Lue keskustelun säännöt.
Jos ei seksiä, ei muutakaan?
Mitä tehdä?
01.06.2023 |
Jos mies ehdottaa seksiä ja minua väsyttää, mies muuttuu "väsyneeksi" kaiken suhteen. Ei mukamas jaksa käydä kaupassa, siivota tai edes maksaa laskuja. Saattaa olla, ettei mukamas jaksa edes puhua.
Keskustelimme asiasta ja mies vain vastasi, että ei kai hänenkään tarvitse jaksaa, jos en minäkään. Muistutti vielä ivallisesti, että jaksan käydä kampaajalla, vaikka seksiin ei energia riitä.
Miten tästä pattitilanteesta ulos?
Kommentit (475)
Vierailija kirjoitti:
Ei naisia seksi kiinnosta, nuo selitykset täällä ovat tekosyitä.
Koska naiset muka luovat miehelle tunnelmaa? Eivät koskaan, se on miesten omalla vastuulla.
Meillä minä, nainen, haluaisin enemmän ja koitan todellakin luoda tunnelmaa, eli vähän tää syyttäminen tuntuu väärältä :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni palstan mies on (yllättävästi 🤡) sitä mieltä, että naisen tulee vastoin omaa suostumustaan harrastaa seksiä miehensä kanssa
Että tämmöinen (yllättävä) kommentti. Itse lopetin kesken kun huomasin että naista ei kiinnostanut, hän oli vain antanut luvan touhuta. Ei minua kiinnosta jos huomaa toisesta ettei hän ole sillä tuulella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa seksiä parisuhteessa ja kun ei sitä saa, hän turhautuu. Onko oikeasti naisia joille tämä tulee yllätyksenä? Niin ja saa elää yksin, ei todellakaan ole pakko olla parisuhteessa.
Onko oikeasti miehiä joille tulee yllätyksenä että parisuhteessa ei riitä kun haluaa jotain? Eikä auta sekään että purkaa kumppaniinsa kiukkua ja turhautumista, kun asiat eivät mene aina sujuvasti oman mielen mukaan.
Luulisin että niitä miehiä on aika vähän. Viikkokin ilman seksiä ja minä turhaudun. Eikä sinun tarvitse alkaa minun puolisoksi. Tuliko jollekkin naiselle suhteen alussa käsitys, etttei mies halua seksiä? Kuten joku jo mainitsi, on se kauheaa kun oma miehesi haluaa sinua. Ja edelleen, voit täysin nauttia elämästäsi yksin ja täysin ilman seksiä.
Epäkelpo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäkelpo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiltti mies kirjoitti:
Niin miksi jaksat käydä kampaajalla jos et jaksa harrastaa seksiä 5 minuuttia miehen kanssa. Jaksat sinä kuitenkin valittaa ja kirjoitella vauva palstalle kun sen ajan olisit voinut jo harrastaa seksiä.
Jos ei kostu eikä saa klitoriksen erektiota? Noita ei palstaillessa tai kampaajalla tarvitse.
Tämä kuulostaa kovin tutulta kotoa. Vaimon kanssa on asiat hyvin, meillä on rakastava ja hellä parisuhde, paljon yhteistä aikaa, läheisyyttä, huomiota, huumoria, elintasoakin kaikkine sen tuomine ylellisyyksineen.. mutta jostain syystä nykyään ei mikään asia maailmassa enää aiheuta minkäänlaista seksuaalista värinää hänessä. Ei mikään mitä minä voisin tehdä, ei mikään ulkoinen ärsyke (oli sitten elokuvat tai kirjat tai omat ajatukset). Kosketukseni tuntuu hänestä hyvältä, mutta vain jos se on puhtaasti ei-seksuaalinen kosketus, samoin hänen on mahdotonta koskettaa minua seksuaalisella tavalla, sen aiheuttaman pahan olon takia.
Varmaan osaatte arvata että aika epähaluttava ja epäonnistunut olo tässä on, mutta olen 100% varma että ei hän tätä tahallaan tai ilkeyttään tee, vaan kuten AP:kin niin ei vaan mikään aiheuta mitään halujen heräämistä. Lääkäreillä ja terapeuteilla ollaan vuosien mittaan ravattu melkoisen ahkerasti, mutta äärimmäisen laihoin tuloksin. Ei ole mitään traumoja, mitään pinnan alla olevaa, ei mitään kaltoinkohtelua, ei mitään suhteessamme mikä saisi hänet haluttomaksi.. on vaan syttymisen mahdottomuus, tuntemattomasta syystä.
Hormonaalinen ehkäisy käytössä? Vaihdevuodet? Mutta kyllähän se on niin, ettei kaikki ihmiset vaan halua seksiä. Ei siihen välttämättä sen kummempaa syytä ole.
Välillä ollut käytössä, välillä ei. Vaihdevuodet saattavat olla myös alkamassa taustalla. Eipä sillä nyt loppujen lopuksi ole niin suurta väliä, ei tuohon ole asiantuntijatkaan osanneet auttaa, joten ainoa vaihtoehto on hyväksyä tilanne. Tai sitten erota, mutta sitä en ole vielä tosiaan halunut.
Kannattaa ainakin keskustella vaimosi kanssa potentiaalisesta erosta, jotta molemmat tiedätte, mitä saattaa olla edessä.
