitä tahansa tekeekin, tekee kaiken väärin tällä palstalla. Uskovaisilta pyydetään rationaalisuutta, ja kun yrittää selittää asioita sitä kautta, sekin on jotenkin väärin. Tuo "uhkapeliteoria" on muuten ihan teologiassa käsitelty teoria.
Ei ole vain yhtä tapaa uskoa, et voi sanoa kirjoittajan sydämen tilasta. Joku näkee Jumalan luonnossa, toinen ihmiskohtaloissa ja historiassa ja joku voi ajatella rationaalisemmin.
Olkaa suvaitsevaisia myös eri näkökulmista uskoa ja pelastussanomaa tutkailevia uskovia (ja uskosta kiinnostuneita) kohtaan. Tärkeintä on, että haluaa uskoa.
Tuo Erik Johansson puhui niin lempeästi ja kauniisti tuossa Uusi Tie -lehden jutussa, että minua alkoi hävettää tämä aikaisempi kärsimätön vastaus sinulle Uskovainen lesbo. Anteeksi! Taisin loukkaantua vähän tuosta, että kutsuit minun ajattelutapaani inhottavaksi, ja vastasin sitten niin kärkkäästi.
Ehkä tunteellisen reaktiooni liittyi myös se, että vaikka ymmärrän, että tuollainen "todennäköisyys-suhtautuminen" voi tuntua kovalta ja tunteettomalta (ja yleensä suhtaudun itsekin uskoon pehmeämmin ja erityisesti Jumalan rakkauteen ja armoon keskittyen), myös itsellä, kuten varmaan monella muullakin uskovalla, on ollut myös sellaisia aikoja, jolloin uskominen on ollut vaikeampaa. Niinä hetkinä itselleni myös tuo "järkiperuste" on ollut todella tärkeä uskossa pysymisen kannalta, kun olen voinut jotenkin ajatella, että kannattaa kuitenkin kamppailla mukana tässä uskomisessa eikä luovuttaa, vaikka tällä hetkellä oma usko tuntuu niin heikolta. Kunhan jaksaa taas vähän eteenpäin, niin kyllä taas tulevat ne helpommatkin ajat uskoa.
Ja haluaisin myös sanoa sinulle vielä: uskon, että olet kokenut ja koet varmasti suurta surua ja vaikeita tunteita sen johdosta, kuinka kristinuskossa homous/lesbous - ja erityisesti juuri sen toteuttaminen - on nähty ja kuinka myös Suomessa edelleen useat uskovat siihen suhtautuvat. Olisi varmasti ihan hirveän raskasta, jos esimerkiksi ihastuisi syvästi toiseen ihmiseen ja molemmat olisivat vielä vapaitakin, eli mitään "moraalista" estettäkään ei suhteelle olisi, ja joutuisi uskon tähden sen hylkäämään.
En oman uskon näkemykseni mukaan pysty kannustamaan sinua toteuttamaan seksuaalisuuttasi, mutta tietenkin teet oman valintasi, kuten täällä toinenkin selibaatissa elävä totesi - me olemme tehneet tällaiset valinnat uskon näkökulmasta, mutta jos haluat tehdä toisin, me emme voi sinua tuomita, kertoa vain oman kantamme.
Jos voisin mitenkään tukea sinua - ja jos sitä kaipaisit - tekisin sen mielelläni! Uskomisen halusi koskettaa paljon, ja sinusta välittyy se, että kirkko on sinulle hyvin tärkeä. Ehkä törmäämmekin joskus (eihän sitä koskaan tiedä!), ja livenä olisi mukava keskustella lisää - täällä anonyymina kirjoittaessa asiat usein kärjistyvät herkemmin kuin elävässä elämässä jutellessa.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja elämääsi Jumalan siunausta!
Ei viiittu miten imelä, tekopyhä ja oksettava kirjoitus. Haista nyt jo pitkä viiittu...hahahaa!
Tyypillistä uskisten touhua. Ensin uhkaillaan saatanalla, ikuisella kadotuksella, helvetillä ja suurimmilla kauheuksilla mitä mielikuvitus (!) tuottaa, sitten lopuksi toivotellaan kivaa kesää ja kaikkea hyvää ja siunausta sun elämään 😂. Ihan kuin muutkin pesunkestävät narsistit ja psykopaatit. Ensin nyrkkiä naamaan ja sit pusu päälle. Kaikki hyvin.
