En usko, että seksitön parisuhde olisi onnellinen, uskotko sinä?

Seksitön parisuhde = kaverisuhde. Eli voi olla onnellinen, mutta ei ole parisuhde.

Parisuhteeseen kuuluu myös intiimi läheisyys.

Minulla oli suht korkea libido vielä 10v sitten. Pari pitkää parisuhdetta on riittänyt muuttamaan identiteettini seksintappajaksi, eli itsetuntoni on pohjamudissa mitä tulee haluttavuuteen. En jaksa enää kinuta tai kokea torjuntaa. Enkä mielestäni ole edes mikään nymfo jos haluan 1-5x kuukaudessa.

Eli hah olen ansassa. En saa nykyisessä suhteessa riittävästi ja tavatessani satunnaisesti arjessa jonkun kiinnostavan miehen ajattelen tämän automaattisesti näkevän minut jonain mukavana mummona tai epämääräisenä möykkynä jota ei voi mitenkään ajatella siinä mielessä.

Olen normaalipainoinen ja keskiverto ulkonäöltäni, meikin kanssa jotkut ovat sanoneet jopa nätiksi tai kauniiksi. Päälleni on vaan ripoteltu seksikarkotetta

N33

Kun vaihdevuodet on olleet ja menneet ja miehelläkin jo ikää, ja joka paikkaan koskee, on liikuntaelin- ja kulumavaivaa... niin kuulkaa ei ole parempaa tapaa saada nautintoa kuin hieronta! Seksi kalpenee siinä aika äkkiä, jos vaan saa kumppanin hieromaan niskat, selän, ehkä myös jalat.  Ja koska hierovallakin osapuolella on tietysti käsissä nivelrikot ja muut, niin vinkiksi lihashuoltovasara, joka on aivan mainio selän hierontaan. Siinä tulee hoidettua ruumiillisen nautinnon lisäksi läheisyys, juteltua päivän uutiset, jaettua ilot ja surut ja vahvistettua parisuhde. Nimenomaan parisuhde, ei kaverisuhde. Siis... kuka nyt kaveria illan iloksi hieroisi, puolisoa kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu mitä seksittömyydellä tarkotetaan. Täysin vai joku kausi. Jos vaan kuiva kausi jostain syystä niin tottakai hyvä suhde on onnellinen. Ei suurin osa ihmisistä ole niin pillunsa tai peniksensä orjia mitä media antaa ymmärtää ja suhteessa kaikki muu on paljon tärkeämpää.

Sanotaan vaikka, että vähintään vuosi. Sairauksien ja synnytyksen/raskauden vuoksi voi tietenkin tulla taukoja, mutta niiden kohdalla on oletus, että seksi palaa suhteeseen.

Ap

Mitä onnellisuus on? Onko ihmisen tarkoitus olla parisuhteessa ja elämässä ylipäätään jatkuvasti onnellinen? En käsitä itse, miten joku voisi olla jatkuvasti onnellinen.

Parisuhde on pitkä matka. Kyllä siihen mahtuu monenlaisia vaiheita. Lupasimme toisillemme miehen kanssa 20 vuotta sitten, että niin hyvinä kuin huonoina seksipäivinä. Se lupaus on pitänyt, ja matkaan on mahtunut tosiaan niitä hyviä ja huonoja. Itselläni kun on stressiä töistä, en vain pysty seksiin. Joskus stressi on jatkunut kähes vuoden, jolloni seksiä on ollut tosi harvoin. Onneksi mieheni on jaksanut ja pysynyt rinnallani, sillä tällä hetkellä elämme stressitöntä vaihetta ja meillä on paljon hyvää seksiä.

Ihmiset ovat erilaisia. Parisuhteessa sitoudut toiseen ihmiseen, et hänen tapaansa esimerkiksi reagoida stressiin. Minä ja mieheni olemme tästä ääriesimerkkejä. Minä veätydyn stressin aikana seksistä, mies taas saa siitä "helpotusta".

Ihmiset ovat niin hirveän erilaisia. Joillekin seksi on tärkeä osa suhdetta, toiset eivät välitä siitä niin paljon tai ovat jopa mieluummin ilman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu mitä seksittömyydellä tarkotetaan. Täysin vai joku kausi. Jos vaan kuiva kausi jostain syystä niin tottakai hyvä suhde on onnellinen. Ei suurin osa ihmisistä ole niin pillunsa tai peniksensä orjia mitä media antaa ymmärtää ja suhteessa kaikki muu on paljon tärkeämpää.

