Lue keskustelun säännöt.
Syrjäytyneenä näkee niin selvästi, kuinka älytöntä ns. normaali elämä on
22.05.2023 |
Tarkoitan nyt sitä oravanpyörää, missä suurin osa ihmisistä elää. 90% elämästä suoritetaan: herätään, lapset töihin/kouluun, työpäivän jälkeen prisman kautta kotiin, hoidetaan kotiasiat, kuskataan lapsia sinne tänne, nukkumaan ja tätä toistetaan päivästä toiseen ja haaveillaan viikonlopusta ja kesälomasta.
Onko tuollainen suorituselämä oikeasti onnellista ja tyydyttävää? Vaikea uskoa, että on. Kuinka moni ihan aidosti haluaa elää noin vai onko moni ajautunut siihen, koska niin "kuuluu elää" ja sitä odotetaan yhteiskunnan tai muiden ihmisten taholta.
Aiemmin olen surrut kovasti sitä, että en ole voinut elää tuota elämää. Nyt en enää missään nimessä haluaisi tuohon pyöritykseen. Joskus kun sitä katsoo ulkoa päin, niin se näyttäytyy jopa koomisena. Vähän vaikea selittää, on varmaan vaikea katsoa sitä touhua objektiivisesti jos on siinä keskellä itse.
Kommentit (816)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla ihmisillä on isot talot ja mökit ja pihat, mutta niistä ei edes ehditä nauttimaan, koska on aina niin kiire. Ei ole aikaa edes nauttia perheen kanssa yhdessäolosta, koska lapsia pitää kuskata harrastuksiin ja itse pitää mennä kavereiden kanssa jonnekin tai mennä kampaajalle tms. hemmotteluun viikonloppuisin.
Monet meistä elävät vain viikonloppuisin ja lomilla.
Toisaalta monethan ei osanneet nauttia siitä kilpavarustellusta kodistaan ja ajasta perheensä kanssa pandemian alkaessakaan viikkoa pidempään vaan alkoi se kitinä kuinka seinät kaatuu päälle eikä ole mitään tekemistä vaikka sinne 200 neliöiseen kotiin on hankittu kaikki mahdollinen ja uusin elektroniikka ja just ne tietynlaiset huonekalut, tekstiilit ja desing-valaisimet ym.
Sitten kun siellä olisi aikaa olla niin seinät kaatuukin päälle. Ketä varten se koti oikein on ostettu, laitettu ja sisustettu? Somea?
Totta. Eikö ennemminkin tuollaisille ihmisille riittäisi se joku yhteismajoitus jossain varastohallissa kun kotona ei kiinnosta käydä kuin just häthätää nukkumassa? Melko kallista ja turhaa se on maksaa asuntolainaa, kun se koti on vaan lähinnä varasto niille hienoille ja muodikkaille tavaroille joista ei oikeastaan edes tykkää ja joita ei jaksa/halua käyttää ainakaan nyt.
Onko niin että monet ihmiset rynnii oravanpyörässä vain haaliakseen tavaroita jotain tulevaisuuden sitku-elämää ja omaa unelmaminää varten ja unohtaen, että elämä on tässä ja nyt ja kuluu ihan koko ajan?
Aikamoinen olkiukko sulla siinä... esität noin vaan faktana etteivät ihmiset viihdy kodeissaan jos ne ovat hienoja...
Oletko koskaan asunut tuollaisessa aiemmin mainitussa 200 neliön kodissa? Voin kertoa, että kun tuosta kävelen terassille ja laitan grillin päälle ja loppuillasta menen saunaan se tuntuu tosi kivalta etätyöpäivän päälle. Lapset pomppii pihalla isossa trampassa ja tulee sieltä sitten syömään kun huikkaan grillauksen olevan valmis. Ja tämä on nyt ihan vaan tätä keskiluokan elämää.
Ei mennyt nyt kyllä ihan läpi. Mutta kyllä sinäkin olet onneen oikeutettu, mutta se vaatii muutoksia pään sisällä.
