Onko teidän puolisoillanne tämmöinen tapa että innostuvat aina jostakin kuten vaikka Pompeijista, lukevat siitä kaiken wikipediasta ja pitävät sulle luennon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän tuollaista ongelmaa. Viimeisin innostus on ollut Pohjois-Korean ja natsisaksan keskitysleirit. Olen lukenut vankien elämäntarinoita ja katsonut dokumentteja. Ja tekee aina mieli luennoida puolisolle, kun en muille kehtaa eikä ketään kiinnosta. Sen verran outo innostus. Puoliso välillä muistuttaa, että nyt meni luennoimiseksi. Joskus kyllä tykkääkin kuunnella, kun olen perehtynyt johonkin järkevään, niinkuin vaikka inflaatioon, 90-luvun lamaan yms ajankohtaiseen aiheeseen. Ja olen siis nainen. Olen alkanut epäilemään, että onkohan minulla asperger. Osaan esim ulkoa todella paljon suomenkielisiä lauluja, vaikka en harrasta musiikkia varsinaisesti. Ne jää vaan mieleen. Toisaalta olen tosi hajamielinen käytännön elämässä. Ja huono sosiaalisissa suhteissa.

Mä oon myös erilaisista aiheista innostuva, ja epäilen olevani Asperger. Veljeni on ihan diagnosoidustikin. En ymmärrä miten muut EIVÄT halua hankkia mahdollisimman paljon tietoa lyhyessä ajassa 😅. Viimeksi olen lukenut kaikenlaista marsuista, koska tiesittekö että marsut synnyttävät täysin valmiita poikasia?! Muiden jyrsijöiden pennut ovat syntyessään pinkkejä nakkeja, mutta marsut ovat vaihtaneet jo maitohampaatkin pysyviin hampaisiin vielä kohdussa ollessaan ja ovat heti valmiita elämään. Kauhean mielenkiintoista. 😅

Olen tiennyt tuon vuodesta 1988, koska marsuni sai silloin ensimmäisen kerran poikasia.

Kelpaisi kyllä tuollainen tiedonjanoinen kumppani luentoineen. Itsekin olen intohimoinen turhan tiedon sekakäyttäjä, mutta ei siitä keskustelua synny kun vaimolla lasittuu katse samantien kun suuni avaan. Hän taas voisi kyllä puhua päivät läpeensä muiden ihmisten tekemisistä ja tv-ohjelmista mikä ei oikein itseäni sytytä. Onneksi on tiettyjä yhteisiäkin kiinnostuksen kohteita ja muuten asiat hyvin niin pieni puutehan tuo vain on.

Onpa jo kummalliseksi mennyt, jos on kiinnostunut jostain aiheesta ja on utelias tietämään enemmän asiasta, niin lukee ja kertoo puolisolleen tai muillekin kiinnostuksestaan niin jo ainakin yksi leimaa täällä autistiseksi ja aspergeriksi. Ilmanko noita ei voi olla kiinnostunut ja utelias tietämään enemmän, kehittämään yleissivistystään ja historiantuntemusta. Itse olen kiinnostunut jopa politiikasta ja joskus kaipaisi samanhenkistä keskusteluseuraa mutta harvoin naisista löytyy ainoatakaan, miehistäkään ei oikein löydy. Itseni kanssa samanhenkinen puoliso valitettavasti menehtyi vakavaan sairauteen. Muistelen kaipaavasti kaikkia debatteja hänen kanssaan. Suuri osa ihmisistä on pinnallisia ja juuri he ovat heti mainitsemassa toisenlaiset ihmiset autisteiksi ja ties miksi, se ei kuulosta ollenkaan positiiviselta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän tuollaista ongelmaa. Viimeisin innostus on ollut Pohjois-Korean ja natsisaksan keskitysleirit. Olen lukenut vankien elämäntarinoita ja katsonut dokumentteja. Ja tekee aina mieli luennoida puolisolle, kun en muille kehtaa eikä ketään kiinnosta. Sen verran outo innostus. Puoliso välillä muistuttaa, että nyt meni luennoimiseksi. Joskus kyllä tykkääkin kuunnella, kun olen perehtynyt johonkin järkevään, niinkuin vaikka inflaatioon, 90-luvun lamaan yms ajankohtaiseen aiheeseen. Ja olen siis nainen. Olen alkanut epäilemään, että onkohan minulla asperger. Osaan esim ulkoa todella paljon suomenkielisiä lauluja, vaikka en harrasta musiikkia varsinaisesti. Ne jää vaan mieleen. Toisaalta olen tosi hajamielinen käytännön elämässä. Ja huono sosiaalisissa suhteissa.