Sanotaan vaikka, että vähintään vuosi. Sairauksien ja synnytyksen/raskauden vuoksi voi tietenkin tulla taukoja, mutta niiden kohdalla on oletus, että seksi palaa suhteeseen.

Ap

Mitä onnellisuus on? Onko ihmisen tarkoitus olla parisuhteessa ja elämässä ylipäätään jatkuvasti onnellinen? En käsitä itse, miten joku voisi olla jatkuvasti onnellinen.

Parisuhde on pitkä matka. Kyllä siihen mahtuu monenlaisia vaiheita. Lupasimme toisillemme miehen kanssa 20 vuotta sitten, että niin hyvinä kuin huonoina seksipäivinä. Se lupaus on pitänyt, ja matkaan on mahtunut tosiaan niitä hyviä ja huonoja. Itselläni kun on stressiä töistä, en vain pysty seksiin. Joskus stressi on jatkunut kähes vuoden, jolloni seksiä on ollut tosi harvoin. Onneksi mieheni on jaksanut ja pysynyt rinnallani, sillä tällä hetkellä elämme stressitöntä vaihetta ja meillä on paljon hyvää seksiä.

Ihmiset ovat erilaisia. Parisuhteessa sitoudut toiseen ihmiseen, et hänen tapaansa esimerkiksi reagoida stressiin. Minä ja mieheni olemme tästä ääriesimerkkejä. Minä veätydyn stressin aikana seksistä, mies taas saa siitä "helpotusta".

Onnellisella suhteella tarkoitetaan yleensä sitä että osapuolet rakastavat toisiaan, ei niinkään sitä että heidän mielialansa olisi koko ajan euforinen.

Vierailija kirjoitti:

Seksitön parisuhde = kaverisuhde. Eli voi olla onnellinen, mutta ei ole parisuhde.

Parisuhteeseen kuuluu myös intiimi läheisyys.

Kyllä minä ainakin olen ollut jo neljä vuotta parisuhteessa, vaikka aionkin harrastaa seksiä vasta sen jälkeen kun menen naimisiin kumppanini kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu mitä seksittömyydellä tarkotetaan. Täysin vai joku kausi. Jos vaan kuiva kausi jostain syystä niin tottakai hyvä suhde on onnellinen. Ei suurin osa ihmisistä ole niin pillunsa tai peniksensä orjia mitä media antaa ymmärtää ja suhteessa kaikki muu on paljon tärkeämpää.

Sanotaan vaikka, että vähintään vuosi. Sairauksien ja synnytyksen/raskauden vuoksi voi tietenkin tulla taukoja, mutta niiden kohdalla on oletus, että seksi palaa suhteeseen.

Ap

Mitä onnellisuus on? Onko ihmisen tarkoitus olla parisuhteessa ja elämässä ylipäätään jatkuvasti onnellinen? En käsitä itse, miten joku voisi olla jatkuvasti onnellinen.

Parisuhde on pitkä matka. Kyllä siihen mahtuu monenlaisia vaiheita. Lupasimme toisillemme miehen kanssa 20 vuotta sitten, että niin hyvinä kuin huonoina seksipäivinä. Se lupaus on pitänyt, ja matkaan on mahtunut tosiaan niitä hyviä ja huonoja. Itselläni kun on stressiä töistä, en vain pysty seksiin. Joskus stressi on jatkunut kähes vuoden, jolloni seksiä on ollut tosi harvoin. Onneksi mieheni on jaksanut ja pysynyt rinnallani, sillä tällä hetkellä elämme stressitöntä vaihetta ja meillä on paljon hyvää seksiä.

Ihmiset ovat erilaisia. Parisuhteessa sitoudut toiseen ihmiseen, et hänen tapaansa esimerkiksi reagoida stressiin. Minä ja mieheni olemme tästä ääriesimerkkejä. Minä veätydyn stressin aikana seksistä, mies taas saa siitä "helpotusta".

