Olen työtön, mies ei. Minulle kuuluu hänen mielestään kaikki kotityöt
Koiran ulkoilutuksista riidellään, kun mies ei millään haluaisi viedä ja jos vie, tulee viiden minuutin päästä takaisin jo.
Teen ruoat, siivoan, pesen pyykit, tarkistan läksyt, huolehdin koiran. Pihatöitäkin yrittää sälyttää minulle. En ole viherpeukalo, joten omalta osaltani piha ei vaadi kummoisia, mutta ruukkukukat on hyvä joskus kastella ja nurmikko ajaa.
Olen yrittänyt puhua miehen kanssa, ja hän on vakaasti sitä mieltä että sitten tehdään puoliksi kun saan töitä. Sitä ennen koska olen vain kotona, minulta hoituu siinä kätevästi kaikki. Jos en saa töitä pian, tulen hulluksi. Minulla ei käytännössä ole vapaa-aikaa, vaan olen kotona 24/7, ellen ole kaupassa tai viemässä lapsia jonnekin.
Työpaikan menetin yli vuosi sitten. Samalla meni aikuiskontaktit :( Ei ole varaa harrastaa ja ystäviä ei ole ollut koskaan. Taidan olla masentunut.
Kommentit (248)
Vierailija kirjoitti:
Ap. Miksi olet yli vuoden työttömänä. Hae töitä, niin voitte jakaa kotityöt. Ymmärrän kyllä miestä. Hän käytännössä elättää koko porukan. Kyllä ne kotityöt kuuluvat sille, joka on kotona.
Miksikö joku on työtön?? No villi veikkaus että hän ei ole saanut töitä.
Minäkin olen ollut 4v työtön..
HEMAN kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää keskustelut on niin voimaannuttavia. Ei tartte enää kotona riidellä ollenkaan, kun seuraa näitä palstakinoja. :)
Näinpä. Laittaa sormen peräaukkoon ja ronkkii ylös alas tuntemuksia. Aika samalaisia tuntemuksia maailman voitokkaimman eliölajin uroksella tänä päivänä länsimaissa.
Hänet on täysin pistetty häkkiin. Hän voisi pistää häkin paskaksi ja kaiken ympäriltään, mutta leikkii kiltisti kotia, koska muuten Jeesus suuttuu. Menee vielä kymmeniä sukupolvia tajuta, että Jeesusta ei tarvitse matkia, mutta tätä se jeesusleikki nyt sitten on.
Maailman voimakkain ja tuhovoimaisin eliö on pistetty häkkiin ja tää kuuntelee lässytystä.
Voi hyvän tähden tuota uhoa. Ihan yhtälailla nainenkin voisi laittaa kaiken pskaksi, mutta ei niin tee.
Ihminen ei ole eläimen tasolla, meillä on logiikka, etiikka, moraali, ja me ymmärrämme syy-seuraus-suhteita jopa vuosien päähän.
Mikään pakkohan ei uroksenkaan ole leikkiä kotia, kai sen nyt tajuaa kuka vaan siellä häkissään. Yhteiskunnassakaan ei ole ihan pakko elää, voi ryhtyä täysin erakoksi, jos kokee sen itselleen hyväksi, siitä vaan.
Avioliitto-instituutio ei suinkaan ole naisen näkökulmasta keksitty, vaan sitä (lakeja) on säädelleet miehet.
Jos se ei nyt enää miehelle kelpaa, eihän siihen ole pakko ryhtyä.
Mutta mieti, mitä haluat elämältäsi, missä näet itsesi vaikka 40-vuotiaana tai 50-vuotiaana. Millaista olisi hyvä elämä? Mikä saa sinut onnelliseksi? Miten saat onnellisuuden tunteen?
Onko se "kaiken laittaminen pskaksi" mitä kannattaa tavoitella? Katso vanhempia ihmisiä ympärilläsi, joilla elämä näyttää hymyilevän. Miten he ovat siihen päässeet? Kannattaisiko sitä tavoitella?
