Olen elänyt todella traumaattisen elämän
Olen aina ollut iloinen ja energinen ihminen mutta nyt 30-vuotiaana minusta on tullu kuin haamu.
Mikään ei jaksa innostaa ja kiinnostaa, muistinikin on nykyään todella kehno ja muutkin ovat tämän huomanneet..
Isäni on alkoholisti. Veljeni on alkoholisti. Lapsuuteni oli turvaton, näin perheväkivaltaa. Isä oli usein yöllä vessassa örisemässä ja lopulta sammui sinne. Näin usein myös äitini humalassa.
Vanhempani olivat usein baarissa ja jättivät minut yksin kotiin. Pelkäsin.
Vanhempani harrastivat usein seksiä vaikka nukuin samassa sängyssä. Se oli järkyttävää.
Sain ensimmäisen paniikkikohtauksen ala-asteiässä. Teini-iässä sain niitä usein. Enää en, nyt seurana on 24/7 ahdistus mutta ei varsinaisia kohtauksia.
Ensi rakkauteni petti minua jatkuvasti. Hän oli myös väkivaltainen ja huumekoukussa. Kerran hän myös raiskasi minut.
Aloitin juomaan alkoholia todella nuorena. Pilveä aloin polttamaan yläasteella. Usein. Lopetin pilven polton lukiossa, koska rupesin saamaan paniikkikohtauksia aika kun poltin. Minulle jäi useaksi vuodeksi todella paha ahdistuneisuuden tunne sekä epätodellinen olo. Koko ajan tuntui että sekoan. Nyt ahdistus ei olee enää niin paha.
Seuraava rakkauteni toi valoa elämään. Ainakin hetkeksi. Suhde päättyi, koska hän oli päihderiippuvainen ja sairastui psykoosiin. Nykyään hän on täysin yhteiskunnasta syrjäytynyt.
Juon itse runsaasti alkoholia. Olen jakanut itseäni ympäri kyliä, oksettaa oma käytös.
Haluaisin lapsen/lapsia, mutta koen että olen niin rikkinäinen ihminen että minusta ei olisi äidiksi. :-(
Välillä tuntuu että en enää jaksa elää.
Semmoinen avautuminen.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Lopeta se juominen
Olet täysin oikeassa. Olen ehdottomasti onnellisempi, kun en juo. Olen miettinyt antabuskuuria.
Ap
Minkä ihmeen takia te ihmiset alatte juomaan ja käyttämään huumeita kun näette mitä se elämä sitten on? En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Saatko terapiaa?
En. Olen miettinyt. Voinko työterveyden kautta hakeutua terapiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatko terapiaa?
En. Olen miettinyt. Voinko työterveyden kautta hakeutua terapiaan?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia te ihmiset alatte juomaan ja käyttämään huumeita kun näette mitä se elämä sitten on? En ymmärrä.
En minäkään. Humalassa kaikki paska unohtuu. Mutta krapulassa tilanne on päinvastainen. Ap
Hakeudu avun piiriin käsittelemään menneitä. Yksikään terapeutti ei voi pyyhkäistä pois sinun traumoja, mutta voi auttaa sinua niissä niin, että ne ei vaikuta enää sinuun niin paljon. Et valitse enää niin helposti traumatisoivia kumppaneita etkä tuhoa itseäsi niin helposti päihteillä.
Niin ja meillä oli taloudellisia vaikeuksia. Usein postiluukusta tippui eri perintäfirmoilta kirjeitä. Äiti oli masentunut ja todella kiukkuinen ja räjähdysherkkä. En yhteen koulujuttuun uskaltanut pyytää edes kahta euroa.
Ap
Päihdeongelma usein periytyy.
Hae apua.