Minulla fyysinen halukkuus on ollut eri asia kuin se, että kumppani olisi vastenmielinen henkisellä tasolla. Jos olen ollut fyysisesti haluton -lähinnä sairauden tai lääkityksen tmv vuoksi- mutta olo on ollut miehen kanssa turvallinen ja suhteessa rakkautta, olen voinut harrastaa seksiä. Joskus ne halut myös heräävät edes jonkun verran siinä 'tehdessä'.
Tiedän kuitenkin että joillain ehkäisy, masennuslääkkeet, hormonien heittely.. on voinut täysin viedä fyysiset halut.
Nuoruudenaikainen eksä kohteli minua vastenmielisesti, ruinasi seksiä vaikka olin puoliunessa, haukkui ulkonäköä.. Silti meni hämmästyttävän kauan että rakkaus kuoli puoleltani kokonaan, mutta hänelle kyllä sanoin ei. Myöhemmin olen tajunnut miten huonoa seksi lisäksi oli, luulin jopa olevani aseksuaali kyseisen suhteen jälkeen.
Rakastan nykyistä puolisoani vielä vuosikymmenen jälkeen niin että ajatus hänen torjumisestaan tuntuu pahalta - vaikka hän ei sitä pahalla ota. Luulen että itselleni on helppo 'suostua' ja osallistua seksiin myös vähemmällä tai jopa puuttuvalla fiiliksellä, koska seksi usein alkaa halailusta ja muuten sylikkäin nyhjäämisestä sängyllä tai sohvalla - ja mies selvästi haluaa minua ja suurin osa läheisyydestä ei johda seksiin. Voin myös sanoa ei milloin tahansa ja minua ei sen takia sätitä vaan voimme vaihtaa takaisin halimiseen ja jutteluun.
Haluaisin uskoa, että kommunikoimalla asiat paranee. Siinä taas uskon, että kyse on enemmän persoonan eroista kuin mies vs. nainen-asetelmasta jos se ei suju. Ei naisella tarvitse olla mitään seksitraumaa jotta keskustelu menee mykkäkouluksi tai tappeluksi. Siihen riittää vain huono itsetunto tai luottamuksen puute.
Jos puoliso ei ota niin tärkeää aihetta kuin seksin määrä ja laatu tosissaan keskustelusta huolimatta, ei siihen auta kuin ero. Tietenkään ketään ei pidä pakottaa tai painostaa seksiin. Mutta en myöskään yhtään tajua miten seksiin parisuhteessa voidaan suhtautua asiana jonka voi vain päättää pysyvästi loppuneen ilman painavaa syytä! Samahan se sitten on olla kämppiksiä eikä varmaan pitäisi loukata jos sovitaan että se jolla haluja vielä on, saa käydä vastuullisesti vieraissa vaikka kerran viikkoon. Itse kyllä vaan eroaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa seksiä parisuhteessa ja kun ei sitä saa, hän turhautuu. Onko oikeasti naisia joille tämä tulee yllätyksenä? Niin ja saa elää yksin, ei todellakaan ole pakko olla parisuhteessa.
Onko oikeasti miehiä joille tulee yllätyksenä että parisuhteessa ei riitä kun haluaa jotain? Eikä auta sekään että purkaa kumppaniinsa kiukkua ja turhautumista, kun asiat eivät mene aina sujuvasti oman mielen mukaan.
Luulisin että niitä miehiä on aika vähän. Viikkokin ilman seksiä ja minä turhaudun. Eikä sinun tarvitse alkaa minun puolisoksi. Tuliko jollekkin naiselle suhteen alussa käsitys, etttei mies halua seksiä? Kuten joku jo mainitsi, on se kauheaa kun oma miehesi haluaa sinua. Ja edelleen, voit täysin nauttia elämästäsi yksin ja täysin ilman seksiä.
On oma vikasi kun vaimosi ei halua sinua. Hän ei ole automaatti josta saat seksiä halutessasi. Ihan itse olet tilanteesi aiheuttanut.
Tässä kohtaa teet kai shokkipaljastuksen: "olen kylläkin nainen".
Vierailija kirjoitti:
Minulla fyysinen halukkuus on ollut eri asia kuin se, että kumppani olisi vastenmielinen henkisellä tasolla. Jos olen ollut fyysisesti haluton -lähinnä sairauden tai lääkityksen tmv vuoksi- mutta olo on ollut miehen kanssa turvallinen ja suhteessa rakkautta, olen voinut harrastaa seksiä. Joskus ne halut myös heräävät edes jonkun verran siinä 'tehdessä'.
Tiedän kuitenkin että joillain ehkäisy, masennuslääkkeet, hormonien heittely.. on voinut täysin viedä fyysiset halut.