Vaikka ensin hieman huvituinkin nuoruuden uhostasi -äidillinen vaisto heräsi- :) niin toivon sinulle kaikkea hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet saamaton. Naiselle kuuluu kodinhoito ja sen aihepiirin asiat silloin kuin ei ole työelämässä kiinni. Mies voi tuoda rahan ja sinä hoidat mukisematta muun. Kaikki on tyytyväisiä.
Mies käy töissä ja pitää suunsa kiinni. Nainen maksaa kulunsa ansiosidonnaisella. Kotityöt puoliksi. Ja sanoinko jo että mies pitää suunsa kiinni.
Mitä itse asiassa on kotityöt puoliksi? Itse teen kerran viikkoon isomman viikkosiivouksen, siistin päivittäin vessat ja keittiön aina ruokailujen jälkeen. Tiskit laitetaan koneeseen ruokailun jälkeen ja kone päälle. Pyykit heitetään koneeseen ja kone päälle. Ripustamisessa menee max 10 min ja samoin viikkaamisessa. Silittää ei ole aina pakko. Pölyt nopeasti pois pinnoilta kun ne pomppaa silmille. Ehdin yleensä ensin kun ne minua enemmän häiritsee. Ruokaa tilataan kerralla isommin kotiovelle kun kaapit näyttää tyhjenemistään. Ruokina arkisin perusruuat kiertää, ei tarvitse valtavasti päätään vaivata sen suhteen mitä tekee. Ruokaa valmistan kerralla ison satsin päivisin, mies toisinaan tekee meille jotain bravuurejaan. Roskikset vie yleensä mies kun on tällä hetkellä enemmän ulko-ovesta ulos. Ja ai niin, pieniä lapsia kolme. Ei lasketa heidän kanssa oloa kotiaskareisiin.
En ymmärrä yhtään miten näistä asioista jossakin tapellaan ja väännetään vielä keskustelu. Illat ja vloput on ihana viettää mukavan rennosti kun ei tarvitse tapella kotiaskareista väsyneinä, miksi ihmeessä jättää ne muutenkaan arki-iltoihin tai viikonloppuihin kun on vaihtoehtona hoitaa ne tehokkaasti muutoin. Tai miksi pitää pätemällä vyöryttää jotain hommia väsyneelle työssäkävijälle vain pätemisen vuoksi.
No vaikka se, että kun toinen on tehnyt ruuan valmiiksi, toinen korjaa jäljet. Se on enemmän mitä omien ruokalivälineiden laittaminen tiskikoneeseen. Työssä käyvä voi tyhjentää tiskikoneenkin oma-aloitteisesti. Eiköhän teilläkin ole välillä hommia, joita ei tehdä viikottain kuten esimerkiksi saunan ja kylpyhuoneen peseminen. Kodinkoneet pitää putsata ja matot pestä. Lasten koulunkäyntiin riittää panostamista kummallekin. Se vie aikaa eikä se ole kivaa, mutta kannattaa.
Se lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, kun kummallakin on tunne, että tässä sitä ollaan samassa veneessä. Ei niin, että toinen lojuu silmät kiinni veneen keulassa ja toinen on aina soutuvuorossa.
Aa okei, en laske itse tuota edes kotiaskareeksi, vaan laittaa se joka siihen keittiöön sattuu jäämään. Jos on totaalisen vätyksen valinnut rinnalleen niin ei auta kun katsoa peiliin.
Joo, jos huomaa, että ruuan jälkeen on kilpajuoksu keittiöstä, niin se suhde on tullut tiensä päähän. Ihmiset eroaa liian nihkeästi, huonoissa suhteissa pysytään liian pitkään.
Aha. Minä väittäisin että liian helposti erotaan, jos tuollaiset asiat laittaa suhteen kokonaan poikki.
On sitä oikeitakin ongelmia ihmisillä.
Vierailija kirjoitti:
Olethan sä kotona joten sun kuuluu tehdä enemmän. Mutta ei todellakaan kaikkea. Etenkään jotain miehen omien sotkujen korjaamisia.