Onnellisella suhteella tarkoitetaan yleensä sitä että osapuolet rakastavat toisiaan, ei niinkään sitä että heidän mielialansa olisi koko ajan euforinen.

Ja rakastamisen edellytys on seksi?

Vierailija kirjoitti:

Seksitön parisuhde = kaverisuhde. Eli voi olla onnellinen, mutta ei ole parisuhde.

Parisuhteeseen kuuluu myös intiimi läheisyys.

Eli mielestäsi parisuhde lakkaa olemasta parisuhde, kun saavuttaa hopeiset vuodet ja seksi tyrehtyy halujen laantuessa virkkauksen sun muun harrastuksen tullessa mielenkiintoisemmaksi.

Pahinta on tietää, ettei ole mitään sellaista, mitä toinen koskaan enää haluasi.  Ei ole mitään, ei kellekään koskaan. Hylkiö, kelpaamaton. Ruma vanha läski. En ehdi toipua näistä traumoista elinikänäni, vanhakin jo oon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ainakaan enää tarvitse seksiä. Vaihdevuodet vei halut mennessään. Kun ovishimotus loppui, loppui muukin haluaminen ihan kokonaan. Jonkun kerran vielä yritin kokeilla mutta ei se tunnu enää miltään. Ei innosta eikä sykähdytä. Ihan plääh fiilis vaan tulee. Ja hyvä niin. Siitä olikin vain niin paljon vaivaa ja levottomuutta.

Että joo, kyllä ainakin vanhemnat pariskunnat voivat elää oikein onnellisina ilman seksiäkin.

Sinäkin puhut siinä omasta puolestasi ja samaan hengenvetoon väität, että joo kyllä meidän Kalle on ihan tyytyväinen tähän seksittömään olotilaan, kuuntelematta ja  uhraamatta ajatustakaan sille mitä miehesi todellisuudessa on mieltä ja vailla.

No Kalle ottaa sitten jalat alleen ja lähtee kävelemään, jos ei elo enää vanhenevan vaimon kanssa miellytä. En ala enää tässä iässä pakottamaan itseäni mihinkään mikä ei mua miellytä.

Ex ei koskaan suostunut parittelemaan eikä ehtinyt muutakaan lääppimistä kuin pelata tietokoneella 24/7.

Mä uskon että suhde voi olla hyvinkin onnellinen. Onhan parisuhde paljon muutakin, läheisyyttä, hellyyttä, kainalossa olemissa, pitkiä keskusteluita, yhteisiä tee-, elokuvan katselu-, lenkkeily- ja hierontahetkiä. Pitkä parisuhde on myös kumppanuutta ja kaveruutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksitön parisuhde = kaverisuhde. Eli voi olla onnellinen, mutta ei ole parisuhde.

Parisuhteeseen kuuluu myös intiimi läheisyys.

Eli mielestäsi parisuhde lakkaa olemasta parisuhde, kun saavuttaa hopeiset vuodet ja seksi tyrehtyy halujen laantuessa virkkauksen sun muun harrastuksen tullessa mielenkiintoisemmaksi.

Useilla seksi tyrehtyy jo viisikymppisenä kun alkaa vaihdevuodet.

Vierailija kirjoitti:

Seksitön parisuhde = kaverisuhde. Eli voi olla onnellinen, mutta ei ole parisuhde.

Parisuhteeseen kuuluu myös intiimi läheisyys.

Kyllä meitä vanhemmiksi kutsutaan, eikä kavereiksi.

Vanhana kun ei seiso eikä kostu enää, niin sitten jää kuitenkin läheisyys. Voihan toisen ihoa sivellä ja pusutella vaikkapa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksitön parisuhde = kaverisuhde. Eli voi olla onnellinen, mutta ei ole parisuhde.

Parisuhteeseen kuuluu myös intiimi läheisyys.

Eli mielestäsi parisuhde lakkaa olemasta parisuhde, kun saavuttaa hopeiset vuodet ja seksi tyrehtyy halujen laantuessa virkkauksen sun muun harrastuksen tullessa mielenkiintoisemmaksi.

Useilla seksi tyrehtyy jo viisikymppisenä kun alkaa vaihdevuodet.

Jopa ennen. Lapset kun oli tehty, niin vaimo totesi, että tämä oli toistaiseksi tässä, palataan asiaan ehkä joskus. Oli silloin 35. Nyt on jo ne vaihdevuodet alkaneet, eikä olla pahemmin asiaan palailtu.

