Lue keskustelun säännöt.
Paljonko olet painanut ENIMMILLÄÄN? Eli mikä on painoennätyksesi? Se on tärkeä tieto, koska elimistösi pyrkii kaikin keinoin palaamaan tähän...
Loppuelämän jojo
31.05.2023 |
Tekniikan Maailmassa asiantuntija kertoo, että ihmisen elimistö pyrkii kaikin keinoin saavuttamaan korkeimman aikaisemman painonsa. Siksi laihdutuksen jälkeen on niin vaikea pysyä hoikkana, mutta aina hoikkana olleella ei ole mitään ongelmia pysyä edelleen hoikkana.
Ihmisen lihoessa rasvasolujen määrä lisääntyy. Laihduttaessa määrä ei - yllätys yllätys - vähenekään vaan rasvasolut vain pienenevät. Nämä rasvasolut pyrkivät palaamaan vanhaan kokoonsa mikä voi olla jopa 100-kertainen.
Itsensä lihottanut on tuomittu loppuelämäksi olemaan lihava tai jatkuvaa nälkää kärsivä jojoilija. Sorry vaan, mutta varmaan itsekin olette huomanneet että tosi harva on pysynyt laihduksen jälkeen hoikkana pidempään, esim. 30 vuotta.
Kommentit (327)
Ap, mitä paino sulle merkitsee? Onko sulla syömishäiriö tai lihavuuteen liittyvää ahdistusta?
Jos on hirveä tarve pohtia omaa ja toisten painoa, siinä on takana lapsuuden hylkäämiskokemuksia. Ihminen ei usko, että on oikeasti riittävän hyvä ihminen, vaan tarvitsee jonkun mittarin hyvyydelleen. Usein se mittari on paino. Tämä johtaa siihen, että painon pohtiminen saa elämässä turhan ison tilan, paljon kivaa jää kokematta kun vaan miettii painoaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ihmisen lihoessa rasvasolujen määrä lisääntyy." --- Tämä ei edelleenkään pidä paikkansa, vain niiden koko kasvaa, määrä on luotu jo ennen aikuisuutta. Sen takia on äärimmäisen tärkeää ehkäistä lapsuuden ja nuoruuden aikaista lihavuutta.
Tämän olen itsekkin lukenut että nuoruuden lihavuus vaikuttaa rasvasolujen määrään ja siten aiheuttaa ongelmia painonhallintaan aikuusuudessa. Tosin itse olen suht vaivattomasti kyennyt pitäämään painoni kurissa vaikka teininä painoindeksi huiteli reilusti 30 yläpuolella.
Siinä saattaakin olla perää, että lapsuuden lihavuus vaikuttaa elimistöön jopa aikuisuudessa. Mutta ap:n väite, että aikuisuuden lihavuus tarkoittaa sitä että kroppa pyrkii koko loppuelämän siihen lihavaan olomuotoon on ihan puppua.
2019 alussa painoin 108 kg. Laihdutin vuodessa 77 kiloon, ja tänään painan 65 kg. Olen tehnyt paljon työtä muuttaakseni ajattelu- ja toimintatapojani ruoan ja paljon muunkin suhteen, enkä usko koskaan palaavani vanhaan. Voin kaikin puolin niin huonosti korkeimmassa painossani, että kehoni täytyisi olla todella itsetuhoinen pyrkiäkseen takaisin siihen tilaan.
Pituus 169 ja painavimmillani olen ollut teininä, jolloin painoin 73 kg. Nyt aikuisena paino on asettunut 63 kiloon, eikä tunnu siitä helposti hievahtavan minnekään. Eikä tarvitsekaan, vaikuttaa hyvältä painolta minun keholleni.
68, 169 pituus. 10 kg liikaa, en ole saanut vähennettyä kuin 5kg tuosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskaus- ja imetysaikana olen painanut enemmän. Nykyään hieman vähemmän. Paino vaihtelee pari kiloa kierron mukaan.
52 / 152. Nyt paino 46 ja voin paremmin kuin aikoihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen painanut enimmillään raskaana ollessani, 73kg. Olen 172cm pitkä. Mutta ilman raskautta painan tällä hetkellä eniten ikinä, 65kg. Olen aina ollut 55-60kg. Mut toisaalta, tää paino tuntuu ihan hyvältä. Ehkä 2-3kg pois, niin mahtuis vanhat vaatteetkin vielä päälle.