Näin minäkin miehelle sanoin kun olin työttömänä. Sekään perustelu ei riittänyt että hän maksaa, minä osallistuin minkä pystyin ja tein enemmän. Ei se niinkään voinut olla että me osallistuimme kustannuksiin ja vain hän olisi jättänyt tekemättä kotihommia. Samoin oli mieltä kun lapsi syntyi että hän käy töissä ja minä vastaan lapsesta sekä kodista 24/7. Ei käynyt. Kyllä se oppi kun pakotin. Myös silloin maksoin minkä pystyin elämiskustannuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet saamaton. Naiselle kuuluu kodinhoito ja sen aihepiirin asiat silloin kuin ei ole työelämässä kiinni. Mies voi tuoda rahan ja sinä hoidat mukisematta muun. Kaikki on tyytyväisiä.
Mies käy töissä ja pitää suunsa kiinni. Nainen maksaa kulunsa ansiosidonnaisella. Kotityöt puoliksi. Ja sanoinko jo että mies pitää suunsa kiinni.
Mitä itse asiassa on kotityöt puoliksi? Itse teen kerran viikkoon isomman viikkosiivouksen, siistin päivittäin vessat ja keittiön aina ruokailujen jälkeen. Tiskit laitetaan koneeseen ruokailun jälkeen ja kone päälle. Pyykit heitetään koneeseen ja kone päälle. Ripustamisessa menee max 10 min ja samoin viikkaamisessa. Silittää ei ole aina pakko. Pölyt nopeasti pois pinnoilta kun ne pomppaa silmille. Ehdin yleensä ensin kun ne minua enemmän häiritsee. Ruokaa tilataan kerralla isommin kotiovelle kun kaapit näyttää tyhjenemistään. Ruokina arkisin perusruuat kiertää, ei tarvitse valtavasti päätään vaivata sen suhteen mitä tekee. Ruokaa valmistan kerralla ison satsin päivisin, mies toisinaan tekee meille jotain bravuurejaan. Roskikset vie yleensä mies kun on tällä hetkellä enemmän ulko-ovesta ulos. Ja ai niin, pieniä lapsia kolme. Ei lasketa heidän kanssa oloa kotiaskareisiin.
En ymmärrä yhtään miten näistä asioista jossakin tapellaan ja väännetään vielä keskustelu. Illat ja vloput on ihana viettää mukavan rennosti kun ei tarvitse tapella kotiaskareista väsyneinä, miksi ihmeessä jättää ne muutenkaan arki-iltoihin tai viikonloppuihin kun on vaihtoehtona hoitaa ne tehokkaasti muutoin. Tai miksi pitää pätemällä vyöryttää jotain hommia väsyneelle työssäkävijälle vain pätemisen vuoksi.
No vaikka se, että kun toinen on tehnyt ruuan valmiiksi, toinen korjaa jäljet. Se on enemmän mitä omien ruokalivälineiden laittaminen tiskikoneeseen. Työssä käyvä voi tyhjentää tiskikoneenkin oma-aloitteisesti. Eiköhän teilläkin ole välillä hommia, joita ei tehdä viikottain kuten esimerkiksi saunan ja kylpyhuoneen peseminen. Kodinkoneet pitää putsata ja matot pestä. Lasten koulunkäyntiin riittää panostamista kummallekin. Se vie aikaa eikä se ole kivaa, mutta kannattaa.
Se lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, kun kummallakin on tunne, että tässä sitä ollaan samassa veneessä. Ei niin, että toinen lojuu silmät kiinni veneen keulassa ja toinen on aina soutuvuorossa.
Aa okei, en laske itse tuota edes kotiaskareeksi, vaan laittaa se joka siihen keittiöön sattuu jäämään. Jos on totaalisen vätyksen valinnut rinnalleen niin ei auta kun katsoa peiliin.
Joo, jos huomaa, että ruuan jälkeen on kilpajuoksu keittiöstä, niin se suhde on tullut tiensä päähän. Ihmiset eroaa liian nihkeästi, huonoissa suhteissa pysytään liian pitkään.
Aha. Minä väittäisin että liian helposti erotaan, jos tuollaiset asiat laittaa suhteen kokonaan poikki.
On sitä oikeitakin ongelmia ihmisillä.