Nuoruudenaikainen eksä kohteli minua vastenmielisesti, ruinasi seksiä vaikka olin puoliunessa, haukkui ulkonäköä.. Silti meni hämmästyttävän kauan että rakkaus kuoli puoleltani kokonaan, mutta hänelle kyllä sanoin ei. Myöhemmin olen tajunnut miten huonoa seksi lisäksi oli, luulin jopa olevani aseksuaali kyseisen suhteen jälkeen.Rakastan nykyistä puolisoani vielä vuosikymmenen jälkeen niin että ajatus hänen torjumisestaan tuntuu pahalta - vaikka hän ei sitä pahalla ota. Luulen että itselleni on helppo 'suostua' ja osallistua seksiin myös vähemmällä tai jopa puuttuvalla fiiliksellä, koska seksi usein alkaa halailusta ja muuten sylikkäin nyhjäämisestä sängyllä tai sohvalla - ja mies selvästi haluaa minua ja suurin osa läheisyydestä ei johda seksiin. Voin myös sanoa ei milloin tahansa ja minua ei sen takia sätitä vaan voimme vaihtaa takaisin halimiseen ja jutteluun.
Haluaisin uskoa, että kommunikoimalla asiat paranee. Siinä taas uskon, että kyse on enemmän persoonan eroista kuin mies vs. nainen-asetelmasta jos se ei suju. Ei naisella tarvitse olla mitään seksitraumaa jotta keskustelu menee mykkäkouluksi tai tappeluksi. Siihen riittää vain huono itsetunto tai luottamuksen puute.
Jos puoliso ei ota niin tärkeää aihetta kuin seksin määrä ja laatu tosissaan keskustelusta huolimatta, ei siihen auta kuin ero. Tietenkään ketään ei pidä pakottaa tai painostaa seksiin. Mutta en myöskään yhtään tajua miten seksiin parisuhteessa voidaan suhtautua asiana jonka voi vain päättää pysyvästi loppuneen ilman painavaa syytä! Samahan se sitten on olla kämppiksiä eikä varmaan pitäisi loukata jos sovitaan että se jolla haluja vielä on, saa käydä vastuullisesti vieraissa vaikka kerran viikkoon. Itse kyllä vaan eroaisin.
No, ap:n mies ryhtyy kostotoimiin kun ap kieltäytyy. Ei tuossa tilanteessa ainakaan ole syytä etsiä vikaa tasapuolisesti molemmista, vaan tuolla tavalla käyttäytyvä mies on yksin tuhonnut läheisyyden ja mahdollisuudet keskusteluun. Eikä varmasti ole ainut tapa, millä mies torpedoi parisuhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei naisia seksi kiinnosta, nuo selitykset täällä ovat tekosyitä.
Koska naiset muka luovat miehelle tunnelmaa? Eivät koskaan, se on miesten omalla vastuulla.
Meillä minä, nainen, haluaisin enemmän ja koitan todellakin luoda tunnelmaa, eli vähän tää syyttäminen tuntuu väärältä :/
Eikö kyse olekkin siinä että halut kohtaavat? Onko mahdollista että toiset naiset esittävät jotain suhteen alussa? Ymmärtääkö toiset naiset kuinka pahalle tuntuu miehenä tulla torjutuksi kerta toisensa jälkeen. Kysyin täällä joskus asiasta, jos poikamiehenä tekisin treffi ilmoituksen jossa sanon suoraan että pidän seksistä ja paljon. Voi sitä p.... myrskyä joka siitä nousi. Kyllä suhteessa on paljon muutakin, mutta pitääkö minun miehenä peitellä halujani. Miksi asiasta ei voida keskustella asiallisesti ja ilman syyttämisiä.
Vierailija kirjoitti:
Mies haluaa seksiä parisuhteessa ja kun ei sitä saa, hän turhautuu. Onko oikeasti naisia joille tämä tulee yllätyksenä? Niin ja saa elää yksin, ei todellakaan ole pakko olla parisuhteessa.
Jos parisuhde ja seksielämä toimii, asiat ovat hyvin.
Mutta jos käykin niin, että esimerkiksi naisen halut loppuvat kuin seinään, yrittää jokainen järkevä mies keskustella, parantaa parisuhdetta, seksielämää ja vaikka omaa habitustaan, jotta nainen voisi taas haluta.
Mutta jos ollaan jo täysin kuollessa avioliitossa, jossa seksiä ei ole ollut kuukausiin eikä tuskin tule olemaankaan (AP saattaa olla tässä tilanteessa), on varmaan ihan normaalia ja tavallista, jos mies vetäytyy kaikesta kanssakäymisestä. Enkä tarkoita nyt sairastumista tai vauvavuotta - meillä vauvavuodet olivat seksittömiä, mutta se ei ollut ongelma, rakkautta oli ja seksielämä palasi myöhemmin kuvioihin kyllä.
Jos siis seksielämä päättyisi omassa avioliitossani vaimoni yksipuolisella päätöksellä, toimisin varmaan noin kuin AP:n mies, tai sitten lähtisin. Tai etsisin seksiseuraa muualta. On tosin vaimokin kertonut, että ei kestäisi totaaliseksitöntä parisuhdetta.
Minulle parisuhde ei tarkoita selibaatissa elämistä, ainakaan vielä, en ole siis vanhus. Onneksi parisuhteemme ja myös seksielämä toimii joka osa-alueella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla fyysinen halukkuus on ollut eri asia kuin se, että kumppani olisi vastenmielinen henkisellä tasolla. Jos olen ollut fyysisesti haluton -lähinnä sairauden tai lääkityksen tmv vuoksi- mutta olo on ollut miehen kanssa turvallinen ja suhteessa rakkautta, olen voinut harrastaa seksiä. Joskus ne halut myös heräävät edes jonkun verran siinä 'tehdessä'.