Noo te sateenkaarihinttapulit selitätte että tasa-arvo kuuluu kaikille. Kun totuus on että edes sananvapaus ei kuulu kuin teille hinttapuleille. Ihan mitä tahansa hetero uskovainen sanoo niin se on rasistista. Itse haluatte uskovaisten pyhään paikkaan tuoda homojuhlat ja jos sitä kritisoi niin jo on rasisti sika. Sateenkaarihomppelit selittävät rakkaudella kaikki ja silti lapset ja jopa eläimet joutuvat olemaan varuillaan kyseisten rakkaudenammattilais sekopäiden kanssa.
Uskovaista syytetään tekopyhyydestä ja vihanlevittämisestä. Hän vastaa syyttämällä homoseksuaaleja pedofiliasta ja eläimiinsekaantumisesta.
Jep jep. Sounds about right.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni pappi vihkii uuteen liittoon edellisistä eronneita? Tätä ei kiellä mikään Paavali vaan Jeesus.
Ei kiinnosta Päiviä eikä muitakaan kiihkoilijoita. Kiinnostaa vain homot, homot, homot, suu vaahdossa.
Itsekin ihmettelen miksi tämä synti ei uskovaisia kiinnosta lainkaan? Olisiko malka omassa silmässä?
Mukavampi kiusata muita kuin katsoa peiliin? Tällainenhan on juuri Jeesuksen opetusten mukaista toimintaa - vai onko?
Eli logiikkasi on, että jos kirkko on joskus tehnyt sen arvoja maallistavan päätöksen, sen jälkeen kaikki muu on sitten ihan samaa ja kaikki arvot voi tästä lähtien muuttaa miten lystää? Mitä jos tämänkin homoavioliittokeskustelun sijaan voisi käydä keskustelua siitä asiasta, että pitäisikö tuo aiempi päätös eronneiden vihkimisestä korjata? Mutta tällä hetkellä on pakko keskittyä tähän homoavioliittoasiaan, sillä jos ne kirkko sallii, sen opin puhtaudesta ei ole enää mitään jäljellä.
Aha, ok, eli rusinat voi valita pullasta. Kiitos vastauksestasi! :)
No, minä en valitse rusinoita pullasta. Eikä moni muukaan uskovainen. En toteuttaisi seksuaalisuuttani, jos olisin homoseksuaali enkä menisi uudestaan naimisiin, jos edellinen puolisoni olisi elossa. On tässä yli 30 vuotta tullut oltua selibaatissa (omasta päätöksestä), ja tiedättekö mitä? Olen yhä elossa ja mielestäni asiat voisivat olla paljon huonommin, jos olisin tämän sijaan huonossa parisuhteessa. Minulla on ystäviä ja läheisiä, kaunis koti ja kiinnostava työ, antoisia harrastuksia. Elämäni on aivan hyvää.
Ja kyllä, jos minulta kysytte, myös eronneiden vihkimisen uudestaan voisi kirkko lopettaa. Mutta en minä halua, että kirkko tästä enää maallistuu lisääkään. Siksi yritän omalta osaltani tällä hetkellä vaikuttaa siihen, että tuollaista täysin epäkristillistä asiaa kuin homojen kirkossa siunaamista ei kirkko tulisi sallimaan. Ja tiedättekö myös: yritän vaikuttaa siihen siitä huolimatta, että kirkko on jo tehnyt maallistavia päätöksiä ja olen sen sisällä jo nyt joutunut tarkistamaan arvojani.
Ps. Uskovaisia pidetään usein hölmöinä, mutta minusta on paljon hölmömpää olla lottoamatta, kun päävoiton - joka on niin suuri kuin iänkaikkinen elämä - todennäköisyys on 50%. Kertokaa te puolestanne vaihteeksi minulle se, että mitä järkeä minun olisi olla uskomatta?
Millä logiikalla päävoiton todennäköisyys on 50 %?
😂
Et voi myöskään perustella, että kuolemanjälkeistä elämää ei ole. Siksi voi ajatella, että todennäköisyys sille, että sellainen on tai ei ole, on 50%. Samalla logiikalla, jolla tähtitieteilijä Esko Valtaoja totesi piispa Juha Pihkalalle: "jompikumpi meistä tulee yllättymään kuoltuaan". Omalle kohdalleni mietin, että kummalla tavalla haluan yllättyä.
Ilmeisesti sun käsitys on se, että joko kuoleman jälkeen ei ole mitään tai sit on just sun keksityn jumalasi tarjoama pelastus. Kuinkas monta keksittyä jumalaa ja pelastusta maailmasta löytyy? Se pienentää sun ns. todennäköisyyslaskelmien pitävyyttä aika hemmetisti.
