Miniä ei lähettänyt kutsua pojantyttäreni yo-juhliin, menen silti.

Tämähän on trolli, mutta jos olisi totta ja olisin miniä, en päästäisi sisälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helpoimmalla pääsee kun mummot tajuavat että heitä ei haluta lähellekään lapsenlapsiaan. Ei tarvitse miettiä eikä kysellä pitäisikö mennä. Kun ei mene niin kaikkien hermot säästyvät. Juokaa mummot vaan yksinänne ne kahvit, teitä ei kaivata!

Ihan riittää että ymmärtää käytöstavat: ilman kutsua ei kyläillä.

Nimenomaan. Kun koskaan ei kutsuta niin ei koskaan mennä. Eikä nähdä lapsenlapsia. Mutta se ei ole sen mummon vika.

Jos se mummo on haukkunut toisia ja käyttäytynyt todella huonosti niin kyllä se on silloin sen mummon vika. Ei verisukulaisen eikä puolison sukulaisen kanssa tarvitse olla tekemisissä, jos hän kohtelee huonosti, kuten ei kenenkään muunkaan kanssa.

Tuskin totaaliseen välirikkoon riittää se, että ei vaan kemiat kohtaa, jotain muutakin on. Sietäähän moni sellaisia työkavereitakin, joiden kanssa tietää ettei ystävysty ikinä eikä halua vapaa-ajalla nähdä, mutta tilanne ei ole niin paha etteikö voisi olla sivistynyt ja työskennellä yhdessä. Työpaikkakiusaaminen on erikseen.

Maailma on pullollaan ihmisiä, jotka puhuvat toisille ilkeitä ja kohtelevat muutenkin huonosti, eivätkä tajua sitä edes suoraan sanomalla että nyt käytöksesi ei ole ok. Yleensä väittävät olevansa vain suorasanaisia ja heillä on kuulemma oikeus sanoa mielipiteensä, kruununa vielä että muut ovat liian herkkiä. Muussa käytöksessä voi selittelynä olla että minä nyt tiedän miten tämä pitää tehdä tai aina olen näin toiminut, eihän tässä mitään ihmeellistä.

Sitten sussiunaa, jos se vuosia kiusattu ihminen sanoo tai toimii samalla tavalla, niin nuo ovat kiljumassa kuinka se toinen on törkeä ja häntä on niin loukattu. Silloinkaan omaa käytöstä ei tajuta edes sanomalla että itse olet näin tehnyt aina, vaan se on kuulemma eri asia. Välien katkaisusta siitä kiusatusta tulee pahis ja beelsebubi, kun jyräävä alkaa marttyyriksi.

Tilanteen alkuperäinen kiusanhenki voi tottakai olla se miniä ja silloin tilanne ei ole anopin/ mummon vika tietenkään. eri

Vierailija kirjoitti:

"miniä haluaisi rajoittaa MINUN OIKEUTTANI nähdä pojantytärtäni"

Sellaista oikeutta ei taida olla olemassa, tai kerro lakipykälä missä on.

Ei sellaista oikeutta ole. Jos oma lapsi tai lapsenlapsi ei halua nähdä, niin silloin ei mitään oikeutta todellakaan ole. Onhan se ikävää, jos lapsen puoliso ei halua isovanhempien tapaavan lapsenlapsiaan, mutta ei sitä taida oikeusteitse pystyä vaatimaan. Tuo - minulla on oikeus- ajattelu tulee siitä, kun kuvitellaan omistavansa ne omat lapset sekä heidän lapset.

Mun mies on sellanen että jos hän tekee/puhuu jotain sellaista josta vastapuoli suuttuu niin hän pistää kaiken minun piikkiin. "Ei minua haittaa vaikka tulisit kylään mutta kun vaimo ei halua". Saan kuulla aina jälkikäteen näitä juttuja kun ihmettelen miksi mua vihataan miehen kavereitten toimesta. Minä en ole kieltänyt miestäni yhtään mistään. Jos häntä ei huvita mennä johonkin "poikien iltamiin" niin arvatkaa onko vaimo kieltänyt menemästä? Ihan sama. Touhutkoon mitä lystää. Typeryksiä on ne kaverit jos ja näköjään kun eivät oivalla. 

