Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit asemassani? En ole nähnyt lastani 17 vuoteen.
19.05.2023 |
Ex jätti minut aika pian lapsemme syntymän jälkeen. Hän muutti pian tämän jälkeen ulkomaille ja silloin en pystynyt taloudellisten seikkojen vuoksi enää lastani tapaamaan. Myöhemmin hän meni naimisiin ko maassa ja menin allekirjoittamaan paperit, että exän uudesta miehestä tuli lapseni huoltaja ja minut vapautettiin elatusmaksuista. Sopimuksessa myös pykälä, etten saa yrittää ottaa lapseen yhteyttä ilman heidän suostumustaan. Tuskin tämä paperi Suomessa lainvoimainen olisi, mutta olen sitä silti noudattanut.
Tiedän lapseni menoista ainoastaan exäni facebookin kautta, ja lisäksi soittelemme pari kertaa vuodessa. Pidän häntä edelleen hyvänä tyyppinä ja ei mitään kaunoja tai muuta. Nyt kumminkin esikoiseni olisi piakkoin täyttämässä 18 vuotta ja olen alkanut ehdottelemaan exälleni, että haluaisin tavata hänet.
No nyt sitten alkaa paska osua tuulettimeen. Eivät ole kertoneet minusta ja haluaisivat, että en tee edelleenkään mitään kontakti yritystä. Ymmärtävät toki etteivät voi sitä estää ja vetoavat siihen etten ole lapsen eteen muuta tehnyt kuin siemensyöksyn... Ymmärrän kyllä tuonkin, että saattaa olla kova paikka kertoa tälläisiä totuuksia.
Kumminkin luulisin, että tyttö muutenkin haistaa jo paskan kun itse sinisilmäinen blondi ja pikkusisarukset huomattavasti tummempipiirteisiä. Pitäisikö minun vastoin äidin tahtoa ottaa yhteyttä vai antaa vaan olla. Toisaalta olen miettinyt paljon mikä motiivi mulla olisi tähän yhteyden ottoon. Ja varmaan päällimmäinen on mielenkiinto ja sellainen kummallinen kaipuu/katumus yhdistelmä. Haluaisin ihan hirveästi vain halata ja jutella, että millainen ihminen hänestä on tullut.
Empä tiedä, no aikaa on...
Kommentit (184)
Aikuisen adoptiossa ei tarvita biologisten vanhempien suostumusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan siellä äidin luona kaikki ihan kunnossa? Jos lapsi voi hyvin, niin mikä motiivi on estää tätä tuntemasti/tutustumasta isäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Onkohan siellä äidin luona kaikki ihan kunnossa? Jos lapsi voi hyvin, niin mikä motiivi on estää tätä tuntemasti/tutustumasta isäänsä?
Jos lapsi ei itse halua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan siellä äidin luona kaikki ihan kunnossa? Jos lapsi voi hyvin, niin mikä motiivi on estää tätä tuntemasti/tutustumasta isäänsä?
Jos lapsi ei itse halua?
Aloituksen perusteella lapselle ei ole edes annettu mahdollisuutta haluta, eikä annettaisi vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan siellä äidin luona kaikki ihan kunnossa? Jos lapsi voi hyvin, niin mikä motiivi on estää tätä tuntemasti/tutustumasta isäänsä?
Jos lapsi ei itse halua?
Aloituksen perusteella lapselle ei ole edes annettu mahdollisuutta haluta, eikä annettaisi vieläkään.
Eihän ap sitä voi tietää. Aloitus perustuu vain ap:n omille olettamuksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet hänelle vieras ihminen.
Hän ei välttämättä halua tutustua sinuun; jos haluaa; anna hänen tehdä (tutustumis)aloite.
Ehkä hän on kiinnostunut biologisesta vanhemmastaan/ taustastaan; ehkä ei.
Vanhemmuuteen/ tunteisiin tms ei kannata vedota; niihin et saa ymmärrettävästi vastakaikua.Näin juuri. Olen itse avioton lapsi ja äitini kertoi minulle kahdeksanvuotiaana, kuka isäni on. Isäni ei yrittänyt ottaa minuun yhteyttä enkä minulle koskaan ole tullut tunnetta, että haluaisin ottaa yhteyttä häneen. Elämäni oli onnellista äitini kanssa, opiskelin ja minulla on hyvä työpaikka. Minulla ei ollut tunnetta, että elämästäni puuttuisi jotain, kun en tunne isääni. En ottanut yhteyttä isääni. Minulle ilmoitettiin, kun hän oli kuollut ja oli perunkirjoituksen aika. En siis saanut tietoa hautajaisista enkä olisi mennyt niihin, jos olisin saanut tiedon. Menin perunkirjoitukseen ja tapasin siellä pari sisarpuoltani ja isäni lesken. Tavattiin toisen kerran, kun perintö lopullisesti jaettiin. He eivät ilmaisseet haluansa tavata minua jatkossa eikä minulla ollut mitään halua tavata heitä enää koskaan. En myöskään kysynyt heiltä mitään isästäni. Veri ei ole minulle vettä sakeampaa. Isäni ei merkinnyt minulle mitään.