Saattaa kristitty yllättyä, jos kuoleman porteilta huit hemmettiin hänet ohjaakin joku zeus. Siinäpä kärvistelette oikeaoppisuudessanne 😂.
Itse varaan taskussani kolikkoja Kharonia varten. Ja toki pullaa Tuonelan joutsenelle. Jos ei veikkaa, ei voi voittaa!
Kannattaa tosiaan veikata mahdollisimman montaa hevosta. Mitä enemmän tietyn uskontokunnan edustajia, sitä suurempi lie päävoiton todennäköisyys? Toisaalta musta hevonenkin voi yllättää.
Vaikeaa. Miten tässä kaiken palvomisen lomassa ehtii enää päivätöitäänkään hoitaa.
Jos te ei-uskovaiset olette hämmentyneitä ja huvittineita noista arpajaishöpinöistä, en yhtään ihmettele. Minua tuollainen voittokertointen laskeskelu päälimmäisenä ihnhottaa. Kuinka huonosti ja ymmärtämättömästi voi uskovaisuuden ja pelastuksen esittää? Toki kyseessä on pelkkä kielikuva, mutta samalla se kuvaa hyvin monien "uskoa". Se saa uskon näyttämään ennenkaikkea pikkumaiselta ja opportunistiselta uhkapelailulta, jossa jotkut pärjäävät paremmin, jotkut huonommin.
Totuus on kuitenkin se, että jos on uskossa, on hyväksynyt Jumalan ja oikeudenmukaisuuden sydämeensä. Sillä kristinuskon Jumala on oikeudenmukaisuus sanan suurimmissa ja kauneimmassa merkityksissä. Vain jos tämän asian ymmärtää, pystyy toteuttamaan Jumalan tahtoa, mikä ei ole laiskaa myötäilyä, sallimista tai opportunismia, vaan tinkimätöntä pyrkimystä hyvyyteen ja lähimmäisenrakkauteen tekojen ja sanojen kautta, jatkuvaa pyrkimystä kohti totuutta ja valoa.
Se että niin moni uskova täällä ei tätä ole sisäistänyt on todella huolestuttavaa. He tuntuvat sekoittavan aidon uskon fanaattisuuteen ja joustamattomuuteen. He käpertyvät syvälle itseensä ja pelkäävät katsoa lähimmäistään, ettei vain kukaan haastaisi heidän vihaansa ja ennakkoluuloaan. He tuntuvat hakkaavan rumpujaan jollekin näkymättömälle narsistiselle heimopäällikölle, jota en itse tunnista. Nimittäin jos irrotat hyvyyden ja oikeudenmukaisuuden Jumalasta, jäljelle jää vain yliluonnollinen peto joka mielivaltaisesti terrorisoi ihmistä. Jäljelle jää vain lapsellinen pelko ja taikausko.
Avatkaa siis itselle aidolle Jumalan rakkaudelle ja hyvyydelle. Lopettakaa Jumalan ja Raamatun sanan sekoittaminen omiin alhaisiin impulsseihinne. Älkää edustako kristinuskoa väärin.
T. Uskovainen lesbo
Tuntuu että mitä tahansa tekeekin, tekee kaiken väärin tällä palstalla. Uskovaisilta pyydetään rationaalisuutta, ja kun yrittää selittää asioita sitä kautta, sekin on jotenkin väärin. Tuo "uhkapeliteoria" on muuten ihan teologiassa käsitelty teoria.
Ei ole vain yhtä tapaa uskoa, et voi sanoa kirjoittajan sydämen tilasta. Joku näkee Jumalan luonnossa, toinen ihmiskohtaloissa ja historiassa ja joku voi ajatella rationaalisemmin.
Olkaa suvaitsevaisia myös eri näkökulmista uskoa ja pelastussanomaa tutkailevia uskovia (ja uskosta kiinnostuneita) kohtaan. Tärkeintä on, että haluaa uskoa.
Tuo Erik Johansson puhui niin lempeästi ja kauniisti tuossa Uusi Tie -lehden jutussa, että minua alkoi hävettää tämä aikaisempi kärsimätön vastaus sinulle Uskovainen lesbo. Anteeksi! Taisin loukkaantua vähän tuosta, että kutsuit minun ajattelutapaani inhottavaksi, ja vastasin sitten niin kärkkäästi.
