Olen äiti joka menetti lapsensa avioerossa
Olin hyvä äiti, hoidin ja huolehdin, osallistuin. Minulla oli hyvät lämpimät keskustelevat välit lapseeni. Normaalia murrosiän kuohuntaa toki.
Avioerossa lapsi jäi isälle. Nyt olen menettänyt hänet. Minusta tehdään huonoa ihmistä. Minut ajetaan loppuun tekemällä hiljaista kiusaa. Viemällä elämästäni se kaikista tärkein, lapsi.
En ehkä ikinä tule selviämään tästä asiasta.
Suru on aivan valtava. Ikävä niin iso.
En ikinä olisi uskonut näin käyvän.
Isällä on rahaa ostaa vaatteet ja vehkeet. Lapsi saa vihdoin kaipaamaansa huomiota isältä.
Minä en ole enää mitään.
Kommentit (60)
En paljon täällä av:lla käy lukemassa, joten en tiedä aikaisempia kirjoituksiasi. Tämä kirjoituksen perusteella vaikuttaa siltä että sinulla on mielenterveysongelmia. Hoida itsesi kuntoon. Varaa aika terveyskeskuslääkärille ja kerro tilanteestasi että ajatuksesi ovat synkkiä. Saat lähetteen hoitoon ja pääset elämässä ettenpäin. Saat varmasti paremmat suhteet lapseesikin kun olet hoitanut itsesi kuntoon.
Katkerat ihmiset on raskaita. Voisiko se olla syy ettei lapsi halua viettää aikaa kanssasi? Jos lapsesi on teini, ne eivät muutenkaan enää niin paljon vanhempien kanssa hengaile. Muutoinkin lapsen ja vanhemman suhde on suhde, jonka on tarkoitus päättyä eroon anyway. Sitten kun lapset itsenäistyy ja muuttaa kotoa. Elämää on sen jälkeenkin. Jos vaan malttaa luopua marttyyriviitasta. Tsemppiä.
Se lapsi on ihan oma persoonansa. Ihminen. Tämä on tainnut äidiltä nyt unohtua.
Ja pakkohan niistä lapsista on irti päästää, omaa elämäänsä elävät heti kun siihen kykenevät.
Särähti korvaan, että heti kun vanhemmilla tulee erimielisyys kun lapsi on äidillään, niin lapsi kutsutaan isälle. Minkä ihneen takia pitää olla edes yhteyksissä? Keskity siihen lapseen, älä viestittelyyn isän kanssa.
Eihän se vanhemmuus sukupuolesta riipu.
Vierailija kirjoitti:
On aivan totta, että olen todella raskasta seuraa. Olen katkera, pettynyt ja surullinen. Elämässäni ei ole mitään iloa.
Ymmärrän, että lapsi on mielummin isällä. Isä on onnellinen ja rakastunut, iloinen ja jaksava (tätä ei ollut koskaan kanssani)
Ostaa kivoja juttuja.Minulla ei ole laskujen jälkeen rahaa mihinkään extraan. Ei mihinkään.
Minä lähinnä itken.
Ei se pelkkä rakkaus riitä.
Se on totta,,että lapsi tietää minun olevan ja pysyvän. Isästä ei niin voi olla varma.Silti se ettemme tapaa, lyö kokoajan kiilaa väliimme.
Minä olen aina ollut ennen kaikkea äiti.
Nyt kun se on minulta viety, en ole mitään.
No jos olet lapsen seurassa aina noin masentuneen oloinen, en ihmettele valintaa asua isän kanssa. Ei lasten selkään tarvitse kaataa omia murheita erosta ja rahahuolista.
Vierailija kirjoitti:
Katkerat ihmiset on raskaita. Voisiko se olla syy ettei lapsi halua viettää aikaa kanssasi? Jos lapsesi on teini, ne eivät muutenkaan enää niin paljon vanhempien kanssa hengaile. Muutoinkin lapsen ja vanhemman suhde on suhde, jonka on tarkoitus päättyä eroon anyway. Sitten kun lapset itsenäistyy ja muuttaa kotoa. Elämää on sen jälkeenkin. Jos vaan malttaa luopua marttyyriviitasta. Tsemppiä.