Menneisyys ei määritä sinua, voit vielä toteuttaa unelmasi ja sinusta tulee varmasti hyvä äiti, mutta ensin sinun on saatava itsesi täysin kuntoon. Lapsi ei saisi olla pelastus, kun äiti on päihdeongelmainen tai esimerkiksi korvaushoidossa lapsi kärsii tästä todella paljon jo raskaus aika ja kaikkia vammoja ei edes näe vasta kun lapsi on kehittynyt ja huomataankin että hän ei kehity ikätasonsa mukaan. Siksi vastuullinen vanhempi toteuttaa lapsi haaveen vasta kun siihen on lapsen kannalta paras mahdollinen tilaisuus.
Näytä itsellesi että sä haluat ja pystyt muuttamaan, moni ihminen tulee sitä arvostamaan ja samalla joudut luopumaan niistä ihmisistä jotka elävät elämäänsä päihteiden vallassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia te ihmiset alatte juomaan ja käyttämään huumeita kun näette mitä se elämä sitten on? En ymmärrä.
En minäkään. Humalassa kaikki paska unohtuu. Mutta krapulassa tilanne on päinvastainen. Ap
Mieliala lääkkeet ja terapia on paljon parempi vaihtoehto kuin päihteet, jotka vaan aluksi tuo apua, lopulta päihtymys ei tuo edes ripaustakaan onnea tai unohdusta...
Lapsi ei korjaa rikkinäistä aikuista. Sen sijaan tulee taas yksi rikkinäinen aikuinen.
Tiedät itsekin että juominen pitää lopettaa. Menetät samalla myös sosiaalielämäsi, koska elämäntyylinne ei enää sovi yhteen. Voi myös mennä pitkään että saat itsesi niin hyvään kuntoon, että saat uusia ihmisiä elämääsi. Selvät ihmiset eivät halua toimia traumaterapeuttina, joten ensin sinun pitää hoitaa itsesi. Älä sekoile miestenkään kanssa.
Terapiaan hakeudutaan niin että menet lääkäriin ja kerrot alkoholismistasi ja ahdistuksesta. Voit mennä kunnalliselle, yksityiselle tai työterveyteen.
Nykyiselläkin kumppanilla on päihdeongelmaa. :-( käy kyllä töissä ja on toki myös selvänäkin, mutta usein polttaa pilveä. Ja n. kerran viikossa/kahden viikon välein ottaa vahvoja kipulääkkeitä.
V*tuttaa että olen taas mennyt rakastumaan tuollaiseen. Suhteen alussa tiesin ainoastaan pössyttelystä. Opiaattikoukku selvisi vasta myöhemmin.
Olisi pitänyt pysyä kaukana.
Ap
No huh huh. Oot ollut iloinen ja mukava. Epäilen. 😀
Vierailija kirjoitti:
Minkä ihmeen takia te ihmiset alatte juomaan ja käyttämään huumeita kun näette mitä se elämä sitten on? En ymmärrä.
Tätä olen miettinyt.
Äitipuoleni kuoli huumeisiin kun olin lapsi. Isosiskoni alkoi myös käyttää huumeita ja kuoli itsekin huumeisiin. Meillä ei edes ollut mitään huumehuuruista lapsuutta turvattomissa oloissa, vaan äitipuoli oli ns. siisti käyttäjä, kävi töissä ja hoiti perheen.
Kuulostaa todella tutulta. Ihan kaikki paitsi, että sisarukset eivät ole alkoholisteja. Vain vanhemmat ja minä. Yksi sisaruksistani äitini lisäksi on kuitenkin pahasti mt-ongelmainen. Sisar on valitettavasti varmaan niin pahasti traumatisoitunut ja niin herkkä kaunis ihminen. Valitettavasti mt-ongelmat ovat olleet valtavia. Äitini taas on sekaisin ja herkkä myös mutta alkoholismi on pahentanut kaikkea erittäin paljon.
Olen myös kohdannut seksuaalista väärinkäyttöä ja hyväksikäyttöä läheisiltä ihmisiltä. Myös äiti harrasti baarireissujen jälkeen usein seksiä vieressäni randomin kanssa kun minä olin mennyt odottamaan äitlä viereen peloissani ja kyyneleet silmissä ikävästä, että tulee kotiin.