Ehkä tunteellisen reaktiooni liittyi myös se, että vaikka ymmärrän, että tuollainen "todennäköisyys-suhtautuminen" voi tuntua kovalta ja tunteettomalta (ja yleensä suhtaudun itsekin uskoon pehmeämmin ja erityisesti Jumalan rakkauteen ja armoon keskittyen), myös itsellä, kuten varmaan monella muullakin uskovalla, on ollut myös sellaisia aikoja, jolloin uskominen on ollut vaikeampaa. Niinä hetkinä itselleni myös tuo "järkiperuste" on ollut todella tärkeä uskossa pysymisen kannalta, kun olen voinut jotenkin ajatella, että kannattaa kuitenkin kamppailla mukana tässä uskomisessa eikä luovuttaa, vaikka tällä hetkellä oma usko tuntuu niin heikolta. Kunhan jaksaa taas vähän eteenpäin, niin kyllä taas tulevat ne helpommatkin ajat uskoa.
Ja haluaisin myös sanoa sinulle vielä: uskon, että olet kokenut ja koet varmasti suurta surua ja vaikeita tunteita sen johdosta, kuinka kristinuskossa homous/lesbous - ja erityisesti juuri sen toteuttaminen - on nähty ja kuinka myös Suomessa edelleen useat uskovat siihen suhtautuvat. Olisi varmasti ihan hirveän raskasta, jos esimerkiksi ihastuisi syvästi toiseen ihmiseen ja molemmat olisivat vielä vapaitakin, eli mitään "moraalista" estettäkään ei suhteelle olisi, ja joutuisi uskon tähden sen hylkäämään.
En oman uskon näkemykseni mukaan pysty kannustamaan sinua toteuttamaan seksuaalisuuttasi, mutta tietenkin teet oman valintasi, kuten täällä toinenkin selibaatissa elävä totesi - me olemme tehneet tällaiset valinnat uskon näkökulmasta, mutta jos haluat tehdä toisin, me emme voi sinua tuomita, kertoa vain oman kantamme.
Jos voisin mitenkään tukea sinua - ja jos sitä kaipaisit - tekisin sen mielelläni! Uskomisen halusi koskettaa paljon, ja sinusta välittyy se, että kirkko on sinulle hyvin tärkeä. Ehkä törmäämmekin joskus (eihän sitä koskaan tiedä!), ja livenä olisi mukava keskustella lisää - täällä anonyymina kirjoittaessa asiat usein kärjistyvät herkemmin kuin elävässä elämässä jutellessa.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja elämääsi Jumalan siunausta!
Ei viiittu miten imelä, tekopyhä ja oksettava kirjoitus. Haista nyt jo pitkä viiittu...hahahaa!
Tyypillistä uskisten touhua. Ensin uhkaillaan saatanalla, ikuisella kadotuksella, helvetillä ja suurimmilla kauheuksilla mitä mielikuvitus (!) tuottaa, sitten lopuksi toivotellaan kivaa kesää ja kaikkea hyvää ja siunausta sun elämään 😂. Ihan kuin muutkin pesunkestävät narsistit ja psykopaatit. Ensin nyrkkiä naamaan ja sit pusu päälle. Kaikki hyvin.
Noo te sateenkaarihinttapulit selitätte että tasa-arvo kuuluu kaikille. Kun totuus on että edes sananvapaus ei kuulu kuin teille hinttapuleille. Ihan mitä tahansa hetero uskovainen sanoo niin se on rasistista. Itse haluatte uskovaisten pyhään paikkaan tuoda homojuhlat ja jos sitä kritisoi niin jo on rasisti sika. Sateenkaarihomppelit selittävät rakkaudella kaikki ja silti lapset ja jopa eläimet joutuvat olemaan varuillaan kyseisten rakkaudenammattilais sekopäiden kanssa.
Sananvapaus ei tarkoita, että saa esittää asiansa ilman vastalauseita. Sananvapaus tarkoittaa, että valtio ei määrää rikosoikeudellista rangaistusta vääränlaisen mielipiteen esittämisestä. Eikä sananvapaus tässäkään merkityksessä ole, ei ole koskaan ollut eikä koskaan tule olemaan rajoittamaton missään yhteiskunnassa.
Miksi se vainoaa Päiviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni pappi vihkii uuteen liittoon edellisistä eronneita? Tätä ei kiellä mikään Paavali vaan Jeesus.
Ei kiinnosta Päiviä eikä muitakaan kiihkoilijoita. Kiinnostaa vain homot, homot, homot, suu vaahdossa.
