Miten teidän kouluaikananne opetettiin? Esimerkkejä?

Kaunokirjoitusta. Tätä ei olisi missään nimessä saanut jättää pois opetussuunnitelmasta. Nykyään lapset eivät osaa enää kirjoittaa kynällä. Kauheita sotkuharakanvarpaita eikä edes allekirjoituksia osata tehdä. Menty takaisin puumerkkeihin kuin mitkäkin kirjoitustaidottomat.

Opettaja

Meillä oli koko vuoden taululla ihmisen luuranko ja lueteltu luita todella paljon siitä, keväällä oli koe niistä.

80-luku.

Pistokokeita joka viikko kaikista lukuaineista.

Olen aloittanut koulun 1986. Paljon oli ulkoa opettelua. Ja pistareita oli meilläkin usein.

90-luvun alussa meille tuli opettaja, joka teetti meillä tosi paljon ryhmätöitä, oli myös "kotipesäopetusta" tai mikä nimi onkaan, kun jokainen ryhmästä opettelee yhden asian ja opettaa toisille. Hän myös piti meille kokeita, joissa sai etsiä vastaukset kirjoista,  ja jostain syystä niistä tuli aina huonommat keskiarvot  luokalle.

Olin 80-luvulla peruskoulussa, mutta enpä nyt muista että ihan joka viikko olisi niitä pistokokeita ollut, silloin tällöin oli, mutta ei ole kyllä sellaista muistikuvaa että joka viikko. Kyllähän niissä pärjäsi jos oli yhtään kuunnellut tunnilla opetusta eikä hälissyt jonniinjoutavaa.

Etukäteen ilmoitettuihin kokeisiin sitten tuli luettua, mutta ainakin itsellä tuppasi olemaan, että ajatukset alkoi harhailla ihan muualle siinä lukiessa, joten ei oikein kokeisiin lukemalla lukien välttämättä paljon mieleen jäänyt. Jotenkin olen sellainen että se oppitunnin opetus jäi paremmin mieleen kun opettaja näytti esimerkkejä, kertoi laajemmin asiasta, että se oli helpompi ymmärtää kuin kuivasta kirjasta lukemalla.

Opettaja seisoi katederilla, puhui, kirjoitti liitutaululle, kysyi välillä.

Opetus oli 1960 -luvun keskikoulussa ja lukiossa täysin opettajajohtoista. Ryhmätöitä tehtiin harvoin. Tunnit alkoivat läksyksi annetun kappaleen kyselemisellä, sitten otimme kirjat ja vihot pulpetille, alkoi opettajan yksinpuhelu. Joskus oli näytteillä kuvataulu.

Ala-asteella piti viitata jos tiesi ja opettaja sitten kysyi. Piti myös nousta seisomaan vastatessa. Opettaja saattoi myös kysyä vaikkei viitannutkaan ja jos ei tiennyt vastausta niin piti jäädä seisomaan ja opettaja sitten vinkkasi kun sai istua.

Koulu aloitettu syksyllä -89.

Englannin sanasto piti opetella ulkoa ja niistä oli niitä pistokokeita.

Sanastoa kirjoitettiin vihkoon ja tankattiin sitä niin kauan että osasi.

Minulla lukihäiriö jota ei kouluaikana tiedetty ja ilman tuota englannin sanaston ulkoa opettelua ja vihkoon kirjoittamista en olisi oppinut mitään.

Englanti kun on tuskaa lukihäiriöiselle.

Tuollaista ei ole enää ollut omilla lapsillani.

Opetettiin myös uskontoa muuallalin kuin uskonnontunnilla. Jo kouluun mennessä oli jonkinnäköinen tieto siitä kuka on kuka ja miten luomiskertomus meni jne. Esim mun 6-vuotias poika ei tiennyt kuka on Je#sus tai J#mala kun sitä häneltä yksi päivä kysyin. Ei olla uskonnollisia ollenkaan niin ei meillä arjessa tuollaisia puhuta joten senkin vuoksi olisi hyvä edes jotakin opettaa vaikka eskarissa viimeistään.

