Miten voi olla niin vaikeaa käsittää, että silloin kun juhlien kutsussa sanotaa julien olevan vain aikuisille, silti aletaan vihjailla, että...

Vierailija kirjoitti:

Me ei mennä yksiinkään juhliin, jonne ei voi mennä perheenä. Pidän aika perverssinä sukujuhlia, joihin lapset eivät kuulu.

voitte pitää perheen kesken noita perverssijuhlia. voi vidu että jotkut lapsiperheet ovat niin minäminäminäminä.

Oletko huomannut ettei teitä kutsutakaan juhliin - kaikilla on sitten kivempaa

Vierailija kirjoitti:

Kun lasten kaveriperhe  rivitalonaapurustosta kutsui  meidät synttäreille,  eikä lapsia kutsuttu,   kieltäydyimme kutsusta. Ryypätköön vaan  keskenään  tai jonkun muun kanssa.  Emme ole myöskään   osallistuneet  sukulaisten häihin  jonne ei lapset saaneet tulla. Me oallistumme peheenä.  Sitten on erikseen akateemiset  juhlat.

Kutsujat varmasti vain kiittävät kun ette ole menneet. Lapsiperheen äideille kun ei elämässä koskaan tapahdu mitään, ja puhuvat vain lapsistaan ja mitä lasten vaatteita ovat ostaneet ja sellaista.

Moni lapsiperhe kutsutaankin vain velvollisuuden tunteesta tai sukulaissuhteesta johtuen juhliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lasten kaveriperhe  rivitalonaapurustosta kutsui  meidät synttäreille,  eikä lapsia kutsuttu,   kieltäydyimme kutsusta. Ryypätköön vaan  keskenään  tai jonkun muun kanssa.  Emme ole myöskään   osallistuneet  sukulaisten häihin  jonne ei lapset saaneet tulla. Me oallistumme peheenä.  Sitten on erikseen akateemiset  juhlat.

Kutsujat varmasti vain kiittävät kun ette ole menneet. Lapsiperheen äideille kun ei elämässä koskaan tapahdu mitään, ja puhuvat vain lapsistaan ja mitä lasten vaatteita ovat ostaneet ja sellaista.

Moni lapsiperhe kutsutaankin vain velvollisuuden tunteesta tai sukulaissuhteesta johtuen juhliin.

Katin paskat, kun kieltäytyy niin alkaa viŧunmoinen marina, että tulkaa nyt, ja kai te nyt ainakin lahjan laitatte. Kiekaisen ilosta kun tulee hääkutsu, jossa on maininta vain aikuisille, ilmoitan heti, että emme tule, koska lapset. Muihin juhliin keksin sitten jonkun muun syyn. Ja juu, pakko on joku syy keksiä, jos ilmoittaa vaan, että kiitos mutta ei kiitos, niin nää kutsujaääliöt alkaa tenttaamaan, että miksi ette tule ja tulkaa nyt.

Ei tulla, ei kiinnosta vapaa-aikaa uhrata tylsiin juhliin. Mennään mieluummin vaikka köpikseen tivoliin viikonlopuksi tai johonkuin muuhun kivaan juttuun. Ja kun lapsille saamme hoitajan, menen tasan tarkkaan miehen kanssa kivaan paikkaa, emme istumaan apn tylsiin mukajuhliin.

Amen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lasten kaveriperhe  rivitalonaapurustosta kutsui  meidät synttäreille,  eikä lapsia kutsuttu,   kieltäydyimme kutsusta. Ryypätköön vaan  keskenään  tai jonkun muun kanssa.  Emme ole myöskään   osallistuneet  sukulaisten häihin  jonne ei lapset saaneet tulla. Me oallistumme peheenä.  Sitten on erikseen akateemiset  juhlat.

Kutsujat varmasti vain kiittävät kun ette ole menneet. Lapsiperheen äideille kun ei elämässä koskaan tapahdu mitään, ja puhuvat vain lapsistaan ja mitä lasten vaatteita ovat ostaneet ja sellaista.