Tiedän kuitenkin että joillain ehkäisy, masennuslääkkeet, hormonien heittely.. on voinut täysin viedä fyysiset halut.
Nuoruudenaikainen eksä kohteli minua vastenmielisesti, ruinasi seksiä vaikka olin puoliunessa, haukkui ulkonäköä.. Silti meni hämmästyttävän kauan että rakkaus kuoli puoleltani kokonaan, mutta hänelle kyllä sanoin ei. Myöhemmin olen tajunnut miten huonoa seksi lisäksi oli, luulin jopa olevani aseksuaali kyseisen suhteen jälkeen.Rakastan nykyistä puolisoani vielä vuosikymmenen jälkeen niin että ajatus hänen torjumisestaan tuntuu pahalta - vaikka hän ei sitä pahalla ota. Luulen että itselleni on helppo 'suostua' ja osallistua seksiin myös vähemmällä tai jopa puuttuvalla fiiliksellä, koska seksi usein alkaa halailusta ja muuten sylikkäin nyhjäämisestä sängyllä tai sohvalla - ja mies selvästi haluaa minua ja suurin osa läheisyydestä ei johda seksiin. Voin myös sanoa ei milloin tahansa ja minua ei sen takia sätitä vaan voimme vaihtaa takaisin halimiseen ja jutteluun.
Haluaisin uskoa, että kommunikoimalla asiat paranee. Siinä taas uskon, että kyse on enemmän persoonan eroista kuin mies vs. nainen-asetelmasta jos se ei suju. Ei naisella tarvitse olla mitään seksitraumaa jotta keskustelu menee mykkäkouluksi tai tappeluksi. Siihen riittää vain huono itsetunto tai luottamuksen puute.
Jos puoliso ei ota niin tärkeää aihetta kuin seksin määrä ja laatu tosissaan keskustelusta huolimatta, ei siihen auta kuin ero. Tietenkään ketään ei pidä pakottaa tai painostaa seksiin. Mutta en myöskään yhtään tajua miten seksiin parisuhteessa voidaan suhtautua asiana jonka voi vain päättää pysyvästi loppuneen ilman painavaa syytä! Samahan se sitten on olla kämppiksiä eikä varmaan pitäisi loukata jos sovitaan että se jolla haluja vielä on, saa käydä vastuullisesti vieraissa vaikka kerran viikkoon. Itse kyllä vaan eroaisin.
No, ap:n mies ryhtyy kostotoimiin kun ap kieltäytyy. Ei tuossa tilanteessa ainakaan ole syytä etsiä vikaa tasapuolisesti molemmista, vaan tuolla tavalla käyttäytyvä mies on yksin tuhonnut läheisyyden ja mahdollisuudet keskusteluun. Eikä varmasti ole ainut tapa, millä mies torpedoi parisuhdetta.
Totta! Pohdin aihetta yleisemmällä tasolla. APn tilanne kuulostaa jo siltä että mies on passiivisaggressiivinen kiukuttelija ja nainen ei ehkä ihan vaan oikeasti ymmärrä miksi seksi olisi miehelle niin iso juttu jos häntä ei itseään haluta. Keskusteluyhteys ja arvostus/kiinnostus toisiinsa ihmisinä varmasti kadotettu jo jonkin aikaa sitten :/
En voisi kuvitella että oma mies alkaisi maata mököttäen sohvalla vaikka olisi pidempikin hetki etten tekisi jotain asiaa X mitä hän toivoisi. Siitä varmasti juteltaisiin hänen toimesta sitten ( etenkin jos syy ei olisi täysin selvä, vaikka sairaus tai lähipiirissä tragedia tms)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei naisia seksi kiinnosta, nuo selitykset täällä ovat tekosyitä.
Koska naiset muka luovat miehelle tunnelmaa? Eivät koskaan, se on miesten omalla vastuulla.
Meillä minä, nainen, haluaisin enemmän ja koitan todellakin luoda tunnelmaa, eli vähän tää syyttäminen tuntuu väärältä :/
Eikö kyse olekkin siinä että halut kohtaavat? Onko mahdollista että toiset naiset esittävät jotain suhteen alussa? Ymmärtääkö toiset naiset kuinka pahalle tuntuu miehenä tulla torjutuksi kerta toisensa jälkeen. Kysyin täällä joskus asiasta, jos poikamiehenä tekisin treffi ilmoituksen jossa sanon suoraan että pidän seksistä ja paljon. Voi sitä p.... myrskyä joka siitä nousi. Kyllä suhteessa on paljon muutakin, mutta pitääkö minun miehenä peitellä halujani. Miksi asiasta ei voida keskustella asiallisesti ja ilman syyttämisiä.
Miehet pahoittavat aina mielensä, kun eivät saakaan kaikkea mitä haluavat, milloin haluvat ja miten haluavat. Aina pitäisi löytyä taikasana, jolla ihmissuhde muuttuu täysin miehen halujen mukaiseksi pelkällä ilmoituksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla fyysinen halukkuus on ollut eri asia kuin se, että kumppani olisi vastenmielinen henkisellä tasolla. Jos olen ollut fyysisesti haluton -lähinnä sairauden tai lääkityksen tmv vuoksi- mutta olo on ollut miehen kanssa turvallinen ja suhteessa rakkautta, olen voinut harrastaa seksiä. Joskus ne halut myös heräävät edes jonkun verran siinä 'tehdessä'.