Vierailija kirjoitti:

Onko mies tossun alla, kyllä oma äiti ja lapsen mummo pitää ilman muuta kutsua. Kyllä nää nykyajan miniät on kans, ei oo kaikki joka äidin toiveminiöitä. 

Miehen on parempi olla tossun alla, kun taivas alla, tiesi jo vanhakansa.

Nykyään monissa perheessä lasten juhlat ovat

isän puolen sukulaisille hyvin hankalia ja ongelmallisia, eikä koske ainoastaan mummoja, vaan yhtälailla koko sukua. Nykyään monessa perheessä nainen on perheen pomo ja käyttää valtaansa kotona, jossakin on pädettävä, jos ei voi tehdä sitä muualle. Aivan liikaa on näitä minä, minä ihmisiä, joka näkyy työpaikoilla, harrastuksissa, jopa bussissa vieras lapsi heitetään pihalle, jotta äiti mahtuu vaunuineen bussiin.

Itselläni on päinvastainen ongelma veljeni perheessä, olen lapsen kummi ja on kutsuttu ylioppilasjuhliin, mutta tiedän, että veljeni ei ole alistunut tossun alle. Nyt olen monta päivää miettinyt, miten voi ilmoittaa, jollakin tekosyyllä, etten pääse juhliin, niin etten loukkaa veljeäni ja päivänsankaria, kun heidän juhlissa aina on ollut ilmapiiri kireä ja vieraille ahdistava.

Surullista luettavaa nämä kommentit. Enemmistö on sitä mieltä, että vika on automaattisesti isovanhemmassa ja loput vielä peukuttaa sille. Koppaville keikariminiöille usein riittää että mummi on iäkäs, ei ehkä pukeudu miniän mielestä riittävän trendikkäästi tai ei ole tehnyt työuraansa riittävän korkealla tasolla. Tai voi olla että mummilla on vain pieni eläke eikä omaisuutta, ei siis perintöä perheelle odotettavissa, tai mitä muuta yhtä typerää tahansa. En tunne ko tapausta, mutta usein syitä on niin sysissä kuin sepissäkin. Mutta estää mummia osallistumasta lapsenlapsen yo-juhlaan on hyvin törkeää ja sivistymätöntä käytöstä oli tilanne mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mies tossun alla, kyllä oma äiti ja lapsen mummo pitää ilman muuta kutsua. Kyllä nää nykyajan miniät on kans, ei oo kaikki joka äidin toiveminiöitä. 

Miehen on parempi olla tossun alla, kun taivas alla, tiesi jo vanhakansa.

Nykyään monissa perheessä lasten juhlat ovat

isän puolen sukulaisille hyvin hankalia ja ongelmallisia, eikä koske ainoastaan mummoja, vaan yhtälailla koko sukua. Nykyään monessa perheessä nainen on perheen pomo ja käyttää valtaansa kotona, jossakin on pädettävä, jos ei voi tehdä sitä muualle. Aivan liikaa on näitä minä, minä ihmisiä, joka näkyy työpaikoilla, harrastuksissa, jopa bussissa vieras lapsi heitetään pihalle, jotta äiti mahtuu vaunuineen bussiin.

Itselläni on päinvastainen ongelma veljeni perheessä, olen lapsen kummi ja on kutsuttu ylioppilasjuhliin, mutta tiedän, että veljeni ei ole alistunut tossun alle. Nyt olen monta päivää miettinyt, miten voi ilmoittaa, jollakin tekosyyllä, etten pääse juhliin, niin etten loukkaa veljeäni ja päivänsankaria, kun heidän juhlissa aina on ollut ilmapiiri kireä ja vieraille ahdistava.

Aina ne miehen sukulaiset on olleet miniälle kaameita. Nykyään miniät ei vaan niele paskaa kuten ennen. Mitään ongelmaa ei ole kun opitte käyttäytymään.

Vierailija kirjoitti:

Onko mies tossun alla, kyllä oma äiti ja lapsen mummo pitää ilman muuta kutsua. Kyllä nää nykyajan miniät on kans, ei oo kaikki joka äidin toiveminiöitä. 

Voisiko kaikkiin ihmissuhteisiin olla ohjenuorana, ettei pyytämättä puutu toisten elämään, tuputa omia näkemyksiään tai mielipiteitään? Ei sellaista päsmäröivää besserwisseriä moni siedä ystävänäkään, miksi sellaista pitäisi sietää appivanhempana?