Veriraha kelpasi. Hyi ällötys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan siellä äidin luona kaikki ihan kunnossa? Jos lapsi voi hyvin, niin mikä motiivi on estää tätä tuntemasti/tutustumasta isäänsä?
Jos lapsi ei itse halua?
Aloituksen perusteella lapselle ei ole edes annettu mahdollisuutta haluta, eikä annettaisi vieläkään.
Eihän ap sitä voi tietää. Aloitus perustuu vain ap:n omille olettamuksille.
Eivät ole kertoneet minusta ja haluaisivat, että en tee edelleenkään mitään kontakti yritystä. Ymmärtävät toki etteivät voi sitä estää ja vetoavat siihen etten ole lapsen eteen muuta tehnyt kuin siemensyöksyn...
Ja siihen, mitä ap:lle on sanottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan siellä äidin luona kaikki ihan kunnossa? Jos lapsi voi hyvin, niin mikä motiivi on estää tätä tuntemasti/tutustumasta isäänsä?
Jos lapsi ei itse halua?
Aloituksen perusteella lapselle ei ole edes annettu mahdollisuutta haluta, eikä annettaisi vieläkään.
Eihän ap sitä voi tietää. Aloitus perustuu vain ap:n omille olettamuksille.
Eivät ole kertoneet minusta ja haluaisivat, että en tee edelleenkään mitään kontakti yritystä. Ymmärtävät toki etteivät voi sitä estää ja vetoavat siihen etten ole lapsen eteen muuta tehnyt kuin siemensyöksyn...
Ja siihen, mitä ap:lle on sanottu.
Lapselle voi kertoa esimerkiksi, että isä ei ole biologinen isä ihan kerromatta sitä ap:n henkilöllisyyttä.
Ap ei voi tietää, mitä lapselle on perheessä kerrottu.
Uskomatonta, että näin monen mielestä on hyväksyttävää vieraannuttaa lapsi toisesta vanhemmasta. Hyväksyisittekö saman, jos vieraannuttaja olisikin isä? Olisitteko sitä mieltä, että kun äiti on kerran luopunut lapsestaan, hän on ollut pelkkä kohtu, eikä lapselle tarvitse antaa edes mahdollisuutta olla tekemisissä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet itse aikoinaan ollut tietoinen tilanteesta ja aikalailla luopunut isyydestäsi. Ei lapsen elämään voi takaisin ilmestyä siksi että nyt itseä sattuukin huvittamaan.
Niin varsinkin kun sattuukin huvittamaan silloin, kun lapsi on täysikäinen, eikä voi vaatia elatusmaksuja. Tyhminkin lapsi ymmärtää kyllä ajankohdan sopivuuden. Kehu vielä, kuinka itse luovuit hänestä.
Moni on maksanut ne elarit viimeiseen senttiin asti. Täysi-ikäisyyttä odotetaan sen vuoksi ettei se kontrolloiva äiti pääse vaikuttamaan isän ja lapsen suhteisiin kuten teki lapsen ollessa vielä äitinsä vaikutusvallan alaisena. Vai oletko sellainen kontrolloiva äiti joka yrittää estää aikuisen lapsensa ystävystymisen isänsä kanssa???
-eri
Kuten AP itsekkin n toteaa- hänellä ei ole osaa eikä arpaa koko lapseen muuten kuin sperma luovuttajan. Tytöllä on isä , joka on hänet elättänyt ja kasvattanut.
Eli äiti ei siis muuttanutkaan ulkomaille toisen miehen kanssa ja pimittänyt tietoa lapseltaan? Ja biologinen isä ei ole oikea isä. Asia selvä.
Tässä tapauksessa AP on pelkkä sperma luovuttajan, jonka ei ole tarvinnut kyseisen lapsen elatuksen osallistua sentilläkään.
Ei taida ihan olla. Hänen ja lapsen äidin tiet erkanivat vasta lapsen synnyttyä. Isä on siis ollut isä lapselleen koko raskausajan, syntymän hetkellä ja vielä jonkin aikaa sen jälkeen. Lisäksi sukusoluja luovuttava henkilö ei ole koskaan "pelkkä luovuttaja". Hän on puolet lapsen biologisesta perimästä, ja ilman biologista isää lapsi ei olisi olemassa. Jos hänellä ei olisi biologista isää, hän ei olisi syntynyt tähän maailmaan koskaan. Äiti olisi voinut saada lapsia jonkun toisen miehen kanssa, mutta kukaan niistä lapsista ei olisi koskaan voinut olla hän.