Tiedän kuitenkin että joillain ehkäisy, masennuslääkkeet, hormonien heittely.. on voinut täysin viedä fyysiset halut.
Nuoruudenaikainen eksä kohteli minua vastenmielisesti, ruinasi seksiä vaikka olin puoliunessa, haukkui ulkonäköä.. Silti meni hämmästyttävän kauan että rakkaus kuoli puoleltani kokonaan, mutta hänelle kyllä sanoin ei. Myöhemmin olen tajunnut miten huonoa seksi lisäksi oli, luulin jopa olevani aseksuaali kyseisen suhteen jälkeen.Rakastan nykyistä puolisoani vielä vuosikymmenen jälkeen niin että ajatus hänen torjumisestaan tuntuu pahalta - vaikka hän ei sitä pahalla ota. Luulen että itselleni on helppo 'suostua' ja osallistua seksiin myös vähemmällä tai jopa puuttuvalla fiiliksellä, koska seksi usein alkaa halailusta ja muuten sylikkäin nyhjäämisestä sängyllä tai sohvalla - ja mies selvästi haluaa minua ja suurin osa läheisyydestä ei johda seksiin. Voin myös sanoa ei milloin tahansa ja minua ei sen takia sätitä vaan voimme vaihtaa takaisin halimiseen ja jutteluun.
Haluaisin uskoa, että kommunikoimalla asiat paranee. Siinä taas uskon, että kyse on enemmän persoonan eroista kuin mies vs. nainen-asetelmasta jos se ei suju. Ei naisella tarvitse olla mitään seksitraumaa jotta keskustelu menee mykkäkouluksi tai tappeluksi. Siihen riittää vain huono itsetunto tai luottamuksen puute.
Jos puoliso ei ota niin tärkeää aihetta kuin seksin määrä ja laatu tosissaan keskustelusta huolimatta, ei siihen auta kuin ero. Tietenkään ketään ei pidä pakottaa tai painostaa seksiin. Mutta en myöskään yhtään tajua miten seksiin parisuhteessa voidaan suhtautua asiana jonka voi vain päättää pysyvästi loppuneen ilman painavaa syytä! Samahan se sitten on olla kämppiksiä eikä varmaan pitäisi loukata jos sovitaan että se jolla haluja vielä on, saa käydä vastuullisesti vieraissa vaikka kerran viikkoon. Itse kyllä vaan eroaisin.
No, ap:n mies ryhtyy kostotoimiin kun ap kieltäytyy. Ei tuossa tilanteessa ainakaan ole syytä etsiä vikaa tasapuolisesti molemmista, vaan tuolla tavalla käyttäytyvä mies on yksin tuhonnut läheisyyden ja mahdollisuudet keskusteluun. Eikä varmasti ole ainut tapa, millä mies torpedoi parisuhdetta.
Käykö teillä kenelläkään mielessä että kyseessä on muukin kuin seksi? Mies muna pystyssä haluaa sinua ja sinä torjut hänet kerta toisensa jälkeen. On kyllä outo mies, käy töissä, ei lyö ja haluaa seksiä sinun kanssa. "jätä se sika"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla fyysinen halukkuus on ollut eri asia kuin se, että kumppani olisi vastenmielinen henkisellä tasolla. Jos olen ollut fyysisesti haluton -lähinnä sairauden tai lääkityksen tmv vuoksi- mutta olo on ollut miehen kanssa turvallinen ja suhteessa rakkautta, olen voinut harrastaa seksiä. Joskus ne halut myös heräävät edes jonkun verran siinä 'tehdessä'.
Tiedän kuitenkin että joillain ehkäisy, masennuslääkkeet, hormonien heittely.. on voinut täysin viedä fyysiset halut.
Nuoruudenaikainen eksä kohteli minua vastenmielisesti, ruinasi seksiä vaikka olin puoliunessa, haukkui ulkonäköä.. Silti meni hämmästyttävän kauan että rakkaus kuoli puoleltani kokonaan, mutta hänelle kyllä sanoin ei. Myöhemmin olen tajunnut miten huonoa seksi lisäksi oli, luulin jopa olevani aseksuaali kyseisen suhteen jälkeen.Rakastan nykyistä puolisoani vielä vuosikymmenen jälkeen niin että ajatus hänen torjumisestaan tuntuu pahalta - vaikka hän ei sitä pahalla ota. Luulen että itselleni on helppo 'suostua' ja osallistua seksiin myös vähemmällä tai jopa puuttuvalla fiiliksellä, koska seksi usein alkaa halailusta ja muuten sylikkäin nyhjäämisestä sängyllä tai sohvalla - ja mies selvästi haluaa minua ja suurin osa läheisyydestä ei johda seksiin. Voin myös sanoa ei milloin tahansa ja minua ei sen takia sätitä vaan voimme vaihtaa takaisin halimiseen ja jutteluun.
Haluaisin uskoa, että kommunikoimalla asiat paranee. Siinä taas uskon, että kyse on enemmän persoonan eroista kuin mies vs. nainen-asetelmasta jos se ei suju. Ei naisella tarvitse olla mitään seksitraumaa jotta keskustelu menee mykkäkouluksi tai tappeluksi. Siihen riittää vain huono itsetunto tai luottamuksen puute.
