Ihmistyyppi joka tietää kaikesta kaiken, oletko törmännyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen näkökulma tähän aiheeseen. Seuraan paljon uutisia, ajankohtaisohjelmia, luen lehtiä ja kirjoja, olen aktiivinen ja kiinnostunut monista ilmiöistä ja asioista, katson dokumentteja ja kuuntelen podcasteja jne. Tieto tarttuu minuun helposti, olen utelias. Olen kokeillut erilaisia uusia ruokia, harrastuksia, käyn siellä missä tapahtuu. En ole täydellinen, kyllä minullakin on puutteita yleistiedossa, mutta harvoin kohtaan tilanteen, jossa en tiedä aiheesta pintaa syvemmältä. Ellei puhuta tietyn alan spesifistä aiheesta.

Törmään usein siihen, miten vähäistä muiden ihmisten yleistieto on. Joudun usein tilanteeseen, jossa joko täytyy teeskennellä, ettei tiedä aiheesta, ettei ärsyttäisi, tai joutuu toteamaan jatkuvasti "kyllä, tiedän ja jne.". Moni alkaa selittää minulle hyvin perusasioita aivan uutena ja ihmeellisenä tietona. Kun he huomaavat, ettei tämä ole minulle uutta, he ärsyyntyvät ja pitävat selän takana varmasti besser wisserinä.

Yksi ihmistyyppi ovat nämä, jotka selittävät aivan perusasioita, ikään kuin kuulija olisi pudonnut avaruudesta, eikä oikein ymmärrä maailman menosta mitään.

Juuri näin. En ymmärrä, miten ihmiset voivat olla niin tietämättömiä.

Katso näitä, missä amerikkalaisilta kysytään aivan perusasioita. Tulee itku...

Tyyliin:

Mikä on maata lähinnä oleva tähti?

Paljon on 3x3x3?

Mulla oli joskus kaksi tuollaista työkaveria, olisittepa kuulleet kun kahvitunnilla oikein kilpailivat kumpi tietää enemmän mistäkin!

Meillä muilla oli aika tylsää, suunvuoroa ei tahtonut saada, olis joskus puhuttu ihan tavallisista asioista ilman asiantuntijakommentointia...

Tiedän sen ihmistyypin, joka rakastaa omaa ääntään ja tulee antamaan neuvoja vaikka niitä ei kysytty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi. Mulla on autismia enkä voi välillä hillitä itseäni, kun saan fyysistä pahoinvointia siitä, että joku kertoo asioista ihan väärää tietoa ja pakko on korjata. Myönnän, että olen luennoitsija, mutta ihan oikeasti myös tiedän todella paljon asioita.

Tällaisia autisteja on paljon. Heidän ongelmansa on se, että heidän sosiaaliset taitonsa ovat hyvin vajavaiset. Toisin sanoen, he eivät ymmärrä missä kohtaa heidän "tietojaan" tarvitaan ja missä ei. Eivätkä havainnoi miten toiset ääneen viisasteluun reagoivat. Eivät osaa erottaa tärkeää ja vähemmän tärkeää tietoa, vaan tuhlaavat muiden aikaa luennoiden epäolennaisuuksista. Ensimmäisen vuoden opiskelija saattaa luennoida alan professorille, ymmärtämättä että sille on syynsä, miksi jotain asiaa ei käsitellä juuri tässä yhteydessä juurta jaksaen.

Vaikka autisteissa on ihmisiä, joilla on hyvät tiedot, en ole vielä törmännyt sellaiseen, joka oikeasti olisi aina oikeassa. Tieto on heillä usein kaavamaista, ei luovaa. Ja kuten kaikilla, rajallista, mitä autisti ei itse usein hahmota.

Joten suosittelen oman itsesi vuoksi, että pohdit asiaa itseksesi ja otat osaa keskusteluun jos sinulta kysytään. Usein sellainen ihminen jolla on hyvät tiedot tunnistetaan kyllä, ja häneltä myös tarvittaessa kysytään.

