Pitääkö sinusta puolison yrityksessä autella?
Eli puoliso on yrittäjä, hänellä ei ole työntekijöitä firmassa vaan hoitaa kaiken itse, yritys ei ole niin menestyvä että sinne pystyisi palkkaamaan väkeä. Itse olen ihan eri alalla enkä juuri ymmärrä hänen alaa tai muutenkaan yritystoimintaa (en ole kaupallisella alalla enkä ole koskaan ollut itse yrittäjä). Firmassa on tietenkin todella paljon tekemistä ja hoidettavaa, lähtien toimitilojen siivouksesta ja paperitöistä ja markkinoinnista ym. Puolison mielestä minun pitäisi autella näissä. Itse taas haluan, että oman työn ulkopuolinen aika on vapaa-aikaani, ihan vaikka vain oleilua, lepoa ja harrastuksia varten. Maksamme kaiken puoliksi, eli rahaan tämä ei liity vaan siihen että minkä verran parisuhteessa pitää ns uhrata omaa vapaa-aikaa puolison työssä auttamiseen.
Kommentit (92)
Ei pidä. Kumpikin pitää huolen omista töistään.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin samassa tilanteessa, ehdottaisin, että puolisoni korvaa nämä "auttelut" eli työpanokseni sillä, että antaa minulle osan firmastaan. Muussa tapauksessa apua ei juuri ole saatavilla, koska kyse on pelkästään yrityksestä hyötyä minun panoksestani.
SIIS HÄH, rouvahan omistaa jo avioliiton kautta 50%?
Rouvan tyhmyyttä jos ei ymmärrä auttaa kun puolet on hänen siitä!
Vierailija kirjoitti:
No haittaako jos puolison yritys menee konkkaan?
ja hän valelee itsensä bensalla?
No jos tuon tekee mieluummin kuin siivoaa oman firmansa, niin parempi antaa mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin samassa tilanteessa, ehdottaisin, että puolisoni korvaa nämä "auttelut" eli työpanokseni sillä, että antaa minulle osan firmastaan. Muussa tapauksessa apua ei juuri ole saatavilla, koska kyse on pelkästään yrityksestä hyötyä minun panoksestani.
SIIS HÄH, rouvahan omistaa jo avioliiton kautta 50%?
Rouvan tyhmyyttä jos ei ymmärrä auttaa kun puolet on hänen siitä!
Puolet yrityksestä ei ole minun vaikka olemme naimisissa. Kai tiedät, että avioliiton aikana vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate. Ja toisekseen kyse on toiminimestä, en minä edes voisi omistaa siitä puolia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin samassa tilanteessa, ehdottaisin, että puolisoni korvaa nämä "auttelut" eli työpanokseni sillä, että antaa minulle osan firmastaan. Muussa tapauksessa apua ei juuri ole saatavilla, koska kyse on pelkästään yrityksestä hyötyä minun panoksestani.
SIIS HÄH, rouvahan omistaa jo avioliiton kautta 50%?
Rouvan tyhmyyttä jos ei ymmärrä auttaa kun puolet on hänen siitä!
Siis täh?! Kuka idiootti ei tee avioehtoa, JOS menee naimisiin?
Rintarinnan, minä auttelen, että saadaan sitä vapaa-aikaa, jota viettää yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin samassa tilanteessa, ehdottaisin, että puolisoni korvaa nämä "auttelut" eli työpanokseni sillä, että antaa minulle osan firmastaan. Muussa tapauksessa apua ei juuri ole saatavilla, koska kyse on pelkästään yrityksestä hyötyä minun panoksestani.
SIIS HÄH, rouvahan omistaa jo avioliiton kautta 50%?
Rouvan tyhmyyttä jos ei ymmärrä auttaa kun puolet on hänen siitä!
Puolet yrityksestä ei ole minun vaikka olemme naimisissa. Kai tiedät, että avioliiton aikana vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate. Ja toisekseen kyse on toiminimestä, en minä edes voisi omistaa siitä puolia.
Ap
Höpö. Muista että jos Tmi menee konkkaan myös sinä maksat mahdolliset velat?
Ja eikö olisi molempien etu että firma tuottaisi enemmän?
Mahdollisessa erossa kuitenkin puolet firman arvosta lasketaan tasinkona sinulle (tosin jos olet se köyhempi osapuoli). Eikö olisi hyvää jos firman arvo olisikin mahdollisimman suuri...-)))?
Millaisesta liiketilasta on kyse? Toimistotyöt voi tehdä kotonakin ja säästää turhat kulut.
Jos kyseessä on muu asiakastila, niin voisi siihen palkata siivoojan tai siivota itse.