Mennäänkö ystävän kotiin sanomaan, että onpas ruma sisustus, hei tuolla on pölykoira, tiskiä altaassa ja murujakin pöydällä, aijai etkö osaa kotia hoitaa ollenkaan. (Tämähän siis sanotaan aina perheen tai suhteen naiselle, ei tietenkään sille omalle pojalle, oli sitten kumpi vain appivanhemmista)

Kahden aikuisen parisuhteeseen ei myöskään mennä sorkkimaan, ellei havaittavissa ole selkeää väkivaltaa. Esim se, että kultapojun kuuluu osallistua myös kotitöihin ei ole väkivaltaa.

Lastenhoitovinkkejä voi antaa kysyttäessä. Se lastenkasvatuskin on niiden vanhempien keskenään sopima asia, siihen ei ole muilla sanomista, ellei taas ole havaittavissa selkeää heitteillejättöä.

Ihan peruskäytöstavoilla pääsee pitkälle kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Sillä pariskunnalla ja perheellä on oma elämä ja he pyytävät kyllä mukaan niin usein kuin haluavat ja se ei ole aina kettuilua jos niin on harvemmin, väkisin ei kannata tunkea.

Onpa helppoa kun ei ole miniää, on kaksi vävyä. Hyvin tullaan toimeen vävyjen sekä tyttärieni kanssa.

Mutta mummoja ja miniöitä on joka lähtöön, eikä kaikkien kemiat sovi yhteen.

On nipottaja mummoja ja vallanhaluisia miniöitä, mutta on myös mummoja, jotka arvostavat miniöitään ja tulevat hyvin toimeen keskenään. 

Oiskohan nämä hankalat anopit niitä, joilla on ollut vaikeaa luopua pojastaan ja pojat ovat niitä mammanpoikia, jotka ovat nyt sitten kahden tulen välissä.

Jospa ap nyt selvittäisi nuoren juhlijan mielipiteen ja toimisi sen mukaan. Juhliin ei saa väkisin tupata ja pilata nuoren juhlapäivää.

Oma anoppini puhuu ympäri kyliä, että kuinka minä rajoitan hänen suhdettaan lapsen kanssa. No, oikeasti ei ole koskaan tehnyt elettäkään, että olisi yrittänyt luoda jotain oikeaa suhdetta. Kun tulee joskus todella harvoin kylään, esittelee vaan sukulaisten vauvojen kuvia ja voivottelee 10-vuotiaalle, että eikö olisi kiva saada pienempi sisarus. (On tehnyt tätä aina ja lapsi lähinnä hämmentyy tästä. Nykyisin tosin osaa sanoa jo vastaan) Tai sitten raahaa lapsen tekemään jotain vain anoppia itseään kiinnostavaa esim. talvella hiihtämään, kun lapsi oikeasti vihaa hiihtämistä ja astmaatikkona saa hengenahdistusta pakkasessa hengästyessä. Sitten ei muka muista, että lapsella on aina ollut se astma. Jos lapsi yrittää ehdottaa jotain tekemistä yhdessä, ne on anopista vaan tyhmiä ja turhia. Lapsi tosin ei enää itse ehdota ikinä yhtään mitään, kun se on aina pettymys.

Jotain kertoo se, että anoppi syyllisti ja haukkui minua yksilapsisuudestamme vuosia. Kunnes mies kertoi, että se oli hänen päätös ja hän on käynyt vasektomiassa. Anoppi vaan kommentoi, että minä olen jotenkin aivopessyt hänen poikansa tähän.

Ennen ei ollut tapana lähetellä kutsuja yo-juhliin, kaikki olivat tervetulleita. Tuo kutsujen lähettäminen on joku nykyajan juttu. Voihan ap tietysti mennä vanhan etiketin mukaan! Toki isäntäväki sitten lopulta päättää, että päästävätkö ovea pidemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mies tossun alla, kyllä oma äiti ja lapsen mummo pitää ilman muuta kutsua. Kyllä nää nykyajan miniät on kans, ei oo kaikki joka äidin toiveminiöitä. 

Voisiko kaikkiin ihmissuhteisiin olla ohjenuorana, ettei pyytämättä puutu toisten elämään, tuputa omia näkemyksiään tai mielipiteitään? Ei sellaista päsmäröivää besserwisseriä moni siedä ystävänäkään, miksi sellaista pitäisi sietää appivanhempana?