Itsekin ihmettelen miksi tämä synti ei uskovaisia kiinnosta lainkaan? Olisiko malka omassa silmässä?
Mukavampi kiusata muita kuin katsoa peiliin? Tällainenhan on juuri Jeesuksen opetusten mukaista toimintaa - vai onko?
Eli logiikkasi on, että jos kirkko on joskus tehnyt sen arvoja maallistavan päätöksen, sen jälkeen kaikki muu on sitten ihan samaa ja kaikki arvot voi tästä lähtien muuttaa miten lystää? Mitä jos tämänkin homoavioliittokeskustelun sijaan voisi käydä keskustelua siitä asiasta, että pitäisikö tuo aiempi päätös eronneiden vihkimisestä korjata? Mutta tällä hetkellä on pakko keskittyä tähän homoavioliittoasiaan, sillä jos ne kirkko sallii, sen opin puhtaudesta ei ole enää mitään jäljellä.
Aha, ok, eli rusinat voi valita pullasta. Kiitos vastauksestasi! :)
No, minä en valitse rusinoita pullasta. Eikä moni muukaan uskovainen. En toteuttaisi seksuaalisuuttani, jos olisin homoseksuaali enkä menisi uudestaan naimisiin, jos edellinen puolisoni olisi elossa. On tässä yli 30 vuotta tullut oltua selibaatissa (omasta päätöksestä), ja tiedättekö mitä? Olen yhä elossa ja mielestäni asiat voisivat olla paljon huonommin, jos olisin tämän sijaan huonossa parisuhteessa. Minulla on ystäviä ja läheisiä, kaunis koti ja kiinnostava työ, antoisia harrastuksia. Elämäni on aivan hyvää.
Ja kyllä, jos minulta kysytte, myös eronneiden vihkimisen uudestaan voisi kirkko lopettaa. Mutta en minä halua, että kirkko tästä enää maallistuu lisääkään. Siksi yritän omalta osaltani tällä hetkellä vaikuttaa siihen, että tuollaista täysin epäkristillistä asiaa kuin homojen kirkossa siunaamista ei kirkko tulisi sallimaan. Ja tiedättekö myös: yritän vaikuttaa siihen siitä huolimatta, että kirkko on jo tehnyt maallistavia päätöksiä ja olen sen sisällä jo nyt joutunut tarkistamaan arvojani.
Ps. Uskovaisia pidetään usein hölmöinä, mutta minusta on paljon hölmömpää olla lottoamatta, kun päävoiton - joka on niin suuri kuin iänkaikkinen elämä - todennäköisyys on 50%. Kertokaa te puolestanne vaihteeksi minulle se, että mitä järkeä minun olisi olla uskomatta?
Millä logiikalla päävoiton todennäköisyys on 50 %?
😂
Et voi myöskään perustella, että kuolemanjälkeistä elämää ei ole. Siksi voi ajatella, että todennäköisyys sille, että sellainen on tai ei ole, on 50%. Samalla logiikalla, jolla tähtitieteilijä Esko Valtaoja totesi piispa Juha Pihkalalle: "jompikumpi meistä tulee yllättymään kuoltuaan". Omalle kohdalleni mietin, että kummalla tavalla haluan yllättyä.
Ilmeisesti sun käsitys on se, että joko kuoleman jälkeen ei ole mitään tai sit on just sun keksityn jumalasi tarjoama pelastus. Kuinkas monta keksittyä jumalaa ja pelastusta maailmasta löytyy? Se pienentää sun ns. todennäköisyyslaskelmien pitävyyttä aika hemmetisti.
Saattaa kristitty yllättyä, jos kuoleman porteilta huit hemmettiin hänet ohjaakin joku zeus. Siinäpä kärvistelette oikeaoppisuudessanne 😂.
Itse varaan taskussani kolikkoja Kharonia varten. Ja toki pullaa Tuonelan joutsenelle. Jos ei veikkaa, ei voi voittaa!
Kannattaa tosiaan veikata mahdollisimman montaa hevosta. Mitä enemmän tietyn uskontokunnan edustajia, sitä suurempi lie päävoiton todennäköisyys? Toisaalta musta hevonenkin voi yllättää.
Vaikeaa. Miten tässä kaiken palvomisen lomassa ehtii enää päivätöitäänkään hoitaa.
