Työttömänä työpaikkakiusaamisen takia. Onko kiusaamisvapaita työpaikkoja? Mitä ne ovat?

Näillä kiusaamistyöpaikoilla naiset niin kollegat kuin esimies ovat aina kateellisia jollekin ja kiusaaminen senkun vaan jatkuu eikä mihinkään puututa.

Ja sitten nää tyypit jotka käskee katsomaan peiliin. Mitä sieltä peilistä niin kuin pitäisi löytyä? Jos jo tekee työnsä niin hyvin kuin osaa ja niin että asiakkaat ovat tyytyväisiä (he ovat!) ja jos jo kohtelee työkavereita niin hyvin ja kohteliaasti kuin osaa, niin mitä vielä pitäisi tehdä?.. en ihan oikeasti tiedä. Eikä ilmeisesti nämä työpaikkakiusaajatkaan, koska eivät sano mitään missä olisi jotain vikaa.

Mihinkään nuoleskeluun en lähde mukaan, eikä se kyllä mikään vaatimus millään työpaikalla olekaan.

Kiusaajat eristää, puhuu selän takana ja kun tulet samaan tilaan vaikenevat ja hymyilevät toisilleen ja lähtevät seurastasi pois.

Suoranaista v...lua myös ja vallan käyttöä.

Tässä vain jotain.

Eli ap, et ole yksin. Kohtalotovereita löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on erilaisia. Minulla oli esihenkilö, jonka kanssa tultiin hyvin toimeen. Hän oli hyvin suora ja rehti tyyppi. Sanoi jos oli huomautettavaa työssä. Työ oli kaupan alalta, jossa vaihtuvuus on suuri. Yksi kerta sitten kysyi minulta, että olenko viihtynyt tiimissä. Kerroin, että todella hyvin. Hän kertoi, että edellinen työntekijä oli hänestä valittanut kiusaajana. Esihenkilö luuli, että he tulevat hyvin toimeen ja työt olivat edelliseltä sujuneet myös tosi hyvin.

Joku ottaa siis kiusaamisena myös ihan tavallisen suoran palautteen työstä.

Minusta siinä työssä kiusaamista oli vuorolistojen tekijältä se, ettei esim. antanut 3 päivän vapaita niille, joilla tiesi olevan mökin kauempana. Minä asuin työpaikan lähellä ja olin nuori, niin minulla oli niitä usein.

Minä olin esimiehenä kerran ja yksi alaiseni piti minua kiusaavana pomona. Miksi? Siksi että hän ei saanut joka kerta ensimmäisenä valita heinäkuuta lomakuukaudeksi. Ennen minua hän oli aina pitänyt loman parhaaseen aikaan ja kaikki muut joustivat. Minä taas ajattelin kaikkia ja lomat kiersi. Voi sitä mielenosoituksen määrää ja itkua ja parkua, sortui oikein viiniä lipittämään sen vuoksi ja itki omalle esimiehelleni kuinka häntä kiusataan. Onneksi oma esimieheni oli minua varoittanut, että hän tuntee tuonkaltaiset ihmiset, ole varovainen. Oikeassa oli. Nainen oli liki 60v mutta käytös uhmakkaan teini-ikäisen.

Juu näille narsisteille ja hankalille alaisille voisi tosiaan perustaa sen oman ketjunsa. Tämän ketjun aihe löytyy otsikosta.

Enkä edes usko että ketkään johtotason ihmiset vauva-foorumilla kirjoittavat, täältä löytyy mahdottomasti satuilijoita.

Älä anna kiusata, jotain voi itsekin tehdä. Jos joku alkaa pottuilemaan tai koet huonoa kohtelua, sanot vaan "mitä, mitä tämä nyt on, tämä käydään läpi perusteellisesti seuraavassa palaverissa", voi olla vaikutusta. Kannattaa tehdä asiasta julkinen eikä kärsiä yksin. Uusi tulokas on uhka työyhteisössä, pelkäävät palliensa horjuvan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerron tarinan: eräs entinen koulukaveri ihan peruskoulu ajalta kertoi eräästä ihmisestä että hänkin kiusasi, joo oli porukka jotka olivat ylimielisiä muita kohtaan. Mutta kun juteltiin ja kerroin että tämä henkilö oli aito ja oikeasti ystävällinen kaikille, toki nauroi herkästi, niin koulukaveri alkoi miettimään että onko hän nyt sitten käsittänyt jotain väärin. Ja minä en todellakaan usko että ketään joka työpaikalla kiusataan, taitaa olla asennevamma että kaiken esimerkiksi perehdytyksen ottaa kiusaamisena.

