kenen kätöstapojen puutetta ihmettelit viimeksi? Millainen tilanne?

ei ollut kaikilla morsiamilla ihan käytöstavat hallussa

Olin puolityhjässä kahvilassa ison mahani kanssa. Jalat olivat todella kipeät. Lepuutin toista jalkaani viereisellä tuolilla niin että sääreni ja kenkäni roikkuivat yli laidan. Tuntematon vanha mies tuli kahvilaan vain vessassa käydäkseen ja ohikulkiessaan alkoi kovaäänisesti huutaa minulle. Minun pitäisi kuulemma hävetä ja poistua kahvilasta, koska en osaa käyttäytyä. Raskaan päivän jälkeen en jaksanut tätä viimeistä niittiä vaan purskahdin itkuun.

kun ruokailtiin meillä. Seurasi urheilua. Onko teistä junttia?

Kun kaikki istumapaikat olivat täynnä tuli kyytiin vanhempi pariskunta joka koitti pysyä pystyssä, aivan pojan vieressä..

Siinä vaiheessa komensin kakrun keräämään tavaransa jotta mummo pääsee istumaan (itse seisoin vaunujen kanssa), totteli muljautellen silmiään ja suurieleisesti tuhahdellen... Missä nykylasten käytöstavat, ei nimittäin ollut eka kerta!?

Viime keväänä ihmettelin mieheni isää, kun olimme eräissä häissä ja hän ampaisi kirkon keskipaikkeilta miltei hääparin perään näiden poistuessa vihkiseremoniasta. Tapanahan on, että kirkko tyhjentyy alttarilta päin järjestyksessä. Anoppini lähti miehensä perässä, mutta minä en penkkirivin seuraavana kehdannut!!

Meillä on 4 lasta, joista 3 kouluikäistä. Kavereita voi olla yhtäaikaa toistakymmentä, isoimmat 10-12 v poikia, eli eivät ihan yhteen perunaan varmaan tyytyisi. Monet heistä ovat meillä ihan joka päivä, pitäiskö mun tosiaan kutsua kaikki syömään aina kun ovat meillä? Meillä ruokailisi joka päivä siis vähintään 10 henkilöä. Lisäksi monet ovat meillä myös välipalan aikaan ja viikonloppuisinkin.



Tarjoan joka päivä lasten kavereille jotain, kahvia, mehua, kaakaota, pullaa, leipää, jätskiä jne. Ja mielestäni jo se on paljon se. Omituista ajattelua, että kaikki pitäisi ruokkia! Jokainen syököön kotona ja kylässä otetaan se mitä tarjotaan. Omille lapsilleni olen opettanut, että kylässä saa pyytää ainoastaan vettä janoonsa ja jos on nälkä, tullaan kotiin syömään.



Se on sitten eri asia, kun päätetään, että tehdään koko porukalle vaikka pizzaa tai grillataan makkaraa. Ja aivan samoin meillä toimitaan aikuistenkin vieraiden kohdalla, jos meillä on ruoka-aika, niin meillä syödään. Sitten keitetään kahvit koko porukalle. Jos ruokaa on niin paljon, että riittää yllätysvieraillekin, niin sitten tarjotaan. Tai jos on jotain, mitä nopeasti pyöräyttää lisäruuaksi. Itselleni ei tulisi mieleenkään, että jos menen jonnekin yllättäen, niin minulle tarjottaisiin ruokaa. Tietenkään en vieraiden aikana ala laittamaan ruokaa perheelle, vaan ainoastaan lapsille jotain pientä, jos meillä on ruoka-aika.



t. se, joka ekana tätä asiaa ihmetteli

Tai juuri alkamassa syömään.



51

Välillä sitä ei edes riitä, saatetaan lämmittään edellisen päivän tähteitä. Ja välillä niitä kavereita saattaa tulla meille kolme samaan aikaan.



On tietysti tilanteita kun olen tarjonnut lasten kavereillekin. Mutta usein he kieltäytyvät, täällä on ihan yleisenä käytäntönä se, että lapset syövät kotonaan ruuan. Eriasia tietysti jos lapsi on meillä yökylässä tai muuten hoidossa.