Jos te ei-uskovaiset olette hämmentyneitä ja huvittineita noista arpajaishöpinöistä, en yhtään ihmettele. Minua tuollainen voittokertointen laskeskelu päälimmäisenä ihnhottaa. Kuinka huonosti ja ymmärtämättömästi voi uskovaisuuden ja pelastuksen esittää? Toki kyseessä on pelkkä kielikuva, mutta samalla se kuvaa hyvin monien "uskoa". Se saa uskon näyttämään ennenkaikkea pikkumaiselta ja opportunistiselta uhkapelailulta, jossa jotkut pärjäävät paremmin, jotkut huonommin.
Totuus on kuitenkin se, että jos on uskossa, on hyväksynyt Jumalan ja oikeudenmukaisuuden sydämeensä. Sillä kristinuskon Jumala on oikeudenmukaisuus sanan suurimmissa ja kauneimmassa merkityksissä. Vain jos tämän asian ymmärtää, pystyy toteuttamaan Jumalan tahtoa, mikä ei ole laiskaa myötäilyä, sallimista tai opportunismia, vaan tinkimätöntä pyrkimystä hyvyyteen ja lähimmäisenrakkauteen tekojen ja sanojen kautta, jatkuvaa pyrkimystä kohti totuutta ja valoa.
Se että niin moni uskova täällä ei tätä ole sisäistänyt on todella huolestuttavaa. He tuntuvat sekoittavan aidon uskon fanaattisuuteen ja joustamattomuuteen. He käpertyvät syvälle itseensä ja pelkäävät katsoa lähimmäistään, ettei vain kukaan haastaisi heidän vihaansa ja ennakkoluuloaan. He tuntuvat hakkaavan rumpujaan jollekin näkymättömälle narsistiselle heimopäällikölle, jota en itse tunnista. Nimittäin jos irrotat hyvyyden ja oikeudenmukaisuuden Jumalasta, jäljelle jää vain yliluonnollinen peto joka mielivaltaisesti terrorisoi ihmistä. Jäljelle jää vain lapsellinen pelko ja taikausko.
Avatkaa siis itselle aidolle Jumalan rakkaudelle ja hyvyydelle. Lopettakaa Jumalan ja Raamatun sanan sekoittaminen omiin alhaisiin impulsseihinne. Älkää edustako kristinuskoa väärin.
T. Uskovainen lesbo
Tuntuu että mitä tahansa tekeekin, tekee kaiken väärin tällä palstalla. Uskovaisilta pyydetään rationaalisuutta, ja kun yrittää selittää asioita sitä kautta, sekin on jotenkin väärin. Tuo "uhkapeliteoria" on muuten ihan teologiassa käsitelty teoria.
Ei ole vain yhtä tapaa uskoa, et voi sanoa kirjoittajan sydämen tilasta. Joku näkee Jumalan luonnossa, toinen ihmiskohtaloissa ja historiassa ja joku voi ajatella rationaalisemmin.
Olkaa suvaitsevaisia myös eri näkökulmista uskoa ja pelastussanomaa tutkailevia uskovia (ja uskosta kiinnostuneita) kohtaan. Tärkeintä on, että haluaa uskoa.
Tuo Erik Johansson puhui niin lempeästi ja kauniisti tuossa Uusi Tie -lehden jutussa, että minua alkoi hävettää tämä aikaisempi kärsimätön vastaus sinulle Uskovainen lesbo. Anteeksi! Taisin loukkaantua vähän tuosta, että kutsuit minun ajattelutapaani inhottavaksi, ja vastasin sitten niin kärkkäästi.
Ehkä tunteellisen reaktiooni liittyi myös se, että vaikka ymmärrän, että tuollainen "todennäköisyys-suhtautuminen" voi tuntua kovalta ja tunteettomalta (ja yleensä suhtaudun itsekin uskoon pehmeämmin ja erityisesti Jumalan rakkauteen ja armoon keskittyen), myös itsellä, kuten varmaan monella muullakin uskovalla, on ollut myös sellaisia aikoja, jolloin uskominen on ollut vaikeampaa. Niinä hetkinä itselleni myös tuo "järkiperuste" on ollut todella tärkeä uskossa pysymisen kannalta, kun olen voinut jotenkin ajatella, että kannattaa kuitenkin kamppailla mukana tässä uskomisessa eikä luovuttaa, vaikka tällä hetkellä oma usko tuntuu niin heikolta. Kunhan jaksaa taas vähän eteenpäin, niin kyllä taas tulevat ne helpommatkin ajat uskoa.