Noh, mulla pomo kiusasi. Haukkui kokouksissa, ja otti pois kaikki työtehtävät joista olin kehityskeskustelussa kertonut pitäväni. Seuraava vuonna kokeilin ja kerroin väärinpäin mieltymykset ja inhokit uusista töistä ja kappas, otti ne "mukavat" hommat pois. Lomatoiveet torppasi kaksi kertaa. Kolmannella kerralla aloin tässäkin toimia käänteisesti. Olin määräaikainen ja etsinnässä oli koko ajan uusi paikka. Pari vuotta jouduin tuolla olemaan.

Muissa työpaikoissa ollut ihan ok.

Pointsit ainakin kekseliäisyydestä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiina-Emilia Kaunisto on kirjoittanut aiheesta kirjan "Se ei johdu sinusta: vähättelyn historia työelämässä" , joka kannattaa kaikkien lukea.

Entä jos sittenkin johtuu?

Entä jos ei?

Lähde sinä luennoimaan kouluihin miten kiusaaminen on kiusatun oma vika.

Kiusaajan sääntö numero 1: Syytä aina kaikesta kiusattua.

Voiko kelalta anoa kiusaamisvapaata työttömyyttä?

Aloitat Vauvalla m odena. Saat kiusata muita niin paljon kuin sielu sietää ja mistään et joudu vastuuseen tai kiinni, koska hankalat kommentit voit aina poistaa.

Tai jättää viestin rannalle jo ennen julkaisua ;D

Mun on yhdesti väitetty kiusanneen kun jäätävässä kiireessä (työpaikan älyttömän sen hetkisen työkuorman vuoksi) vastasin nopeasti kollegalle yhteen kysymykseen. Äänen sävy on olla tilanteessa kovempi kun kiireessä äkkiä kerroin hänelle miten asia X hoidetaan hänen kysyessä asiaa. Oli mennyt esimiehelle sanomaan, että olin töksäyttänyt/koki kiusaamiseksi. Tiesi, että me kaikki teimme hommia monta päivää ihan älyttömässä kiireessä ja että minun tuli hoitaa montaa asiaa kerrallaan versus hänen keskittyä vain yhteen asiaan.

Esimies kysyikin hämmentyen tilanteesta kun tiesi ettei tuo ollut ollenkaan tapaistani toimintaa kuin ei olekaan. Olin itsekin hämmentynyt kun en missään kohtaa ollut ajatellut hänestä mitään negaa, mikään ei ärsyttänyt tässä ihmisessä vaan pidin hänestä ja mietin omaa toimintaani, että sanoinko oikeasti niin kovalla tavalla kun loukkasi häntä/koki kiusaamiseksi. Harmitti, että olin saanut hänet kokemaan noin ja myös vähän se, ettei tämä kollega pystynyt lukemaan ollenkaan äärimmäistä kiiretilannetta ja työpainetta siinä kohtaa.

Kyllä minulla se kiusaaminen on ollut ulkonäköön puuttumista ja haukkumista. Lievimmillään lihoessani naureskeltiin olenko raskaana ja enhän minä voi olla vuosia raskaana. Haukuttiin näkyvää arpea kasvoissani kysyen muka vaivihkaa mulla jääneen jotain likaa naamaan ja sitten käsi suun eteen ja hih hih eikä mitään kommentti. On isompi nenä, joten sisäisessä postissa minun laatikkooni laitettiin sianteurastus postia yms. sikapostia ja röhkittiin ohi kulkiessa. Tässä ihan vain pintaa mitä oli. Oli työtehtäviinkin ja kaikkeen liittyen. Ulkopuolelle jättämistä yms. Virkistyspäivä oli ampumaradalle ja jätin menemättä. Olisin varmaan ampunut ne kiusaajat sinne. Työkyvytön kohta 15v tästä syystä. 

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten nää tyypit jotka käskee katsomaan peiliin. Mitä sieltä peilistä niin kuin pitäisi löytyä? Jos jo tekee työnsä niin hyvin kuin osaa ja niin että asiakkaat ovat tyytyväisiä (he ovat!) ja jos jo kohtelee työkavereita niin hyvin ja kohteliaasti kuin osaa, niin mitä vielä pitäisi tehdä?.. en ihan oikeasti tiedä. Eikä ilmeisesti nämä työpaikkakiusaajatkaan, koska eivät sano mitään missä olisi jotain vikaa.

Eli minusta kiusaamiselle ei ole muuta syytä kuun yritys nousta itse korkeammalle astumalla vaarattoman näköisten tyyppien päälle. Ja jos itse on jo antautunut nuoleskelemaan jotain typerää tyyppiä joka omasta mielestään on joku johtaja, niin saattaa ärsyttää kun joku työntekijä ei alakaan samaa nuoleskelua harjoittamaan vaan tekee työtä parempien periaatteiden mukaan. Voi nimittäin olla, että nämä jonkunsortin "liiderit" eivät edes noudata oman työpaikkansa virallisia sääntöjä ja ohjeita.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisessa työpaikassa on jonkunlainen kiusaaja! Alihankintayritykset/perheyritykset ovat pahimpia.

