Siis Kelan laskurin mukaan jos työssä käyvä mies muuttaisi meille, asumistuki melkein loppuisi
Nyt saan täyden asumistuen. Silloin saisi noin 40e.
Miehen palkka ei kuitenkaan mitenkään voisi elättää minua (opiskelija) ja miehen tulisi palkallaan elättää myös lapseni, joka ei ole hänen?
Olisi siis kannattavinta, että mies vuokraisi halvan yksiön ja pitäisi kirjat siellä, vaikka olisi meillä enimmän ajan.
Todella ihmeellinen tää nykyinen systeemi.
Kommentit (410)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloittajan näkökulma asiaan tässä on ihan absurdi.
Eli siis Kela jatkaisi asumistuen maksamista puolesta asunnosta, ja mies saisi itse vuokrattua huomattavasti halvemmalla kolmion mitä yksin, vaikka hänellä olisi siihen varaa?Näin ei ajatella mistään muusta. Jos lähdet sen miehen kanssa lomalle, ajatteletko, että Kelan pitää maksaa sinun osuutesi matkasta? Et tietenkään! Vaan se mies maksaa, tai ette lähde ollenkaan jos sinulla ei ole varaa!
Asumista tuetaan, koska sitä pidetään ns. perustarpeena. Silloinkin vain, jos sitä ei muutoin voida kohtuudella odottaa järjestettävän. Kumppani on enemmän kuin kohtuullinen maksaja yhteiseen asuntoon, ja jos ei sitä roolia halua niin sitten tosiaan on parempi asua erillään. Hän maksanee joka tapauksessa siitä asumisestaan ainakin lähestulkoon saman verran, mitä maksaisi jos asuisitte yhdessä. Tai jos viihtyy huomattavasti pienemmässä ja edullisemmassa asunnossa niin silloinkin hänen ehdottomasti kannattaa sellaiseen jäädä asumaan.
Tilanne, jossa on taloudellisesti järkevämpää asua erillään kuin perheenä, on absurdi. Koska kahden asunnon kulut ovat tosiasiallisesti suuremmat kuin yhden. Järjestelmä tällä tavalla kannustaa pariskuntia asumaan erillään yhdessä asumisen sijaan. Jotkuthan silti muuttavat yhteen koska haluavat, ja jotkut asuvat erillään taloudellisista syistä. Se ei ole mitään kelan huijaamista tai ylimääräisten tukien vaatimista, jos päättää niin.
Riippuu, mistä näkökulmasta sitä katsoo. Yleisesti talouden kannalta (mikä on näkökulma muiden asumista kustantaessa) on järkevämpää, että ne jotka pystyy, maksaa asumisensa kokonaisuudessaan. Esimerkki: kolme asuntoa, kolme asukasta. Jokaisen vuokra 500e, yksi maksaa itse, kaksi saa tukia 400e per asunto. Kela maksaa siis 800e. Tämä itse maksava muuttaa yhteen toisen kanssa, ja Kela maksaisi toisen osuuden samassa suhteessa, eli 200e. Tyhjäksi jäävään asuntoon muuttaa opiskelija, joka saa sen 400e. Nyt Kela maksaa 1000 euroa, vaikka tämä yksi olisi edelleen kykenevä maksamaan asuntonsa vuokran itse.
Mutta jos se itse maksava ei muuta yhteen toisen kanssa taloudellisista syistä, niin silloin se yhden maksama asunto ei jää tyhjäksi vaikka sitä ei niin tarvittaisi, ja asuntoa tarvitseva opiskelija jää puolestaan ilman tätä asuntoa. Kela maksaa sille opiskelijalle sitten kenties jossain muualla kun se saa jostain asunnon. Kela ei säästänyt, se joka rikastuu on työssäkäyvän ja itse maksavan asunnon omistava asuntosijoittaja.
Mutta edelleen on se yksi asunto, jossa asuva maksaa sen itse. Tämä on ihan puhdasta matikkaa. Jos kaikki itse maksavat muuttavat yhteen jonkun ei itse maksavan kanssa, ja Kela maksaa siitä puolet, Kelan kustannukset ovat isommat, kuin jos näissä kaikissa tapauksissa se maksamaan pystyvä maksaa sen asunnon, eikö?