Reagointi ärsykkeeseen, esim. väärään tietoon tai informaatioon, on temperamenttikysymys, eikä liity millään tavoin autismiin tai sosiaalisiin taitoihin. Jos minulle sanotaan jotain aivan hölmöä, niin ei-autistina, mutta riittävän temperanttisena ihmisenä huomautan, että asia ei ole näin. 

Ja sitten kerron toki miten asiat ovat. Ihmiset eivät halua kokea olevansa tyhmiä, niin tämän vuoksi ei toki kannattaisi olla korjaamassa jatkuvalla syötöllä virheitä, mutta minkäs teet, sillä temperamenttia on vaikea käytännössä hallita. 

Tutkaile vähän noita autismin kirjon oirekuvauksia, niin saatat huomata että juuri tuo ominaisuus liittyy usein autismiin.

Koska autismi on hyvin laaja "kirjo", siihen liittyy paljon oireita joita toisilla on ja toisilla ei. Yhteistä niille on, että poikkeavat normista, minkä vuoksi niitä oireiksi kutsutaan.

Ei autismi ole mikään kunniamerkki, vaikka monet haluavat ajatella itseään väärinymmärrettyinä asperger-neroina.

Sekin, millä tavalla huomauttaa toiselle, että tämä on väärässä on sosiaalinen taito. Se mitä lainattu sanoo temperamentikseen on itseasiassa huonoa käytöstä. Keskustellessa ei ole tarkoitus nolata ketään ja se, että joku ei tiedä yksittäistä asiaa, ei tee hänestä tyhmää.

Olen törmännyt myös tällaiseen autistiin, joka toteaa toisen "virheen" usein hyvin tylysti ja lyhyesti, toisen nolaten. Valitettavan usein on myös käynyt ilmi, että hän oli lopulta itse väärässä, muttei tunnu hahmottavan tätä. Ihmisten nolaaminen pätemällä aiheuttaa helposti sen, että ihmiset kaikkoavat ympäriltä vähin äänin. Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä.

Joo, yksi entinen kaveri. Entinen osittain tästä syystä. Ei vaan jaksa, kun toinen tuo joka asiassa omaa erinomaisuutta esille ja tietää joka asiasta paremmin.

Esim. alkoi opiskelemaan personal traineriksi ja yhtäkkiä oli pätevä neuvomaan kaikkia kaikessa liikkumisessa. Myös minua ja yhtä yhteistä ystäväämme, jotka kilpaurheilimme ihan lajimme koulutetun valmentajien johdolla. En tiedä mistä tuollainen tarve kumpuaa, kun ihan järjellä pystyy ajattelemaan, että ei esim. ole pätevä valmentamaan kaikkia mahdollisia lajeja jollain kolmen kuukauden pt-kurssilla. Sama asenne oli tosin kaikkeen muuhunkin. Jossain kohtaa väsyin enkä enää viettänyt aikaa tämän ihmisen kanssa.

Neanderthalensis kirjoitti:

No minä olen ositain besserwiser. Vaimoke saa hepulin, kun arvostelen hänen katsomiaan populistisia Egypti-juttuja. Vaimo ei edes tienyt Ptolemaiosten olevan Kreikka-Makedonia taustaa. *bseerwiseroi!*

Kuulostaa siltä, että jossain vaiheessa kannattaa miettiä, haluaako mieluummin olla oikeassa vai naimisissa :D

Vierailija kirjoitti:

Kukapa ei olisi tällaiseen törmännyt? Siis jos kyse on nimenomaan sellaisesta, joka "tietää" kaikesta kaiken, eli lakkaamatta luennoi muille, siitä, kuinka asiat ovat ja siitä, kuinka niiden pitäisi olla.

Selviytymiskeinoni on yleensä antaa puheenpölinän mennä korvasta sisään ja toisesta ulos. Joskus jaksaessani alan viihdyttää itseäni esittämällä yhä yksityiskohtaisempia lisäkysymyksiä. Ai että on herkullista katsella, kun kaikentietäjä joutuu jossain vaiheessa vastaamaan, että "en tiedä".