Tuo kertoo siitä, että puoliso nähdään vain henkilökohtaisena palvelijana eikä sellaisena, jolle haluaa hyvää. Varsinkin naiset syyllistyvät tuohon, että miehen eteen tehdään kaikki valmiiksi. Ei tuo ole hyvä parisuhde. Jos joku jossain mielen sopukoissa kuvittelee, että mies tekee hommat viimeistään sitten, kun nainen on vaikka syöpähoidoissa, niin nainen pettyy pahasti. Mies korkeintaan sanoo, että ei täällä tarvitse siivota eikä tee mitään.
miksi miehesi elättää työtöntä masentunutta sossunpummia, joka ei edes viitsi tehdä kotitöitä ja nalkuttaa niistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet saamaton. Naiselle kuuluu kodinhoito ja sen aihepiirin asiat silloin kuin ei ole työelämässä kiinni. Mies voi tuoda rahan ja sinä hoidat mukisematta muun. Kaikki on tyytyväisiä.
Mies käy töissä ja pitää suunsa kiinni. Nainen maksaa kulunsa ansiosidonnaisella. Kotityöt puoliksi. Ja sanoinko jo että mies pitää suunsa kiinni.
Mitä itse asiassa on kotityöt puoliksi? Itse teen kerran viikkoon isomman viikkosiivouksen, siistin päivittäin vessat ja keittiön aina ruokailujen jälkeen. Tiskit laitetaan koneeseen ruokailun jälkeen ja kone päälle. Pyykit heitetään koneeseen ja kone päälle. Ripustamisessa menee max 10 min ja samoin viikkaamisessa. Silittää ei ole aina pakko. Pölyt nopeasti pois pinnoilta kun ne pomppaa silmille. Ehdin yleensä ensin kun ne minua enemmän häiritsee. Ruokaa tilataan kerralla isommin kotiovelle kun kaapit näyttää tyhjenemistään. Ruokina arkisin perusruuat kiertää, ei tarvitse valtavasti päätään vaivata sen suhteen mitä tekee. Ruokaa valmistan kerralla ison satsin päivisin, mies toisinaan tekee meille jotain bravuurejaan. Roskikset vie yleensä mies kun on tällä hetkellä enemmän ulko-ovesta ulos. Ja ai niin, pieniä lapsia kolme. Ei lasketa heidän kanssa oloa kotiaskareisiin.
En ymmärrä yhtään miten näistä asioista jossakin tapellaan ja väännetään vielä keskustelu. Illat ja vloput on ihana viettää mukavan rennosti kun ei tarvitse tapella kotiaskareista väsyneinä, miksi ihmeessä jättää ne muutenkaan arki-iltoihin tai viikonloppuihin kun on vaihtoehtona hoitaa ne tehokkaasti muutoin. Tai miksi pitää pätemällä vyöryttää jotain hommia väsyneelle työssäkävijälle vain pätemisen vuoksi.
No vaikka se, että kun toinen on tehnyt ruuan valmiiksi, toinen korjaa jäljet. Se on enemmän mitä omien ruokalivälineiden laittaminen tiskikoneeseen. Työssä käyvä voi tyhjentää tiskikoneenkin oma-aloitteisesti. Eiköhän teilläkin ole välillä hommia, joita ei tehdä viikottain kuten esimerkiksi saunan ja kylpyhuoneen peseminen. Kodinkoneet pitää putsata ja matot pestä. Lasten koulunkäyntiin riittää panostamista kummallekin. Se vie aikaa eikä se ole kivaa, mutta kannattaa.
Se lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, kun kummallakin on tunne, että tässä sitä ollaan samassa veneessä. Ei niin, että toinen lojuu silmät kiinni veneen keulassa ja toinen on aina soutuvuorossa.
Aa okei, en laske itse tuota edes kotiaskareeksi, vaan laittaa se joka siihen keittiöön sattuu jäämään. Jos on totaalisen vätyksen valinnut rinnalleen niin ei auta kun katsoa peiliin.
Joo, jos huomaa, että ruuan jälkeen on kilpajuoksu keittiöstä, niin se suhde on tullut tiensä päähän. Ihmiset eroaa liian nihkeästi, huonoissa suhteissa pysytään liian pitkään.
Aha. Minä väittäisin että liian helposti erotaan, jos tuollaiset asiat laittaa suhteen kokonaan poikki.
On sitä oikeitakin ongelmia ihmisillä.
