Lue keskustelun säännöt.
Syrjäytyneenä näkee niin selvästi, kuinka älytöntä ns. normaali elämä on
22.05.2023 |
Tarkoitan nyt sitä oravanpyörää, missä suurin osa ihmisistä elää. 90% elämästä suoritetaan: herätään, lapset töihin/kouluun, työpäivän jälkeen prisman kautta kotiin, hoidetaan kotiasiat, kuskataan lapsia sinne tänne, nukkumaan ja tätä toistetaan päivästä toiseen ja haaveillaan viikonlopusta ja kesälomasta.
Onko tuollainen suorituselämä oikeasti onnellista ja tyydyttävää? Vaikea uskoa, että on. Kuinka moni ihan aidosti haluaa elää noin vai onko moni ajautunut siihen, koska niin "kuuluu elää" ja sitä odotetaan yhteiskunnan tai muiden ihmisten taholta.
Aiemmin olen surrut kovasti sitä, että en ole voinut elää tuota elämää. Nyt en enää missään nimessä haluaisi tuohon pyöritykseen. Joskus kun sitä katsoo ulkoa päin, niin se näyttäytyy jopa koomisena. Vähän vaikea selittää, on varmaan vaikea katsoa sitä touhua objektiivisesti jos on siinä keskellä itse.
Kommentit (816)
Tätä se on työttömien elämä suomessa. Pelkkää ruusuilla tanssimista ja oravan pyörästä puhumista. Pitäisiköhän niitä tukia tarkistaa runsaasti alaspäin, niin ei ihan joka pikkukunnassakin olisi 20+ hoitoalanpaikkaa vailla työntekijää.
Sitten vasta voidaan katsoa työttömien todellista määrää, kun ei ole enää yhtään normaalipalkalla (yli 2t/kk) työpaikkaa jäljellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä hyvinvointivaltio vaatii työtä. Mikään ei tule ainakaan vielä ilmaiseksi. Jonkun on myös tehtävä enemmän töitä, jotta voisimme elättää nekin, jotka eivät halua töitä tehdä.
Pitäisi laittaa nämä työnvieroksujat johonkin kommuuniin missä pari muuta ihmistä laiskottelisi, mutta söisi silti samasta jääkaapista ja välillä valittaisivat liian vähästä discorahasta.
Tässä on nyt monta puolta. Ensinnäkin kiitos työssäkäyvien veronmaksajien, syrjäytyneet eivät elä kadulla kerjäämässä. Olen kyllästynyt näihin downshiftaajiien, jotka ylenkatsovat oravanpyörää, vaikka hyötyvätkin muiden panoksesta valtavasti. Vain omavaraisia yhteiskunnan ulkolaidalla eläjiä arvostan. Toinen puoli on se, että vaikka osa työssäkäyvistä on superkuormittuneita, niin silti suurimmalle osalle työ on tosi mielekästä ja monet työt ovat aidosti tosi mielenkiintoisia. Jos itse voittaisin lotossa jatkaisin ehdottomasti työntekoa alallani, mutta heittäytyisin freelanceriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan elämänsä toki viettää myös työttömänä vuokraluukussaan ja seurailla yksinäisenä muiden elämää.
Tahi sitten ryhdistäytyy ja tavoittelee KESKILUOKKAISTA UNELMAA.
- omakotitalo
- naimisissa
- 2 lasta
- koira
- maastoauto
- mökkiTirsk! Hieman koomista.
Onneksi nykyjään voi valita toisin eikä tarvitse olla yhdestä muotista.
Ja kun täytyy - ei täydy!
T: Onnellinen yhden lapsen vanhempi, joka ei haaveillut ikinä noista
Muutaman viime vuoden kokemusten jälkeen luettelemasi mielestäsi huvittavat asiat, kuulostavat mielestäni unelma elämältä.
No ei oo ikinä houkutellu luterilainen ja ainut hyväksytty elämänmoodi suomessa.
Eli. Opiskele, pariudu, lisäänny, velkaannu.
Ymmärrän, että lapsia on erilaisia, mutta lasten kykyjä myös aliarvioidaan.