???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se hienoa jos kykenee tuntemaan ylpeyttä ja onnea asioista, joille ei voi mitään. Työllinen voi aina jättäytyä työttömäksi, mutta voiko jokainen työtön mennä koska vaan töihin..? Mä uskon jonkun vaapaaehtoiseen syrjäytymiseen ainoastaan jos se ihan oikeasti kykenee johonkin muuhunkin. Vielä en ole moista ihmettä koskaan nähnyt. Rastat vaan kasvaa päässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se menee, aivopesu aloitetaan jo tarhaiässä piirileikillä ja myöhemmin koulussa (oppivelvollisuus) ja sitten työelämään se on se niin sanottu ihmistehdas missä muokataan ajattelemaan oikealla tavalla.
Ihmisten on enää vaikea ajatella tuon aivopesun jälkeen muuta, vähän kuin pohjois koreassa johtajaa käsketään kunnioittamaan päiväkouluiästä lähtien ja erimieliset toisinajattelevat "saavat huutia" :D
Sama ilmiö siis toistuu Faaraoiden ja Rooman ajoilta kun oli orjakansanosa ja hallitsijat, silloin "menetetty vapaa-aika" maksettiin ruoalla ja katto pään päällä ja pidettiin hengissä., tuosta ei mikään ole muuten muuttunut kuin että orjille annetaan rahallinen korvaus millä ostetaan itse ruoka ja pään päälle katto ; )
Minkäs teet kun paremmasta ei ole tietoa niin sitä ei kaipaakaan :DDD
Mutta nää "itsenäisesti ajattelevat" on ihan yhtä naurettavia. Jos normi-ihmiset seuraa jotain ohjekirjaa, niin samoin tekee myös suurin osa "itsenäisesti ajattelevistakin". Mitä itsenäistä ajattelua vaatii se, että elää Suomessa valtion tuilla ja haukkuu työssä käyviä lampaiksi ja valtiota roistoksi? Se on aika kliseistä. Vähän sama kuin ollaan tosi omaperäisiä ja halutaan ajatella itse, joten lähetään Intiaan joogaamaan jonkun gurun kanssa. Sitähän ei olekaan kukaan aiemmin tehnyt.
En ole ikinä joutunut päiväkotiin, sain päiväni remuta metsässä yksin tai ikäisteni kanssa, esikouluakaan en ole käynyt, kouluun vain puskista suoriltaan ja se oli hirveää, kuolema. Mutta joo en ikinä ole ymmärtänyt päiväkotien aivopesun ja yhtenäistämisen tuotoksia enkä heidän kapinallisia serkkujaan jotka ajattelee "itsenäisesti" juuri sen mitä toinen hörhö käskee. Olen aina ulkopuolella, edes hylkiöt ei ota minua seuraansa, en sovi sinnekään, en ole tosin yrittänytkään. Mutta siis jatkakaa kaikki, teitä on kiva seurata.
En ehtinyt lukea kaikkea, kommentoin vain aloitukseen. Tilaan ruokaostokset kotiin, eikä alle kouluikäistä lasta tarvitse iltaisin kuskailla mihinkään. Nautin työstäni ja koen sen tuovan myös sisältöä ja mielekkyyttä elämään. Lapsen kanssa tehdään iltaisin ja viikonloppuisin + lomilla arkisia mukavia asioita, joskus jotain erityisempääkin. Toki ruuhkavuodet on aika intensiivisiä, mutta en miksikään oravanpyöräksi elämääni kutsu. Toki haaveita on edelleen, mutta paljosta olen kiitollinen juuri nyt! Ei ns. normielämä siis ole välttämättä ollenkaan paha juttu! Toki elämäntilanteet ovat erilaisia ja välillä kuormitusta on enemmän, joten ymmärrän, että monilla arki on välillä raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä sitten syrjäytyneenä teet? Elät valtion tuilla ja koet, että se on nyt ihan oikeutettua koska SÄ haluat vaan oleskella? Sori, mutta mulle ei mene läpi tällaset vinkunat.