Tuo kertoo siitä, että puoliso nähdään vain henkilökohtaisena palvelijana eikä sellaisena, jolle haluaa hyvää. Varsinkin naiset syyllistyvät tuohon, että miehen eteen tehdään kaikki valmiiksi. Ei tuo ole hyvä parisuhde. Jos joku jossain mielen sopukoissa kuvittelee, että mies tekee hommat viimeistään sitten, kun nainen on vaikka syöpähoidoissa, niin nainen pettyy pahasti. Mies korkeintaan sanoo, että ei täällä tarvitse siivota eikä tee mitään.
Rakastunut nainen haluaa hemmotella miestä ja siksi tekee alussa enemmän. Kun ensihuuma on ohi, alkaa arki ja hemmotteluv413aihe on ohi. Moni mies ei kai tajua, että se hemmottelu on tavallaan lahja eikä jokapäiväistä arkea. Ja nainen odottaa saavansa myös hemmottelua vastavuoroisesti.
- sivusta
Vierailija kirjoitti:
miksi miehesi elättää työtöntä masentunutta sossunpummia, joka ei edes viitsi tehdä kotitöitä ja nalkuttaa niistä?
Mies on tyhmä tai epätoivoinen.
Samassa veneessä ollaan. Jäin kuun alusta työttömäksi, ja nyt teen suurimman osan kotitöistä. Joita riittää, koska asutetaan vanhaa taloa ja on isoja koiria.
Erona meillä on se, että tykkään tästä. Teen työt oman rutiinini mukaan, just sopivasti rentoa tekemistä koko päivälle, mutta ehdin hyvin liikkua ja löhötä riippumatossakin. Voisipa aina elää näin.
Mun mielestä ok, että kotona oleva hoitaa ne perus kotityöt, sen sijaan ei ole ok jos kotona oleva on orjan asemassa. Jos esim lemmikki on yhteistuumin hankittu, niin kyllä sen hoito kuuluu molemmille, ei työssäkäyvä voi kaikista velvollisuuksista luistaa vetoamalla toisen työttömyyteen.
Alottajalle se on väärin, meillä on sellainen jako, että se tekee kumpi ehtii, eli minä, mies ei tee mitään, ei ole koskaan tehnytkään.
Koira pois ja heti, tuosta ap:n kodista, kun ei sitä kukaan halua ulkoiluttaa.
Opeta ap heti pienestä pitäen , että lapset laittaa astiansa pesukoneeseen ja tyhjentävät sen koneen ainakin 2 x viikossa jokainen. Laittavat huoneessaan tavarat paikoilleen .
Ihan vanhempien oma vika ,jos passaavat kaiken.
Oppivat kotihommia ,ja heidät voitte vanhemmat palkita aina joskus . Samalla oppivat kotihommat, eikä tulevaisuudessa puolison tarvi palvella heitä.
Ei he tee mitään , jos ei opeta. Nuo askareet on hyödyllisiä siksikin, kun se on pois siitä kännykällä olosta
Ja taatusti on aikaa. Koska meidän lukiolaisellakin on aikaa kahdelle harrastukselle ja silti laittaa pari kertaa vk pyykkikoneen päälle ja tyhjentelee astiapesukonetta ja tänään ajaa pihanurmikon. Saa siitä rahaa pikkasen mitä muutenkin olisi annettava, mutta NÄIN SE MAAILMA PYÖRII.
Koululaisen aivotkin toimii paremmin ,kun jotain muuta tekee välillä , kuin läksyjä ja katselee kännykkää. Harrastukset on ihan kivoja. Jos lapselta ei ole vaadittu mitään kodin askareita 13 ikävuoteen mennessä, niin sit on tosi nihkeää saada tekemään. Perhe on nääs OY
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet saamaton. Naiselle kuuluu kodinhoito ja sen aihepiirin asiat silloin kuin ei ole työelämässä kiinni. Mies voi tuoda rahan ja sinä hoidat mukisematta muun. Kaikki on tyytyväisiä.
Mies käy töissä ja pitää suunsa kiinni. Nainen maksaa kulunsa ansiosidonnaisella. Kotityöt puoliksi. Ja sanoinko jo että mies pitää suunsa kiinni.