Moni lapsiperhe kutsutaankin vain velvollisuuden tunteesta tai sukulaissuhteesta johtuen juhliin.

Katin paskat, kun kieltäytyy niin alkaa viŧunmoinen marina, että tulkaa nyt, ja kai te nyt ainakin lahjan laitatte. Kiekaisen ilosta kun tulee hääkutsu, jossa on maininta vain aikuisille, ilmoitan heti, että emme tule, koska lapset. Muihin juhliin keksin sitten jonkun muun syyn. Ja juu, pakko on joku syy keksiä, jos ilmoittaa vaan, että kiitos mutta ei kiitos, niin nää kutsujaääliöt alkaa tenttaamaan, että miksi ette tule ja tulkaa nyt.

Ei tulla, ei kiinnosta vapaa-aikaa uhrata tylsiin juhliin. Mennään mieluummin vaikka köpikseen tivoliin viikonlopuksi tai johonkuin muuhun kivaan juttuun. Ja kun lapsille saamme hoitajan, menen tasan tarkkaan miehen kanssa kivaan paikkaa, emme istumaan apn tylsiin mukajuhliin.

Amen

Tämö!

Kyllästyttää nää ihmisten mukajuhlat, luullaan, että tuttavat on kiinnostuneita uhraamaan aikaansa ja rahaa ääliöitten kokoontumisiin. Ei kiinnosta. Keksi heti miljoona kivempaa tapaa viettää vapaa-aikaa kuin istua tyoerissä juhlissa typeriä puheita kuunnellen.

Meillä oli lasten koulun 10 v virallinen juhla. Kutsuttuna oli opetushallitusta, ministeriötä, kaupunginjohtajaa, koulutoimenihmisiä ja koulun vanhemmista koostuva hallitus yms.

Semmoset puheita sisältävät pukujuhlat.

Itse sain kutsun, kun kuulun koulun hallitukseen. Kuten naapurin mies, hän on puheenjohtaja.

Kutsussa oli pyyntö ei lapsia. Vielä kerrottu on on tärkeitä puheita paljon, lapset saattaa pitkästyä ja häiritä muiden kuulemista.

Edellisenä päivänä sitten naapurin rouva kyseli, että monen aikaan me ollaan menossa ja miten sinne pitäis pukeutua.

MÄ lähden n. puolta tuntia aikaisemmin ja johonkin parempaan kolttuun sujahdin. Menen kävellen, kun on hyvä ilma.

Sehän on koulun juhla, eikö meinata perheenä mennä? Ei tietenkään. Mies on lasten kanssa.

Ei me olla yhdessä edustettu vanhempainilloissakaan. Mies käy lasten esitykset kattomassa ja lasten juhlat.

Vinkkasin vielä, että kutsussahan oli ei lapsia. Ei kuulemma voi kouluntapahtumasta lapsia kieltää.

Molemmilla vanhemmilla on oikeus olla läsnä, kun jotain päätetään.

Eihän siellä mitään päätetä silloin ja eikä ole tapahtumaa, eli lapsille tekemistä. Siellä istutaan ja kuunnellaan puheita.

Ärsyynnyin. Mietin jo omaa menoani, kun siellähän se pikku rouva on taas muhun takertuneena, kun ei muita tunne. Hyvällä tsäkällä kolme mukulaa mukanaan.

Niinhän siinä kävi. Odotti pihalla 1 vuotiaan kanssa, kun tulen. Hän jätti muut kotiin 12 vuotiaan vahdittavaksi. Miehensä tulee suoraan töistä.. ja myöhässä.

Hammasta purren lähdin matkaan. Koululla yritin moikkailla ja vaihtaa kuulumisia tämä rouva ja lapsi kintereilläni. Sain runsaasti vaivaantuneita katseita.

Löysin hyvän istumapaikan ja tämä rouva vierestä. Puheosuus alkoi ja niin alkoi vauvan äkinäkin. Se pieni ääntely ennen varsinaista huutoa.