Jos olisin aikanaan tämän tiennyt ja arvannut en olisi viikkoa pitempään odottanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ainakaan enää tarvitse seksiä. Vaihdevuodet vei halut mennessään. Kun ovishimotus loppui, loppui muukin haluaminen ihan kokonaan. Jonkun kerran vielä yritin kokeilla mutta ei se tunnu enää miltään. Ei innosta eikä sykähdytä. Ihan plääh fiilis vaan tulee. Ja hyvä niin. Siitä olikin vain niin paljon vaivaa ja levottomuutta.

Että joo, kyllä ainakin vanhemnat pariskunnat voivat elää oikein onnellisina ilman seksiäkin.

Sinäkin puhut siinä omasta puolestasi ja samaan hengenvetoon väität, että joo kyllä meidän Kalle on ihan tyytyväinen tähän seksittömään olotilaan, kuuntelematta ja  uhraamatta ajatustakaan sille mitä miehesi todellisuudessa on mieltä ja vailla.

No Kalle ottaa sitten jalat alleen ja lähtee kävelemään, jos ei elo enää vanhenevan vaimon kanssa miellytä. En ala enää tässä iässä pakottamaan itseäni mihinkään mikä ei mua miellytä.

Jos miehellä on haluja, niin voihan sitä käydä vaikka maksullisilla pari kertaa kuussa, jos vain lompsa kestää.

Vierailija kirjoitti:

Kun vaihdevuodet on olleet ja menneet ja miehelläkin jo ikää, ja joka paikkaan koskee, on liikuntaelin- ja kulumavaivaa... niin kuulkaa ei ole parempaa tapaa saada nautintoa kuin hieronta! Seksi kalpenee siinä aika äkkiä, jos vaan saa kumppanin hieromaan niskat, selän, ehkä myös jalat.  Ja koska hierovallakin osapuolella on tietysti käsissä nivelrikot ja muut, niin vinkiksi lihashuoltovasara, joka on aivan mainio selän hierontaan. Siinä tulee hoidettua ruumiillisen nautinnon lisäksi läheisyys, juteltua päivän uutiset, jaettua ilot ja surut ja vahvistettua parisuhde. Nimenomaan parisuhde, ei kaverisuhde. Siis... kuka nyt kaveria illan iloksi hieroisi, puolisoa kyllä.

Onpa hieno tulevaisuudenkuva.. hieroa kädet kipeänä eukkoa ja kuunnella kaiken maailman pskapuheita seksittömässä liitossa... jos tuo on se, mikä odottaa, vanhenen mieluummin yksinäni ja niillä kipeillä käsilläni masturboin mieluummin. Voin tietysti yllättyä ja halut saattavat kadota, mutta en kyllä laske sen varaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jossain vaiheessa pitkää suhdetta seksi vaan jää hyvin vähälle. Toisesta on käynyt läpi jo korvan nipukatkin, niin aika vähän on enää uutta löydettävää. Seksuaaliterapeutit sitten ehdottelee jotain, että piristäkään suhdetta ja olkaa leikkisiä. Mutta kyllä tuokin neuvo on aika huono. Mitä ihmeen leikkejä? Enemmän tuntisin myötähäpeää jos puoliso alkaisi esittää ja leikkiä jotain lääkäriä.

Miten niin jää vähälle jos ei ole sairauksia tms totaalista kyvyttömyyttä?? Ei se ole  mikään itsestäänselvyys että halut hiipuu, intohimo voi säilyä hautaan saakka. 

Mulla kyllä paikat toimii ja haluttaa vaikka joka päivä mutta miehellä on lääkitys ja fysiologinen ongelma jotka aiheuttaa kyvyttömyyttä. Näin vuosien jälkeen ei enää siniset napitkaan auta vaikka kuinka tekisi mieli. Spontaanisuus ja into kärsii tuosta kun menee tunti ennenkuin pääsee edes lähelle rakastelua, itsellä menee fiilis jo ohi siinä toista lämmitellessä. Sooloilusta en pidä, saan siitä vain nopean helpotuksen alapäälle yläpään ja koko muun vartalon jäädessä täysin ilman.