Olen eläkkeellä kroonisen sairauden vuoksi. Kuulostaa, että olisit ehkä hieman katkera.
ap
Miksi määrittelet itsesi syrjäytyneeksi? Olet eläkeläinen. Määrittelysi on mielestäni hieman erikoinen näin entisen oikeasti syrjäytyneen näkökulmasta. Ja miksi hehkutat syrjäytymistä hyvänä elämänvalintana, kun et edes oikeasti ole syrjäytynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:lta puuttuu kykyä asettua toisten saappaisiin. Se mitä sinä kutsut "oravanpyöräksi" on ainoastaan tapa elää, jota SINÄ pidät jotenkin vääränä.
Minä nautin suunnattomasti kaikesta puuhailusta lasteni kanssa. Nautin myös työstäni, joka on haastavaa ja mielenkiintoista ja lisäksi siitä saa vielä rahaakin. Nautin myös lomailusta ulkomailla eikä minusta todellakaan ole reppureissaajaksi mahdollisimman "og-mestoissa" 8 €/päivä budjetilla... hyi hlvtti. Mielummin joisin vaikka WC Ankkaa.
Kotona oloilu, huonojen runojen raapustelu pöytälaatikkoon, käveleminen ilman päämäärää, Konsta Pylkkäsmäinen mukafilosofointi, sängyssä makailu puoleen päivään, jatkuva köyhyys jne. ovat tylsintä mitä voin keksiä. Tulisin moisesta hulluksi muutamassa kuukaudessa.
Minä tarvitsen haasteita ja ongelmia sekä tavoitteita, jotka eivät ole pelkästään minun itseni omalle mukavuustasolleni asettamia. Ne kasvattavat henkisiä ja fyysisiä lihaksia.
Minun näkökulmastani downshiftaajat ja vapaaehtoisesti syrjäytyneet ovat pehmeää ja pullavaa lihaa. Rikkaan länsimaailman tuottamia pehmeitä syöttiläitä, joiden kapinallisuus ilmenee mitään tekemättömyytenä ja pinnallisena mukaluovuutena. Joka toinen on kirjailija ilman kirjaa tai muusikko ilman keikkoja tai taidemaalari, jonka tauluja kukaan ei halua nähdä..
En tuomitse, mutta en myöskään ymmärrä. Evoluutio kuitenkin teki meistä toimeliaita ja haasteita tarvitsevia biologisia koneita.
Tämä oli varmaankin vitsinä otettavaksi kirjoitettu. Näinä hetkinä mietin olenko asperger vai olenko tosikko.
Sellainen korjaus, että ap:n kuvaama elämä nimenomaan ei ole suoristuselämää. Eihän siinä mitään varsinaisesti suoriteta, kunhan hoidetaan vain arkisia asioita. Suorittaminen tarkoittaa sitä, että pyritään tekemään jotkut tietyt asiat mahdollisimman hyvin ja/tai tehokkaasti. Tuo ap:n kuvaamahan on nimenomaan kaikkea muuta kuin suorittamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lta puuttuu kykyä asettua toisten saappaisiin. Se mitä sinä kutsut "oravanpyöräksi" on ainoastaan tapa elää, jota SINÄ pidät jotenkin vääränä.
Minä nautin suunnattomasti kaikesta puuhailusta lasteni kanssa. Nautin myös työstäni, joka on haastavaa ja mielenkiintoista ja lisäksi siitä saa vielä rahaakin. Nautin myös lomailusta ulkomailla eikä minusta todellakaan ole reppureissaajaksi mahdollisimman "og-mestoissa" 8 €/päivä budjetilla... hyi hlvtti. Mielummin joisin vaikka WC Ankkaa.
Kotona oloilu, huonojen runojen raapustelu pöytälaatikkoon, käveleminen ilman päämäärää, Konsta Pylkkäsmäinen mukafilosofointi, sängyssä makailu puoleen päivään, jatkuva köyhyys jne. ovat tylsintä mitä voin keksiä. Tulisin moisesta hulluksi muutamassa kuukaudessa.
Minä tarvitsen haasteita ja ongelmia sekä tavoitteita, jotka eivät ole pelkästään minun itseni omalle mukavuustasolleni asettamia. Ne kasvattavat henkisiä ja fyysisiä lihaksia.