...yritin saada lapselleni jatkohoitolähetettä nro 18:lle siis tarkennan- ja tämä tietty sairaanhoitaja on ainoa henkilö, jonka kautta pyydettiin minua asia hoitamaan...

eli osastonhoitaja tms.



Eli en mitään häirikkö e-mailia tai -kirjettä laittanut vaan pyydettyä yhteydenottoa, joka ei toiminut puhelimitse , niin kuin oli tarkoitus...

ja tisaalta dösäkuski joka heitti laukustaan lipua kaivavan nuoren naisen pihalle. Naien oli kiirehtinyt bussiin, eikä matkakortti ollut ns. heti esillä.

Vierailija:

Joku aiemmin kirjoitti, että heille oli ruoka-aikaan tullut yllätysvieraita, jotka tulivat kutsumatta pöytään.

Minua särähti monta asiaa tuossa tilanteessa. Jos on tosiaan se tilanne, että on tarkoitus syödä oman perheen kesken ja samaan aikaan tulee yllätysvieraita, niin eikö olisi voinut kohteliaasti sanoa, että olemme juuri aloittamassa lounaan. Sopiiko teille tapaaminen myöhemmin?

Jos sitten kuitenkin päätyy kutsumaan ihmiset sisään, niin minusta olisi voinut toimia joko niin, että sanoo, että me olemme juuri syömässä lounasta. Saanko tarjota teille mehua sillä aikaa ja että lapset voivat leikkiä lastenhuoneessa tms.

Tai sitten olisi vain jatkanut lounasta sitten munakkaalla, voileivillä tms. jota saa nopeasti aikaan ja kaikki olisivat iloisesti syöneet.

Mutta kyllä minunkin mielestäni on hiukan outoa, että joku tulee kutsumatta pöytään..

Ja yhtä outoa, että vieraalle ei mitään tarjota. Se on ainakin meillä ensimmäinen asia, joka kysytään jokaiselta ovesta sisään tulijalta, että haluatko jotain juotavaa, vettä, mehua, kahvia tms.

Tuo on nimittäin ihan yleinen tapa karjalaisilla! Isäni on evakko ja kyllä meillä oli tuollainen käytäntö, että vaikka kaupparatsu olisi tullut kesken päivällisen tupaan, niin myös hänelle olisi annettu ruokaa. Tai jos isäni joi päiväkahviaan ja naapuri poikkesi käymään, niin isäni käski häntä ottamaan kupin kaapista ja kaatamaan itselleen kahvia....

Vierailija:

27 kannattaa ottaa huomioon että tuore vauva saa varmasti monelta lahjoja ja jos kasvokkain ei pääse kiittämään

niin kiitoskorttien väsääminen ja postittaminen voi uunituoreelle äidille olla hieman liikaa, miehistäkään kun tunnetusti ei tuollaisiin hommiin ole.

Jos joskus olet vauvan saanut niin mieti nyt vähän kannattaako tuosta vielä suuttua...

-joten kuvittelin että sepä mukavaa, saa poikain lettuja maistaa.

Tulimme kylää ja äiti lapsineen popsi lettuja. Meille ei tarjottu eikä pyydetty edes pöytään seuraksi. Vasta kun olivat popsineet lettunsa, tarjottiin minulle kahvia ja pojalleni pullaa.



En tiedä onko vika minussa mutta kyllä meillekin tai edes pojalleni olisi voinut tarjota, varsinkin kun olivat itse meidät siihen aikaan kutsuneet.

ihmettelen esimieheni käytöstä. 50 vuotias jo eikä mitään käytöstapoja; haukkuu alaisiaan, ei koskaan kehu mistään eikä kiitä, utelee kaikkien sairaudet ja levittäää tiedon ympäri firmaa.

Onneksi pääsen kohta pois!

tuppisuisina. Jos on kutsuttu kyläilemään ja luvattu tulla, niin kyllä silloin on tapana jutustella. Inhottaa ihmiset, jotka eivät yhtään hallitse sosiaalisia taitoja.