Sitten jos mennään käsitteisiin tarkemmin, niin sperman luovuttaja on mies, joka tietää spermaa luovuttaessaan olevansa sperman luovuttaja. Nämä ovat lapsia, jotka saatetaan alkuun hedelmöityshoidoilla. Tällöin biologinen isä ei ole sukupuoliyhteydessä lapsen äitiin. Spermaa pystyi pitkään luovuttamaan anonyymisti, ja monet Suomessakin keinohedelmöityksellä alkunsa saaneet lapset ovat saaneet alkunsa esim. anonyymilla tanskalaisella spermalla. On ehkä ollut mahdollisuus saada tietoon miehen hiusten ja silmien väri ja muita vastaavia ominaisuuksia, mutta henkilöllisyyttä ei siinä tilanteessa eikä koskaan myöhemminkään.
Melko tuore laki on Suomessa se, että sukusoluja luovuttavat miehet ja naiset eivät voi enää luovuttaa niitä anonyymisti. Se myös vähensi ainakin lain voimaan tullessa sukusolujaan luovuttaneiden määrää. Jokaisella näin alkunsa saaneella lapsella on oikeus tietää biologisista vanhemmistaan ja ottaa yhteyttä 18 vuotta täytettyään. Jokainen luovuttaja siis voi valmistautua siihen, että luovutan sukusoluja vuonna 2023, ja joskus n. 19 vuoden kuluttua tästä hetkestä minuun saatetaan ottaa yhteyttä.
Tunnen yhden lapsen, joka on kasvanut kahden äidin kanssa ja saanut alkunsa keinohedelmöityksellä. Hän sai kuulla alkuperästään hyvin varhain. Varmasti siinä riittää läpi käytäviä näkökulmia pidemmällekin, mutta vanhemmat aloittivat prosessin viimeistään, kun lapsi oli n. 3-4-vuotias. Vanhemmat kertoivat lapselle, että lapsi kasvaa äidin masussa ja äiti synnyttää, mutta jotta äidin masussa voisi kasvaa vauva, on tarvittu mieheltä vauvasiemeniä, ja jos äidillä ei ole miestä, lapsi täytyy saattaa alulle lääkärissä. Silloin jossain on ollut mies, joka on halunnut auttaa, jotta lapsi saisi alkunsa. Lapsen tasolla hän ymmärtää asian ja pitää ajatusta hienona: jossain on joku mies, joka on halunnut antaa minulle elämän ja kaksi äitiä ja äideilleni ihanan ja rakkaan tyttären. Lapsi ymmärtää, että ilman sperman luovuttajaa hän ei olisi olemassa. Lapselle ei puhuta "isästä", mutta ei toisaalta myöskään ainakaan tässä iässä "sperman luovuttajasta". Lapsen äidit pitävät itsestäänselvänä, että kertovat asian lapselle, vastaavat lapsen kysymyksiin ja suhtautuvat avoimesti ja myötämielisesti siihen, jos lapsi täysi-ikäisenä haluaa ottaa yhteyttä mieheen, joka on luovuttanut sukusolunsa hänelle.
Aika aatteellinen ajatus, että ilman biologista isää lapsi ei olisi syntynyt koskaan tähän maailmaan.
Ei ne siittiöt mistään pyhästä hengestä sikiä ja asettaudu hengeksi juuri siihen tiettyyn siittiöön.
Ei voi myöskään sanoa, että lasta ei olisi olemassa ilman juuri sitä biologista isää. Ihan yhtä hyvin se lapsi olisi voinut syntyä jonkun muun perheeseen.
Kyllä lapsia syntyy, mutta samanlainen lapsi, sama ihminen ei voi syntyä kahden eri isän sukusoluista. Edes samoille vanhemmille ei synny kahta samanlaista lasta. Ja kun mennään biologiasta eteenpäin, se, millaisessa perheessä ja kulttuurissa lapsi kasvaa ja kehittyy, vaikuttaa siihen, millainen hänestä tulee. Vaikka olisi kaksi geneettisesti täysin samanlaista yksilöä (sanotaan nyt identtiset kaksoset), he eivät ole yksi ja sama ihminen eivätkä samanlaisia. Jos identtiset kaksoset päätyvät kasvamaan eri perheissä (ja tällaisia tapauksia maailmassa on dokumentoitu), heistä ei kasva samanlaisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisen adoptiossa ei tarvita biologisten vanhempien suostumusta.