Jos puoliso ei ota niin tärkeää aihetta kuin seksin määrä ja laatu tosissaan keskustelusta huolimatta, ei siihen auta kuin ero. Tietenkään ketään ei pidä pakottaa tai painostaa seksiin. Mutta en myöskään yhtään tajua miten seksiin parisuhteessa voidaan suhtautua asiana jonka voi vain päättää pysyvästi loppuneen ilman painavaa syytä! Samahan se sitten on olla kämppiksiä eikä varmaan pitäisi loukata jos sovitaan että se jolla haluja vielä on, saa käydä vastuullisesti vieraissa vaikka kerran viikkoon. Itse kyllä vaan eroaisin.
No, ap:n mies ryhtyy kostotoimiin kun ap kieltäytyy. Ei tuossa tilanteessa ainakaan ole syytä etsiä vikaa tasapuolisesti molemmista, vaan tuolla tavalla käyttäytyvä mies on yksin tuhonnut läheisyyden ja mahdollisuudet keskusteluun. Eikä varmasti ole ainut tapa, millä mies torpedoi parisuhdetta.
Totta! Pohdin aihetta yleisemmällä tasolla. APn tilanne kuulostaa jo siltä että mies on passiivisaggressiivinen kiukuttelija ja nainen ei ehkä ihan vaan oikeasti ymmärrä miksi seksi olisi miehelle niin iso juttu jos häntä ei itseään haluta. Keskusteluyhteys ja arvostus/kiinnostus toisiinsa ihmisinä varmasti kadotettu jo jonkin aikaa sitten :/
En voisi kuvitella että oma mies alkaisi maata mököttäen sohvalla vaikka olisi pidempikin hetki etten tekisi jotain asiaa X mitä hän toivoisi. Siitä varmasti juteltaisiin hänen toimesta sitten ( etenkin jos syy ei olisi täysin selvä, vaikka sairaus tai lähipiirissä tragedia tms)
Luulen että nainen ymmärtää ihan hyvin että seksi on miehille tärkeää. Onhan miehen halu nostettu tässä yhteiskunnassa jalustalle, melkein luonnonvoimaksi, mihin naisten kuuluisi vain sopeutua. Viesti on selkeä ja tulee joka tuutista. Kyllä nainen on tietoinen.
Ymmärrän kyllä että yrität olla tasapuolinen, mutta joskus syy ihan oikeasti on vain toisessa.
Minusta on täysin luonnollista että naisen kiinnostus huomioida miestä katoaa, kun mies kiristää ja painostaa. Ap:n mies ei pelkästään kiukuttele, vaan kieltäytyy myös yhteisen kodin töistä. Toisin sanoen kaataa ne kostoksi ap:n niskoille. Todella vihamielistä toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä loppui seksi miehen puolelta ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen - ja kyllä, lapsi on ainokaisemme. Ihmettelin pitkään mistä kiikastaa, koska miestä ei vain huvittanut. Hän vältteli tilanteita, jolloin sille olisi ollut tilaisuus, ja hän ei karttoi minua kaikin tavoin. Ei vain kuulemma kiinnostanut, vaikka itse näyttelijä Jolie olisi astellut hänen eteensä alasti.
Tilanne korjaantui ajoittain, mutta mies ei vain syttynyt entiselleen kuten ennen lasta.
Sitten kävin hänen koneellaan ja hänen yli vuoden salailu paljastui. Siellä oli katseltu maksu llisten naisten profiileja ja seikkailtu ympäri nettiä ihmeellisillä sivustoilla. Toisin sanoen miehen riippuvuus paljastui kertarysäyksellä. Asiaa ei saatu selvitettyä ikinä, koska mies ei suostunut puhumaan. Hän kyllä halusi puhua, mutta se puhuminen oli sellaista että minä puhuin, hän vain jankutti miten rakastaa minua ja se oli valitettava vahinko mikä olisi voinut jäädä tapahtumatta, mutta hän ei kertonut mitään hyödyllistä.
Kyllästyin seksittömyyteen ja välillemme jäi jokin lopullinen viilu tuosta. En ole hetkeen saanut niin pahaa ilmat pihalle -heittoa kuin tuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla fyysinen halukkuus on ollut eri asia kuin se, että kumppani olisi vastenmielinen henkisellä tasolla. Jos olen ollut fyysisesti haluton -lähinnä sairauden tai lääkityksen tmv vuoksi- mutta olo on ollut miehen kanssa turvallinen ja suhteessa rakkautta, olen voinut harrastaa seksiä. Joskus ne halut myös heräävät edes jonkun verran siinä 'tehdessä'.
Tiedän kuitenkin että joillain ehkäisy, masennuslääkkeet, hormonien heittely.. on voinut täysin viedä fyysiset halut.