Jonkin aikaa yritin kuunnella ja sitten meni hermo. Tuumasin vaan pieneen ääneen, voivit tu ja ponkasin ylös vaihtaakseni paikkaa.

Samalla myös aukes ovet, kun se mies vihdoin tuli. Viittilöin äkisti, että täällä sulle paikka.

Se miehen ilme, kun näki vaimonsa ja lapsensa. Todella typertynyt ja häpeillen käveli ohi.

Naama punaisena änkytti, että hän istuu tuolla. Tietenkin hän istuu eturivissä. Yksi puheenpitäjä.

Mä sirryin porukan laitamille istumaan, kauas vauvasta.

Siellä se muidu sitten istu parisen tuntia metakoivan mukulan kaa. Kyllä sille käytiin sanomassa, mutta ei lähtenyt.

Heillä oli iltayöllä iso tappelu. Lähinnä siitä puolesta, kun mies oli hävennyt silmät päästään.

Mulle se nainen ei puhunut puoleen vuoteen ja muutenkin vältteli. Koska olin kuulemma niinkin p-mäisen tempun tehnyt.

JÄÄKÄÄ KOTIIN, JOS ETTE OSAA PYSYÄ LAPSISTANNE EROSSA HETKEÄKÄÄN.

Kerro, että ne juhlat on kielletty lapsilta, K-21.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lasten kaveriperhe  rivitalonaapurustosta kutsui  meidät synttäreille,  eikä lapsia kutsuttu,   kieltäydyimme kutsusta. Ryypätköön vaan  keskenään  tai jonkun muun kanssa.  Emme ole myöskään   osallistuneet  sukulaisten häihin  jonne ei lapset saaneet tulla. Me oallistumme peheenä.  Sitten on erikseen akateemiset  juhlat.

Kutsujat varmasti vain kiittävät kun ette ole menneet. Lapsiperheen äideille kun ei elämässä koskaan tapahdu mitään, ja puhuvat vain lapsistaan ja mitä lasten vaatteita ovat ostaneet ja sellaista.

Moni lapsiperhe kutsutaankin vain velvollisuuden tunteesta tai sukulaissuhteesta johtuen juhliin.

Katin paskat, kun kieltäytyy niin alkaa viŧunmoinen marina, että tulkaa nyt, ja kai te nyt ainakin lahjan laitatte. Kiekaisen ilosta kun tulee hääkutsu, jossa on maininta vain aikuisille, ilmoitan heti, että emme tule, koska lapset. Muihin juhliin keksin sitten jonkun muun syyn. Ja juu, pakko on joku syy keksiä, jos ilmoittaa vaan, että kiitos mutta ei kiitos, niin nää kutsujaääliöt alkaa tenttaamaan, että miksi ette tule ja tulkaa nyt.

Ei tulla, ei kiinnosta vapaa-aikaa uhrata tylsiin juhliin. Mennään mieluummin vaikka köpikseen tivoliin viikonlopuksi tai johonkuin muuhun kivaan juttuun. Ja kun lapsille saamme hoitajan, menen tasan tarkkaan miehen kanssa kivaan paikkaa, emme istumaan apn tylsiin mukajuhliin.

Amen

Itsekkäät ei tietty mitään lahjoja edes laita, ei edes kukkakimppua vaan menevät sillä rahalla tivoliin!

Kertoo paljon.

Onneksi on varaa käydä perheen kanssa tivolissa vaikka laittaisin häälahjan siinäkin tapauksessa että olen estynyt jonkun häihin.

Ihmisyys - toisen huomioonottamista.

AP

Unihdin mainita, että ainakin yksi taide-esityksistä videoidaan, joten siihen ei kaivata kesken esityksen lasten ääniä taustalle.

Voi kieliä myös raskaista juhlista joissa tarve keskustella ei lasten korviin sopivista aiheista?

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin suoraan, että luittehan kutsusta että kyseessä on aikuisten juhlat.