Mä oon myös erilaisista aiheista innostuva, ja epäilen olevani Asperger. Veljeni on ihan diagnosoidustikin. En ymmärrä miten muut EIVÄT halua hankkia mahdollisimman paljon tietoa lyhyessä ajassa 😅. Viimeksi olen lukenut kaikenlaista marsuista, koska tiesittekö että marsut synnyttävät täysin valmiita poikasia?! Muiden jyrsijöiden pennut ovat syntyessään pinkkejä nakkeja, mutta marsut ovat vaihtaneet jo maitohampaatkin pysyviin hampaisiin vielä kohdussa ollessaan ja ovat heti valmiita elämään. Kauhean mielenkiintoista. 😅

Onpa marsut erikoisia! :3 Ihan mahtava tieto, kiitos tästä! <3 Itse olen hullaantunut hämähäkkeihin. Älä lue enempää, jos oikeasti oikeasti pelkäät niitä :( Mutta jos olet edes pikkuriikkisen utelias suosittelen tutustumaan näin netin välityksellä! :) Tarantula Kat, Dark Den ja Exotics Lair youtube kanavien katselu ja muu tiedon etsiminen on ollut aivan mahtavaa!

Hämähäkkejä pelätään aivan turhaan, koska ne eivät metsästä ihmisiä eivätkä pure ellei ihminen uhkaa niitä ensin. Suomessa ei kuitenkaan tavata ihmiselle vaarallisia hämppyjä, eikä pienten hämppyjen torahampaat pysty rikkomaan ihmisen paksua ihoa. Ihmiselle vaarallisia lajeja on vain muutamia, ja jotkut pitävät näitäkin lemmikkeinä. Jotkut hämähäkit syövät isoja muurahaisia vain nivelien kohdalta, koska leuat eivät lävistä paksua panssaria. Tiesitkö, että eräät juoksuhämähäkkiäidit kantavat poikasiaan selässään todella kauan ja samalla lajilla on kaikissa jaloissa vettä hylkivät karvat, joiden avulla voi kävellä veden päällä pintajännityksen avulla hetken.

Hämähäkit ovat myös äärimmäisen hyödyllisiä talojen rakenteiden ja omaisuuden suojaamisen kannalta, koska ne syövät tuhohyönteisiä, niiden toukkia ja koteloita. Jos näet hämähäkin etkä halua sitä juuri siihen, voit ottaa paperin ja siirtää hämähäkin tämän avulla muualle. Ujuta paperi hämpyn alle ja siirrä koko paketti. Hämähäkit jättävät peräänsä aina rihman seittiä, ikäänkuin seinäkiipeilijän lailla varmistusankkuriksi, joten usein hämppy on ehtinyt tarttua paperiin kiinni, eikä enää tipahda paperin päältä. Tämä yllättävä roikkuminen voi säikäyttää, mutta ei ole vaarallista. Seittiin ei kannata tarttua sormilla, koska se on tahmainen ja sitten hämppy roikkuu sormessasi.

Sisällä eläviä hämähäkkejä ei kannata viedä ulos. Huonehämähäkit ovat oma lajinsa ja ovat kehittyneet samassa tahdissa, kuin ihmisasutuksia on alkanut syntymään vuosituhansien aikana. Ne menestyvät sisällä, ei ulkona. Paras paikka siirtää hämähäkki on sisävarasto, vaatehuone tai vessa. Hämähäkit eivät jää asumaan pitkäksi aikaa yhteen paikkaan ja usein asuvat seinien välissä, siellä, missä ne tuhohyönteisetkin liikkuvat.

^Hämähäkit elävät yllättävän pienissä elinympäristöissä, esimerkiksi kurkkuhämähäkki elää puutarhassa ja puissa, ja on vihreä. Uroshämpyt erottaa naarashämpyistä pedipalpeiksi kutsutuista ulokkeista ja uroshämpyillä nämä muistuttavat muhkeita viiksiä tai pieniä nyrkkeilyhanskoja. Hämähäkit harvemmin syövät pariutumispartneriaan, jos ovat syöneet juuri ennen jotain, mutta luonnossa on vähän ravintoa ja siksi usein uroshämppy päätyy ruuaksi. Uroshämähäkit taputtelevat rytmikkäästi verkkoon bongorumpujen lailla tullessaan naaraan kulmille ilmoittaakseen aikeistaan. Hämähäkeistä vain hyppyhämähäkeillä on tarkka näkö ja nämä metsästävät ruuan eri tavalla, saalistamalla. Suomessa elää luonnonvaraisena seeprahyppijä, mikä on oikein söpö ihmettelijä! Hämähäkeillä on erilaisia luonteenlaatuja, toiset ovat rauhallisempia, kuin saman lajin kaverinsa. Hämähäkit ovat joskus hyvinkin siistejä, ja tiputtavat verkoistaan syödyt saaliit pois.