Kaikki lapseni ovat olleet viimeistään ekaluokan lopulla oma-aloitteisia monien asioiden suhteen ja tehneet suurimman osan itse tai hyvin pienellä avustuksella. Esimerkiksi illalla katsovat vaatteet valmiiksi, laittavat oman herätyskellon soimaan, tekevät itse iltapalaa ellei vanhempi ole ehtinyt tehdä kaikille valmiiksi ja tekevät iltatoimet. Lapsia ei kuskata mihinkään vaan kulkevat itse. Läksyjen tekoa ei kytätä.
Tämä vaatii toki asioiden opettelua ja opettamista, mutta sen jälkeen riittää enää kysyminen, onko asiat tehty, sivusilmällä seuraaminen ja auttaminen, jos sitä tarvitaan. Emme sekaannu asioihin, ellei syytä puuttua ilmene. Aamu-, väli- ja iltapalat ja ruuat pyritään tekemään niin, että pääsevät valmiiseen pöytään syömään, mutta on opetettu myös siihen, että voivat myös lämmittää tai tehdä itse, jos jostain syystä emme ehdi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan elämänsä toki viettää myös työttömänä vuokraluukussaan ja seurailla yksinäisenä muiden elämää.
Tahi sitten ryhdistäytyy ja tavoittelee KESKILUOKKAISTA UNELMAA.
- omakotitalo
- naimisissa
- 2 lasta
- koira
- maastoauto
- mökkiTirsk! Hieman koomista.
Onneksi nykyjään voi valita toisin eikä tarvitse olla yhdestä muotista.
Ja kun täytyy - ei täydy!
T: Onnellinen yhden lapsen vanhempi, joka ei haaveillut ikinä noista
Muutaman viime vuoden kokemusten jälkeen luettelemasi mielestäsi huvittavat asiat, kuulostavat mielestäni unelma elämältä.
No ei oo ikinä houkutellu luterilainen ja ainut hyväksytty elämänmoodi suomessa.
Eli. Opiskele, pariudu, lisäänny, velkaannu.
Kukin eläköön kuten lystää kunhan kustantaa itse olemisensa.
Onhan työelämä välillä rankkaa, eikä aina jaksaisi nousta aamulla, mutta kuitenkin työ luo myös merkitystä ja antaa arvoa elämälle. Tuntuu hyvältä joutua ponnistelemaan. Ihmistä ei ole luotu olemaan jouten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oravanpyörästä vapautuminen miehenä edellyttää sinkkuutta.
Jos sinulla on nainen ja/tai lapsia, ei se onnistu. Nainen alkaa haaveilemaan asioista jotka edellyttävät oravanpyöräelämää.
Nyt joku kysyy että entäs naiset jotka eivät halua oravanpyörää? Heitä on vähän. 99% naisista haluaa keskiluokkaista elämää lopulta, vaikka kuinka nuorina leikittäisiin erityisiä lumihiutaleita.
Ne naiset jotka eivät halua keskiluokkaista elämää, eivät halua miestäkään. Mies halutaan nimenomaan kun on aika hankkia keskiluokkainen elämä.
Vierailija kirjoitti:
Konseptissa on vain yksi ongelma: miten nykyinen hyvinvoiva Suomi pyörisi jos se on täynnä ihmisiä, jotka eivät halua laittaa rikkaa ristiin homman pyörittämiseksi?
Nykyinen hyvinvoiva Suomi on oxymoron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voihan elämänsä toki viettää myös työttömänä vuokraluukussaan ja seurailla yksinäisenä muiden elämää.
Tahi sitten ryhdistäytyy ja tavoittelee keskiluokkaista unelmaa.
Keskiluokkaista unelmaa? Tämä on varmaankin provo, mutta sanonpa silti: monille perheille tuo unelma on maksanut luottotiedot, fyysisen ja psyykkisen terveyden, ystävyyssuhteet ja ja oman olemassaolon tarkoituksen. Mitä unelmoitavaa on siinä, että pakenee vääjäämätöntä kuolemaansa materialistisiin unelmiin? Sillä mikään ei koskaan rahaa ja suosiota rakastavalle ole kylliksi. Pelkkä turhuutta- naurettavia,typeriä ja suorastaan säälittäviä ovat ne ihmiset, jotka eivät mitään muuta merkitystä elämälleen kykene keksimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan elämänsä toki viettää myös työttömänä vuokraluukussaan ja seurailla yksinäisenä muiden elämää.