En kutsu toiste tai jaksa mennä heille kyläilemään.

Kuvittelee olevansa harrastajakokkina jumalan lahja maailman gastronomialle. Ruoat on ihan peruspöperöä, eivät siis mitenkään erityisen hyviä. Hän alkaa aina vieraillessaan kertoa, kuinka tarjoamiani ruokalajeja voisi parantaa ja joskus on vieläpä tunkenut keittiööni tekemään extrakastikkeen täysin kysymättä. Tiedän, että safkani ovat ihan syötäviä, joten siitä ei ole kysymys. Ompahan vain moukka isolla egolla.

tullaan kylään tuntikausia myöhässä.



Yhdellä kaverilla on tapana ilmoittaa tekstarilla tuntia ennen että nyt ei sovikaan tapaaminen, älkää tulko. Toinen tulee aina vähintään tunnin-pari myöhässä, jos tulee ollenkaan.

Hän on äitikerho-tuttavuus. On muutaman kerran käynyt meillä ihan kutsuttuna.

No tämä sattui sitten eilen kun hän tuli lapsineen meille ilmoittamatta kylään...

Kello oli kahden paikkeilla päivällä, meillä ruoka-aika tulossa, joten tein ruokaa kun he tulivat meille. Olin jo tehnyt lihapullat paistoa vaille valmiiksi ja perunat olivat kiehumassa.

Kun ruoka oli valmista, ja kaadoin keitinvettä pois, hän ohjasti kaksi lastaan pöytään, otti kaapista lautaset ja lasit ja kattoi siis lapsilleen. Kun oli kuorinut perunat ja laittanut lihapulliat lapsien lautasille, otti hän lautasen itselleenkin ja mätti lautaselle annoksen. Siis jopa ennen kuin minä olin ehtinyt ottaa omaa annostani.

En osannut sanoa mitään..! Ruokaa ei todellakaan ollut tarpeeksi myös heille. Niin, minä sain siis itsekin vähemmän ruokaa, mitä olin aikonut syödä. Mieheni (joka tuli neljältä kotiin) sai lämmittää pakastimesta makaroonilaatikkoa.



Huh, olin tosiaan niin tyrmistynyt, etten todellakaan osannut sanoa mitään. Katsoin vain kun ruokaa meni vieraitten lautaselle, tämä olisi ollut ok, jos olisin osannut varautua siihen että ruokailijoita olisi ollut enemmän, mutta kun ruokaa oli siis jo tietty määrä tulossa puoliksi valmiina kun he tulivat.

Ja siis tämä tuttava ei edes kysynyt, sopiiko ottaa.. tai että saako hän antaa edes lapsilleen.

Ja en todellakaan pyytänyt heitä pöytään, vaan kutsuin nimeltä omat lapseni pöytään (jolloin äiti siis käski pöytään myös omansa).

mullakin on sukulaismies, joka ei voi olla katsomatta urheilua tv:stä jos on kylässä, varsinkin autourheilun aikana jopa komentaa olemaan hiljempaa ;) No, tiedän asian sopeudun kun muutkin sopeutuu, enkä kylläkää kuiskaile sen takia



hassua toi, että oletetaan et kaikki tekee tajuttomasti ruokaa kerralla; jos vaikka vieraita saapuu. kysyä pitäisi jos ei ole totuttu käytäntö, et sopiiko ottaa. tiedän suvun, jossa kyllä on käytäntönä tehdä enemmän kerralla ja saattaa tulla sukulaisia yllättäin kylään ja heille automaattisesti katetaan, mutta se on heidän käytäntönsä enkä ole sellaisesta muualla kuullu. ylipäätään jos mennään ilmoittamatta kylään, pitäisi ottaa huomioon talon sen hetkinen tilanne eikä olettaa kaikkea on kaikille kun ei ole osattu varautua



nimi, miksi ilmoittamatta kyläileen?

joka arvosteli kotiani, söi ruokiani ja leipomuksiani, ei kiitellyt.