Mitä itse asiassa on kotityöt puoliksi? Itse teen kerran viikkoon isomman viikkosiivouksen, siistin päivittäin vessat ja keittiön aina ruokailujen jälkeen. Tiskit laitetaan koneeseen ruokailun jälkeen ja kone päälle. Pyykit heitetään koneeseen ja kone päälle. Ripustamisessa menee max 10 min ja samoin viikkaamisessa. Silittää ei ole aina pakko. Pölyt nopeasti pois pinnoilta kun ne pomppaa silmille. Ehdin yleensä ensin kun ne minua enemmän häiritsee. Ruokaa tilataan kerralla isommin kotiovelle kun kaapit näyttää tyhjenemistään. Ruokina arkisin perusruuat kiertää, ei tarvitse valtavasti päätään vaivata sen suhteen mitä tekee. Ruokaa valmistan kerralla ison satsin päivisin, mies toisinaan tekee meille jotain bravuurejaan. Roskikset vie yleensä mies kun on tällä hetkellä enemmän ulko-ovesta ulos. Ja ai niin, pieniä lapsia kolme. Ei lasketa heidän kanssa oloa kotiaskareisiin.
En ymmärrä yhtään miten näistä asioista jossakin tapellaan ja väännetään vielä keskustelu. Illat ja vloput on ihana viettää mukavan rennosti kun ei tarvitse tapella kotiaskareista väsyneinä, miksi ihmeessä jättää ne muutenkaan arki-iltoihin tai viikonloppuihin kun on vaihtoehtona hoitaa ne tehokkaasti muutoin. Tai miksi pitää pätemällä vyöryttää jotain hommia väsyneelle työssäkävijälle vain pätemisen vuoksi.
No vaikka se, että kun toinen on tehnyt ruuan valmiiksi, toinen korjaa jäljet. Se on enemmän mitä omien ruokalivälineiden laittaminen tiskikoneeseen. Työssä käyvä voi tyhjentää tiskikoneenkin oma-aloitteisesti. Eiköhän teilläkin ole välillä hommia, joita ei tehdä viikottain kuten esimerkiksi saunan ja kylpyhuoneen peseminen. Kodinkoneet pitää putsata ja matot pestä. Lasten koulunkäyntiin riittää panostamista kummallekin. Se vie aikaa eikä se ole kivaa, mutta kannattaa.
Se lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, kun kummallakin on tunne, että tässä sitä ollaan samassa veneessä. Ei niin, että toinen lojuu silmät kiinni veneen keulassa ja toinen on aina soutuvuorossa.
Aa okei, en laske itse tuota edes kotiaskareeksi, vaan laittaa se joka siihen keittiöön sattuu jäämään. Jos on totaalisen vätyksen valinnut rinnalleen niin ei auta kun katsoa peiliin.
Joo, jos huomaa, että ruuan jälkeen on kilpajuoksu keittiöstä, niin se suhde on tullut tiensä päähän. Ihmiset eroaa liian nihkeästi, huonoissa suhteissa pysytään liian pitkään.
Aha. Minä väittäisin että liian helposti erotaan, jos tuollaiset asiat laittaa suhteen kokonaan poikki.
On sitä oikeitakin ongelmia ihmisillä.
Tuo kertoo siitä, että puoliso nähdään vain henkilökohtaisena palvelijana eikä sellaisena, jolle haluaa hyvää. Varsinkin naiset syyllistyvät tuohon, että miehen eteen tehdään kaikki valmiiksi. Ei tuo ole hyvä parisuhde. Jos joku jossain mielen sopukoissa kuvittelee, että mies tekee hommat viimeistään sitten, kun nainen on vaikka syöpähoidoissa, niin nainen pettyy pahasti. Mies korkeintaan sanoo, että ei täällä tarvitse siivota eikä tee mitään.
Mutta onko se todellakin heti eron paikka, vai voisiko asialle tehdä sen sijaan jotain? Etenkin tasoa "astiat pöydällä". Millainen ihminen pakenee heti jos tulee joku pienikin ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet saamaton. Naiselle kuuluu kodinhoito ja sen aihepiirin asiat silloin kuin ei ole työelämässä kiinni. Mies voi tuoda rahan ja sinä hoidat mukisematta muun. Kaikki on tyytyväisiä.