Ja se asuntosijoittahan saa sen rahan joka tapauksessa, riippumatta siitä, maksaako sen Kela vai asunnossa asuva, eikö?
Siitähän tässä on kyse, ja siksi asian on näin oltava. Tämä maa on pullollan pariskuntia, jotka asuvat asunnoissa, niin vuokra kuin omistuskin, joihin heillä ei olisi varaa, jos se varakkaampi osapuoli ei maksaisi asumisesta isompaa osaa. Olisi ihan järjetön kustannus valtiontaloudelle, jos näissä kaikissa tapauksissa Kela maksaisi sen vähemmän tienaavan osuuden.
Vierailija kirjoitti:
AP on varmasti niin nuori, ettei välttämättä muista vielä aikaa milloin opiskelijat kävivät opintojen ohella töissä (vielä noin 5v sitten). Siitä ei myöskään ole kauan, kun kaikenlaisia tukikikkailuja paheksuttiin vielä runsaasti. Ainahan sitä on harrastettu, mutta näitä ihmisiä paheksuttiin ja suurin osa piti kunniallisena pärjätä omilla rahoillaan. Nykyisen kaltainen tukien maksimointi ja optimointi on mittaluokassaan uusi ja tuore ilmiö.
Demaripolitiikkaa.
Verotetaan kaikki riippuvaiseksi sosiaalialmuista, niin saadaan lisää äänestäjiä.
Minusta ei mitään ihmeellistä. Noin sen pitääkin mennä. Joku raja nyt niille tukien kuppaamisille pitää olla.
Ja joo, saan myös itse asumistuen, kahden lapsen lähiäitinä. Sehän kompensoi nimenomaan sitä toisen aikuisen puuttumista taloudesta. Jos tähän joku mies tulisi niin toki multa tippuisi asumistuki ja lapsilisän korotus pois, mutta toisaalta mies maksaisi osaa vuokrasta ym (tuskin se mies ilmaiseksi on ennenkään asunut). Ja jos ei halua yhteistä taloutta niin sitten ei pidä yhteen muuttaman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloittajan näkökulma asiaan tässä on ihan absurdi.
Eli siis Kela jatkaisi asumistuen maksamista puolesta asunnosta, ja mies saisi itse vuokrattua huomattavasti halvemmalla kolmion mitä yksin, vaikka hänellä olisi siihen varaa?Näin ei ajatella mistään muusta. Jos lähdet sen miehen kanssa lomalle, ajatteletko, että Kelan pitää maksaa sinun osuutesi matkasta? Et tietenkään! Vaan se mies maksaa, tai ette lähde ollenkaan jos sinulla ei ole varaa!
Asumista tuetaan, koska sitä pidetään ns. perustarpeena. Silloinkin vain, jos sitä ei muutoin voida kohtuudella odottaa järjestettävän. Kumppani on enemmän kuin kohtuullinen maksaja yhteiseen asuntoon, ja jos ei sitä roolia halua niin sitten tosiaan on parempi asua erillään. Hän maksanee joka tapauksessa siitä asumisestaan ainakin lähestulkoon saman verran, mitä maksaisi jos asuisitte yhdessä. Tai jos viihtyy huomattavasti pienemmässä ja edullisemmassa asunnossa niin silloinkin hänen ehdottomasti kannattaa sellaiseen jäädä asumaan.
Tilanne, jossa on taloudellisesti järkevämpää asua erillään kuin perheenä, on absurdi. Koska kahden asunnon kulut ovat tosiasiallisesti suuremmat kuin yhden. Järjestelmä tällä tavalla kannustaa pariskuntia asumaan erillään yhdessä asumisen sijaan. Jotkuthan silti muuttavat yhteen koska haluavat, ja jotkut asuvat erillään taloudellisista syistä. Se ei ole mitään kelan huijaamista tai ylimääräisten tukien vaatimista, jos päättää niin.
Mikä perhe se sellainen on, jossa palkkaa saava osapuoli ei osallistu toisen aikuisen ja taloudessa asuvan lapsen kustannuksiin?