Tahi sitten ryhdistäytyy ja tavoittelee KESKILUOKKAISTA UNELMAA.
- omakotitalo
- naimisissa
- 2 lasta
- koira
- maastoauto
- mökkiTirsk! Hieman koomista.
Onneksi nykyjään voi valita toisin eikä tarvitse olla yhdestä muotista.
Ja kun täytyy - ei täydy!
T: Onnellinen yhden lapsen vanhempi, joka ei haaveillut ikinä noista
Muutaman viime vuoden kokemusten jälkeen luettelemasi mielestäsi huvittavat asiat, kuulostavat mielestäni unelma elämältä.
No ei oo ikinä houkutellu luterilainen ja ainut hyväksytty elämänmoodi suomessa.
Eli. Opiskele, pariudu, lisäänny, velkaannu.
Kukin eläköön kuten lystää kunhan kustantaa itse olemisensa.
Entäs ne, jotka ostelee miljoonataloja ihan vaan toisilta varastetuilla rahoilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konseptissa on vain yksi ongelma: miten nykyinen hyvinvoiva Suomi pyörisi jos se on täynnä ihmisiä, jotka eivät halua laittaa rikkaa ristiin homman pyörittämiseksi?
Nykyinen hyvinvoiva Suomi on oxymoron.
Mitään "hyvin voivaa" suomea ei ole enää olemassa, se on imetty kuiviin ja tuhottu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan elämänsä toki viettää myös työttömänä vuokraluukussaan ja seurailla yksinäisenä muiden elämää.
Tahi sitten ryhdistäytyy ja tavoittelee KESKILUOKKAISTA UNELMAA.
- omakotitalo
- naimisissa
- 2 lasta
- koira
- maastoauto
- mökkiTirsk! Hieman koomista.
Onneksi nykyjään voi valita toisin eikä tarvitse olla yhdestä muotista.
Ja kun täytyy - ei täydy!
T: Onnellinen yhden lapsen vanhempi, joka ei haaveillut ikinä noista
Muutaman viime vuoden kokemusten jälkeen luettelemasi mielestäsi huvittavat asiat, kuulostavat mielestäni unelma elämältä.
No ei oo ikinä houkutellu luterilainen ja ainut hyväksytty elämänmoodi suomessa.
Eli. Opiskele, pariudu, lisäänny, velkaannu.
Kukin eläköön kuten lystää kunhan kustantaa itse olemisensa.
Ai niinkun lestadiolaiset, kusettamalla ja varastamalla toisten rahat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta koko työelämää pitäisi uudistaa ihan radikaalisti. Ei ole mitään järkeä, että osa ihmisistä ajetaan burn outiin ja osalle ei ole töitä ollenkaan. Aivan hyvin voitaisiin siirtyä 4-päiväiseen työviikkoon.
Suomessa on kuitenkin 640 000 työtöntä, alityöllistettyä, tukityöllistettyä ja yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolella elävää. Se on valtava reservi ihmisiä, joille ei yksinkertaisesti riitä töitä, tai he eivät kelpaa. Osa on varmasti näitä loppuun ajettuja ja työn sairastuttamia. Nyt pitäisi uskaltaa tehdä isoja muutoksia ja työelämästä osallistavampaa ja matalammalla kynnyksellä saavutettavampaa monille. Työn kuuluu olla mielekäs osa elämää eikä joku oravanpyörä jossa juostaan maanisena sinne sun tänne ja rikotaan terveys.
Vierailija kirjoitti:
Minusta koko työelämää pitäisi uudistaa ihan radikaalisti. Ei ole mitään järkeä, että osa ihmisistä ajetaan burn outiin ja osalle ei ole töitä ollenkaan. Aivan hyvin voitaisiin siirtyä 4-päiväiseen työviikkoon.