Mennäänkö ystävän kotiin sanomaan, että onpas ruma sisustus, hei tuolla on pölykoira, tiskiä altaassa ja murujakin pöydällä, aijai etkö osaa kotia hoitaa ollenkaan. (Tämähän siis sanotaan aina perheen tai suhteen naiselle, ei tietenkään sille omalle pojalle, oli sitten kumpi vain appivanhemmista)

Kahden aikuisen parisuhteeseen ei myöskään mennä sorkkimaan, ellei havaittavissa ole selkeää väkivaltaa. Esim se, että kultapojun kuuluu osallistua myös kotitöihin ei ole väkivaltaa.

Lastenhoitovinkkejä voi antaa kysyttäessä. Se lastenkasvatuskin on niiden vanhempien keskenään sopima asia, siihen ei ole muilla sanomista, ellei taas ole havaittavissa selkeää heitteillejättöä.

Ihan peruskäytöstavoilla pääsee pitkälle kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Sillä pariskunnalla ja perheellä on oma elämä ja he pyytävät kyllä mukaan niin usein kuin haluavat ja se ei ole aina kettuilua jos niin on harvemmin, väkisin ei kannata tunkea.

"Ihan peruskäytöstavoilla pääsee pitkälle kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä"

Tämä luulisi myös koskevan kaikkia miniöitä.

Anopilla on kolme miniää ja olen yksi heistä. Anoppi tulee loistavasti toimeen meidän kahden miniän kanssa, mutta yksi on kuin pers..ammuttu karhu.

Appi ja poikansa järjestivät meille äitienpäiväkounaan ja me kaksi miniää hävettiin silmät päästä, yhden miniän takia.

Kaikki miniät eivät hallitse edes alkeellisempia käytöstapoja, puhumattakaan hienotunteisuudesta ja yksi mummojen haukkuja voisi olla kälyni, vaikka syyllinen löytyisi peiliin katsomalla.

Vierailija kirjoitti:

Surullista luettavaa nämä kommentit. Enemmistö on sitä mieltä, että vika on automaattisesti isovanhemmassa ja loput vielä peukuttaa sille. Koppaville keikariminiöille usein riittää että mummi on iäkäs, ei ehkä pukeudu miniän mielestä riittävän trendikkäästi tai ei ole tehnyt työuraansa riittävän korkealla tasolla. Tai voi olla että mummilla on vain pieni eläke eikä omaisuutta, ei siis perintöä perheelle odotettavissa, tai mitä muuta yhtä typerää tahansa. En tunne ko tapausta, mutta usein syitä on niin sysissä kuin sepissäkin. Mutta estää mummia osallistumasta lapsenlapsen yo-juhlaan on hyvin törkeää ja sivistymätöntä käytöstä oli tilanne mikä tahansa.

Jos syy sille että mummo ei saa osallistua yo- juhlaan on se, ettei pukeudu tarpeeksi trendikkäästi tai ei ole varakas, niin onhan se aivan naurettava syy ja jos miniä on noiden syiden perusteella sen päätöksen takana, niin se on kyllä totaalimulggu ihminen. Onhan noita ihan pimeitä ihmisiä joka ikäluokassa.

Usein välien huonouteen on jokin muu ihan oikea syy ja se syyllinen ei sitä vain tajua edes ratakiskosta vääntämällä. Siksi pidetään mahdollisena että syy on isovanhemmassa, jos aloituksessa jo tekee selväksi ettei aio kunnioittaa muiden toiveita. Tulee fiilis että mummo on se mulggu ja on toiminut niin ennenkin ja siksi ei kutsuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mies tossun alla, kyllä oma äiti ja lapsen mummo pitää ilman muuta kutsua. Kyllä nää nykyajan miniät on kans, ei oo kaikki joka äidin toiveminiöitä. 

Miehen on parempi olla tossun alla, kun taivas alla, tiesi jo vanhakansa.