Uusperhe.
Jos sen määritelmä on se, ettei osallistuta toisen asuinkustannuksiin, miksi sellaiseen yhteiseloon pitäisi tuilla kannustaa?
Epäkohta on siinä, että myöskin se lapsilisän yh-lisä loppuu jos joku muuttaa saman katon alle. Uuden puolison tulot myös otetaan huomioon esim. päivähoitomaksuissa. Vaikka elatusvelvollisuutta ei oikeasti ole olemassa.
Sitten taas, jos etävanhemman luokse joku muuttaa, hänen tulojaan EI oteta huomioon elatuskykyä arvioitaessa.
Vierailija kirjoitti:
Epäkohta on siinä, että myöskin se lapsilisän yh-lisä loppuu jos joku muuttaa saman katon alle. Uuden puolison tulot myös otetaan huomioon esim. päivähoitomaksuissa. Vaikka elatusvelvollisuutta ei oikeasti ole olemassa.
Sitten taas, jos etävanhemman luokse joku muuttaa, hänen tulojaan EI oteta huomioon elatuskykyä arvioitaessa.
Tämä viimeinen voisi olla oikeasti ajattele.isen arvoinen epäkohta.
Vierailija kirjoitti:
Epäkohta on siinä, että myöskin se lapsilisän yh-lisä loppuu jos joku muuttaa saman katon alle. Uuden puolison tulot myös otetaan huomioon esim. päivähoitomaksuissa. Vaikka elatusvelvollisuutta ei oikeasti ole olemassa.
Sitten taas, jos etävanhemman luokse joku muuttaa, hänen tulojaan EI oteta huomioon elatuskykyä arvioitaessa.
Otetaan ne huomioon siinä mielessä, että etän menot katsotaan pienemmiksi jos hänellä on puoliso. Eli näin hänellä on parempi elatuskyky.
tukia vaa lisää aikuisille ihmisille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloittajan näkökulma asiaan tässä on ihan absurdi.
Eli siis Kela jatkaisi asumistuen maksamista puolesta asunnosta, ja mies saisi itse vuokrattua huomattavasti halvemmalla kolmion mitä yksin, vaikka hänellä olisi siihen varaa?Näin ei ajatella mistään muusta. Jos lähdet sen miehen kanssa lomalle, ajatteletko, että Kelan pitää maksaa sinun osuutesi matkasta? Et tietenkään! Vaan se mies maksaa, tai ette lähde ollenkaan jos sinulla ei ole varaa!
Asumista tuetaan, koska sitä pidetään ns. perustarpeena. Silloinkin vain, jos sitä ei muutoin voida kohtuudella odottaa järjestettävän. Kumppani on enemmän kuin kohtuullinen maksaja yhteiseen asuntoon, ja jos ei sitä roolia halua niin sitten tosiaan on parempi asua erillään. Hän maksanee joka tapauksessa siitä asumisestaan ainakin lähestulkoon saman verran, mitä maksaisi jos asuisitte yhdessä. Tai jos viihtyy huomattavasti pienemmässä ja edullisemmassa asunnossa niin silloinkin hänen ehdottomasti kannattaa sellaiseen jäädä asumaan.
Tilanne, jossa on taloudellisesti järkevämpää asua erillään kuin perheenä, on absurdi. Koska kahden asunnon kulut ovat tosiasiallisesti suuremmat kuin yhden. Järjestelmä tällä tavalla kannustaa pariskuntia asumaan erillään yhdessä asumisen sijaan. Jotkuthan silti muuttavat yhteen koska haluavat, ja jotkut asuvat erillään taloudellisista syistä. Se ei ole mitään kelan huijaamista tai ylimääräisten tukien vaatimista, jos päättää niin.
Mikä perhe se sellainen on, jossa palkkaa saava osapuoli ei osallistu toisen aikuisen ja taloudessa asuvan lapsen kustannuksiin?
Uusperhe.
Jos sen määritelmä on se, ettei osallistuta toisen asuinkustannuksiin, miksi sellaiseen yhteiseloon pitäisi tuilla kannustaa?