Ja haluaisin myös sanoa sinulle vielä: uskon, että olet kokenut ja koet varmasti suurta surua ja vaikeita tunteita sen johdosta, kuinka kristinuskossa homous/lesbous - ja erityisesti juuri sen toteuttaminen - on nähty ja kuinka myös Suomessa edelleen useat uskovat siihen suhtautuvat. Olisi varmasti ihan hirveän raskasta, jos esimerkiksi ihastuisi syvästi toiseen ihmiseen ja molemmat olisivat vielä vapaitakin, eli mitään "moraalista" estettäkään ei suhteelle olisi, ja joutuisi uskon tähden sen hylkäämään.
En oman uskon näkemykseni mukaan pysty kannustamaan sinua toteuttamaan seksuaalisuuttasi, mutta tietenkin teet oman valintasi, kuten täällä toinenkin selibaatissa elävä totesi - me olemme tehneet tällaiset valinnat uskon näkökulmasta, mutta jos haluat tehdä toisin, me emme voi sinua tuomita, kertoa vain oman kantamme.
Jos voisin mitenkään tukea sinua - ja jos sitä kaipaisit - tekisin sen mielelläni! Uskomisen halusi koskettaa paljon, ja sinusta välittyy se, että kirkko on sinulle hyvin tärkeä. Ehkä törmäämmekin joskus (eihän sitä koskaan tiedä!), ja livenä olisi mukava keskustella lisää - täällä anonyymina kirjoittaessa asiat usein kärjistyvät herkemmin kuin elävässä elämässä jutellessa.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja elämääsi Jumalan siunausta!
Ei viiittu miten imelä, tekopyhä ja oksettava kirjoitus. Haista nyt jo pitkä viiittu...hahahaa!
Tyypillistä uskisten touhua. Ensin uhkaillaan saatanalla, ikuisella kadotuksella, helvetillä ja suurimmilla kauheuksilla mitä mielikuvitus (!) tuottaa, sitten lopuksi toivotellaan kivaa kesää ja kaikkea hyvää ja siunausta sun elämään 😂. Ihan kuin muutkin pesunkestävät narsistit ja psykopaatit. Ensin nyrkkiä naamaan ja sit pusu päälle. Kaikki hyvin.
Noo te sateenkaarihinttapulit selitätte että tasa-arvo kuuluu kaikille. Kun totuus on että edes sananvapaus ei kuulu kuin teille hinttapuleille. Ihan mitä tahansa hetero uskovainen sanoo niin se on rasistista. Itse haluatte uskovaisten pyhään paikkaan tuoda homojuhlat ja jos sitä kritisoi niin jo on rasisti sika. Sateenkaarihomppelit selittävät rakkaudella kaikki ja silti lapset ja jopa eläimet joutuvat olemaan varuillaan kyseisten rakkaudenammattilais sekopäiden kanssa.
Sananvapaus ei tarkoita, että saa esittää asiansa ilman vastalauseita. Sananvapaus tarkoittaa, että valtio ei määrää rikosoikeudellista rangaistusta vääränlaisen mielipiteen esittämisestä. Eikä sananvapaus tässäkään merkityksessä ole, ei ole koskaan ollut eikä koskaan tule olemaan rajoittamaton missään yhteiskunnassa.
Miksi se vainoaa Päiviä.
Eri. ransuilla on eri pykälät samasta asiasta jos kyseessä on uskova hetero tai ransulainen. Semmoista tasa-arvoa sateenkaarikulkueessa. Jipii! Ransulaisille ei kelpaa tasa-arvo vaan ne omat oikeudet pitää homottaa yli.
Miksi viiitun ev.lutku kirkko osallistuu Prideen ja hurskastelee sillä? Eihän nämä saaatanan ev.lutkut kusiaivot edes vihki avioliittoon samaa sukupuolta olevia?
Vierailija kirjoitti:
Järjestö liputti suvaitsevaisuutta mutta ei suvaitse muita.
Suvaitsevainen ihminen on universumin suvaitsemattomin ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamattu ja Koraani...ei viiittu mitä passskaa saaatana...hahahahaaa!
Setan kirjallisuus on sitä paskaa.
Setan kirjallisuus :D luepa kuule melkein mitä tahansa muuta kuin Raamattua niin naurettavat harhaluulosi kumotaan uudestaan ja uudestaan. Sinä vs. maailma ja sivistynyt yhteiskunta.
Raamatun sanaa eivät usko eivätkä halua uskoa kun haluavat elää valheessa tulee vielä päivä niin sitten näkee olisiko sittenkin pitänyt hyljätä syntinsä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestö liputti suvaitsevaisuutta mutta ei suvaitse muita.