Toinen tapa viihdyttää itseä on heittäytyä tällaisen seurassa kokemattomaksi/yksinkertaiseksi/ajattelemattomaksi ja esittää älyttömiä kysymyksiä tai kommentteja tai penätä perusteluja johonkin täysin epäolennaiseen, alkaa itse puhua paatoksella aiheen vierestä, ymmärtää tahslkasn väärin jne. Yleensä tämä on myös tosikko eikä tunnista itseensä kohdistuvaa sarkasmia vaan väittää ja luennoi yhä kiivaammin itsensä lähes hermoromahduksen partaalle. Itse voin poistua paikalta olkiani kohautellen tyyliin mä vain kysyin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tuollainen kaikkitietävä. Olen yrittänyt päästä eroon bessenwisseröinnistä, eli pyrin olemaan mahdollisimman paljon hiljaa (tämä ei päde nimettömään nettikirjoitteluun, jolloin annan itselleni luvan päästä vauhtiin). Päätä särkee väärät faktat, joskus kipu on oikeasti ihan fyysistä.

Kyllä, olen lievästi autistinen, ja olen mitattuna tavanomaista älykkäämpi. Sosiaalisesti olen kömpelö, mutta osaan peittää sen näppärästi, koska tottakai älykkäänä olentona osaan sopeutua ja osaan matkia muiden toimintaa.

Työni vuoksi kuitenkin olen joutunut selvittämään "kaikesta kaiken", ja vaikka minulla on kotona lauma teinejä, niin he edelleen ovat sitä mieltä, että äiti tietää kaiken (sosiaaliset tilanteet ovat poikkeus).

Lievennä kaikkitietävyyttäsi aloittamalla lauseesi pehmentävillä "minun mielestäni" asia on niin ja niin... Et kuitenkaan tiedä kaikkea.

Koska olet noin hyvässä (?) asemassa suhteessa perheesi teineihin, opetathan heille siivouksen, pyykinpesun, ruuanlaiton ja rahan käytön hyödylliset niksit. Arjen taidot ovat paras tieto ja perintö, jonka voit heille jättää.

EN todellakaan tiedä kaikkea, ja tietoisesti välttelen tiettyjä asioita (sähkömagnetismi on yksi, alkeishiukkaset toinen, sosiologia ja psykologia ovat myös alueita, joita välttelen), mutta monesta asiasta ja ilmiöstä teidän enemmän kuin keskustelukumppanini - ja jos hän tietää enemmän, niin mikä loistava tilaisuus minulle oppia! En möläyttele asioita, osaan keskustella ihan sujuvasti. Olen luennoitsija - teen siis sitä työkseni! mutta olen saanut erittäin paljon palautetta siitä, että osaan kertoa asiat ymmärrettävästi ja kiinnostavasti, ja saan ihmiset kiinnostumaan sellaisistakin asioista, joista he lähtökohtaisesti eivät ole olleet kiinnostuneita.

Lapseni pystyvät toimimaan itsenäisesti, he selviytyvät niin täyden jääkaapin edessä kuin tyhjän jääkaapin edessäkin (osaavat käydä kaupassa jne). Koska kyseessä on teinit, niin en vielä tietenkään osaa sanoa, miten he elämässään tulevat pärjäämään, mutta olen pyrkinyt heidän kanssaan yhdessä varmistamaan, että heillä on kykyä etsiä luotettavaa tietoa (muualtakin kuin kysymältä minulta...) ja hakemaan sitä useammasta eri lähteestä (=lähdekritiikin opettelu) jota kouluissa ei näköjään opeteta lainkaan.

Minä välillä ihmettelen, miten vähän ja pinnallisesti monet ihmiset tietävät asioista. Esimerkiksi ihan vain yleistiedoksi luettavista asioista. Sitten sitä itse vaikuttaa besserwisseriltä, kun on perehtynyt moneen asiaan vähän syvällisemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen näkökulma tähän aiheeseen. Seuraan paljon uutisia, ajankohtaisohjelmia, luen lehtiä ja kirjoja, olen aktiivinen ja kiinnostunut monista ilmiöistä ja asioista, katson dokumentteja ja kuuntelen podcasteja jne. Tieto tarttuu minuun helposti, olen utelias. Olen kokeillut erilaisia uusia ruokia, harrastuksia, käyn siellä missä tapahtuu. En ole täydellinen, kyllä minullakin on puutteita yleistiedossa, mutta harvoin kohtaan tilanteen, jossa en tiedä aiheesta pintaa syvemmältä. Ellei puhuta tietyn alan spesifistä aiheesta.