Se on vaan se karu totuus. Kun kerran on haarukat jaettu, niin toista kertaa ei enää jaeta.
Suhteita tulee ja menee, mutta mun haarukat on ja pysyy.
Vierailija kirjoitti:
Epäkohta on siinä, että myöskin se lapsilisän yh-lisä loppuu jos joku muuttaa saman katon alle. Uuden puolison tulot myös otetaan huomioon esim. päivähoitomaksuissa. Vaikka elatusvelvollisuutta ei oikeasti ole olemassa.
Sitten taas, jos etävanhemman luokse joku muuttaa, hänen tulojaan EI oteta huomioon elatuskykyä arvioitaessa.
Onko äiti enää yksinhuoltaja mikäli talouteen muuttaa toinen huoltaja? Miten voidaan asua ja elää yhdessä perheenä, mikäli uudella (oletettavasti) miehellä ei ole aikomustakaan osallistua lapsen asioihin?
Nainen vaan kirjoitti:
Meillä minä ja mieheni asumme erillään mutta nukumme samassa osoitteessa. Mies asuu yksiössä saa asumistukea 293 euroa ja minä 160 euroa. Ei kannata muuttaa yhteen ennen kun lottovoitto tulee.
Öh, siis millä matematiikalla teidän on kannattavampaa maksaa kahden asunnon vuokria? Ei nuo teidän asumistuet nyt niin korkeita ole. Jos sinä saat asumistukea 160€ ja mies muuttaisi siihen ja maksais puolet vuokrasta, niin jäätkö muka häviölle asumistuen tippuessa pois? En usko.
Vierailija kirjoitti:
Epäkohta on siinä, että myöskin se lapsilisän yh-lisä loppuu jos joku muuttaa saman katon alle. Uuden puolison tulot myös otetaan huomioon esim. päivähoitomaksuissa. Vaikka elatusvelvollisuutta ei oikeasti ole olemassa.
Sitten taas, jos etävanhemman luokse joku muuttaa, hänen tulojaan EI oteta huomioon elatuskykyä arvioitaessa.
Mihin tämä väite perustuu? Elatuskykyä arvioidessa nimittäin pitäisi ihan molempien osapuolien osalta ottaa huomioon elinkustannukset, jotka pienevät, mikäli taloudessa on toinen palkkaa saava aikuinen, riippumatta siitä, onko kyseessä lähi- vai etävanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloittajan näkökulma asiaan tässä on ihan absurdi.
Eli siis Kela jatkaisi asumistuen maksamista puolesta asunnosta, ja mies saisi itse vuokrattua huomattavasti halvemmalla kolmion mitä yksin, vaikka hänellä olisi siihen varaa?Näin ei ajatella mistään muusta. Jos lähdet sen miehen kanssa lomalle, ajatteletko, että Kelan pitää maksaa sinun osuutesi matkasta? Et tietenkään! Vaan se mies maksaa, tai ette lähde ollenkaan jos sinulla ei ole varaa!
Asumista tuetaan, koska sitä pidetään ns. perustarpeena. Silloinkin vain, jos sitä ei muutoin voida kohtuudella odottaa järjestettävän. Kumppani on enemmän kuin kohtuullinen maksaja yhteiseen asuntoon, ja jos ei sitä roolia halua niin sitten tosiaan on parempi asua erillään. Hän maksanee joka tapauksessa siitä asumisestaan ainakin lähestulkoon saman verran, mitä maksaisi jos asuisitte yhdessä. Tai jos viihtyy huomattavasti pienemmässä ja edullisemmassa asunnossa niin silloinkin hänen ehdottomasti kannattaa sellaiseen jäädä asumaan.
Tilanne, jossa on taloudellisesti järkevämpää asua erillään kuin perheenä, on absurdi. Koska kahden asunnon kulut ovat tosiasiallisesti suuremmat kuin yhden. Järjestelmä tällä tavalla kannustaa pariskuntia asumaan erillään yhdessä asumisen sijaan. Jotkuthan silti muuttavat yhteen koska haluavat, ja jotkut asuvat erillään taloudellisista syistä. Se ei ole mitään kelan huijaamista tai ylimääräisten tukien vaatimista, jos päättää niin.