Meillä myös opetettiin käytöstapoja koulussa. Jonoissa mentiin sisälle välitunnilta, pojat riisui piponsa ennen sisälle menoa ja tästä ei lipsuttu.

Oli lipunnostot ja laulettiin siniristilippua. Omat lapset tuskin tietää koko laulua.

Opettajia kunnioitettiin.

Keittäjää käytiin aina kiittämässä ruuasta.

Nykyään ei varmaan tällaisia vaadita koulussa?

Ja tosiaan se kaunokirjoitus. Kyllä olisi ihan yleissivistävää osata kaunoa.

Joku varmaan sanoo että opeta itse noita lapsillesi. Kyllä opetankin ja käytöstapoja varsinkin.

En kuitenkaan ala opettajaksi tähän äidinroolin päälle kun äideiltä ja vanhemmilta ylipäänsä vaaditaan jo muutenkin ihan liikaa.

Hei ja se opetettiin myös että oppilaat raportoivat tärkeät asiat kotiin ja pitävät huolen että vanhemmat lukevat reissuvihkosta jos joku tärkeä päivämäärä ja spesiaalia juttua.

Nykyään kaikki tapahtuu wilmassa eikä oppilailla ole samanlaista vastuuta itsestään kuin ennen. Nyt se on vangempien vika jos ei ole luettu kokeisiin tai huolehdittu läksyistä tai mennyt ohi joku tärkeä wilmaviesti niiden lukuisien jonninjoutavien viestien joukosta.

"Kellä on siniset silmät nostaa käden ylös? Kellä on ruskeat silmät nostaa käden ylös? Nyt lasketaan kuka olisi joutunut natsisaksan juutalaisleireille.." olin tietenkin yksi niistä xD

Sitten oli pesistä, polttopalloa ym.. Harmitti ettei ollut tanssia tai aerobikiä ym..

Yksittäiset laulukokeet, kamalaa. Sain aina musiikista 9 tai 10,vaikka olin todella ujo enkä osannut soittaa soittimia kun en ollut harjoitellut.

Käsitöissä en ollut kovin hyvä, vaikka oikeasti olen, se ei vain päässyt esiin jostain syystä, lisäksi olin vasenkätinen ja monia tultiin usein neuvomaan viimiseksi sen takia.

Jatkuvasti hoettiin että kohta jää suuret ikäluokat eläkkeelle ja kaikista työntekijöistä on pulaa. Ja p*skanmarjat.

Vierailija kirjoitti:

Olin 80-luvulla peruskoulussa, mutta enpä nyt muista että ihan joka viikko olisi niitä pistokokeita ollut, silloin tällöin oli, mutta ei ole kyllä sellaista muistikuvaa että joka viikko. Kyllähän niissä pärjäsi jos oli yhtään kuunnellut tunnilla opetusta eikä hälissyt jonniinjoutavaa.

Etukäteen ilmoitettuihin kokeisiin sitten tuli luettua, mutta ainakin itsellä tuppasi olemaan, että ajatukset alkoi harhailla ihan muualle siinä lukiessa, joten ei oikein kokeisiin lukemalla lukien välttämättä paljon mieleen jäänyt. Jotenkin olen sellainen että se oppitunnin opetus jäi paremmin mieleen kun opettaja näytti esimerkkejä, kertoi laajemmin asiasta, että se oli helpompi ymmärtää kuin kuivasta kirjasta lukemalla.

Niin ja ryhmätöitäkin oli silloin tällöin, esim. jollain biologian tunnilla ala-asteella keräiltiin koulun pihan lähistöltä erinäisiä kasveja. Sanelukirjoituksia oli joskus, sitten sellaisia kirjoituksia, jossa opettaja ensin luki jonkin tarinan ja se sitten piti muistinvaraisesti kirjoittaa vihkoon.