Mies käy töissä ja pitää suunsa kiinni. Nainen maksaa kulunsa ansiosidonnaisella. Kotityöt puoliksi. Ja sanoinko jo että mies pitää suunsa kiinni.
Mitä itse asiassa on kotityöt puoliksi? Itse teen kerran viikkoon isomman viikkosiivouksen, siistin päivittäin vessat ja keittiön aina ruokailujen jälkeen. Tiskit laitetaan koneeseen ruokailun jälkeen ja kone päälle. Pyykit heitetään koneeseen ja kone päälle. Ripustamisessa menee max 10 min ja samoin viikkaamisessa. Silittää ei ole aina pakko. Pölyt nopeasti pois pinnoilta kun ne pomppaa silmille. Ehdin yleensä ensin kun ne minua enemmän häiritsee. Ruokaa tilataan kerralla isommin kotiovelle kun kaapit näyttää tyhjenemistään. Ruokina arkisin perusruuat kiertää, ei tarvitse valtavasti päätään vaivata sen suhteen mitä tekee. Ruokaa valmistan kerralla ison satsin päivisin, mies toisinaan tekee meille jotain bravuurejaan. Roskikset vie yleensä mies kun on tällä hetkellä enemmän ulko-ovesta ulos. Ja ai niin, pieniä lapsia kolme. Ei lasketa heidän kanssa oloa kotiaskareisiin.
En ymmärrä yhtään miten näistä asioista jossakin tapellaan ja väännetään vielä keskustelu. Illat ja vloput on ihana viettää mukavan rennosti kun ei tarvitse tapella kotiaskareista väsyneinä, miksi ihmeessä jättää ne muutenkaan arki-iltoihin tai viikonloppuihin kun on vaihtoehtona hoitaa ne tehokkaasti muutoin. Tai miksi pitää pätemällä vyöryttää jotain hommia väsyneelle työssäkävijälle vain pätemisen vuoksi.
No vaikka se, että kun toinen on tehnyt ruuan valmiiksi, toinen korjaa jäljet. Se on enemmän mitä omien ruokalivälineiden laittaminen tiskikoneeseen. Työssä käyvä voi tyhjentää tiskikoneenkin oma-aloitteisesti. Eiköhän teilläkin ole välillä hommia, joita ei tehdä viikottain kuten esimerkiksi saunan ja kylpyhuoneen peseminen. Kodinkoneet pitää putsata ja matot pestä. Lasten koulunkäyntiin riittää panostamista kummallekin. Se vie aikaa eikä se ole kivaa, mutta kannattaa.
Se lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, kun kummallakin on tunne, että tässä sitä ollaan samassa veneessä. Ei niin, että toinen lojuu silmät kiinni veneen keulassa ja toinen on aina soutuvuorossa.
Aa okei, en laske itse tuota edes kotiaskareeksi, vaan laittaa se joka siihen keittiöön sattuu jäämään. Jos on totaalisen vätyksen valinnut rinnalleen niin ei auta kun katsoa peiliin.
Joo, jos huomaa, että ruuan jälkeen on kilpajuoksu keittiöstä, niin se suhde on tullut tiensä päähän. Ihmiset eroaa liian nihkeästi, huonoissa suhteissa pysytään liian pitkään.
Aha. Minä väittäisin että liian helposti erotaan, jos tuollaiset asiat laittaa suhteen kokonaan poikki.
On sitä oikeitakin ongelmia ihmisillä.
Tuo kertoo siitä, että puoliso nähdään vain henkilökohtaisena palvelijana eikä sellaisena, jolle haluaa hyvää. Varsinkin naiset syyllistyvät tuohon, että miehen eteen tehdään kaikki valmiiksi. Ei tuo ole hyvä parisuhde. Jos joku jossain mielen sopukoissa kuvittelee, että mies tekee hommat viimeistään sitten, kun nainen on vaikka syöpähoidoissa, niin nainen pettyy pahasti. Mies korkeintaan sanoo, että ei täällä tarvitse siivota eikä tee mitään.