Törmään usein siihen, miten vähäistä muiden ihmisten yleistieto on. Joudun usein tilanteeseen, jossa joko täytyy teeskennellä, ettei tiedä aiheesta, ettei ärsyttäisi, tai joutuu toteamaan jatkuvasti "kyllä, tiedän ja jne.". Moni alkaa selittää minulle hyvin perusasioita aivan uutena ja ihmeellisenä tietona. Kun he huomaavat, ettei tämä ole minulle uutta, he ärsyyntyvät ja pitävat selän takana varmasti besser wisserinä.

Yksi ihmistyyppi ovat nämä, jotka selittävät aivan perusasioita, ikään kuin kuulija olisi pudonnut avaruudesta, eikä oikein ymmärrä maailman menosta mitään.

Juuri näin. En ymmärrä, miten ihmiset voivat olla niin tietämättömiä.

Katso näitä, missä amerikkalaisilta kysytään aivan perusasioita. Tulee itku...

"Amerikkalaisilta"? Se on iso maa. Sieltä pois muutettuani tuli oikein ikävä kaikkia niitä älykkäitä, sivistyneitä ja monipuolisia ihmisiä joiden kanssa oli ilo olla tekemisissä.

Kerran luulin olleeni väärässä mutta erehdyin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi. Mulla on autismia enkä voi välillä hillitä itseäni, kun saan fyysistä pahoinvointia siitä, että joku kertoo asioista ihan väärää tietoa ja pakko on korjata. Myönnän, että olen luennoitsija, mutta ihan oikeasti myös tiedän todella paljon asioita.

Tällaisia autisteja on paljon. Heidän ongelmansa on se, että heidän sosiaaliset taitonsa ovat hyvin vajavaiset. Toisin sanoen, he eivät ymmärrä missä kohtaa heidän "tietojaan" tarvitaan ja missä ei. Eivätkä havainnoi miten toiset ääneen viisasteluun reagoivat. Eivät osaa erottaa tärkeää ja vähemmän tärkeää tietoa, vaan tuhlaavat muiden aikaa luennoiden epäolennaisuuksista. Ensimmäisen vuoden opiskelija saattaa luennoida alan professorille, ymmärtämättä että sille on syynsä, miksi jotain asiaa ei käsitellä juuri tässä yhteydessä juurta jaksaen.

Vaikka autisteissa on ihmisiä, joilla on hyvät tiedot, en ole vielä törmännyt sellaiseen, joka oikeasti olisi aina oikeassa. Tieto on heillä usein kaavamaista, ei luovaa. Ja kuten kaikilla, rajallista, mitä autisti ei itse usein hahmota.

Joten suosittelen oman itsesi vuoksi, että pohdit asiaa itseksesi ja otat osaa keskusteluun jos sinulta kysytään. Usein sellainen ihminen jolla on hyvät tiedot tunnistetaan kyllä, ja häneltä myös tarvittaessa kysytään.

Reagointi ärsykkeeseen, esim. väärään tietoon tai informaatioon, on temperamenttikysymys, eikä liity millään tavoin autismiin tai sosiaalisiin taitoihin. Jos minulle sanotaan jotain aivan hölmöä, niin ei-autistina, mutta riittävän temperanttisena ihmisenä huomautan, että asia ei ole näin. 

Ja sitten kerron toki miten asiat ovat. Ihmiset eivät halua kokea olevansa tyhmiä, niin tämän vuoksi ei toki kannattaisi olla korjaamassa jatkuvalla syötöllä virheitä, mutta minkäs teet, sillä temperamenttia on vaikea käytännössä hallita. 