Jos työtä on enemmän kuin yksi ihminen ehtii tekemään, niin olisi aika palkata puolipäivänen työntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin samassa tilanteessa, ehdottaisin, että puolisoni korvaa nämä "auttelut" eli työpanokseni sillä, että antaa minulle osan firmastaan. Muussa tapauksessa apua ei juuri ole saatavilla, koska kyse on pelkästään yrityksestä hyötyä minun panoksestani.
SIIS HÄH, rouvahan omistaa jo avioliiton kautta 50%?
Rouvan tyhmyyttä jos ei ymmärrä auttaa kun puolet on hänen siitä!
Puolet yrityksestä ei ole minun vaikka olemme naimisissa. Kai tiedät, että avioliiton aikana vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate. Ja toisekseen kyse on toiminimestä, en minä edes voisi omistaa siitä puolia.
ApHöpö. Muista että jos Tmi menee konkkaan myös sinä maksat mahdolliset velat?
Ja eikö olisi molempien etu että firma tuottaisi enemmän?
Mahdollisessa erossa kuitenkin puolet firman arvosta lasketaan tasinkona sinulle (tosin jos olet se köyhempi osapuoli). Eikö olisi hyvää jos firman arvo olisikin mahdollisimman suuri...-)))?
Millä logiikalla ap joutuisi maksamaan puolet yrityksen veloista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan jokainen pariskunta keskenään sopii kaikista omista asioistaan. Sano nyt ainakin sille puolisolle, että jos on firman ainut työntekijä, et siivoo itse omat sotkunsa. Tai jos siellä on muitakin työntekijöitä, niin lappu: Siivoa jälkesi, vaimosi ei ole töissä täällä!!
Et sitten lukenut aloitusta?
Luinhan. Ja kahdesti. Koska pidän pihatöistä taukoa. Laitan kohta kahvit valumaan.
Sitten sinun luetun ymmärtämisessä on jotain pahasti vialla.
Ihmettelen minäkin kuka siellä yrityksessä sotkee, yrittäjä itse vai käykö muutkin sotkemassa, kun yksi ihminen ei omia jälkiään osaa siistiä pois, tai tarttua moppiin jotta saa pari kertaa vuodessa lattian luututtua.
Meillä molemmilla on täysipäiväiset palkkatyöt ja lisäksi miehellä yritys jota lähinnä harrastaa vapaa-aikanaan. Minä hoidan miehen firman kirjanpidon ja teen aina välillä jotain muutakin pientä vaikka olen eri alalla. Suunnitelmana on että jonain päivänä tuo yritys työllistää meidät molemmat kokonaan, ehkä noin 5-10 vuoden päästä. Auttaisin kyllä muutenkin, meillä on tapana auttaa ja tukea toisiamme kaikissa asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin samassa tilanteessa, ehdottaisin, että puolisoni korvaa nämä "auttelut" eli työpanokseni sillä, että antaa minulle osan firmastaan. Muussa tapauksessa apua ei juuri ole saatavilla, koska kyse on pelkästään yrityksestä hyötyä minun panoksestani.
SIIS HÄH, rouvahan omistaa jo avioliiton kautta 50%?
Rouvan tyhmyyttä jos ei ymmärrä auttaa kun puolet on hänen siitä!
Puolet yrityksestä ei ole minun vaikka olemme naimisissa. Kai tiedät, että avioliiton aikana vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate. Ja toisekseen kyse on toiminimestä, en minä edes voisi omistaa siitä puolia.
ApHöpö. Muista että jos Tmi menee konkkaan myös sinä maksat mahdolliset velat?
Ja eikö olisi molempien etu että firma tuottaisi enemmän?
Mahdollisessa erossa kuitenkin puolet firman arvosta lasketaan tasinkona sinulle (tosin jos olet se köyhempi osapuoli). Eikö olisi hyvää jos firman arvo olisikin mahdollisimman suuri...-)))?
Höpö itsellesi. Jos tmi menee konkkaan en minä joudu mitään velkoja maksamaan. Edelleen avioliiton aikana vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate, jos tmi-yrittäjä asetetaan konkurssiin vastaa hän itse veloistaan, velkojat ei pääse millään tavalla käsiksi puolison eli minun omaisuuteen.
En ole köyhempi osapuoli, varallisuutemme on suunnilleen samat.
Enkä ajattele niin, että olisi minun etu jos firma tuottaisi minun auttelun myötä enemmän. Arvostan enemmän vapaa-aikaa kuin rahaa.
Ap
Jeesin itse joskus puolisoa työasioissaan, kun liippaavat minun alaani. Koen sen hyödyttävän yhteistä taloutta, vähintään vievän asioita oikeaan suuntaan.