Riippuu, mistä näkökulmasta sitä katsoo. Yleisesti talouden kannalta (mikä on näkökulma muiden asumista kustantaessa) on järkevämpää, että ne jotka pystyy, maksaa asumisensa kokonaisuudessaan. Esimerkki: kolme asuntoa, kolme asukasta. Jokaisen vuokra 500e, yksi maksaa itse, kaksi saa tukia 400e per asunto. Kela maksaa siis 800e. Tämä itse maksava muuttaa yhteen toisen kanssa, ja Kela maksaisi toisen osuuden samassa suhteessa, eli 200e. Tyhjäksi jäävään asuntoon muuttaa opiskelija, joka saa sen 400e. Nyt Kela maksaa 1000 euroa, vaikka tämä yksi olisi edelleen kykenevä maksamaan asuntonsa vuokran itse.
Mutta jos se itse maksava ei muuta yhteen toisen kanssa taloudellisista syistä, niin silloin se yhden maksama asunto ei jää tyhjäksi vaikka sitä ei niin tarvittaisi, ja asuntoa tarvitseva opiskelija jää puolestaan ilman tätä asuntoa. Kela maksaa sille opiskelijalle sitten kenties jossain muualla kun se saa jostain asunnon. Kela ei säästänyt, se joka rikastuu on työssäkäyvän ja itse maksavan asunnon omistava asuntosijoittaja.
Mutta edelleen on se yksi asunto, jossa asuva maksaa sen itse. Tämä on ihan puhdasta matikkaa. Jos kaikki itse maksavat muuttavat yhteen jonkun ei itse maksavan kanssa, ja Kela maksaa siitä puolet, Kelan kustannukset ovat isommat, kuin jos näissä kaikissa tapauksissa se maksamaan pystyvä maksaa sen asunnon, eikö?
Ja se asuntosijoittahan saa sen rahan joka tapauksessa, riippumatta siitä, maksaako sen Kela vai asunnossa asuva, eikö?Siitähän tässä on kyse, ja siksi asian on näin oltava. Tämä maa on pullollan pariskuntia, jotka asuvat asunnoissa, niin vuokra kuin omistuskin, joihin heillä ei olisi varaa, jos se varakkaampi osapuoli ei maksaisi asumisesta isompaa osaa. Olisi ihan järjetön kustannus valtiontaloudelle, jos näissä kaikissa tapauksissa Kela maksaisi sen vähemmän tienaavan osuuden.
Eli siis perustelet, että jotenkin rahan takia Kela pyrkii siihen, että pienituloiset parit asuu erillään? Eihän tuossa ole järkeä, koska myös työttömien ja opiskelijoiden kannattanee yleensä parempien tukien takia asua erikseen eri asunnoissa. Miten se säästää kelalle?
"Jos kaikki itse maksavat muuttavat yhteen jonkun ei itse maksavan kanssa, ja Kela maksaa siitä puolet, Kelan kustannukset ovat isommat, kuin jos näissä kaikissa tapauksissa se maksamaan pystyvä maksaa sen asunnon, eikö?" Mistä siis sait tuon kela maksaa siitä puolet? Puolet vuokrasta vai mistä? Ja miksi sen olisi oltava juuri puolet ja 100% siitä puolikkaasta?
Vierailija kirjoitti:
VaahtoVasara kirjoitti:
Omituista porukkaa, kun kuvittelee, että olisi yhteiskunnan velvoite maksaa asuminen ja ilmeisesti eläminenkin.
Työnteko ei ole kutsumus vaan elämiskustannussuorite.
Juuri tämän takia kaikki tommoset hemmetin tuet pitää lakkauttaa! Koska jengi kuvittelee niiden olevan joku normi minkä voi vaan valita työnteon sijasta tai itse maksamisen sijasta, kun ei vaan huvita Mutta kun ne tulee meidän työssäkäyvien selkärahasta ne rahat, eikä ne enää riitä loisijoiden loputtomaan tuentarpeeseen!