Mitä te siellä juhlissa teette, kun lapset eivät voi tulla sinne? Ryyppäätte, pornoa vai ovatko puheet niin ala-arvoisia?

En oikein ymmärrä näitä aikuisten juhlia. Tai edes häitä.

Vierailija kirjoitti:

Unihdin mainita, että ainakin yksi taide-esityksistä videoidaan, joten siihen ei kaivata kesken esityksen lasten ääniä taustalle.

Ihan oikeasti? Juhlissa taide-esitys, eikä ihmiset saa puhua sen aikana? Onnea siihen. Miksi ihmiset järjestävät tällaisia asioita? Juhla on juhla ja videoitavat taide-esitykset jotain muuta. Kenelle te oikeasti tätä juhlaa pidätte? Itsellenne, jotta voitte videoida? Mihin te vieraita tarvitsette?

Sen lisäksi suurin osa lapsista osaa olla hiljaa ja kannattaa miettiä muutenkin jotkut taustaäänet, koska helposti joku aikuinen yskii, siirtää tuoliaan, taputtaa tai puhuu jotain. Mitä sitten teet?

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli lasten koulun 10 v virallinen juhla. Kutsuttuna oli opetushallitusta, ministeriötä, kaupunginjohtajaa, koulutoimenihmisiä ja koulun vanhemmista koostuva hallitus yms.

Semmoset puheita sisältävät pukujuhlat.

Itse sain kutsun, kun kuulun koulun hallitukseen. Kuten naapurin mies, hän on puheenjohtaja.

Kutsussa oli pyyntö ei lapsia. Vielä kerrottu on on tärkeitä puheita paljon, lapset saattaa pitkästyä ja häiritä muiden kuulemista.

Edellisenä päivänä sitten naapurin rouva kyseli, että monen aikaan me ollaan menossa ja miten sinne pitäis pukeutua.

MÄ lähden n. puolta tuntia aikaisemmin ja johonkin parempaan kolttuun sujahdin. Menen kävellen, kun on hyvä ilma.

Sehän on koulun juhla, eikö meinata perheenä mennä? Ei tietenkään. Mies on lasten kanssa.

Ei me olla yhdessä edustettu vanhempainilloissakaan. Mies käy lasten esitykset kattomassa ja lasten juhlat.

Vinkkasin vielä, että kutsussahan oli ei lapsia. Ei kuulemma voi kouluntapahtumasta lapsia kieltää.

Molemmilla vanhemmilla on oikeus olla läsnä, kun jotain päätetään.

Eihän siellä mitään päätetä silloin ja eikä ole tapahtumaa, eli lapsille tekemistä. Siellä istutaan ja kuunnellaan puheita.

Ärsyynnyin. Mietin jo omaa menoani, kun siellähän se pikku rouva on taas muhun takertuneena, kun ei muita tunne. Hyvällä tsäkällä kolme mukulaa mukanaan.

Niinhän siinä kävi. Odotti pihalla 1 vuotiaan kanssa, kun tulen. Hän jätti muut kotiin 12 vuotiaan vahdittavaksi. Miehensä tulee suoraan töistä.. ja myöhässä.

Hammasta purren lähdin matkaan. Koululla yritin moikkailla ja vaihtaa kuulumisia tämä rouva ja lapsi kintereilläni. Sain runsaasti vaivaantuneita katseita.

Löysin hyvän istumapaikan ja tämä rouva vierestä. Puheosuus alkoi ja niin alkoi vauvan äkinäkin. Se pieni ääntely ennen varsinaista huutoa.

Jonkin aikaa yritin kuunnella ja sitten meni hermo. Tuumasin vaan pieneen ääneen, voivit tu ja ponkasin ylös vaihtaakseni paikkaa.

Samalla myös aukes ovet, kun se mies vihdoin tuli. Viittilöin äkisti, että täällä sulle paikka.

Se miehen ilme, kun näki vaimonsa ja lapsensa. Todella typertynyt ja häpeillen käveli ohi.