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti hoettiin että kohta jää suuret ikäluokat eläkkeelle ja kaikista työntekijöistä on pulaa. Ja p*skanmarjat.

Totta.

Aloitin koulun 1978. Sellaistahan se oli, opettajat olivat joko jyrkkiä vasemmistolaisia tai sotaveteraaneja.

Kouluruoka oli laadukasta ja hyvää pääsääntöisesti, ja sitä sai santsata. Opettajanhuoneessa leijui paksu tupakansavu.

Kielistä oli sanakokeita. Kai noistakin on luovuttu?😁

Poikien teknisen työn opettaja oli sotaveteraani, tosin nuoremman polven, joka etsi tekosyyn laittaa koko luokka jälki-istuntoon. Se jälki-istunto oli tietysti saarna sota-ajoista ja ukkojen kärsimyksistä.

Uskonnon opettajalla oli tapana huutaa luokalle todella pelottavasti.

Ala-asteella oli tavallista että opettaja tarttui häiriköivää oppilasta niskasta ja käytännössä heitti ulos luokasta.

Rehtori ampui aivonsa pellolle haulikolla.

Meilläkin oli piirtoheitinkalvoja, niistä sitten kirjoitettiin omaan vihkoon. Liitutauluakin käytettiin vielä ala-ja ylä-asteella paljon. Sittemmin tuli White Boardit.  

Ala-asteella jokaisella oli oma pulpetti, jonne sai omat tavarat laittaa. Kotiluokassa Istuttiin paririveissä, paria ei saanut valita vaan se arvottiin, muistaakseni.   Joskus oli myös 4 hengen ryhmiä.  

Huomaan etten muista paljonkaan kouluajasta.   Peruskoulu oli aika ahdistavaa aikaa ja ilmeisesti mieli pyyhkinyt tuosta suurimman osa pois.

90-luvulla vielä laulettiin paljon eri aineiden yhteydessä. Varsinkin englantia opeteltiin laulujen ja lorujen kautta.  Toimi kyllä hyvin.  

En tiedä lauletaanko nykyään enää.

Piti opetella ulkoa Isä meidän rukous ja Herran siunaus. Ei kyselty mikä uskontokunta kelläkin oli ja uskoiko mihin tai ei.

Kävin koulua vuosina 1956-1969, kansakoulu, oppikoulu ja lukio. Ensimmäisinä vuosina kansakoulussa oli kova kuri, jälki-istuntoa sai huonosta käytöksestä tai joutui tunnilla nurkkaan seisomaan. Myös laiskanläksyjä oli, jolloin joutui koulupäivän jälkeen tekemään koululla tekemättä jääneitä koulutehtäviä. Kynsien puhtaus tarkistettiin ja taisi olla täitarkistuksiakin. 

Oppikoulussa ja lukiossa opettajia piti teititellä. Kielten opetus oli vain lukemista ja kirjoittamista. Puhumista ei juuri opetettu. Kun muutin 80-luvun vaihteessa Ruotsiin, menin siellä työkkäriin itse kirjoitettu CV mukanani. Virkailija sanoi, että tämä on kirjoitettu paremmin kuin mitä ruotsalaiset itse osaavat. Hän ei tahtonut millään ymmärtää, etten osaa puhua sujuvasti, koska sitä ei oltu opetettu. 

Sen ajan maantiedon kirjassa puhuttiin n..kereistä emmekä muuta nimitystä tienneet. Sana ei silloin ollut halventava, vaan yleisesti käytetty sana Ruotsissa työskentelin afrikkalais- latinoperäisten ihmisten kanssa ja silloin olin jo tietoinen nimitysten merkityksestä. 

Vierailija kirjoitti:

Piti opetella ulkoa Isä meidän rukous ja Herran siunaus. Ei kyselty mikä uskontokunta kelläkin oli ja uskoiko mihin tai ei.

Voi kauheeta.