Nykyään monissa perheessä lasten juhlat ovat

isän puolen sukulaisille hyvin hankalia ja ongelmallisia, eikä koske ainoastaan mummoja, vaan yhtälailla koko sukua. Nykyään monessa perheessä nainen on perheen pomo ja käyttää valtaansa kotona, jossakin on pädettävä, jos ei voi tehdä sitä muualle. Aivan liikaa on näitä minä, minä ihmisiä, joka näkyy työpaikoilla, harrastuksissa, jopa bussissa vieras lapsi heitetään pihalle, jotta äiti mahtuu vaunuineen bussiin.

Itselläni on päinvastainen ongelma veljeni perheessä, olen lapsen kummi ja on kutsuttu ylioppilasjuhliin, mutta tiedän, että veljeni ei ole alistunut tossun alle. Nyt olen monta päivää miettinyt, miten voi ilmoittaa, jollakin tekosyyllä, etten pääse juhliin, niin etten loukkaa veljeäni ja päivänsankaria, kun heidän juhlissa aina on ollut ilmapiiri kireä ja vieraille ahdistava.

Aina ne miehen sukulaiset on olleet miniälle kaameita. Nykyään miniät ei vaan niele paskaa kuten ennen. Mitään ongelmaa ei ole kun opitte käyttäytymään.

Aikanaan mentiin miehelään. Muutettiin sinne samaan tupaan miehen vanhempien kanssa, useimmiten käytännössä kotiorjaksi ellei ollut huomattavasti ylhäisempää sukua. Oli ihan normaalia että sitä kotiorjaa anoppi rääkkäsi minkä ehti, ja miniä toivoi akan kuolemaa. Sieltä kai tämä vastakkain asettelu on perujaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mies tossun alla, kyllä oma äiti ja lapsen mummo pitää ilman muuta kutsua. Kyllä nää nykyajan miniät on kans, ei oo kaikki joka äidin toiveminiöitä. 

Voisiko kaikkiin ihmissuhteisiin olla ohjenuorana, ettei pyytämättä puutu toisten elämään, tuputa omia näkemyksiään tai mielipiteitään? Ei sellaista päsmäröivää besserwisseriä moni siedä ystävänäkään, miksi sellaista pitäisi sietää appivanhempana?

Mennäänkö ystävän kotiin sanomaan, että onpas ruma sisustus, hei tuolla on pölykoira, tiskiä altaassa ja murujakin pöydällä, aijai etkö osaa kotia hoitaa ollenkaan. (Tämähän siis sanotaan aina perheen tai suhteen naiselle, ei tietenkään sille omalle pojalle, oli sitten kumpi vain appivanhemmista)

Kahden aikuisen parisuhteeseen ei myöskään mennä sorkkimaan, ellei havaittavissa ole selkeää väkivaltaa. Esim se, että kultapojun kuuluu osallistua myös kotitöihin ei ole väkivaltaa.

Lastenhoitovinkkejä voi antaa kysyttäessä. Se lastenkasvatuskin on niiden vanhempien keskenään sopima asia, siihen ei ole muilla sanomista, ellei taas ole havaittavissa selkeää heitteillejättöä.

Ihan peruskäytöstavoilla pääsee pitkälle kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Sillä pariskunnalla ja perheellä on oma elämä ja he pyytävät kyllä mukaan niin usein kuin haluavat ja se ei ole aina kettuilua jos niin on harvemmin, väkisin ei kannata tunkea.

"Ihan peruskäytöstavoilla pääsee pitkälle kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä"

Tämä luulisi myös koskevan kaikkia miniöitä.

Anopilla on kolme miniää ja olen yksi heistä. Anoppi tulee loistavasti toimeen meidän kahden miniän kanssa, mutta yksi on kuin pers..ammuttu karhu.

Appi ja poikansa järjestivät meille äitienpäiväkounaan ja me kaksi miniää hävettiin silmät päästä, yhden miniän takia.

Kaikki miniät eivät hallitse edes alkeellisempia käytöstapoja, puhumattakaan hienotunteisuudesta ja yksi mummojen haukkuja voisi olla kälyni, vaikka syyllinen löytyisi peiliin katsomalla.

Miksi ihmeessä miniöiden pitäisi juhlistaa anoppia äitienpäivänä????

Vierailija kirjoitti:

Ennen ei ollut tapana lähetellä kutsuja yo-juhliin, kaikki olivat tervetulleita. Tuo kutsujen lähettäminen on joku nykyajan juttu. Voihan ap tietysti mennä vanhan etiketin mukaan! Toki isäntäväki sitten lopulta päättää, että päästävätkö ovea pidemmälle.