Suvaitsevainen ihminen on universumin suvaitsemattomin ihminen.
Toistan itseäni, mutta:
"Suvaitsevaisuusparadoksi toteaa, että suvaitsemattomia ei voi rajattomasti suvaita, vaan suvaitsevaista yhteiskuntaa on puolustettava suvaitsemattomien hyökkäyksiltä.
Karl Popper määritteli paradoksin vuonna 1945 teoksessaan Avoin yhteiskunta ja sen viholliset (osa 1):
”Vähemmän hyvin tunnettu on suvaitsevaisuusparadoksi: rajoittamattoman toleranssin pitää johtaa toleranssin katoamiseen. Jos me laajennamme rajoittamatonta toleranssia myös niihin, jotka ovat suvaitsemattomia, jos me emme ole valmiina puolustamaan suvaitsevaista yhteiskuntaa suvaitsemattomien hyökkäystä kohtaan, niin silloin suvaitseva tulee tuhotuksi ja suvaitsevaisuus tämän mukana.”
Popperin johtopäätöksen mukaan olemme oikeutettuja kieltäytymään suvaitsemasta suvaitsemattomuutta: ”Meidän pitäisi siksi vaatia, suvaitsevaisuuden nimissä, oikeutta olla suvaitsematta suvaitsemattomuutta.”
Popperin mukaan ei kuitenkaan ole viisasta aina estää suvaitsemattomien filosofioiden esittämistä, kunhan niihin voidaan vastata järkiperäisillä argumenteilla ja julkinen mielipide pitää ne hallinnassa.
Toimittaja Jussi Pullisen mukaan tähän yhteiskuntafilosofiaan perustuu pohjimmiltaan esimerkiksi Suomen lain kielto kiihotuksesta kansanryhmää vastaan."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamattu ja Koraani...ei viiittu mitä passskaa saaatana...hahahahaaa!
Setan kirjallisuus on sitä paskaa.
Setan kirjallisuus :D luepa kuule melkein mitä tahansa muuta kuin Raamattua niin naurettavat harhaluulosi kumotaan uudestaan ja uudestaan. Sinä vs. maailma ja sivistynyt yhteiskunta.
Raamatun sanaa eivät usko eivätkä halua uskoa kun haluavat elää valheessa tulee vielä päivä niin sitten näkee olisiko sittenkin pitänyt hyljätä syntinsä
Ei siinä ole kysymys haluamisesta vaan siitä, että todisteet loistaa poissaolollaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi viiitun ev.lutku kirkko osallistuu Prideen ja hurskastelee sillä? Eihän nämä saaatanan ev.lutkut kusiaivot edes vihki avioliittoon samaa sukupuolta olevia?
Hyvä kysymys!
Vierailija kirjoitti:
Miksi viiitun ev.lutku kirkko osallistuu Prideen ja hurskastelee sillä? Eihän nämä saaatanan ev.lutkut kusiaivot edes vihki avioliittoon samaa sukupuolta olevia?
Ei sen pitäiskään osallistua. Pitäis pysyä homokulkueesta poissa kirkon. Siitähän tässä kyse onkin kun silti joku pappi vihkii homppeleita kirkon nimissä vaikka ei pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi viiitun ev.lutku kirkko osallistuu Prideen ja hurskastelee sillä? Eihän nämä saaatanan ev.lutkut kusiaivot edes vihki avioliittoon samaa sukupuolta olevia?
Mutta miksi sateenkaari homppeliinit haluavat hinttimessuille kirkkoon kun kerran uskovaiset ja kirkko on niin vastenmielinen? Eikö niitä hintteilypaikkoja löydy muualtakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raamattu ja Koraani...ei viiittu mitä passskaa saaatana...hahahahaaa!
Setan kirjallisuus on sitä paskaa.
Setan kirjallisuus :D luepa kuule melkein mitä tahansa muuta kuin Raamattua niin naurettavat harhaluulosi kumotaan uudestaan ja uudestaan. Sinä vs. maailma ja sivistynyt yhteiskunta.
Raamatun sanaa eivät usko eivätkä halua uskoa kun haluavat elää valheessa tulee vielä päivä niin sitten näkee olisiko sittenkin pitänyt hyljätä syntinsä
Ei siinä ole kysymys haluamisesta vaan siitä, että todisteet loistaa poissaolollaan.
Kyllä ne vaan kirkkoon tulee pyytään J siunausta.