Ymmärrä sinua.
Mutta vain sinä voi muuttaa elämäsi suuntaa.
Minä lopetin alkoholin käytön. Join todella paljon. Myös parisuhteet ovat olleet väkivaltaisia ja myös pettäjiä. On ollut aivan samantyylistä mitä kerroit.
Enää en antaisi itseäni kohdella niin.
Olen yksin, käyn töissä, meditoin, luen kirjoja, vaalin hyvinvointia. Haluan pitää haaveita yllä, tehdä töitä itseni eteen ja katkaista traumankierteen. Haluan elää omaa elämääni.
Paljon on oppimista ja käsittelemistä. Välillä edelleen on surua, vihaa, inhoa ja häpeää. Hyväksyn ne parhaani mukaan.
Masennus kuitenkin helpottui kun alkoholi jäi. Luulin etten pystyisi mutta pystyin ja nykyään näen sen järjenvastaisena touhuna, juoda itseään humalaan.
Siihen tarvitsee jonkinlaisen herätyksen ja ymmärtämisen, että elämä oli sinun käsissäsi.
Sinä voit luoda sellaisen elämän kuin haluat.
Paljon tsemppiä ja hyvää sinulle. Kannattaa lukea kirjoja, jotka voisivat avata sinulle jotain esimerkiksi henkisestä tiestä (itsensä löytämisestä). Niillä aloin hiljalleen pääsemään vastuullisempaan elämään kiinni.
Vierailija kirjoitti:
No huh huh. Oot ollut iloinen ja mukava. Epäilen. 😀
Nyt en ymmärrä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa todella tutulta. Ihan kaikki paitsi, että sisarukset eivät ole alkoholisteja. Vain vanhemmat ja minä. Yksi sisaruksistani äitini lisäksi on kuitenkin pahasti mt-ongelmainen. Sisar on valitettavasti varmaan niin pahasti traumatisoitunut ja niin herkkä kaunis ihminen. Valitettavasti mt-ongelmat ovat olleet valtavia. Äitini taas on sekaisin ja herkkä myös mutta alkoholismi on pahentanut kaikkea erittäin paljon.
Olen myös kohdannut seksuaalista väärinkäyttöä ja hyväksikäyttöä läheisiltä ihmisiltä. Myös äiti harrasti baarireissujen jälkeen usein seksiä vieressäni randomin kanssa kun minä olin mennyt odottamaan äitlä viereen peloissani ja kyyneleet silmissä ikävästä, että tulee kotiin.Ymmärrä sinua.
Mutta vain sinä voi muuttaa elämäsi suuntaa.
Minä lopetin alkoholin käytön. Join todella paljon. Myös parisuhteet ovat olleet väkivaltaisia ja myös pettäjiä. On ollut aivan samantyylistä mitä kerroit.
Enää en antaisi itseäni kohdella niin.Olen yksin, käyn töissä, meditoin, luen kirjoja, vaalin hyvinvointia. Haluan pitää haaveita yllä, tehdä töitä itseni eteen ja katkaista traumankierteen. Haluan elää omaa elämääni.
Paljon on oppimista ja käsittelemistä. Välillä edelleen on surua, vihaa, inhoa ja häpeää. Hyväksyn ne parhaani mukaan.
Masennus kuitenkin helpottui kun alkoholi jäi. Luulin etten pystyisi mutta pystyin ja nykyään näen sen järjenvastaisena touhuna, juoda itseään humalaan.
Siihen tarvitsee jonkinlaisen herätyksen ja ymmärtämisen, että elämä oli sinun käsissäsi.
Sinä voit luoda sellaisen elämän kuin haluat.Paljon tsemppiä ja hyvää sinulle. Kannattaa lukea kirjoja, jotka voisivat avata sinulle jotain esimerkiksi henkisestä tiestä (itsensä löytämisestä). Niillä aloin hiljalleen pääsemään vastuullisempaan elämään kiinni.
Kiitos viestistäsi
Ap
Lopeta se juominen