Mitä nyt 50 vuotta ainakin on lähetelty. Poliisit perään kotirauhan rikkojille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mies tossun alla, kyllä oma äiti ja lapsen mummo pitää ilman muuta kutsua. Kyllä nää nykyajan miniät on kans, ei oo kaikki joka äidin toiveminiöitä. 

Voisiko kaikkiin ihmissuhteisiin olla ohjenuorana, ettei pyytämättä puutu toisten elämään, tuputa omia näkemyksiään tai mielipiteitään? Ei sellaista päsmäröivää besserwisseriä moni siedä ystävänäkään, miksi sellaista pitäisi sietää appivanhempana?

Mennäänkö ystävän kotiin sanomaan, että onpas ruma sisustus, hei tuolla on pölykoira, tiskiä altaassa ja murujakin pöydällä, aijai etkö osaa kotia hoitaa ollenkaan. (Tämähän siis sanotaan aina perheen tai suhteen naiselle, ei tietenkään sille omalle pojalle, oli sitten kumpi vain appivanhemmista)

Kahden aikuisen parisuhteeseen ei myöskään mennä sorkkimaan, ellei havaittavissa ole selkeää väkivaltaa. Esim se, että kultapojun kuuluu osallistua myös kotitöihin ei ole väkivaltaa.

Lastenhoitovinkkejä voi antaa kysyttäessä. Se lastenkasvatuskin on niiden vanhempien keskenään sopima asia, siihen ei ole muilla sanomista, ellei taas ole havaittavissa selkeää heitteillejättöä.

Ihan peruskäytöstavoilla pääsee pitkälle kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Sillä pariskunnalla ja perheellä on oma elämä ja he pyytävät kyllä mukaan niin usein kuin haluavat ja se ei ole aina kettuilua jos niin on harvemmin, väkisin ei kannata tunkea.

"Ihan peruskäytöstavoilla pääsee pitkälle kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä"

Tämä luulisi myös koskevan kaikkia miniöitä.

Anopilla on kolme miniää ja olen yksi heistä. Anoppi tulee loistavasti toimeen meidän kahden miniän kanssa, mutta yksi on kuin pers..ammuttu karhu.

Appi ja poikansa järjestivät meille äitienpäiväkounaan ja me kaksi miniää hävettiin silmät päästä, yhden miniän takia.

Kaikki miniät eivät hallitse edes alkeellisempia käytöstapoja, puhumattakaan hienotunteisuudesta ja yksi mummojen haukkuja voisi olla kälyni, vaikka syyllinen löytyisi peiliin katsomalla.

Totta munassa koskee ihan jokaista, myös miniöitä.

Ilmeisesti anoppinne on ihan normaali ja mukava ihminen, kun välit teihin kahteen on hyvät. Tuskin hän nyt on sitä yhtä kaltoinkohdellut, joku voi tietysti toimia niinkin. Tuosta kokemusta, mutta niin että itse hyvissä väleissä ja muita anoppi vihannut.

Jos se pehvakipuinen miniä katsoo ettei kemiat anopin kanssa kohtaa, ja se on ainoa syy nyrpeyteen, niin kohteliasta olisi silti käyttäytyä toista kohtaan asiallisesti. Paras kaveri nyt ei tarvitse olla, mutta tosiaan ne peruskäytöstavat. Ehkä hänestä tulee sitten itse se kauhujen anoppi, jos heillä lapsia on.

Vierailija kirjoitti:

Tämähän on trolli, mutta jos olisi totta ja olisin miniä, en päästäisi sisälle.

Trolli taitaa olla. Onko ap edes käynyt kommentoimassa tähän ketjuun esim tuota ylioppilaan itsensä kantaa asiaa? Ja aloituksessa pistää silmään tuo sanamuoto "en aio kunnioittaa..", koska sitähän se juuri on, ei kunnioita miniän toivetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mies tossun alla, kyllä oma äiti ja lapsen mummo pitää ilman muuta kutsua. Kyllä nää nykyajan miniät on kans, ei oo kaikki joka äidin toiveminiöitä. 

Voisiko kaikkiin ihmissuhteisiin olla ohjenuorana, ettei pyytämättä puutu toisten elämään, tuputa omia näkemyksiään tai mielipiteitään? Ei sellaista päsmäröivää besserwisseriä moni siedä ystävänäkään, miksi sellaista pitäisi sietää appivanhempana?