Perheyrityksissä se seuraava sukupolvi. Maleksivat ja kukkoilevat kun voivat.

Kiertäkää kaukaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä alkaisin miettiä onko vika itsessä jos tapahtuu joka työpaikassa. Oletko esimerkiksi poikkeuksellisen herkkä? Tai ehkä sulla on tapana vaikka järjestää kaikki tavarat uudelleen heti ekana työpäivänä ja arvostella kaikki hyväksi havaitut rutiinit siellä uudessa työpaikassa? Meille palkattiin tuollainen henkilö joka aidosti koki työpaikkakiusaamisen sen kun hänelle sanottiin että älä nyt kaikkea myllää kun muut ei löydä enää mitään tavaroita.

Ehkä sinulle ap sopisikin yksinyrittäjyys, tai jokin etätöinä pääosin tehtävä homma?

Huh huh mikä kommentti. Eli jos ap on jotenkin erilainen tai herkkä niin saa kiusata ja ainoa vaihtoehto työskennellä yksin. Koskaan ei ole oikeutta kiusata, oli ihminen sitten millainen tahansa, eikä ongelmanratkaisu voi olla se että erilaiset ihmiset vaan työskentelemään yksin ja thats it.

Itseä kiinnostaisi myös. Minkälaista on postinjako maaseudulla?

Siivouksesta en niin välitä sillä vasemman käden kyynärpäässä ongelmia.

Olin työllistettynä erään suuren pk-alueen kunnan palveluksessa. Oli 8 kk määräaikainen sopimus. Jo aika alussa minut laitettiin opastamaan muita työllistettyjä. Tein tietysti työtä käskettynä ja hyvin teinkin, vastuullinen kun olen ja paljon työkokemusta. No, sain siihen nuoremman naisen ( tyttäreni ikäisen 34v), hän oli kova puhumaan ja jouduin sanomaan että vähän pitää kiriä, että saadaan postit ajoissa jakoon. Hän siinä tuskastui ja alkoi minua sättimään. Minä tokaisin siihen " älä sinä tyttö ala minua neuvomaan, kun et tiedä elämästäni mitään". Siitä lähti nuorinainen kuin ohjus itkua vääntäen esinaisensa luo. MInä sain suullisen varoituksen ja sitten jo seuraavassa hetkessä parin päivä päästä purettiin työsopimus. On aika ällöttävää kun iso osa ongelmaa johtui pomojen unohteluista ja muusta osaamattomuudesta. Siihen loppui minun yritykseni päästä töihin. Tuo nuorinainen tuntui tekevän sen pätkän esim 8kk ja sitten aina elävän parit vuodet ansiosidonnaisella. 

Kääk ... mitä on oikea työpaikkakiusaaminen. 

Vierailija kirjoitti:

Älä anna kiusata, jotain voi itsekin tehdä. Jos joku alkaa pottuilemaan tai koet huonoa kohtelua, sanot vaan "mitä, mitä tämä nyt on, tämä käydään läpi perusteellisesti seuraavassa palaverissa", voi olla vaikutusta. Kannattaa tehdä asiasta julkinen eikä kärsiä yksin. Uusi tulokas on uhka työyhteisössä, pelkäävät palliensa horjuvan. 

uskomatonta, miten tosissaan monet ottavat työnsä, että oikeasti pitävät jotain uhkana, pelkäävät paikkansa puolesta. Työtä se vain on, elämä on vain elämää. Itse teen töitä elääkseni, mutta en pipo kireällä vaan positiivisella, rennolla asenteella. Toisista voi aina oppia, eikä pitää kilpailijoina. Tiedän, että on mua parempia, viisaampia ja kauniimpia. En ole itse täydellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaista kiusaamista olet kokenut?

Tiedän kyllä mitä on työpaikkakiusaaminen, eikä sen olemassaoloa kukaan normaali ihminen Suomessa kiistä. Ketjun aihe löytyy otsikosta, eli kysymys oli mitä kiusaamisvapaita työpaikkoja Suomessa on?

Olen ollut elämäni aikana (15-60v) 15 työpaikassa enkä ole törmännyt kiusaamiseen kuin vain 1 työpaikassa. Ehkä olen vain laput silmillä mutta uskon myös että monet asiat mitä muut olisivat kokeneet kiusaamiseksi on mun mielestä olleet vain paskoja yksittäisiä juttuja. Eikä tuokaan ollut loppujen lopuksi kuin 1 päivän kiusa, viimeisenä työpäivänä etsin 5 pennin eroa tilinpäätöksessä. Kyseessä kuitenkin iso kansainvälinen yritys missä tuo 5 penniä oli täysin merkityksetön ja sen olisi voinut oikaista helposti.

Mutta siis läksiäisten sijaan vietin 8 ylityötuntia normituntien päälle etsimässä neulaa heinäsuovasta.