Lue keskustelun säännöt.
Hoitovapaalla 2-vuotiaan kanssa - miksi tätä ihmetellään niin paljon?
Kummallakin meistä vanhemmista on yliopistotutkinto ja vakituiset virat. Taloudellisesti ei ole ollut järkevää pitää pitkiä hoitovapaita, mutta meille lapsen kanssa kotona oleminen on ollut tärkeämpää. Molemmat meistä vanhemmista ollaan oltu vuorotellen hoitovapaalla lapsen kanssa. Lapsi on nyt 2 v ja menee päiväkotiin n. 2,5 v iässä. Lapsen täytettyä vuoden alkoi kysely, koska lapsi menee päiväkotiin. Tätä kyselyä kuulee niin neuvolassa, vapaa-ajalla kuin töissäkin. Yhä ihmetellään, miksi ihmeessä pidämme lasta kotona. Lapsi on kehittynyt oikein hyvin, puhuu monen sanan lauseita, on tyytyväinen ja sosiaalinen. Ikätovereiden kanssa lapsi saa kontakteja avoimissa kerhoissa. Lapsen kanssa tehdään paljon arkisia asioita yhdessä, eilen istutettiin kukkia, tänään käydään kirjastossa ja huomenna leivotaan. Ihan aidosti viihdymme lapsemme seurassa ja hän on mukavaa seuraa. Miksi ihmeessä lasta pitäisi olla tuppaamassa päiväkotiin mahdollisimman pienenä, jos ei ole taloudellista pakkoa tehdä niin? En usko, että näin pienen kanssa varhaiskasvatus pystyisi antamaan jotain sellaista, mitä me vanhemmat emme voisi tarjota.
Kommentit (335)
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa, kun on yhä teidänlaisianne vanhempia! Ajattelette omilla aivoillanne, ajattelette lapsen etua, ja olette tietysti onnekkaassa asemassa kun lapsen kotihoito on mahdollista taloudellisesti!
Liian moni nykyvanhempi on aivopesty ajatukseen, että 1v pitää jo laittaa päiväkotiin, jotra "sosiaalisuus ja saa laadukasta varhaiskasvatusta"...
Rakastavat vanhemmat, jotka tekevät normielämään kuuluvia asioita lapsen kanssa, liikkuvat lapsen kanssa, lukevat lapselle, pitävät yllä säännöllistä päivärytmiä- siinä sitä varhaiskasvatusta ihan riittävästi!
Ja totta, lapselle kun sosiaalinen herkkyyskausi iskee noin 2-vuotiaana, leikkitovereita kyllä löytyy kerhoista, muskareista, urheiluseurojen liikuntaleikkikouluista, perhekahviloista jne. Se on vain vanhempien motivaatiosta kiinni, heidän on jakswttava etsiä noita ja käydä niissä lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaaolla pienen kanssa kotona niin kauan, kuin voi, Kyllä häntä saa vielä riittävästi kuskata päivähoitoon ja kouluun aikoinaan. Miksi ei päiväkotiin pienenä. Se on laitos, ei koti. Siellä on vieraita ihmisiä, kilpailevia ja kuisaavia muksuja, ei ole rauhallista, kodinomaista tunnelmaa eikä rakastavia vanhempia. Kyllä sinne ehtii isompanakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, älä kuule välitä yhtään toisten ihmisten kommenteista. Lapsi on niin hetken aikaa pieni ja tärkeämpää on olla turvallinen ympäristö, eikä viedä lasta päiväkotiin hoitoon. Lapsi ennättää myös olla vuosikausia oravanpyörän kyydissä...omien vanhempien hoito on tärkeää ja töitä ennättää myös tehdä kuolemaan asti!
Olen ollut omien lasten kanssa kotona aina sen 3v ja harmitellut, että on pitänyt palata työpaikkaani. En näe tärkeimpänä mitään muuta, kuin huolehtia omasta pienestä.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaaolla pienen kanssa kotona niin kauan, kuin voi, Kyllä häntä saa vielä riittävästi kuskata päivähoitoon ja kouluun aikoinaan. Miksi ei päiväkotiin pienenä. Se on laitos, ei koti. Siellä on vieraita ihmisiä, kilpailevia ja kuisaavia muksuja, ei ole rauhallista, kodinomaista tunnelmaa eikä rakastavia vanhempia. Kyllä sinne ehtii isompanakin.
Äidin ja isän hemmottelemat ovat monesti pahimpia kiusaajia. Ap:sta huomaa narsismin jo pelkästään yliopistotutkinnolla kerskumisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen ajatellut asian niin, että tuollaiset kyselijät haluavat vain höpötellä ja osoittaa jonkinlaista kiinnostusta, mutta eivät ole hyviä small talkissa. Mun työkaverini eivät tiedä musta oikein mitään muuta kuin sen, että mulla on lapsi. Joten luonnollisesti he kyselevät lapsesta ja äitiydestä jos haluavat höpötellä ja luoda yhteyttä. En pidä kysymyksiä asenteellisina tai tuomitsevina. Välillä ehkä tungettelevina, mutta menkööt se sosiaalisen kömpelyyden piikkiin ellei ole erityistä syytä ajatella sen olevan pahantahtoista.
Vaihteleekohan tuo suhtautuminen sen perusteella mistä päin Suomea on. Ainakin täällä etelässä kyllä selkeästi huomaa että joku ihme hoppu laittaa lapsia päiväkotiin ja vaimollekin ulkopuoliset vihjailleet että miksi ei mene töihin. Ja meilläkään lapset ei ole olleet kotona kuin n. 2,5 vuotiaiksi. Sitten olemme ajatelleet että lapsen etu jo mennä päiväkotiin kun kaikki muutkin on. Me ollaan aloitettu myös 3 päivän viikoilla.