Minun näkökulmastani downshiftaajat ja vapaaehtoisesti syrjäytyneet ovat pehmeää ja pullavaa lihaa. Rikkaan länsimaailman tuottamia pehmeitä syöttiläitä, joiden kapinallisuus ilmenee mitään tekemättömyytenä ja pinnallisena mukaluovuutena. Joka toinen on kirjailija ilman kirjaa tai muusikko ilman keikkoja tai taidemaalari, jonka tauluja kukaan ei halua nähdä..
En tuomitse, mutta en myöskään ymmärrä. Evoluutio kuitenkin teki meistä toimeliaita ja haasteita tarvitsevia biologisia koneita.
Tämä oli varmaankin vitsinä otettavaksi kirjoitettu. Näinä hetkinä mietin olenko asperger vai olenko tosikko.
No mä voin aspergerina auttaa sinua, että hän kuvailee juuri helvetin tylsän elämänsä lapsihelvetissä. Pesunestettä on jo naukkailtu että kestää elämäänsä ja osaa sujuvasti valehdella itselleen.
En tuomitse, mutta en myöskään ymmärrä. Evoluutio kuitenkin teki meistä toimeliaita ja haasteita tarvitsevia biologisia koneita.
Niin haasteita ei tarvitse välttämättä hakea mistään työpaikalta ja tehtävistä mutta jokainen taaplaa tyylillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monille perheille kesälomakin on suorittamista, pitää pakolliset huvipuistot,vesipuistot.laivaristeilyt.ulkomaanmatkat tehdä kun muutkin tekevät. Eihän tuommonen reissaaminen mitään lepoa ole.
Jotkut tykkäävät. Minulle työ on tärkeää, ikään kuin harrastus. En ole järjestänyt itseäni lainaloukkuun eikä minulla ole autoa, joten minulla on varaa tehdä nelipäiväistä työviikkoa. Vapaapäivinä auttelen usein vanhempiani. Liian vapaamuotoinen oleminen ja liika vapaa-aika ei sovi minulle, työttömyys olisi painajaismainen ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla ihmisillä on isot talot ja mökit ja pihat, mutta niistä ei edes ehditä nauttimaan, koska on aina niin kiire. Ei ole aikaa edes nauttia perheen kanssa yhdessäolosta, koska lapsia pitää kuskata harrastuksiin ja itse pitää mennä kavereiden kanssa jonnekin tai mennä kampaajalle tms. hemmotteluun viikonloppuisin.
Monet meistä elävät vain viikonloppuisin ja lomilla.
Toisaalta monethan ei osanneet nauttia siitä kilpavarustellusta kodistaan ja ajasta perheensä kanssa pandemian alkaessakaan viikkoa pidempään vaan alkoi se kitinä kuinka seinät kaatuu päälle eikä ole mitään tekemistä vaikka sinne 200 neliöiseen kotiin on hankittu kaikki mahdollinen ja uusin elektroniikka ja just ne tietynlaiset huonekalut, tekstiilit ja desing-valaisimet ym.
Sitten kun siellä olisi aikaa olla niin seinät kaatuukin päälle. Ketä varten se koti oikein on ostettu, laitettu ja sisustettu? Somea?
Totta. Eikö ennemminkin tuollaisille ihmisille riittäisi se joku yhteismajoitus jossain varastohallissa kun kotona ei kiinnosta käydä kuin just häthätää nukkumassa? Melko kallista ja turhaa se on maksaa asuntolainaa, kun se koti on vaan lähinnä varasto niille hienoille ja muodikkaille tavaroille joista ei oikeastaan edes tykkää ja joita ei jaksa/halua käyttää ainakaan nyt.
Onko niin että monet ihmiset rynnii oravanpyörässä vain haaliakseen tavaroita jotain tulevaisuuden sitku-elämää ja omaa unelmaminää varten ja unohtaen, että elämä on tässä ja nyt ja kuluu ihan koko ajan?
Suomalaista syyllistetään kuinka se piittaamattomassa hedonismissaan pskoo yksinään maapallon hankkimalla jatkuvasti sitä ja tätä, mutta samaan aikaan syyllistetään siitä ettei kuluteta tarpeeksi ja yrittäjät on ihan kusessa.
