Pelottaa erota, jos mies saa yhteishuoltajuudesta, mutta ei huolehdi lapsesta
Onko muut olleet samassa tilanteessa? Mieheni on käyttäytynyt minua kohtaan väkivaltaisesti ja minulla on mitta täynnä. Eroaminen kuitenkin pelottaa, jos hän saa yhteishuoltajuuden kanssani. Hän ei osaa katsoa pienen lapsen perään, hän ei ymmärrä mitä kaikkea voi sattua, kun lapsi kiipeilee, voi karata autotielle ym. Miehen "hoitovuorolla" lapsi on esimerkiksi tippunut niin, että naama turposi, iho repesi, jouduttiin tikkaamaan ja nyt on elinikäinen arpi naamassa. Hän myös antaa 1-vuotiaan kiipeillä yksin rappusissa, juosta ruuvimeisseli kädessä, leikkiä sahalla... mitä vaan, koska kuulemma kerran kun sattuu, niin oppii. Olen aivan järkyttynyt kaikesta. En halua lapseeni sattuvan.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan yleinen huoli monelle naiselle tässä maassa, ikävä kyllä. En tiedä miksi tämän maan miehet ovat niin autistisia, etteivät tajua ihan perusjuttuja lapsen huolehtimisen suhteen.
Ja yhä tänäkin päivänä varsinkin moni isäKIN jättää eron hakematta vain lastensa vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Yksihuoltajuushan ei tarkoita sitä, että isältä viedään tapaamisoikeus. Huoltajuus ja tapaamisoikeus on kaksi täysin eri asiaa.
Lapsen huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta säädetään niin sanotussa huoltajuuslaissa, viralliselta nimeltään Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Vaikka kammoaisit lakipykäliä, niin huoltajuuslaki on sentään hyvin helppolukuinen eikä edes massiivisen pitkä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksihuoltajuushan ei tarkoita sitä, että isältä viedään tapaamisoikeus. Huoltajuus ja tapaamisoikeus on kaksi täysin eri asiaa.
Lapsen huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta säädetään niin sanotussa huoltajuuslaissa, viralliselta nimeltään Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Vaikka kammoaisit lakipykäliä, niin huoltajuuslaki on sentään hyvin helppolukuinen eikä edes massiivisen pitkä!
Jos taas erehdyt lukemaan “faktoja” negatiivisuutta ja mustavalkoista äiti/isä-asenteellisuutta tihkuvilta keskustelupalstoilta, saatat pelätä aivan turhia asioita eroon liittyen.
Yhteishuoltajuuden ja yksinhuoltajuuden väliset erot käytännössä on hyvinkin pieni.
Vierailija kirjoitti:
Yhteishuoltajuus tarkoittaa vain että molempien vanhempien päätös tai allekirjoitus tarvitaan lasta koskevissa asioissa. Tarkoittanet tapaamissopimusta?
Ilmeisesti tuota tarkoitin. Pahoittelut vääristä termeistä. Haluaisin miehen kyllä osallistuvan lapsen elämään, mutta häneen ei voi yhtään luottaa, että lapsi olisi turvassa. Tottakai varsinkin vauhdikkaisiin lapsiin sattuu ja naarmuja tulee, mutta siinäkin on rajansa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi käyttäydyt niin että mies joutuu kurittamaan?
Taidat olla yhtä sairas mies kuin mistä kirjoitin.
Vierailija kirjoitti:
Pelko on ihan aiheellinen. Vanhemmassa voidaan osoittaa vikoja ja puutteita hyvinkin äärimmäiseen rajaan saakka, mutta häneltä ei sitä huoltajuutta viedä. Toisilla on hyvä tuuri ja toisilla ei. Tärkeintä on nyt ottaa se ensimmäinen askel ja muuttaa pois. Sen jälkeen vasta murehtia muita asioita. Me mentiin lastenvalvojalle vasta 9 kuukautta sen jälkeen kun oltiin erottu ja minä olin se jolla kävi tuuri ja sain yksihuoltajuuden. Oli viisasta pitkittää prosessia, mies oli rauhoittunut ja löytänyt uuden uhrin itselleen. Ja kasvatin yksi kaksi tervettä ja fiksua lasta itsenäisyyteen ja aikuisuuteen yksin.
Kiitos kun jaoit tämän. Hienosti olet jaksanut yksin.
Vierailija kirjoitti:
1.tee lasu sun lapsesta, hänen ei ole turvallista olla isänsä kanssa kahden
2. Lähde turvakotiin lapsen kanssa.(Ihan vähintään, soita turvakotiin ja kysy miten tilanteessa kannattaa menetellä, osaavat varmasti auttaa tai ainakin ohjata oikealle sosiaalialan ihmiselle.)
Olemme jo lastensuojelun piirissä. Turvakodissa olen käynyt ja luulen, että turvakodin apu on ainoa keino erota.