Noin 20 vuotta sitten painoin 90 kg, nyt 53. Ja ei, en aio palautua ensiksi mainittuun painoon kirjoittaa asiantuntija missä tahansa mitä hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei pidä paikkaansa kuin osittain. Rasvasolujen määrä kasvaa aikuisuuteen asti, sen jälkeen ei enää. Aikuisella rasvasolut ikään kuin pullistuu tai kasvaa mutta määrällisesti niitä ei tule lisää. Sen vuoksi olisi tärkeää pysyä koko lapsuus normaalipainossa, jolloin aikuisena normaalipainossa pysyminen on helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä vaahdotaan jatkuvasti siitä, kuinka ihmiset vain paisuvat paisumistaan. Sitten tehdään tällaisia aloituksia, jotka eivät varsinaisesti rohkaise ketään pudottamaan painoaan. Logiikka?
Kettuilu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
75kg, pituus 161cm. En enää ikinä halua tuohon painoon, jäätävän huono olo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pituutta 163cm, viime keväänä 75,5kg. Nyt paino 67,5kg. Mummu 60v.
Off topic: Miksi kutsut itseäsi mummuksi, vaikka ketju ei liity mitenkään isovanhemmuuteen? Kysyn siksi, että olen saman ikäinen eikä minun tulisi mieleenikään kutsua itseäni mummuksi, ei sittenkään vaikka olisi lapsenlapsia (paitsi tietysti heille).
Minä olen 45 ja kutsun itseäni usein mummoksi, vaikkei minulla ole edes lapsia. Alkaa vaan olla jo niin raihnainen eikä totuus peittelemällä muutu.
Eri. Kuvittelet siis, että kaikki ikääntyneet ihmiset ovat mummoja ja mummot aina raihnaisia? Huh. Olen pian 73 v enkä tunne itseäni raihnaiseksi alkuunkaan enkä ikimaailmassa kutsuisi itseäni enkä muuten muitakaan mummoiksi. Sanon olevani pirteä ja reipäs seniori. Elämänasennekin saattaa raihnaistuttaa ja vanhentaa näet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä vaahdotaan jatkuvasti siitä, kuinka ihmiset vain paisuvat paisumistaan. Sitten tehdään tällaisia aloituksia, jotka eivät varsinaisesti rohkaise ketään pudottamaan painoaan. Logiikka?
No varmaan se, että ihmiset eivät alun alkaenkaan päästäisi itseään lihomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pituutta 163cm, viime keväänä 75,5kg. Nyt paino 67,5kg. Mummu 60v.
Off topic: Miksi kutsut itseäsi mummuksi, vaikka ketju ei liity mitenkään isovanhemmuuteen? Kysyn siksi, että olen saman ikäinen eikä minun tulisi mieleenikään kutsua itseäni mummuksi, ei sittenkään vaikka olisi lapsenlapsia (paitsi tietysti heille).
Minä olen 45 ja kutsun itseäni usein mummoksi, vaikkei minulla ole edes lapsia. Alkaa vaan olla jo niin raihnainen eikä totuus peittelemällä muutu.
Eiköhän tuo Mummu 60v. ole ihan vaan nimimerkki. Maiju1999
Vierailija kirjoitti:
140 cm, 745 kg
Antaako BMI laskuri tulokseksi ERROR?
Mies. 178 cm ja painoin parikymmentä vuotta sitten jotain 93 kg ja oli kyllä omiin silmiin jäljestä päin karu näky vanhoissa valokuvissa, kun entinen laiha ja mahakas oli lihava ja mahakas tikku käsin ja jaloin.
Vielä kerran "ryhdistäydyin" 40+ iässä ja laihdutin karppaamalla 20 kg muutamassa kuukaudessa ja aloin uudestaan liikkua ja käydä salilla. Nykyään 73-5 kg. Puolet kehonpainosta lihasta, rasvaprosentti jotain 12 tms.
En usko. Painoin enimmilläni 75kg, joka oli minulle juuri ylipainon rajalla, huonon elämäntilanteen ja syömishäiriön vuoksi. Elämä parani ja minä parannuin ja paino putosi itselle ideaalin tuntuiseen 63kg kieppeille. Siinä on pysynyt jo vuosia ilman pinnistelyä eikä kroppa todellakaan tunnu hamuilevan sitä reilu 10kg takaisin, päinvastoin. Joskus kun kannan ruokakassia, muistan miten raskasta tuolloin oli jo liikkua. Toki 10kg helpompi karistaa ja pitää poissa kuin 50kg, mutta en usko tuohon periaatteeseen että keho haluaa takaisin painavimpaan painoonsa. Uskon että jokaisella on luontainen ideaali, johon keho pyrkii.
Silloin kun puhutaan ylipainosta niin monesti se johtuu monesta eri syystä eikä ne kaikilla ole identtisiä.
Kun elämäntavat ja psyyke eivät laihtumisen jälkeen ole edelleenkään balanssissa niin tulos on se että painoa alkaa kertymään.
Toki taustalla voi vaikuttaa sekin että keho on tottunut tietynlaiseen "tasapainoon" ja häiriintyy muutoksesta, mutta se ei ole mikään ikuinen tila.