Varmasti en tiedä vielä kaikkea, mutta hämpyt on niin mahtavia, että oli pakko kertoa, kiitos kun jaksoit lukea! :)

////\(%%w%%)/\\\\

Lipsahti virhe mikä on aivan pakko korjata! (/u \ ) Tarkka näkö on hyppyhämpyillä ja myös aikaisemmin mainituilla juoksuhämpyillä, sillä molemmat saalistavat näön avulla, mutta hieman eri tavalla. Pahoittelen hätäpäissään tapahtunutta virhettä! :')

Vierailija kirjoitti:

Ei onneksi. Sikäli kyllä jotenkin tuttua että oma mieheni lukee todella paljon ja tietää ihan ihmeellisiä asioita. Aina välillä tulee puheeksi joku ihan random asia ja käy ilmi että hän on lukenut sitä koskevia kirjoja tai juttuja ja tietää siitä vaikka mitä. Siis jotain tyyliin höyryveturien historia tai jonkun 1930-luvun poliitikon elämänvaiheet.

Tuota sanotaan hyväksi yleissivistykseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme molemmat samanlaisia. Tosin Wikipediaan on suhtauduttava kriittisesti ja tietoa on haettava laajemmin. Totuin jo lapsena siihen, että kotona juteltiin kaikenlaisesta ja otettiin selvää. On kiva tietää asioista ja miettiä muutakin kuin naapurin aivoituksia tai työkavereitten juoruja.

Hurahtaminen kuulostaa tutulta. Joku vuosi sitten hurahdin korjaamaan Wikipedian artikkeleiden lähteitä ja virheitä niitä lukiessani. Oli muuten koukuttavaa.

Haluaisin suomentaa monia artikkeleita, koska suomeksi jostain antiikin kreikan tapahtumasta on ehkä kaksi lausetta ja englanniksi pitkä pätkä tarinaa ja yksityiskohtia, mutta en ole vielä uskaltanut.

Minä olen nainen, nelikymppinen ja juuri tuollainen! Minulla on ihan diagnosoitu ADHD/add.

Minun on pakko katsoa milloin mitäkin Wikipediasta tai googlettaa muuten. Ja sitten googleta lisää ja lisää ja lisää. Omaksun tietoa nopeasti, joten googlettelut eivät kestä kauaa. Mutta mielelläni kerron tietoni sitten muillekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän tuollaista ongelmaa. Viimeisin innostus on ollut Pohjois-Korean ja natsisaksan keskitysleirit. Olen lukenut vankien elämäntarinoita ja katsonut dokumentteja. Ja tekee aina mieli luennoida puolisolle, kun en muille kehtaa eikä ketään kiinnosta. Sen verran outo innostus. Puoliso välillä muistuttaa, että nyt meni luennoimiseksi. Joskus kyllä tykkääkin kuunnella, kun olen perehtynyt johonkin järkevään, niinkuin vaikka inflaatioon, 90-luvun lamaan yms ajankohtaiseen aiheeseen. Ja olen siis nainen. Olen alkanut epäilemään, että onkohan minulla asperger. Osaan esim ulkoa todella paljon suomenkielisiä lauluja, vaikka en harrasta musiikkia varsinaisesti. Ne jää vaan mieleen. Toisaalta olen tosi hajamielinen käytännön elämässä. Ja huono sosiaalisissa suhteissa.

Mä oon myös erilaisista aiheista innostuva, ja epäilen olevani Asperger. Veljeni on ihan diagnosoidustikin. En ymmärrä miten muut EIVÄT halua hankkia mahdollisimman paljon tietoa lyhyessä ajassa 😅. Viimeksi olen lukenut kaikenlaista marsuista, koska tiesittekö että marsut synnyttävät täysin valmiita poikasia?! Muiden jyrsijöiden pennut ovat syntyessään pinkkejä nakkeja, mutta marsut ovat vaihtaneet jo maitohampaatkin pysyviin hampaisiin vielä kohdussa ollessaan ja ovat heti valmiita elämään. Kauhean mielenkiintoista. 😅

Mahtava tieto, kiitos. Heti piti ottaa vähän enemmän selvää. Miten voi olla noin kehittynyt meininki!