Ja tietenkin syyllistetään myös siitä kuinka jossain maapallon toisella puolenkin ihmisten toimeentulo on heti vaakalaudalla jos suomalaiset ei enää reissaa sinne massoina vaan miettii asioita jopa ilmastonkin kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lta puuttuu kykyä asettua toisten saappaisiin. Se mitä sinä kutsut "oravanpyöräksi" on ainoastaan tapa elää, jota SINÄ pidät jotenkin vääränä.
Minä nautin suunnattomasti kaikesta puuhailusta lasteni kanssa. Nautin myös työstäni, joka on haastavaa ja mielenkiintoista ja lisäksi siitä saa vielä rahaakin. Nautin myös lomailusta ulkomailla eikä minusta todellakaan ole reppureissaajaksi mahdollisimman "og-mestoissa" 8 €/päivä budjetilla... hyi hlvtti. Mielummin joisin vaikka WC Ankkaa.
Kotona oloilu, huonojen runojen raapustelu pöytälaatikkoon, käveleminen ilman päämäärää, Konsta Pylkkäsmäinen mukafilosofointi, sängyssä makailu puoleen päivään, jatkuva köyhyys jne. ovat tylsintä mitä voin keksiä. Tulisin moisesta hulluksi muutamassa kuukaudessa.
Minä tarvitsen haasteita ja ongelmia sekä tavoitteita, jotka eivät ole pelkästään minun itseni omalle mukavuustasolleni asettamia. Ne kasvattavat henkisiä ja fyysisiä lihaksia.
Minun näkökulmastani downshiftaajat ja vapaaehtoisesti syrjäytyneet ovat pehmeää ja pullavaa lihaa. Rikkaan länsimaailman tuottamia pehmeitä syöttiläitä, joiden kapinallisuus ilmenee mitään tekemättömyytenä ja pinnallisena mukaluovuutena. Joka toinen on kirjailija ilman kirjaa tai muusikko ilman keikkoja tai taidemaalari, jonka tauluja kukaan ei halua nähdä..
En tuomitse, mutta en myöskään ymmärrä. Evoluutio kuitenkin teki meistä toimeliaita ja haasteita tarvitsevia biologisia koneita.
Tämä oli varmaankin vitsinä otettavaksi kirjoitettu. Näinä hetkinä mietin olenko asperger vai olenko tosikko.
Rastoja työkseen kasvattavan pullamössön äimistely on paavin pallien tasolla relevanttiudessa. Kuten sanoin, en tuomitse, mutta en myöskään ymmärrä. Ikuinen sunnuntai veisi järjen suhteellisen nopeasti.
Hyväksytään suosiolla se, etten minä kykene sinulle ikinä selittämään mitä nautintoja voi saada tekemisestä ja sinä et koskaan kykene selittämään minulle tyhjän toimittamisen loputonta autuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilla ihmisillä on isot talot ja mökit ja pihat, mutta niistä ei edes ehditä nauttimaan, koska on aina niin kiire. Ei ole aikaa edes nauttia perheen kanssa yhdessäolosta, koska lapsia pitää kuskata harrastuksiin ja itse pitää mennä kavereiden kanssa jonnekin tai mennä kampaajalle tms. hemmotteluun viikonloppuisin.
Monet meistä elävät vain viikonloppuisin ja lomilla.
Toisaalta monethan ei osanneet nauttia siitä kilpavarustellusta kodistaan ja ajasta perheensä kanssa pandemian alkaessakaan viikkoa pidempään vaan alkoi se kitinä kuinka seinät kaatuu päälle eikä ole mitään tekemistä vaikka sinne 200 neliöiseen kotiin on hankittu kaikki mahdollinen ja uusin elektroniikka ja just ne tietynlaiset huonekalut, tekstiilit ja desing-valaisimet ym.
Sitten kun siellä olisi aikaa olla niin seinät kaatuukin päälle. Ketä varten se koti oikein on ostettu, laitettu ja sisustettu? Somea?
Totta. Eikö ennemminkin tuollaisille ihmisille riittäisi se joku yhteismajoitus jossain varastohallissa kun kotona ei kiinnosta käydä kuin just häthätää nukkumassa? Melko kallista ja turhaa se on maksaa asuntolainaa, kun se koti on vaan lähinnä varasto niille hienoille ja muodikkaille tavaroille joista ei oikeastaan edes tykkää ja joita ei jaksa/halua käyttää ainakaan nyt.