Tutkaile vähän noita autismin kirjon oirekuvauksia, niin saatat huomata että juuri tuo ominaisuus liittyy usein autismiin.

Koska autismi on hyvin laaja "kirjo", siihen liittyy paljon oireita joita toisilla on ja toisilla ei. Yhteistä niille on, että poikkeavat normista, minkä vuoksi niitä oireiksi kutsutaan.

Ei autismi ole mikään kunniamerkki, vaikka monet haluavat ajatella itseään väärinymmärrettyinä asperger-neroina.

Se, että haluaa, että ihminen puhuu totta todellisuudesta, ei liity sinänsä autismiin millään tavoin, vaan on tyypillistä käyttäytymistä antipsykopaattisilla ihmisillä, Näiden ihmisen kanssa ei pärjää valheilla, eikä heille täten voi antaa valheellista tai virheellistä tietoa, tai muutoin tulee helposti väittelytilanne. 

Tällaisia ihmisiä tavataan mm. tieteen ja filosofian parissa paljonkin, eikä kaikki ole lainkaan autisteja. 

Paljonkohan täällä kirjoittavista on tällaisia? Tässä 3 faktaa. Haluatko urputtaa näitä vastaan?

1. 1 = 0,9999....

2. Veroilla ei rahoiteta valtion toimintaa. Verot poistetaan taloudesta.

3. Kirjoitus ei ole kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin siis omasta mielestään nimenomaan! Tietää jopa minun parisuhteen ja perhetilanteen aina paremmin kuin minä. Jos pohdin ääneen jotain asiaa tai jokin juttu on vasta suunnitteluntasolla, niin kiiruhtaa heti kertomaan painavaa faktaa ja osoittaa käytöksellään sen, että minä olen ihan täysi idiootti enkä tiedä mistään mitään.

Olen lopettanut nyt juttelemassa mitään tämmöistä small talkia, koska en kertakaikkiaan kestä sitä neuvomisen määrää. Haluaisin vain pallotella ideoita ja jonkun joka kuuntelee eikä heti tuputa omaa laajaa tietämystään kyseisestä asiasta.

Ymmärtääköhän kukaan tästä mitään?

-ap

Mistä tiedät että hän kertoo painavaa faktaa? Ehkä hän kertoo vain oman mielipiteensä. Itse olen ratkaisukeskeinen ihminen, ja jos joku valittelee jotain asiaa elämässään, ehdotan mitä minusta siinä tilanteessa kannattaisi tehdä. En ymmärrä miksi vatvoa ja pallotella asioita jotka voisi ratkaista.

Vatvomisella ja pallottelulla on toinen funktio kuin suoraviivaisen ratkaisun hakeminen. Se täyttää ihmisen sosiaalista tarvetta tulla kuulluksi ja hyväksytyksi omien tunteidensa ja pettymystensä kanssa. Siinä prosessi on päämäärä.

No sittenhän ap:n kannattaisi hakeutua muiden vatvojien seuraan.

Keskustelu on sosiaalista toimintaa. Jos olet sitä mieltä, että kaikkien sellaisten jotka eivät puhu juuri samalla tavalla ja samoista aiheista kuin sinä, pitää mennä muualle puhumaan, olet sosiaalisesti taitamaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin siis omasta mielestään nimenomaan! Tietää jopa minun parisuhteen ja perhetilanteen aina paremmin kuin minä. Jos pohdin ääneen jotain asiaa tai jokin juttu on vasta suunnitteluntasolla, niin kiiruhtaa heti kertomaan painavaa faktaa ja osoittaa käytöksellään sen, että minä olen ihan täysi idiootti enkä tiedä mistään mitään.

Olen lopettanut nyt juttelemassa mitään tämmöistä small talkia, koska en kertakaikkiaan kestä sitä neuvomisen määrää. Haluaisin vain pallotella ideoita ja jonkun joka kuuntelee eikä heti tuputa omaa laajaa tietämystään kyseisestä asiasta.

Ymmärtääköhän kukaan tästä mitään?