Loisijoiden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloittajan näkökulma asiaan tässä on ihan absurdi.
Eli siis Kela jatkaisi asumistuen maksamista puolesta asunnosta, ja mies saisi itse vuokrattua huomattavasti halvemmalla kolmion mitä yksin, vaikka hänellä olisi siihen varaa?Näin ei ajatella mistään muusta. Jos lähdet sen miehen kanssa lomalle, ajatteletko, että Kelan pitää maksaa sinun osuutesi matkasta? Et tietenkään! Vaan se mies maksaa, tai ette lähde ollenkaan jos sinulla ei ole varaa!
Asumista tuetaan, koska sitä pidetään ns. perustarpeena. Silloinkin vain, jos sitä ei muutoin voida kohtuudella odottaa järjestettävän. Kumppani on enemmän kuin kohtuullinen maksaja yhteiseen asuntoon, ja jos ei sitä roolia halua niin sitten tosiaan on parempi asua erillään. Hän maksanee joka tapauksessa siitä asumisestaan ainakin lähestulkoon saman verran, mitä maksaisi jos asuisitte yhdessä. Tai jos viihtyy huomattavasti pienemmässä ja edullisemmassa asunnossa niin silloinkin hänen ehdottomasti kannattaa sellaiseen jäädä asumaan.
Tilanne, jossa on taloudellisesti järkevämpää asua erillään kuin perheenä, on absurdi. Koska kahden asunnon kulut ovat tosiasiallisesti suuremmat kuin yhden. Järjestelmä tällä tavalla kannustaa pariskuntia asumaan erillään yhdessä asumisen sijaan. Jotkuthan silti muuttavat yhteen koska haluavat, ja jotkut asuvat erillään taloudellisista syistä. Se ei ole mitään kelan huijaamista tai ylimääräisten tukien vaatimista, jos päättää niin.
Jos tosiaan asutaan erikseen. Mutta usein vain se osoite on erikseen ja asutaan yhdessä eikä makseta edes en yhden vesimaksua. Se on huijaamista ihan selkeästi. Ja jos ei ole yh ja nostaa yh tukia, niin sekin on huijaamista. Ja ihmisten vihat menee oikeiden yksinhuoltajien niskaan.
Vierailija kirjoitti:
Epäkohta on siinä, että myöskin se lapsilisän yh-lisä loppuu jos joku muuttaa saman katon alle. Uuden puolison tulot myös otetaan huomioon esim. päivähoitomaksuissa. Vaikka elatusvelvollisuutta ei oikeasti ole olemassa.
Sitten taas, jos etävanhemman luokse joku muuttaa, hänen tulojaan EI oteta huomioon elatuskykyä arvioitaessa.
Onko äiti enää yksinhuoltaja mikäli talouteen muuttaa toinen huoltaja? Miten voidaan asua ja elää yhdessä perheenä, mikäli uudella (oletettavasti) miehellä ei ole aikomustakaan osallistua lapsen asioihin?
Vierailija kirjoitti:
Etenkin opiskelijalle, mutta myös meille pienituloisimmille eläkeläisille mahdoton ja ihmisoikeussopimusten vastainen tilanne, että parisuhteeseen ei ole varaa.
Opiskelija joutuu elättämään itsensä opintolainalla, mikä on myös kohtuutonta, kun ei takuita työllistymisestä ole. Kun kouluttautumaan lähtee, ei ole varmaa, onko sitä ammattialaa enää olemassakaan valmistuessa.
Köyhimmät eläkeläiset taas ovat lähinnä työkyvyttömyyseläkeläisiä eli sairastuneet tai vammautuneet tai syntyneet invalideina. Vastoin eräiden väitteitä tämä ei ole oma valinta vaan sattumaa.
Toki köyhimpien eläkeläisten miljoonapäisessä joukossa on myös hupeneva joukko iäkkäitä naisia, jotka kasvattivat lapsikatraansa ja huolehtivat todennäköisesti omaishoitajana miehistään kuolemaan saakka ja oma työeläke jäi kokonaan karttumatta.