Naama punaisena änkytti, että hän istuu tuolla. Tietenkin hän istuu eturivissä. Yksi puheenpitäjä.

Mä sirryin porukan laitamille istumaan, kauas vauvasta.

Siellä se muidu sitten istu parisen tuntia metakoivan mukulan kaa. Kyllä sille käytiin sanomassa, mutta ei lähtenyt.

Heillä oli iltayöllä iso tappelu. Lähinnä siitä puolesta, kun mies oli hävennyt silmät päästään.

Mulle se nainen ei puhunut puoleen vuoteen ja muutenkin vältteli. Koska olin kuulemma niinkin p-mäisen tempun tehnyt.

JÄÄKÄÄ KOTIIN, JOS ETTE OSAA PYSYÄ LAPSISTANNE EROSSA HETKEÄKÄÄN.

Vain Suomessa. Hävetään, nimitellään, iloitaan muiden ongelmista, ei auteta jne.

Lasten koulun virallinen juhla, eikö lapset ole tervetulleita. Lol

Ainoat joiden olisi kuulunut hävetä olivat he, jotka eivät sitä koulua käy joka päivä ja jättivät nämä, jotka taas käyvät, siis lapset, pois niistä virallisista juhlista. Toivottavasti teille oli järjestetty kunnon kestityskin? Lapset saivat sitten kai mandariinit?

Juhlissa mihin lapsia ei haluta ryypätään, poltetaan tupakkaa ja kiroillaan. Ei siis sopiva paikka lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Juhlissa mihin lapsia ei haluta ryypätään, poltetaan tupakkaa ja kiroillaan. Ei siis sopiva paikka lapsille.

Entä jos ei vaan tykkää lapsista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmeellistä vänkäystä taas. 

Ne jotka eivät ymmärrä tai eivät halua ymmärtää, että lapsettomiakin juhlia voidaan järjestää, pohtikaa asiaa tuon yhden kirjoittajan esimerkin valossa: veisitkö lapsesi työpaikan tilaisuuteen? Olisiko sinusta ok, että työpaikan kesäjuhliin tai pikkujouluilalliselle saapuisi Pirkon lapset, vaikka 40 muuta firman työntekijää jättäisivät omansa kotiin tai hoitoon? 

Yleensä noihin juhliin ei kutsuta puolisoa, joten hän voi olla lasten kanssa.

Yleensä ja yleensä. Aika monessa firmassa itse ollut jossa on myös niitä +avec-kemuja silloin tällöin järjestetty. 

Ot mutta en ole urani aikana yhtään sellaista työpaikan juhlaa nähnyt, mihin kutsuttaisiin työntekijöiden perheetkin. Kuulostaa tosi omituiselta :D En epäile etteikö tämmöisiä ole mutta rohkenen epäillä sanaa yleensä.

Puolisoni työskentelee suuressa kansainvälisessä yrityksessä ja olen vuosittain vähintään parissa juhlassa mukana, kutsuttuna avecina. Yrityksessä on tehty päätös, että mm. yrityksen pikkujoulut ovat avec, ei lapsia. Niitä vanhanaikaisia "ryypätään ja saunotaan ilta"-pikkujouluja järjestäköön kukin omalla tahollaan. 

Miehen firma järjestää myös joka elokuussa syyskauden avajaiset, joissa on alkupuoli sitä perinteistä strategia- ym diibadaabaa vain työntekijöille ja iltapäivästä alkaen jotkut esim BBQ-henkiset kekkerit mihin on avecitkin kutsuttu ja yleensä ollut majoitus myös yön yli. Minusta on ollut hauskaa käydä noissa, mukavia juhlia ilman turhaa pönötystä ja kiva tutustua ihmiseen joiden kanssa mies tekee töitä.

Pikkujouluja heillä taas ei isommin järkätä, saattavat käydä tiimin kanssa syömässä tms.