Ratkaisu tähän on tietty sama kuin kaikkiin muihinkin palstan parisuhdeongelmiin: Puhu sille puolisollesi, äläkä Internetille, uivelo. =D
Ei pidä eikä pitäisi jos se on vastemielistä. Toisaalta en ihan ymmärrä miksi se olisi vastenmielistä ehkä tuosta asiasta pitäisi jutella puolison kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan jokainen pariskunta keskenään sopii kaikista omista asioistaan. Sano nyt ainakin sille puolisolle, että jos on firman ainut työntekijä, et siivoo itse omat sotkunsa. Tai jos siellä on muitakin työntekijöitä, niin lappu: Siivoa jälkesi, vaimosi ei ole töissä täällä!!
Et sitten lukenut aloitusta?
Luinhan. Ja kahdesti. Koska pidän pihatöistä taukoa. Laitan kohta kahvit valumaan.
Sitten sinun luetun ymmärtämisessä on jotain pahasti vialla.
Ihmettelen minäkin kuka siellä yrityksessä sotkee, yrittäjä itse vai käykö muutkin sotkemassa, kun yksi ihminen ei omia jälkiään osaa siistiä pois, tai tarttua moppiin jotta saa pari kertaa vuodessa lattian luututtua.
Kyseessä on tilat, joissa on sekä asiakastilat, yksi toimistohuone ja työtilat, joissa tulee työn tekemisestä jonkun verran sotkua (vaikka miten siististi työskentelisi), asiakastiloissa tulee asiakkaista pientä sotkua kuten kuraa jaloissa, kahvia saattaa läikkyä lattialle jne.
Ap
Mun mies on yrittäjä, itse saatoin auttaa joissain powerpoint & excel jutuissa yms aluksi (koska olen niissä parempi ja nopeampi) mutta muuten autoin vain ja ainoastaan taloudellisesti maksamalla kaikki laskut pari vuotta kunnes mies alkoi nostaa firmastaan palkkaa.
Mulla on oma duuni ja omat harrastukset, ei mulla ole aikaa eikä mielenkiintoa autella puolison yrityksessä.
Hoidatko sinä kaiken siivoamisen/kotityöt myös kotona, jos mies on sitä mieltä että juuri siivoaminen on asia, johon sinun panosta yrityksessä tarvitaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin samassa tilanteessa, ehdottaisin, että puolisoni korvaa nämä "auttelut" eli työpanokseni sillä, että antaa minulle osan firmastaan. Muussa tapauksessa apua ei juuri ole saatavilla, koska kyse on pelkästään yrityksestä hyötyä minun panoksestani.
SIIS HÄH, rouvahan omistaa jo avioliiton kautta 50%?
Rouvan tyhmyyttä jos ei ymmärrä auttaa kun puolet on hänen siitä!
Puolet yrityksestä ei ole minun vaikka olemme naimisissa. Kai tiedät, että avioliiton aikana vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate. Ja toisekseen kyse on toiminimestä, en minä edes voisi omistaa siitä puolia.
ApHöpö. Muista että jos Tmi menee konkkaan myös sinä maksat mahdolliset velat?
Ja eikö olisi molempien etu että firma tuottaisi enemmän?
Mahdollisessa erossa kuitenkin puolet firman arvosta lasketaan tasinkona sinulle (tosin jos olet se köyhempi osapuoli). Eikö olisi hyvää jos firman arvo olisikin mahdollisimman suuri...-)))?
Höpö itsellesi. Jos tmi menee konkkaan en minä joudu mitään velkoja maksamaan. Edelleen avioliiton aikana vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate, jos tmi-yrittäjä asetetaan konkurssiin vastaa hän itse veloistaan, velkojat ei pääse millään tavalla käsiksi puolison eli minun omaisuuteen.
En ole köyhempi osapuoli, varallisuutemme on suunnilleen samat.
Enkä ajattele niin, että olisi minun etu jos firma tuottaisi minun auttelun myötä enemmän. Arvostan enemmän vapaa-aikaa kuin rahaa.
Ap
Ap, on päivänselvää mitä teet:
Auttelet t o i s i n a a n , esim satunnainen siivous tai ruuhkahuippu.
M u t t a oman jaksamisen mukaan.
Ajattele toisinpäin:
Sulla olis vaikka kukkakauppa, johon tarvisit uuden hyllyn, puolisosi olisi kirvesmies. Etkö pyytäisi hänta apuun? Tai hän itse tarjoutuisi.
Näin minä ajattelen - ja toimin
No haittaako jos puolison yritys menee konkkaan?
ja hän valelee itsensä bensalla?