Lue keskustelun säännöt.
Onko teidän puolisoillanne tämmöinen tapa että innostuvat aina jostakin kuten vaikka Pompeijista, lukevat siitä kaiken wikipediasta ja pitävät sulle luennon
30.05.2023 |
Kiinnostaapa sua tai ei ja vaikka tietäisit asiasta häntä enemmän?
Kommentit (76)
Kyllä tollaset luennot sais pitää ihan keskenään oven ulkopuolella. Lukko aukeaa kun luento loppuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, mutta suhtaudun siihen lämmöllä.
Ei sillä en ole huolinut enkä kuunaan huolisi aivotonta 13tusinassa miesselittäjäsössöttäjää. Mitäs itse otit?
Vierailija kirjoitti:
Ei onneksi. Sikäli kyllä jotenkin tuttua että oma mieheni lukee todella paljon ja tietää ihan ihmeellisiä asioita. Aina välillä tulee puheeksi joku ihan random asia ja käy ilmi että hän on lukenut sitä koskevia kirjoja tai juttuja ja tietää siitä vaikka mitä. Siis jotain tyyliin höyryveturien historia tai jonkun 1930-luvun poliitikon elämänvaiheet.
Olen yllättynyt siitä miten paljon jotkut miehet lukevat. Tai voihan olla että ennen eivät lukeneet vaan nyt kun se on tullut muotiin niin miehetkin on alkaneet lukea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole, mutta mulla on. Olen siis nainen ja puolisoni mies. Luennoin myös lapsillemme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa hyperfiksaatiolta, joka kuuluu adhd:hen tai autismiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä en ole huolinut enkä kuunaan huolisi aivotonta 13tusinassa miesselittäjäsössöttäjää. Mitäs itse otit?
Palstafeministi ilmoittautuu. Hän ei pelkästään määrittelee uudelleen miesselittämistä vaan haluaa myös kontrolloida muiden naisten parisuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei onneksi. Sikäli kyllä jotenkin tuttua että oma mieheni lukee todella paljon ja tietää ihan ihmeellisiä asioita. Aina välillä tulee puheeksi joku ihan random asia ja käy ilmi että hän on lukenut sitä koskevia kirjoja tai juttuja ja tietää siitä vaikka mitä. Siis jotain tyyliin höyryveturien historia tai jonkun 1930-luvun poliitikon elämänvaiheet.
Olen yllättynyt siitä miten paljon jotkut miehet lukevat. Tai voihan olla että ennen eivät lukeneet vaan nyt kun se on tullut muotiin niin miehetkin on alkaneet lukea?
Minun mieheni on 50-vuotias ja vielä sitä ikäluokkaa joka on lukenut aina. Kyllä siinä vain oppii asian jos toisenkin jos lukee ahkerasti 50 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen tuommoinen puoliso. Pärähdän välillä johonkin ja siitähän pitää sitten saada kaikki tieto irti ja tietoa on myös jaettava.
Yleensä kestää kuukauden pari. Silloin ei oikein elämään muuta mahdukaan. Arki ja duunit hoituu kyllä, mutta muutoin elän ja hengitän asiaani täysillä.
Innostus loppuu, joko uuden tiedon loppumiseen tai mä vaan kyllästyn.
Mieheni kyllä tukee mua ja kuuntelee.. tai lähtee reissuun mun mukaan tarkistamaan sen ja ton historiajutun paikan päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei onneksi. Sikäli kyllä jotenkin tuttua että oma mieheni lukee todella paljon ja tietää ihan ihmeellisiä asioita. Aina välillä tulee puheeksi joku ihan random asia ja käy ilmi että hän on lukenut sitä koskevia kirjoja tai juttuja ja tietää siitä vaikka mitä. Siis jotain tyyliin höyryveturien historia tai jonkun 1930-luvun poliitikon elämänvaiheet.
Olen yllättynyt siitä miten paljon jotkut miehet lukevat. Tai voihan olla että ennen eivät lukeneet vaan nyt kun se on tullut muotiin niin miehetkin on alkaneet lukea?
lukiossa viimeistään pitää lukea jos meinaa saada kunnon paperit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän vuoksi mä en olekaan parisuhteessa vaan sinkku. En tiedä kiinnostaako ketään naista tällainen random asioista kiinnostuva mies.
Evvk katteetta pätemiskiimainen rivireijo (diagnoos(e)illa tai ilman), jonka lapsellisen innostumisen kohteet vaihtelevat.
Vierailija kirjoitti:
Tämän vuoksi mä en olekaan parisuhteessa vaan sinkku. En tiedä kiinnostaako ketään naista tällainen random asioista kiinnostuva mies.
Musta sellainen on ihan ehdoton. Ei ole pariinkymmeneen vuoteen ehtinyt olla tylsää, kun välillä mies on uponnut mongolialaiseen kurkkulauluun ja välillä kalasäilykkeisiin. Esimerkit tosielämästä.
Aika luontevaa minusta jutella jostain kiinnostavasta aiheesta. Kyllähän perheessä, kavereiden kesken jne. jutellaan elokuvista tai dokkareista mitä on tuoreeltana nähnyt, paikoista joissa on tullut käytyä ja muista enemmän tai vähemmän ajankohtaisista jutuista. Harvemmin kukaan nyt mitään koulutyylistä luentoa toki pitää.
Ei. Neuroepätyypillisille, kuten ADHD ja autismi, on ihan normaalia aivojen toimintaa hurahtaa johonkin ihan täysillä ja luennoida siitä. Aivot eivät ainakaan ADHD:ssa tuota serotoniinia samalla tavoin kuin normaalit, terveet aivot, joten ADHD aivojen tapa saada sitä serotoniinia on fikaantua johonkin asiaan X. Fiksaation kohde voi vaihtua useitakin kertoja, ei mitään ihmeellistä.
Mulla on vähän tuollaista ongelmaa. Viimeisin innostus on ollut Pohjois-Korean ja natsisaksan keskitysleirit. Olen lukenut vankien elämäntarinoita ja katsonut dokumentteja. Ja tekee aina mieli luennoida puolisolle, kun en muille kehtaa eikä ketään kiinnosta. Sen verran outo innostus. Puoliso välillä muistuttaa, että nyt meni luennoimiseksi. Joskus kyllä tykkääkin kuunnella, kun olen perehtynyt johonkin järkevään, niinkuin vaikka inflaatioon, 90-luvun lamaan yms ajankohtaiseen aiheeseen. Ja olen siis nainen. Olen alkanut epäilemään, että onkohan minulla asperger. Osaan esim ulkoa todella paljon suomenkielisiä lauluja, vaikka en harrasta musiikkia varsinaisesti. Ne jää vaan mieleen. Toisaalta olen tosi hajamielinen käytännön elämässä. Ja huono sosiaalisissa suhteissa.
Ei onneksi. Sikäli kyllä jotenkin tuttua että oma mieheni lukee todella paljon ja tietää ihan ihmeellisiä asioita. Aina välillä tulee puheeksi joku ihan random asia ja käy ilmi että hän on lukenut sitä koskevia kirjoja tai juttuja ja tietää siitä vaikka mitä. Siis jotain tyyliin höyryveturien historia tai jonkun 1930-luvun poliitikon elämänvaiheet.