-ap

Mistä tiedät että hän kertoo painavaa faktaa? Ehkä hän kertoo vain oman mielipiteensä. Itse olen ratkaisukeskeinen ihminen, ja jos joku valittelee jotain asiaa elämässään, ehdotan mitä minusta siinä tilanteessa kannattaisi tehdä. En ymmärrä miksi vatvoa ja pallotella asioita jotka voisi ratkaista.

Vatvomisella ja pallottelulla on toinen funktio kuin suoraviivaisen ratkaisun hakeminen. Se täyttää ihmisen sosiaalista tarvetta tulla kuulluksi ja hyväksytyksi omien tunteidensa ja pettymystensä kanssa. Siinä prosessi on päämäärä.

No sittenhän ap:n kannattaisi hakeutua muiden vatvojien seuraan.

Keskustelu on sosiaalista toimintaa. Jos olet sitä mieltä, että kaikkien sellaisten jotka eivät puhu juuri samalla tavalla ja samoista aiheista kuin sinä, pitää mennä muualle puhumaan, olet sosiaalisesti taitamaton.

Sehän oli aloittaja, joka ei kestänyt jonkun seuraa. Mitä vikaa on ehdotuksessa, että aloittaja etsisi sitten sellaista seuraa jota kestää.

Vierailija kirjoitti:

Anoppini

Minun myös. Tietää ainoat oikeat tavat laittaa ruokaa, leipoa ja sisustaa. (Sain salaista tyydytystä siitä, kun täydellisyyden vaatimus ei ulottunut vessaan.)

Joo, olen saanut vinkkejä ja neuvoja synnytykseen ja lastenkasvatukseen tällaiselta henkilöltä. Sanottakoon vielä, että hän on mies ja silloin oli vielä lapseton, eikä edes terveysalalla.

Myös omakotitalon ylläpitoon saimme häneltä ohjeita, samaan aikaan kun omansa oli lähes asumiskelvoton.

Aiheella ei väliä, hän "tietää" aina, ja jos joku erehtyy väittämään vastaan, hänen äänensä kohoaa ja mökötys alkaa. Sanomattakin kai selvää, että yritämme olla mahdollisimman vähän tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Toinen näkökulma tähän aiheeseen. Seuraan paljon uutisia, ajankohtaisohjelmia, luen lehtiä ja kirjoja, olen aktiivinen ja kiinnostunut monista ilmiöistä ja asioista, katson dokumentteja ja kuuntelen podcasteja jne. Tieto tarttuu minuun helposti, olen utelias. Olen kokeillut erilaisia uusia ruokia, harrastuksia, käyn siellä missä tapahtuu. En ole täydellinen, kyllä minullakin on puutteita yleistiedossa, mutta harvoin kohtaan tilanteen, jossa en tiedä aiheesta pintaa syvemmältä. Ellei puhuta tietyn alan spesifistä aiheesta.

Törmään usein siihen, miten vähäistä muiden ihmisten yleistieto on. Joudun usein tilanteeseen, jossa joko täytyy teeskennellä, ettei tiedä aiheesta, ettei ärsyttäisi, tai joutuu toteamaan jatkuvasti "kyllä, tiedän ja jne.". Moni alkaa selittää minulle hyvin perusasioita aivan uutena ja ihmeellisenä tietona. Kun he huomaavat, ettei tämä ole minulle uutta, he ärsyyntyvät ja pitävat selän takana varmasti besser wisserinä.

Yksi ihmistyyppi ovat nämä, jotka selittävät aivan perusasioita, ikään kuin kuulija olisi pudonnut avaruudesta, eikä oikein ymmärrä maailman menosta mitään.

Hauska vastaus! Tunnistan tästä vähän itseäni, vaikkakaan en voi kehua että yleissivistykseni olisi loistava monella alalla mutta sen sijaan työskentelen alalla josta "kaikki ovat asiantuntijoita", joten törmään siihen että vapaa-ajalla joku alkaa luennoida minulle työhöni liittyviä perusasioita.

Kyllä, ja kyllä - hänhän on demari.

Kuulostaa siltä, että ap:ta ärsyttää jos joku tietää häntä enemmän.