Todella mielenkiintoinen tää marsujuttu! Heti aloin miettiä, et mikäköhän syy siinä on takana. Jotainhan siinä täytyy olla, et miks just marsujen pitää heti olla valmiita eikä ehdi rauhassa olemaan vauvamarsuja. Onko niiden elinympäristö jotenkin sellanen, että heti pitää olla ready for action?

Joo! Marsuja syövät pedot (mitkä? petolinnut?) ovat varmaan niin valppaita, että marsulapsosten pitää heti pystyä kipittämään pakoon. Marsutieto täällä ajoi minut löytämään sellaisenkin tiedon, että tällaisia "heti valmiita" eli prekokiaalisia lajeja ovat mm. eräät isojalkakanat, jotka eivät hoida poikasiaan lainkaan vaan poikaset vaan kömpivät munista ja lähtevät maailmalle. Linnut kuitenkin valitsevat munintapaikan huolella, esim. lämpimän rantahiekan tai vulkaanisen tuhkan, tai sitten koiras rakentaa jopa tonneja maa-ainesta ja kasvinosia raijaamalla maakuoppaan keon, eräänlaisen kompostin, jonka lämpötilaa sitten pitää optimaalisena tuunaamalla sitä (kasveja pois tai lisää kasveja jne) tarpeen mukaan. Siellä sitten munat optimioloissa hautuvat. Eli emojen huolenpitoa tämäkin! Eikö ole kiinnostava juttu! Hauska ajatus se kanakoiras siellä munakompostinsa lämpötilaa tarkkailemassa. (Ja minäkin olen nainen, joten ei nyt ihan liity otsikkoon.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän tuollaista ongelmaa. Viimeisin innostus on ollut Pohjois-Korean ja natsisaksan keskitysleirit. Olen lukenut vankien elämäntarinoita ja katsonut dokumentteja. Ja tekee aina mieli luennoida puolisolle, kun en muille kehtaa eikä ketään kiinnosta. Sen verran outo innostus. Puoliso välillä muistuttaa, että nyt meni luennoimiseksi. Joskus kyllä tykkääkin kuunnella, kun olen perehtynyt johonkin järkevään, niinkuin vaikka inflaatioon, 90-luvun lamaan yms ajankohtaiseen aiheeseen. Ja olen siis nainen. Olen alkanut epäilemään, että onkohan minulla asperger. Osaan esim ulkoa todella paljon suomenkielisiä lauluja, vaikka en harrasta musiikkia varsinaisesti. Ne jää vaan mieleen. Toisaalta olen tosi hajamielinen käytännön elämässä. Ja huono sosiaalisissa suhteissa.

Mä oon myös erilaisista aiheista innostuva, ja epäilen olevani Asperger. Veljeni on ihan diagnosoidustikin. En ymmärrä miten muut EIVÄT halua hankkia mahdollisimman paljon tietoa lyhyessä ajassa 😅. Viimeksi olen lukenut kaikenlaista marsuista, koska tiesittekö että marsut synnyttävät täysin valmiita poikasia?! Muiden jyrsijöiden pennut ovat syntyessään pinkkejä nakkeja, mutta marsut ovat vaihtaneet jo maitohampaatkin pysyviin hampaisiin vielä kohdussa ollessaan ja ovat heti valmiita elämään. Kauhean mielenkiintoista. 😅

Mahtava tieto, kiitos. Heti piti ottaa vähän enemmän selvää. Miten voi olla noin kehittynyt meininki!

Todella mielenkiintoinen tää marsujuttu! Heti aloin miettiä, et mikäköhän syy siinä on takana. Jotainhan siinä täytyy olla, et miks just marsujen pitää heti olla valmiita eikä ehdi rauhassa olemaan vauvamarsuja. Onko niiden elinympäristö jotenkin sellanen, että heti pitää olla ready for action?