Yhteishuoltajuus tarkoittaa sitä, että miehesi voi hankaloittaa elämäänne kaikissa mahdollisissa asioissa. Hän voi esimerkiksi kieltäytyä allekirjoittamasta passihakemusta, jolloin ette koskaan voi matkustaa mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri ei tehnyt lasua? Virkavirhe, lääkärillä on velvollisuus se tehdä, jos lapsi on esim loukannut ollessaan ilman valvontaa. Tuli vähän puhuttua muunneltua totuutta lääkärille?
Kyseessä oli ulkomaalainen lääkäri, joka ymmärsi väärin tapahtuneen. Muutenkin oli hankalaa kommunikoida hänen kanssaan. Mutta lasu on meistä jo tehty muutenkin miehen väkivaltaisuuden takia.
Yhteishuoltajuus + valvotut tapaamiset on paljon parempi vaihtoehto kuin yksinhuoltajuus + valvomattomat tapaamiset.
Vierailija kirjoitti:
Väkivalta alkoi vasta saatuanne lapsen? Mies on ollut väkivaltainen sinua kohtaan ja sinä olet jättänyt lapsen hänen kanssaan yksin?
Ei hän ole koskaan ollut millään tavalla väkivaltainen lastaan kohtaan, vaan hyvin rakastava. Ei vain ole ymmärtänyt miten nopea lapsi on ja miten herkästi voi satuttaa itsensä. Luulin todella, että katsoisi lapsen perään ja huolehtisi.
Noin pienen lapsen kanssa ei ainakaan helposti tule viikko viikko systeemiä. Mutta se joka toinen viikonloppukin voi olla toki liikaa lapsen turvallisuuden kannalta. Onko mitään todisteita jäänyt noista laiminlyönneistä? Että saisit haettua valvottuja tapaamisia.
Itsekin pitkitin eroa miehen takia, että lapset olisi edes vähän isompia. Mutta meillä ei ollut väkivaltaa suhteessa. Tosin eron jälkeen selvisi että oli pari kertaa toista lasta kurittanut, mutta ei se sossuja kiinnostanut, vaikka lapsi itse sen heille kertoi ja isä tämän myönsi. Siis ihan fyysisesti, niin että lapseen sattui. Ja ihan pikkujutuista.
Käsitteet rautalangasta:
Yhteishuoltajuus: molemmat vanhemmat päättävät yhdessä lapsen/lasten asioista. Etävanhemmalla on tapaamisoikeus (HUOM. ei velvollisuutta tavata lasta).
Yksinhuoltajuus: Lähivanhempi päättää lapsen/lasten asioista. Ei sulje pois etävanhemman tapaamisoikeutta. (Huom. ei velvollisuus tavata lasta)
Vanhemmat sopivat keskenään tai riitatilanteessa oikeus päättää huoltajuudesta.
Tapaamisoikeus: vanhemmat sopivat keskenään tapaamisjärjestelyt esim. viikko+viikko tai riitatilanteessa oikeus päättää etävanhemman tapaamisoikeudesta lapseen/lapsiin ja kenen luona lapsi/lapset asuvat. Tälle isälle en antaisi oikeutta tavata lasta ilman valvontaa, mutta ensin pitää osoittaa, että isä ei ole kelvollinen lapsen valvomattomiin tapaamisiin. Todistustaakka on ap:lla, koska lapsi ei osaa vielä kunnolla puhua.
Valvotut tapaamiset: etävanhempi saa tavata lasta ainoastaan valvotusti. Oikeusjuttu käytävä ensin. Valvotut tapaamiset voidaan myös purkaa.
Itse olen sitä mieltä, että lasten oikeudet ovat aivan liian heikot tässä maassa erotilanteissa, varsinkin jos toista osapuolta kohtaan on oltu väkivaltaa. Yleensä se väkivaltainen tai juoppo tai molempia ei ole kiltti lapsilleenkaan. En ymmärrä miksi sitä väkivaltaisuutta ei nähdä mielenterveysongelmana ja negatiivisena asiana lasten tapaamisoikeuksista päätettäessä. Jos sellainen ihminen ei pysty hillitsemään käytöstään, miksi se saa tapaamisoikeudet puolustuskyvyttömien alaikäisten suhteen? Mennään etävanhemman oikeudet edellä ja lapselta puuttuu oma asianajaja riitatilanteissa. Miettii nyt vaikka sitä Porvoon taaperon surmaa.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008952123.html
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/isa-ampui-6-vuotiaan-tyttarensa-ait…
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c5593ad1-db1a-4804-9b72-b5eb4f2e0210
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivalta alkoi vasta saatuanne lapsen? Mies on ollut väkivaltainen sinua kohtaan ja sinä olet jättänyt lapsen hänen kanssaan yksin?
Ei hän ole koskaan ollut millään tavalla väkivaltainen lastaan kohtaan, vaan hyvin rakastava. Ei vain ole ymmärtänyt miten nopea lapsi on ja miten herkästi voi satuttaa itsensä. Luulin todella, että katsoisi lapsen perään ja huolehtisi.
Oletko 100% varma, ettei huono huolehtiminen lapsesta ole tarkoituksellinen keino aiheuttaa sinulle lisää huolta ja murhetta ja lisäksi estää sinua lähtemästä?
Miksi käyttäydyt niin että mies joutuu kurittamaan?