Heillä kyllä huolehditaan kadehdittavan hyvin työntekijöistä muutenkin, mm järkkäsivät viime vuonna lakkojen takia toimistollaan "lastenpäivän" missä oli järkätty kaikenlaista ohjelmaa lapsille joiden päiväkodit olivat lakon takia kiinni.

Meillä ainakin       on syynä juuri ettemme välitä  niiden aikuisten naapureiden seurasta oikeastaan. Meidät     pitää yhdessä vain se että   lapset  ovat hyviä kavereita keskenään.  Emme tunne niitä aikuisia   mitenkään muuten  ystäviksemme. Omissa piireissämme  käymme yksin ja yhdessä  kuitenkin. Kaikkien   naapureiden kanssa ei tarvitse   olla sydänystävä.     Myös  kutsuttu  saa valita minne       menee.

Se Julie, joka on vain aikuisille- kuka se on?

Vierailija kirjoitti:

Eipä ole lasten kiva olla juhlissa, joissa syödään viisi ruokalajia, istutaan pöydissä , siittaukset niin, ettei pariskunnat istu lähekkäin, pöytäliinat, ruokalajien välissä puheita ja muuta esitystä. Ei saa juosta tilassa , koska tarjoilu häiriintyy, eikä metelöidä. Ei olisi lapsille kiva. Lapsille tarkoitetut juhlat on erikseen, mutta on myös aikuisten juttuja.

Siittaukset 🤮🤮🤮

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun lasten kaveriperhe  rivitalonaapurustosta kutsui  meidät synttäreille,  eikä lapsia kutsuttu,   kieltäydyimme kutsusta. Ryypätköön vaan  keskenään  tai jonkun muun kanssa.  Emme ole myöskään   osallistuneet  sukulaisten häihin  jonne ei lapset saaneet tulla. Me oallistumme peheenä.  Sitten on erikseen akateemiset  juhlat.

Tuo on tietenkin täysin ok, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, että miksi on mahdoton ajatus mennä ikinä minnekään juhliin joko yksin tai kumppanin kanssa, ilman lapsia? Ja miksi vain akateemisten juhlien kohdalla teette poikkeuksen? Toki saatte pitää tuon periaatteen, mutta kiinnostaa vaan, miksi se on niin tärkeä asia.

Itse olen tottunut siihen, että ihmisillä on myös omaa elämää, enkä muutenkaan ota aina lapsia joka paikkaan - joskus näen ystäviä ilman lapsia, joskus voidaan nähdä niin, että on lapset mukana. Juhlien osalta sama juttu. Sitä on vaan elämässä erityyppisiä tilanteita ja tilaisuuksia. Joskus menen yksin, joskus kumppanin kanssa, joskus koko perheen kanssa. Jännä, että joillain on noin tiukka periaate, että kaikkialle pitää mennä perheenä.

Mä keksin tuolle asenteelle vain yhden syyn ja se liittyy omistushaluun. Ei halua mennä yksin, koska puoliso jää vahtimatta, toisaalta puoliso voisi vastaavasti itse haluta johonkin omineen ja sehän ei talon rouvalle sovi. Voi löytyä vaikka mikä vosu ukon kainaloon, jos ei itse pääse mukaan vahtimaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävälläni oli siviilivihkimys ja hän piti myöhemmin vastaanoton avioitumisen kunniaksi. Kutsu oli aikuisille, no children. Tämä tapahtui siis Yhdysvalloissa. Tyttäreni oli silloin 12 vuotias, ja kysyin voisiko hän tulla? Vastaukseksi sain ettei lapsia. Asia oli minulle selvä enkä mitenkään tästä loukkaantunut.

Kutsu oli aikuisille, ei lapsille.

Miksi kysyit voiko lapsesi osallistua?

Varmaan koska rapakon takana tuo "no children" ei ole aina kovin yksiselitteinen käsite vs vaikka "adults only" tai 18+/21+. Tosin 18v+ pitäisi monen mielestä etiketin mukaan jo laittaa kutsu omalla nimellä muutenkin.