Nuoruudenaikainen eksä kohteli minua vastenmielisesti, ruinasi seksiä vaikka olin puoliunessa, haukkui ulkonäköä.. Silti meni hämmästyttävän kauan että rakkaus kuoli puoleltani kokonaan, mutta hänelle kyllä sanoin ei. Myöhemmin olen tajunnut miten huonoa seksi lisäksi oli, luulin jopa olevani aseksuaali kyseisen suhteen jälkeen.Rakastan nykyistä puolisoani vielä vuosikymmenen jälkeen niin että ajatus hänen torjumisestaan tuntuu pahalta - vaikka hän ei sitä pahalla ota. Luulen että itselleni on helppo 'suostua' ja osallistua seksiin myös vähemmällä tai jopa puuttuvalla fiiliksellä, koska seksi usein alkaa halailusta ja muuten sylikkäin nyhjäämisestä sängyllä tai sohvalla - ja mies selvästi haluaa minua ja suurin osa läheisyydestä ei johda seksiin. Voin myös sanoa ei milloin tahansa ja minua ei sen takia sätitä vaan voimme vaihtaa takaisin halimiseen ja jutteluun.
Haluaisin uskoa, että kommunikoimalla asiat paranee. Siinä taas uskon, että kyse on enemmän persoonan eroista kuin mies vs. nainen-asetelmasta jos se ei suju. Ei naisella tarvitse olla mitään seksitraumaa jotta keskustelu menee mykkäkouluksi tai tappeluksi. Siihen riittää vain huono itsetunto tai luottamuksen puute.
Jos puoliso ei ota niin tärkeää aihetta kuin seksin määrä ja laatu tosissaan keskustelusta huolimatta, ei siihen auta kuin ero. Tietenkään ketään ei pidä pakottaa tai painostaa seksiin. Mutta en myöskään yhtään tajua miten seksiin parisuhteessa voidaan suhtautua asiana jonka voi vain päättää pysyvästi loppuneen ilman painavaa syytä! Samahan se sitten on olla kämppiksiä eikä varmaan pitäisi loukata jos sovitaan että se jolla haluja vielä on, saa käydä vastuullisesti vieraissa vaikka kerran viikkoon. Itse kyllä vaan eroaisin.
No, ap:n mies ryhtyy kostotoimiin kun ap kieltäytyy. Ei tuossa tilanteessa ainakaan ole syytä etsiä vikaa tasapuolisesti molemmista, vaan tuolla tavalla käyttäytyvä mies on yksin tuhonnut läheisyyden ja mahdollisuudet keskusteluun. Eikä varmasti ole ainut tapa, millä mies torpedoi parisuhdetta.
Käykö teillä kenelläkään mielessä että kyseessä on muukin kuin seksi? Mies muna pystyssä haluaa sinua ja sinä torjut hänet kerta toisensa jälkeen. On kyllä outo mies, käy töissä, ei lyö ja haluaa seksiä sinun kanssa. "jätä se sika"?
Taasko pitäisi lukea miehelle eduksi "kun se ei lyö ja töissä". Ei tuo riitä mihinkään. Pelkkä työssäkäyvä ja lyömätön mies ei ole mitään. Ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei naisia seksi kiinnosta, nuo selitykset täällä ovat tekosyitä.
Koska naiset muka luovat miehelle tunnelmaa? Eivät koskaan, se on miesten omalla vastuulla.
Meillä minä, nainen, haluaisin enemmän ja koitan todellakin luoda tunnelmaa, eli vähän tää syyttäminen tuntuu väärältä :/
Eikö kyse olekkin siinä että halut kohtaavat? Onko mahdollista että toiset naiset esittävät jotain suhteen alussa? Ymmärtääkö toiset naiset kuinka pahalle tuntuu miehenä tulla torjutuksi kerta toisensa jälkeen. Kysyin täällä joskus asiasta, jos poikamiehenä tekisin treffi ilmoituksen jossa sanon suoraan että pidän seksistä ja paljon. Voi sitä p.... myrskyä joka siitä nousi. Kyllä suhteessa on paljon muutakin, mutta pitääkö minun miehenä peitellä halujani. Miksi asiasta ei voida keskustella asiallisesti ja ilman syyttämisiä.
Miehet pahoittavat aina mielensä, kun eivät saakaan kaikkea mitä haluavat, milloin haluvat ja miten haluavat. Aina pitäisi löytyä taikasana, jolla ihmissuhde muuttuu täysin miehen halujen mukaiseksi pelkällä ilmoituksella.
Pitää miehenä kysyä. Oletko edes ikinä ollut pitkäaikaisessa suhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei naisia seksi kiinnosta, nuo selitykset täällä ovat tekosyitä.
Koska naiset muka luovat miehelle tunnelmaa? Eivät koskaan, se on miesten omalla vastuulla.
Meillä minä, nainen, haluaisin enemmän ja koitan todellakin luoda tunnelmaa, eli vähän tää syyttäminen tuntuu väärältä :/
Eikö kyse olekkin siinä että halut kohtaavat? Onko mahdollista että toiset naiset esittävät jotain suhteen alussa? Ymmärtääkö toiset naiset kuinka pahalle tuntuu miehenä tulla torjutuksi kerta toisensa jälkeen. Kysyin täällä joskus asiasta, jos poikamiehenä tekisin treffi ilmoituksen jossa sanon suoraan että pidän seksistä ja paljon. Voi sitä p.... myrskyä joka siitä nousi. Kyllä suhteessa on paljon muutakin, mutta pitääkö minun miehenä peitellä halujani. Miksi asiasta ei voida keskustella asiallisesti ja ilman syyttämisiä.
Miehet pahoittavat aina mielensä, kun eivät saakaan kaikkea mitä haluavat, milloin haluvat ja miten haluavat. Aina pitäisi löytyä taikasana, jolla ihmissuhde muuttuu täysin miehen halujen mukaiseksi pelkällä ilmoituksella.