Älä muuta yhteen. Hoida opinnot loppuun, mene töihin ja muuta vasta sitten. Itse tein sen virheen, että muutin poikaystävän kanssa yhteen. Nyt olen taloudellisesti hänestä täysin riippuvainen, mikä on nöyryyttävää ja lannistavaa. Ennen pärjäsin...suht hyvin.
Rahahuolet -> stressi + opiskelustressi -> neg. vaikutus mielialaan -> masennus -> totaaliuupuminen -> sairausloma -> valmistuminen viivästynyt. Yhteiskunnalle kannattavampaa?
Btw, Kelan laskuriin ei kannata luottaa, luultavasti et saa edes sitä 40 e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta aloittajan näkökulma asiaan tässä on ihan absurdi.
Eli siis Kela jatkaisi asumistuen maksamista puolesta asunnosta, ja mies saisi itse vuokrattua huomattavasti halvemmalla kolmion mitä yksin, vaikka hänellä olisi siihen varaa?Näin ei ajatella mistään muusta. Jos lähdet sen miehen kanssa lomalle, ajatteletko, että Kelan pitää maksaa sinun osuutesi matkasta? Et tietenkään! Vaan se mies maksaa, tai ette lähde ollenkaan jos sinulla ei ole varaa!
Asumista tuetaan, koska sitä pidetään ns. perustarpeena. Silloinkin vain, jos sitä ei muutoin voida kohtuudella odottaa järjestettävän. Kumppani on enemmän kuin kohtuullinen maksaja yhteiseen asuntoon, ja jos ei sitä roolia halua niin sitten tosiaan on parempi asua erillään. Hän maksanee joka tapauksessa siitä asumisestaan ainakin lähestulkoon saman verran, mitä maksaisi jos asuisitte yhdessä. Tai jos viihtyy huomattavasti pienemmässä ja edullisemmassa asunnossa niin silloinkin hänen ehdottomasti kannattaa sellaiseen jäädä asumaan.
Tilanne, jossa on taloudellisesti järkevämpää asua erillään kuin perheenä, on absurdi. Koska kahden asunnon kulut ovat tosiasiallisesti suuremmat kuin yhden. Järjestelmä tällä tavalla kannustaa pariskuntia asumaan erillään yhdessä asumisen sijaan. Jotkuthan silti muuttavat yhteen koska haluavat, ja jotkut asuvat erillään taloudellisista syistä. Se ei ole mitään kelan huijaamista tai ylimääräisten tukien vaatimista, jos päättää niin.
Jos tosiaan asutaan erikseen. Mutta usein vain se osoite on erikseen ja asutaan yhdessä eikä makseta edes en yhden vesimaksua. Se on huijaamista ihan selkeästi. Ja jos ei ole yh ja nostaa yh tukia, niin sekin on huijaamista. Ja ihmisten vihat menee oikeiden yksinhuoltajien niskaan.
Miten tämä sitten tulkitaan minun tapauksessani, kun en asu miesystäväni kanssa yhdessä, enkä haluakaan, monestakaan syystä. Hän on luonani kuitenkin joka päivä. Kuinka monta tuntia hän saisi olla luonani ettei sitä laskettaisi yhdessä asumiseksi? Miehellä on paremmat tulot ja omistusasunto, minulla olemattomat tulot, vuokra-asunto ja yksi huollettava, toinen on jo aikuinen, mutta asuu kotona. Kupataanko me nyt yhteiskuntaa, kun ei asuta yhdessä, vaikka siinä yhteiskunta säästäisi? Taloutemme ovat erilliset.
AP on varmasti niin nuori, ettei välttämättä muista vielä aikaa milloin opiskelijat kävivät opintojen ohella töissä (vielä noin 5v sitten). Siitä ei myöskään ole kauan, kun kaikenlaisia tukikikkailuja paheksuttiin vielä runsaasti. Ainahan sitä on harrastettu, mutta näitä ihmisiä paheksuttiin ja suurin osa piti kunniallisena pärjätä omilla rahoillaan. Nykyisen kaltainen tukien maksimointi ja optimointi on mittaluokassaan uusi ja tuore ilmiö.