Suomessa on kuitenkin 640 000 työtöntä, alityöllistettyä, tukityöllistettyä ja yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolella elävää. Se on valtava reservi ihmisiä, joille ei yksinkertaisesti riitä töitä, tai he eivät kelpaa. Osa on varmasti näitä loppuun ajettuja ja työn sairastuttamia. Nyt pitäisi uskaltaa tehdä isoja muutoksia ja työelämästä osallistavampaa ja matalammalla kynnyksellä saavutettavampaa monille. Työn kuuluu olla mielekäs osa elämää eikä joku oravanpyörä jossa juostaan maanisena sinne sun tänne ja rikotaan terveys.
Työstä kuuluisi saada palkkaa
Eipä tuota tarvitse syrjäytynyt olla tuon tajutakseen.
Olen tässä kaks-kolmekymmentä vuotta että lajitoverit havahtuu ja vaatii muutosta.
Joko aletaan?
Vierailija kirjoitti:
Minusta koko työelämää pitäisi uudistaa ihan radikaalisti. Ei ole mitään järkeä, että osa ihmisistä ajetaan burn outiin ja osalle ei ole töitä ollenkaan. Aivan hyvin voitaisiin siirtyä 4-päiväiseen työviikkoon.
Suomessa on kuitenkin 640 000 työtöntä, alityöllistettyä, tukityöllistettyä ja yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolella elävää. Se on valtava reservi ihmisiä, joille ei yksinkertaisesti riitä töitä, tai he eivät kelpaa. Osa on varmasti näitä loppuun ajettuja ja työn sairastuttamia. Nyt pitäisi uskaltaa tehdä isoja muutoksia ja työelämästä osallistavampaa ja matalammalla kynnyksellä saavutettavampaa monille. Työn kuuluu olla mielekäs osa elämää eikä joku oravanpyörä jossa juostaan maanisena sinne sun tänne ja rikotaan terveys.
Työttömyystoimiston henkilöstön ja työhönvalmentajat ym. voi oikeastaan laskea samaan työttömien porukkaan, koska ilman työttömiä hekin olisivat työttömiä.
Näitä ketjuja lukiessa ei voi kuin aloittaa lähtölaskennan suomalaielle hyvinvointi yhteiskunnalle. Johan se selkeästi alamäkeä meneekin ihna lasten oppimistuloksista lähtien. Kun ei viitsitä, ei huvita, joku muu tehköön. Eipä enää löydy tekijöitä töille ja kun veronmaksajien määrä koko ajan vähenee ja eläkeläisten ja elämäntapaloisten määrä kasvaa, ei vaan ole rahaa jaettavaksi tukiin. Nauttikaa kun vielä voitte, kohta voitte USAn malliin etsiä asumispaikkona siltojen alta... Ja kyllä, me työtätekevät sitten asutaan suljetuilla, vartioiduilla alueilla :)
Kyllä ainakin itse rullaan mieluummin "oravanpyörässä" kuin elän enää syrjäytyneenä. Ja mulla on molemmista kokemusta.
Olen työssä josta pidän, ja se on myös mukavaa kun on rahaa! Viikonloputkin tuntuu paljon juhlallisemmilta kuin silloin kun öllöttelin ilman mitään muita velvollisuuksia kuin TE-toimistossa käynnit, kaiket päivät vuodesta toiseen.
Ja rakastan arkisia rutiineja! Ihan tavallinen ruokaostoksilla käynti Prismassa on minusta todella hauskaa.
Ihmiset tarkastelee maailmaa omasta kuplastaan. Syrjäytyneestä työssäkäyvien elämä voi vaikuttaa pelkältä suorittamiselta. Kannattaa muistaa, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää.
Ainoa mikä vituttaa on köyhyys. Ei kiinnosta enää kiillottaa egoa yrittämällä suorittaa kaikkee. Sekin aika on koettu. Mitä siitäkään jäi käteen koska jos romahtaa ei ole enää mitään.
Ihana nukkua päivisin pitkään, kävellä luonnossa ja haistattaa vitut. Painakoot muut sata lasissa eteenpäin.