Mihin eroon lapsen ja vanhemman suhde on tarkoitus päättyä? Parisuhteet voivat päättyä, mutta suhde vanhempiin kestää aina. Tietty jos vanhemmat ovat olleet lapsen elämässä ja tukena.
Minäkin olen kokenut sen, että minusta erotettiin lapsi jonka kanssa olin todella läheinen ja jolle olisin voinut tarjota paljon hyvää, tosin kyse ei ollut omasta lapsestani. Tiedän hyvin että toinen aikuinen voi tehdä sen silkkaa häijyyttään.
Ap:lla on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1: Pyrkiä olemana lapsen elämässä mukana parhaansa mukaan ja lapsen niin halutessa. Kun tapaa lastaan niin viettää tämän kanssa kiireetöntä aikaa yhdessä ja keskittyä lapseen. Tämän pitäisi kantaa hedelmää tulevien vuosien aikana. Edellyttää tietysti että suree surut sillä aikaa kun lapsi ei ole hänen luonaan. Erityisen tärkeää ettei isäsät puhu mitään negaa lapselle.
2: Jäädä suruun vellomaan ja sillä vesittää mahdolliset yhteiset ajat lapsen kanssa.
Lapset kyllä ymmärtävät viimeistään teininä kuka heille ollut oikeasti läsnä, rakastanut ja puhunut totta. Ja se vanhempi joka on vieraannuttanut kyllä saa palkkansa jossain kohtaa.
Helppoa ei kumpikaan vaihtis ole mutta lapsensa eteen sitä tekee mitä vaan, että saa olla elämässä mukana.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1: Pyrkiä olemana lapsen elämässä mukana parhaansa mukaan ja lapsen niin halutessa. Kun tapaa lastaan niin viettää tämän kanssa kiireetöntä aikaa yhdessä ja keskittyä lapseen. Tämän pitäisi kantaa hedelmää tulevien vuosien aikana. Edellyttää tietysti että suree surut sillä aikaa kun lapsi ei ole hänen luonaan. Erityisen tärkeää ettei isäsät puhu mitään negaa lapselle.
2: Jäädä suruun vellomaan ja sillä vesittää mahdolliset yhteiset ajat lapsen kanssa.
Lapset kyllä ymmärtävät viimeistään teininä kuka heille ollut oikeasti läsnä, rakastanut ja puhunut totta. Ja se vanhempi joka on vieraannuttanut kyllä saa palkkansa jossain kohtaa.
Helppoa ei kumpikaan vaihtis ole mutta lapsensa eteen sitä tekee mitä vaan, että saa olla elämässä mukana.
Kyllä juuri näin. Äitini ei koskaan sanonut pahaa sanaa isästäni. Ymmärsin itse kuitenkin aika nopeasti millainen hän on. Välit eivät koskaan olleet yhtä lämpimät, kuin äidin kanssa. Opin tulemaan toimeen kyllä isäni kanssa.
Tosi järkyttävä ap:n teilausketju.
Ap oletko koskaan ajatellut että ex olisi persoonana toksinen ja/tai ihan kunnon narsisti?
Googlaile tai katso videoita aiheesta narsismi.
Kuten tästäkin ketjusta näkee, nykykulttuuri tukee narsistisia asenteita. Samalla se noin noin 1% väestöstä, joiden on arvioitu tämän persoonallusuuden omaavan, pääsevät tuhoamaan ihan urakalla ihmisiä ympäriltään.
Vierailija kirjoitti:
Tosi järkyttävä ap:n teilausketju.
Ap oletko koskaan ajatellut että ex olisi persoonana toksinen ja/tai ihan kunnon narsisti?