Mennäänkö ystävän kotiin sanomaan, että onpas ruma sisustus, hei tuolla on pölykoira, tiskiä altaassa ja murujakin pöydällä, aijai etkö osaa kotia hoitaa ollenkaan. (Tämähän siis sanotaan aina perheen tai suhteen naiselle, ei tietenkään sille omalle pojalle, oli sitten kumpi vain appivanhemmista)

Kahden aikuisen parisuhteeseen ei myöskään mennä sorkkimaan, ellei havaittavissa ole selkeää väkivaltaa. Esim se, että kultapojun kuuluu osallistua myös kotitöihin ei ole väkivaltaa.

Lastenhoitovinkkejä voi antaa kysyttäessä. Se lastenkasvatuskin on niiden vanhempien keskenään sopima asia, siihen ei ole muilla sanomista, ellei taas ole havaittavissa selkeää heitteillejättöä.

Ihan peruskäytöstavoilla pääsee pitkälle kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Sillä pariskunnalla ja perheellä on oma elämä ja he pyytävät kyllä mukaan niin usein kuin haluavat ja se ei ole aina kettuilua jos niin on harvemmin, väkisin ei kannata tunkea.

"Ihan peruskäytöstavoilla pääsee pitkälle kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä"

Tämä luulisi myös koskevan kaikkia miniöitä.

Anopilla on kolme miniää ja olen yksi heistä. Anoppi tulee loistavasti toimeen meidän kahden miniän kanssa, mutta yksi on kuin pers..ammuttu karhu.

Appi ja poikansa järjestivät meille äitienpäiväkounaan ja me kaksi miniää hävettiin silmät päästä, yhden miniän takia.

Kaikki miniät eivät hallitse edes alkeellisempia käytöstapoja, puhumattakaan hienotunteisuudesta ja yksi mummojen haukkuja voisi olla kälyni, vaikka syyllinen löytyisi peiliin katsomalla.

Totta munassa koskee ihan jokaista, myös miniöitä.

Ilmeisesti anoppinne on ihan normaali ja mukava ihminen, kun välit teihin kahteen on hyvät. Tuskin hän nyt on sitä yhtä kaltoinkohdellut, joku voi tietysti toimia niinkin. Tuosta kokemusta, mutta niin että itse hyvissä väleissä ja muita anoppi vihannut.

Jos se pehvakipuinen miniä katsoo ettei kemiat anopin kanssa kohtaa, ja se on ainoa syy nyrpeyteen, niin kohteliasta olisi silti käyttäytyä toista kohtaan asiallisesti. Paras kaveri nyt ei tarvitse olla, mutta tosiaan ne peruskäytöstavat. Ehkä hänestä tulee sitten itse se kauhujen anoppi, jos heillä lapsia on.

Narsistien hovissa on kyllä nimenomaan aina se yksi kaltoinkohdeltu.

Vierailija kirjoitti:

141: on joo ylioppilaan juhlat, mutta toisaalta hän ei niitä itse järjestä. Hänelläkään ei ole sanavaltaa, jos vanhempansa ei halua ottaa omiin tiloihinsa jotain ihmistä sisään (voi hän toki pyytää, että otetaan neutraali juhlatila, jonka mamma och pappa betalar, tietenkin!) . Harvempi yo vielä tuossa iässä ihan "aikuisten oikeasti" järkkää omat juhlansa. Ja eiköhän hän osaa vaatia mummoa paikalle, jos hänet todella sinne haluaa. Sitten pitää äidin vaikka käydä haukkamassa happea välissä, kun mummo käy kylässä.

Kyllä ne on juuri sen tuoreen ylioppilaan juhlat. Juhlapaikkana on hänen kotinsa. Vieraat kutsutaan juuri häntä ajatellen. Aikuismaiset vanhemmat ymmärtävät tämän ja laittavat antipatiansa vähäksi aikaa taka-alalle. Hämmästyttää, jos näinkin alkeelliset käytöstavat ovat vieraita ihmisille.

Tätäkin ketjua kun lukee, niin saa lisätukea sille, että Suomen menestyminen onnellisuusgallupissa on täysi vitsi. Pahansuopa kansa kerrassaan.