Onko niin että monet ihmiset rynnii oravanpyörässä vain haaliakseen tavaroita jotain tulevaisuuden sitku-elämää ja omaa unelmaminää varten ja unohtaen, että elämä on tässä ja nyt ja kuluu ihan koko ajan?
Suomalaista syyllistetään kuinka se piittaamattomassa hedonismissaan pskoo yksinään maapallon hankkimalla jatkuvasti sitä ja tätä, mutta samaan aikaan syyllistetään siitä ettei kuluteta tarpeeksi ja yrittäjät on ihan kusessa.
Ja tietenkin syyllistetään myös siitä kuinka jossain maapallon toisella puolenkin ihmisten toimeentulo on heti vaakalaudalla jos suomalaiset ei enää reissaa sinne massoina vaan miettii asioita jopa ilmastonkin kannalta.
Noh, noh, eihän se nyt noin mene. Tiedäthän toki, että keskituloiset ovat parempia köyhiäkin kuin köyhät itse ja näin ollen heidän hiilijalanjälkensä on pienempi myös vaikka kuluttavat enemmän.
Vierailija kirjoitti:
En tuomitse, mutta en myöskään ymmärrä. Evoluutio kuitenkin teki meistä toimeliaita ja haasteita tarvitsevia biologisia koneita.
Niin haasteita ei tarvitse välttämättä hakea mistään työpaikalta ja tehtävistä mutta jokainen taaplaa tyylillään.
No kerro nyt mulle jotain vapaaehtoisesti syrjäytyneen työn välttelijän "haasteita".
30% hinnasta pois tarjouslihojen etsiminen Prismasta? Uuden runokokoelman ikuinen väsääminen? Karstojen raapiminen piipusta ilman, että se menee pilalle? Sopivan kokoisten vaatteiden metsästys kirpparilta? Kiljureseptin maun säätäminen kohdalleen? Sellaisten työhakemusten kirjoittelu ettei niillä vahongossakaan saa työtä, mutta Työkälle näyttää asiallisilta?
Vierailija kirjoitti:
Less is more pitää hyvin paikkansa, kaikki oleellinen tiivistettynä yhteen lyhyeen lauseeseen : )
Ja käärinliinoissa ei ole taskuja : )
Jos tykkää elää muiden armosta kädestä suuhun kotinurkillansa jossain työttömien betonikopissa koko ikänsä niin go for it.
Vierailija kirjoitti:
No kuvittelehan sitten jotain eläimen elämää. Nukkumaan, sitten herätään ja pitää lähteä metsästämään vähän safkaa. Siinä saattaakin sitten mennä suurin osa päivästä ja lopuksi taas nukkumaan, sama alusta. Melkoinen oravanpyörä!
Mieti millaista elukan elämää eläisitkään sellaisessa yhteiskunnassa, jossa ei olisi enää varaa ylläpitää kerjäläisten ylläpitoa ja asumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Less is more pitää hyvin paikkansa, kaikki oleellinen tiivistettynä yhteen lyhyeen lauseeseen : )
Ja käärinliinoissa ei ole taskuja : )
Jos tykkää elää muiden armosta kädestä suuhun kotinurkillansa jossain työttömien betonikopissa koko ikänsä niin go for it.
Täällä on kivaa ja tilaa kaikille, tervetuloa!
Ihmiset nyt haluavat sellaisia asioita kuin ruokaa syötäväksi, asunnon asuttavaksi, vaatteita pukeutumista varten ja elektroniikkaa ajan kuluksi. Ja kun sairastutaan, halutaan hoitoja.
Työtä pitää tehdä, jotta yhteiskunnassa on sellaisia asioita, joita myös syrjäytyneet haluavat. Ja kyllä ainakin minulla myös sitä vapaa-aikaa aivan riittävästi on, viikonloput, juhlapäivät ja vuosilomat.
Ei mennyt nyt kyllä ihan läpi. Mutta kyllä sinäkin olet onneen oikeutettu, mutta se vaatii muutoksia pään sisällä.