Googlaile tai katso videoita aiheesta narsismi.
Kuten tästäkin ketjusta näkee, nykykulttuuri tukee narsistisia asenteita. Samalla se noin noin 1% väestöstä, joiden on arvioitu tämän persoonallusuuden omaavan, pääsevät tuhoamaan ihan urakalla ihmisiä ympäriltään.
Naulan kantaan!
Ap valehtelee ja reilusti.
Suomessa ei äiti koskaan menetä lapsiaan, jos ei ole tehnyt jotain todella pahasti väärin. Joten mitä jätit kertomatta?
Ap puhui murrosikäisestä, sellainen voi itse jo aika paljon vaikuttaa kumman luona haluaa asua. Sekin kertoo jostain. Toki isä voi lahjoa tavaroilla ja rahalla mutta ei se riitä..
Oikea kohtaaminen kirjoitti:
Oletko vielä kokeillut oikeaa kohtaamista?
Etäisän näkökulma: meistä tuli lasten kanssa paljon läheisemmät, kun alettiin tavata vartavasten silloin kun huvittaa. Nähdään lyhyemmin mutta tiheämmin. Jutellaan paljon enemmän asioista. Ennen ne tuli luokseni ja linnoittautui huoneisiinsa, nyt käydään syömässä, kahviloissa jne. ja kohdataan oikeasti. Äitinsä pisti hanttiin myös ja yritti jopa lastensuojeluilmoitusta tehdä.
Lopeta! Tämän litanian jokainen osaa jo ulkoa. Olet sitä tarjoillut ainakin sata kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Tosi järkyttävä ap:n teilausketju.
Ap oletko koskaan ajatellut että ex olisi persoonana toksinen ja/tai ihan kunnon narsisti?
Googlaile tai katso videoita aiheesta narsismi.
Kuten tästäkin ketjusta näkee, nykykulttuuri tukee narsistisia asenteita. Samalla se noin noin 1% väestöstä, joiden on arvioitu tämän persoonallusuuden omaavan, pääsevät tuhoamaan ihan urakalla ihmisiä ympäriltään.
Voi sinua, ap on palstan vakihullu ja kirjoittaa näitä tarinoitaan usein. Onneksi lapsella on isänsä ja hyvä mummola, sillä ap ei ole lapselleen hyvä millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olit viisas ja valitsit miehesi nuorena automerkin perusteella ja silti kävi huonosti!
😂
Eroajat on ihmissaastaa
Miksi hylkäsit lapsen?
.
P.S. joko löysit itsesi?
Vierailija kirjoitti:
Ap valehtelee ja reilusti.
Suomessa ei äiti koskaan menetä lapsiaan, jos ei ole tehnyt jotain todella pahasti väärin. Joten mitä jätit kertomatta?
Hoh hoijaa teitä kaikkia.
Missään oikeudessa ei ole ap ollut.
Teinit saa itse päättää kumman luona asuu.
Teinit yleensä haluaa asua sen kanssa jolla on rahaa. Köyhyys ei teinejä kiinnosta.
Oikeudessa taistellaan pienistä lapsista.
Sossujen kanssa pitää toimia kuin poliisin kanssa. Ainoana erona se että kukaan ei kerro mistä sinua on syytetty. Ainoa järkevä tapa toimia on: et tiedä, et muista, et halua kysyä lisäkysymyksiä. Jokainen täky tullaan käyttämään sinua vastaan. Älä anna täkyjä sossuille. Ole kuin kylmä kivi. Toimii psykopaatteihin, toimii sossuihin.
Näinköhän on, että tuossa olisi koko totuus. Minkä ikäinen lapsi? Lapsi saa murrosiässä jo ilmaista oman mielipiteensä siitä missä asuu, jos on valinnut asua isän luona niin se on lapsen päätös. Ja jos isä on hyvä vanhempi jolla on rahaa kuluihin, niin ajattele lapsen parasta.