Joo! Marsuja syövät pedot (mitkä? petolinnut?) ovat varmaan niin valppaita, että marsulapsosten pitää heti pystyä kipittämään pakoon. Marsutieto täällä ajoi minut löytämään sellaisenkin tiedon, että tällaisia "heti valmiita" eli prekokiaalisia lajeja ovat mm. eräät isojalkakanat, jotka eivät hoida poikasiaan lainkaan vaan poikaset vaan kömpivät munista ja lähtevät maailmalle. Linnut kuitenkin valitsevat munintapaikan huolella, esim. lämpimän rantahiekan tai vulkaanisen tuhkan, tai sitten koiras rakentaa jopa tonneja maa-ainesta ja kasvinosia raijaamalla maakuoppaan keon, eräänlaisen kompostin, jonka lämpötilaa sitten pitää optimaalisena tuunaamalla sitä (kasveja pois tai lisää kasveja jne) tarpeen mukaan. Siellä sitten munat optimioloissa hautuvat. Eli emojen huolenpitoa tämäkin! Eikö ole kiinnostava juttu! Hauska ajatus se kanakoiras siellä munakompostinsa lämpötilaa tarkkailemassa. (Ja minäkin olen nainen, joten ei nyt ihan liity otsikkoon.)

Korjaan, eihän otsikossa naisista puhuttukaan. Isojalkakanat veivät mukanaan ja moinen seikka jäi huomaamatta!

ei me naiset jakseta sellaista itsensä kehittämistä. on helpompaa kun on tyhmä. riittää kun tietää kuinka kala perataan ja peura suolestetaan. osaan keittää myös perunoita. mitä muuta vielä pitäisi tietää? miehet hoitakoon nuo älyjutut.

Vierailija kirjoitti:

Asperger ja AHDH/ADD ? Dopamiinia on sangen vähänlaisesti. 

Vähänlainen dopamiini tekee ihmisestä innostuneen ja tiedonhaluisen? Eikös tuolla logiikalla olisi syytä alentaa lasten dopamiinipitoisuuksia, että pärjäävät koulussa.

Ai että.. kun olisikin tuollainen mies.

Vierailija kirjoitti:

ei me naiset jakseta sellaista itsensä kehittämistä. on helpompaa kun on tyhmä. riittää kun tietää kuinka kala perataan ja peura suolestetaan. osaan keittää myös perunoita. mitä muuta vielä pitäisi tietää? miehet hoitakoon nuo älyjutut.

Mieheni joka itse on älykäs ja laajasti yleissivistynyt, sanoo aina ettei ikinä pystyisi parisuhteeseen tyhmän ja sivistymättömän naisen kanssa. Älykkyys on hänestä seksikästä. Olen samaa mieltä asiasta; myös miehessä sytyttää älykkyys.

Yksinkertaisen ihmisen kanssa on raskasta olla jos itse on älykäs.

Vierailija kirjoitti:

ei me naiset jakseta sellaista itsensä kehittämistä. on helpompaa kun on tyhmä. riittää kun tietää kuinka kala perataan ja peura suolestetaan. osaan keittää myös perunoita. mitä muuta vielä pitäisi tietää? miehet hoitakoon nuo älyjutut.

Provoileva mies luulee olevansa hauska. Ei ole.

Mulla on tuollainen. Tosin olen iän myötä oppinut, ettei muuta yleensä kiinnosta ja siksi olen lopettanut luennot. Viimeisin kiinnostuksen kohteeni oli kekomuurahaiset. Jonkin verran kirjolla ollaan.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan molemmat mieheni kanssa kovia lukemaan. Kotonamme on ehkä 3500 kirjaa. Kotiin tulee Hesari ja Tiede-lehti ja Mobilisti.

Tiede, historia, talous, luonnontiede, eläimet, käsityöt, politiikka, psykologia ruoanlaitto kiinnostaa. Seuraamme aktiivisesti näitä aiheita ja keskustelemme niistä.

Toinen poikamme on samanlainen

Saatan katsoa jonkun uuden BBC:n dokumentin ja innostun tutkimaan lisää. Viimeksi tutkin leivän historiaa, kun uusin tutkimus tukee tietoa, että ihmiset ovat valmistaneet leipää ennen kuin siirryttiin viljelys-talouteen tutkin hiivan historiaa oliko milloin hiiva keksittiin

Tästä tuli telkkarissa just dokumentti. Oli tosi mielenkiintoisesti tehty. Tosiaan, ihmiset osasivat tehdä leipää villin viljan jyviä jauhamalla jne.

Tutkijat toistivat sen, miten silloin tehtiin leipää. Eli leipää on syöty tosi tosi pitkään, ennenkuin siirryttiin varsinaiseen viljan viljelyyn.