Mutta onko se todellakin heti eron paikka, vai voisiko asialle tehdä sen sijaan jotain? Etenkin tasoa "astiat pöydällä". Millainen ihminen pakenee heti jos tulee joku pienikin ongelma?
Luuletko, että noin tehdään heti ensimmäisen kerran jälkeen? Normaali ihminen kyllä tajuaa ilman ohjeistusta, että koti ei ole kenenkään hotelli ja kotityöt kuuluu kaikille, niin ne sinkutkin joutuvat niitä tekemään. Jos joku kuvittelee, että puoliso oikeasti tykkää siivota, niin hän varmaan sanoisi, että sotke lisää eikä valittaisi, että tee sinäkin jotain.
Kun olin työtön en olisi kehdannut vaatia, että mies tekee kotitöitä, meillä oli kaksi teini-ikäistä koululaista. Kotitöihin ei saa kulumaan kahta tuntia enempää, jos niitä tekee joka päivä, pari tuntia työnhakua ja 8h unta ja 12h vauvapalstaa?
Jos sinun mielestä miehelle kuuluu teidän molempien elämän maksaminen niin samalla tavalla mies saa sanoa että kotityöt kuuluu sille joka pääsee siellä kotona viettämään aikaa
Minun työtön vaimo taas ei tee oikeastaan mitään. Minä käyn töissä ja tuon leivän pöytään. Raskaiden työpäivien jälkeen jos haluaisin että talo ja piha on siisti minun pitäisi itse siivota ja laittaa pihaa ym. Kerran kun joku roska putosi lattialle seurasin ihan piruuttani kauanko se saa olla siinä. 6 viikon jälkeen kyllästyin ja nostin sen itse roskikseen. Eli minä teen palkkatyöt ja myös kotityöt jos haluan jotain kotona tapahtuvan. Vaimo "ei osaa/jaksa/pysty" jne. Kelpaa kyllä sohvalla köllötellä koko päivän tai terassilla juoda kahvia ja lukea kirjaa. Olen sanonut että en minä jaksa tätä kun joutuu tekemään kaiken itse, haluan myydä talon. Ei kuulemma voi, ei mihinkään asuntoon voida muuttaa. On minun talo, yksin minun nimissä ja avioehtokin on, olen alkanut vakaasti harkita että saa kohta pitää oman asuntonsa millaisena sikolättinä haluaa, minun ei tarvitse sitä katsella.
Vierailija kirjoitti:
Jos sinun mielestä miehelle kuuluu teidän molempien elämän maksaminen niin samalla tavalla mies saa sanoa että kotityöt kuuluu sille joka pääsee siellä kotona viettämään aikaa
Eikö ihmiset osaa lukea? Ap kirjoitti, että hän hoitaa sivoukset, pyykit ja ruuanlaiton.
Mies ei edes koiraa jaksa ulkoiluttaa, ja kirjoituksesta saa sen käsityksen, että mies olettaa että ap yksin hoitaa pihatyötkin. Kyllä tuossa on keskustelun paikka, ei puoliso voi olla pelkkä palvelija, ja jos siihen pisteeseen on päädytty, niin ero on jo helpompi ratkaisu.
Ja mitä rahaan tulee, niin työttömät useimmiten saavat joko ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa, joten erikoisia nuo väitteet että ap elää täysin miehen rahoilla.
Kyllä tuossa aamuvarhaisesta iltamyöhään kotitöitä syntyy ja kertyy, ihan pitkin päivää. Kaikkien perheenjäsenten tiskit, pyykit, pyykkihuolto, sotkut, siivoukset, eläinten hoito ym ym. En tiedä onko tuokaan ihan reilua, sun miehellä kuitenkin työaika rajaantuu noin 8h. Jos jättää illalla esim. klo 17-23 tekemättä kotityöt, on kaikki tekemättä ja kaiken tekemimen siirtyy valmis seuraavaksi päiväksi. Tuokaan ei kuulosta kovin järkevältä.
Myös töiden hakemiseen pitää varata paljon aikaa.
Ap. Miksi olet yli vuoden työttömänä. Hae töitä, niin voitte jakaa kotityöt. Ymmärrän kyllä miestä. Hän käytännössä elättää koko porukan. Kyllä ne kotityöt kuuluvat sille, joka on kotona.