Ja naisethan tunnetusti eivät koskaan pahoista mieltään siitä, että mies ei olekaan sellainen kuin nainen halusi...
Jo tälläkin keskustelufoorumilla on ollut runsaasti naisten aloituksia, jotka valittavat seksitöntä parisuhdettaan. "En tunne itseäni enää naiseksi" on esimerkiksi tavallinen kommentti. Ikään kuin hänen onnellisuutensa ja naiseutensa olisi riippuvainen haluttomasta/pornoriippuvaisesta/erektiohäiriöisestä puolisosta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni palstan mies on (yllättävästi 🤡) sitä mieltä, että naisen tulee vastoin omaa suostumustaan harrastaa seksiä miehensä kanssa
Voihan sitä tehdä bj jos ei haluta paneskella. Mies on tyytyväinen, eikä ole ap:n kuvaamia ongelmia
En itse harrasta seksiä (luen tätä vain mielenkiinnosta) mutta ystäväni joka on ollut suhteissa sanoi minulle että ei tiedä tuttavistaan yhtään naista joka seksin aikana haluaa ottaa suihin mieheltä. Eli se on monelle jo itsessään epämiellyttävää, saatikka silloin kun seksi ei maistu muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla fyysinen halukkuus on ollut eri asia kuin se, että kumppani olisi vastenmielinen henkisellä tasolla. Jos olen ollut fyysisesti haluton -lähinnä sairauden tai lääkityksen tmv vuoksi- mutta olo on ollut miehen kanssa turvallinen ja suhteessa rakkautta, olen voinut harrastaa seksiä. Joskus ne halut myös heräävät edes jonkun verran siinä 'tehdessä'.
Tiedän kuitenkin että joillain ehkäisy, masennuslääkkeet, hormonien heittely.. on voinut täysin viedä fyysiset halut.
Nuoruudenaikainen eksä kohteli minua vastenmielisesti, ruinasi seksiä vaikka olin puoliunessa, haukkui ulkonäköä.. Silti meni hämmästyttävän kauan että rakkaus kuoli puoleltani kokonaan, mutta hänelle kyllä sanoin ei. Myöhemmin olen tajunnut miten huonoa seksi lisäksi oli, luulin jopa olevani aseksuaali kyseisen suhteen jälkeen.Rakastan nykyistä puolisoani vielä vuosikymmenen jälkeen niin että ajatus hänen torjumisestaan tuntuu pahalta - vaikka hän ei sitä pahalla ota. Luulen että itselleni on helppo 'suostua' ja osallistua seksiin myös vähemmällä tai jopa puuttuvalla fiiliksellä, koska seksi usein alkaa halailusta ja muuten sylikkäin nyhjäämisestä sängyllä tai sohvalla - ja mies selvästi haluaa minua ja suurin osa läheisyydestä ei johda seksiin. Voin myös sanoa ei milloin tahansa ja minua ei sen takia sätitä vaan voimme vaihtaa takaisin halimiseen ja jutteluun.
Haluaisin uskoa, että kommunikoimalla asiat paranee. Siinä taas uskon, että kyse on enemmän persoonan eroista kuin mies vs. nainen-asetelmasta jos se ei suju. Ei naisella tarvitse olla mitään seksitraumaa jotta keskustelu menee mykkäkouluksi tai tappeluksi. Siihen riittää vain huono itsetunto tai luottamuksen puute.
Jos puoliso ei ota niin tärkeää aihetta kuin seksin määrä ja laatu tosissaan keskustelusta huolimatta, ei siihen auta kuin ero. Tietenkään ketään ei pidä pakottaa tai painostaa seksiin. Mutta en myöskään yhtään tajua miten seksiin parisuhteessa voidaan suhtautua asiana jonka voi vain päättää pysyvästi loppuneen ilman painavaa syytä! Samahan se sitten on olla kämppiksiä eikä varmaan pitäisi loukata jos sovitaan että se jolla haluja vielä on, saa käydä vastuullisesti vieraissa vaikka kerran viikkoon. Itse kyllä vaan eroaisin.
No, ap:n mies ryhtyy kostotoimiin kun ap kieltäytyy. Ei tuossa tilanteessa ainakaan ole syytä etsiä vikaa tasapuolisesti molemmista, vaan tuolla tavalla käyttäytyvä mies on yksin tuhonnut läheisyyden ja mahdollisuudet keskusteluun. Eikä varmasti ole ainut tapa, millä mies torpedoi parisuhdetta.
Käykö teillä kenelläkään mielessä että kyseessä on muukin kuin seksi? Mies muna pystyssä haluaa sinua ja sinä torjut hänet kerta toisensa jälkeen. On kyllä outo mies, käy töissä, ei lyö ja haluaa seksiä sinun kanssa. "jätä se sika"?
Taasko pitäisi lukea miehelle eduksi "kun se ei lyö ja töissä". Ei tuo riitä mihinkään. Pelkkä työssäkäyvä ja lyömätön mies ei ole mitään. Ei riitä.
No kerro mikä riittää?
Parisuhdeterapiaan. Sieltä saa hyviä työkaluja just tällaisiin tilanteisiin.
Tsemppiä!