Valintojahan nää on. Me ei paljoa menetetä jos ajetaan vähän vanhemmalla autolla jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska elämme vasemmistomarxismin aikaa. Sen mukaan vanhemmat eivät tiedä, mikä on hyväksi omalle lapselle. Sen tietävät paremmin yhteiskunnan kouluttamat asiantuntijat. Tavoitteena on saada aikanaan paljon hyvänlaatuisia työntekijöitä ja veronmaksajia. Sama peli kuin kommunistisessa Kiinassa.
olemme valtion orjia. He haluavat meidän täyden työpanoksemme, rahamme, aivomme yms. Kotona olevia pidetään tästä syystä vaikeasti valvottavina, laiskoina ja epäilyttävänä. Koska valtio on jumala jota kansalaisen on palvottava.
Hyvin harva mies suostuu tuollaiseen vuorotteluun, koska edelleen ollaan kivikautisia, että vain äiti voi menettää tulonsa. Vaikka nykyään tuloerotkin alkavat olla aika pieniä monilla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväkodissa saa kavereita. Meillä on exän kanssa ns. kumppanuksvanhemmuus ja omat asunnot. Meidän 2-vuotias on ollut jo vuoden päiväkodissa. 1,5-vuotiaana yritin olla viikon lomalla hänen kanssaan kahdestaan ja silloin jo huomasin, että en kykene tarjoamaan hänelle tarpeeksi viihdykettä leikkimällä ja viemällä kantorepussa kävelyille. Hän selkeästi kaipasi päiväkotiin. Menee sinne aina mielellään, on selkeästi sosiaalinen lapsi ja muiden suosiossa, joten hänen viihtymisemsä ymmärtää hyvin.
Vanha ketju, mutta Helsinkilisän poisto hoitorahasta taisi lisätä asian kummastelua. Eka meni 2v päikkyyn. Ja toka 2v 8kk.
Ekasta sain hetken Helsinkilisää ja se oli ihan mukava jeesi, ettei säästötili niin kuukahtanut. Tokasta ei saanut enää sitä, mutta ajateltiin priorisoida hetki kotona oloa siihen kohtaan. Maksoi ehkä parin etelänmatkan verran, mutta ei se nyt maailmaa kaada.
Kun ei ole mitään harrikkakuumetta tms mihin rahansa työntäisi, niin miksipä sitä ei rakentelisi metsässä muksun kanssa leikkisoppaa ja kattelisi kun taapero touhuaa? Ja kasvattaisi luonnettaan kun oppii sietämään tylsyyttä ja hyvin irratioanaaliselta tuntuvaa ylitsevuotavaa kiukkua.
Mutta myös sponttaania naurua ja intoa.
M43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin harva mies suostuu tuollaiseen vuorotteluun, koska edelleen ollaan kivikautisia, että vain äiti voi menettää tulonsa. Vaikka nykyään tuloerotkin alkavat olla aika pieniä monilla...
Oma kokemus taas on että ennemmin se on nainen joka haluaa pitää ne vapaat itsellään ja mahdolliset hoitovapaatkin. Mies joutuu useimmiten jopa vähän vaatimaan niitä jos haluaa myös olla vapailla.
Kulttuurillinen paine on toki äideillä edelleen. Eli heillä on enemmän suorituspaineita toisaalta uran mutta toisaalta äitiyden suuntaan. Isät näkee lastenhoidonkin enemmän asiakysymyksenä kuin kilpailuna
Olin kotona siihen saakka, kun poika meni kouluun. Nyt se näkyy työeläkkeessä. Valitettavasti.
Hänen vaimo on kotona, vaikka lapsi on armeijassa. Yritti kahvilan pitoa, mutta oli liian laiska.
Vierailija kirjoitti:
Olin kotona siihen saakka, kun poika meni kouluun. Nyt se näkyy työeläkkeessä. Valitettavasti.
Hänen vaimo on kotona, vaikka lapsi on armeijassa. Yritti kahvilan pitoa, mutta oli liian laiska.
Vai oliskohan ettei suomalaisista enää ole asiakkaiksi, ja kaikki maksaa liikaa ettei kahvikupin myynnillä elä?
Vierailija kirjoitti:
Itse en yksin viihtyisi lapsen kanssa kauaa kotona. Eri juttu tosiaan, jos toinen suostuisi siihen, että vuorotellaan.
Miksi oot tehnyt lapsia, jos et halua jälkikasvusi kanssa viettää aikaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en yksin viihtyisi lapsen kanssa kauaa kotona. Eri juttu tosiaan, jos toinen suostuisi siihen, että vuorotellaan.
Miksi oot tehnyt lapsia, jos et halua jälkikasvusi kanssa viettää aikaa?
Miksi kävit koulut ja olet työelämässä, jos kerran haluat pitää lomaa viikonloppuisin ja kesäisin? Miksi et halua viettää kaikkea aikaasi töissä? Kannattaisiko jättää kouluttautuminen ja töissäkäynti niille, joita se aidosti kiinnostaa?
Kyllä kaikille lapsille pitää tarjota laadukasta varhaiskasvatusta. Nyt enää tarvisi tietää, mistä ihmeestä sitä saisi. Päiväkodeista ei ainakaan.
Vaikutat ADHD-tyypiltä, tällöin jatkuva aktiivisuus sopii sinulle.