Kuinka yleisiä aikuisten adoptiot ovat? Ja miksi niistä keskustellaan tämän otsikon alla? Tuntuu absurdilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sitten ole aiemmin kiinnostanut sen 17 vuoden aikana?
Äiti on tehokkaasti estänyt.
Ap:han on pitänyt yhteyttä äitiin.
Ehkä on jopa kerrottu, mikäli mitään on kerrottu, että biologinen isä on kuollut.
Siinä tapauksessa syntyisi kyllä pieni myrsky siellä ydinperheessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä on jopa kerrottu, mikäli mitään on kerrottu, että biologinen isä on kuollut.
Siinä tapauksessa syntyisi kyllä pieni myrsky siellä ydinperheessä.
Äiti kyllä ansaitsisi myrskyn. Lasta on kohdeltu törkeästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet hänelle vieras ihminen.
Hän ei välttämättä halua tutustua sinuun; jos haluaa; anna hänen tehdä (tutustumis)aloite.
Ehkä hän on kiinnostunut biologisesta vanhemmastaan/ taustastaan; ehkä ei.
Vanhemmuuteen/ tunteisiin tms ei kannata vedota; niihin et saa ymmärrettävästi vastakaikua.Näin juuri. Olen itse avioton lapsi ja äitini kertoi minulle kahdeksanvuotiaana, kuka isäni on. Isäni ei yrittänyt ottaa minuun yhteyttä enkä minulle koskaan ole tullut tunnetta, että haluaisin ottaa yhteyttä häneen. Elämäni oli onnellista äitini kanssa, opiskelin ja minulla on hyvä työpaikka. Minulla ei ollut tunnetta, että elämästäni puuttuisi jotain, kun en tunne isääni. En ottanut yhteyttä isääni. Minulle ilmoitettiin, kun hän oli kuollut ja oli perunkirjoituksen aika. En siis saanut tietoa hautajaisista enkä olisi mennyt niihin, jos olisin saanut tiedon. Menin perunkirjoitukseen ja tapasin siellä pari sisarpuoltani ja isäni lesken. Tavattiin toisen kerran, kun perintö lopullisesti jaettiin. He eivät ilmaisseet haluansa tavata minua jatkossa eikä minulla ollut mitään halua tavata heitä enää koskaan. En myöskään kysynyt heiltä mitään isästäni. Veri ei ole minulle vettä sakeampaa. Isäni ei merkinnyt minulle mitään.
Veriraha kelpasi. Hyi ällötys.
Olen aiemminkin kuullut tämän, miten perunkirjoituksessa yllätysperilliset harmittaa.
Vaikkei lasta olisikaan suvulle esitelty, niin yhtä lailla hän perii vanhempansa. Ei ole lapsen syy, millaisia päätöksiä vanhemmat hänen kohtalonsa suhteen tekivät.
Ajatellaan vaikka sitä, että hän on menettänyt toisen vanhempansa jo pienenä, eikä ole kokenut olisiko ollut hyvä vai huono asia kasvaa kahden vanhemman perheessä. Tai edes saada tuntea myös toinen vanhempi. Puhumattakaan siitä, että hän on menettänyt koko toisen puolen suvustaan.
Suosittelisin ottamaan lapseen yhteyttä, sillä jos jätät sen tekemättä ja lapsi saa tietää sinusta, niin hän saattaa olla todella vihainen. Miettikää omalle kohdalle; olet elänyt 18 vuotta ilman biologista isää, ja saat tietää että sinulla on sellainen. Kiinnostaisiko kamalasti tutustua, kun ajattelet ettei hän halua tavata sinua kerta ei ole yhteyttä ottanut.
Laita lapselle viestiä ja kerro vähän kuka olet, ja että tahtoisit tutustua. Lapsi reagoi niinkuin reagoi, mutta sulla on oikeus laittaa hänelle viestiä. Exäsi ei voi tähän asiaan kamalasti vaikuttaa, sinä olet lapsen toinen vanhempi.
Onnea :D
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta, että näin monen mielestä on hyväksyttävää vieraannuttaa lapsi toisesta vanhemmasta. Hyväksyisittekö saman, jos vieraannuttaja olisikin isä? Olisitteko sitä mieltä, että kun äiti on kerran luopunut lapsestaan, hän on ollut pelkkä kohtu, eikä lapselle tarvitse antaa edes mahdollisuutta olla tekemisissä?
Ei ap voi syyttää ketään muuta kuin itseään.
Miksi ap päätyi luopua isyydestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo tulee olemaan järkytys tytölle. Vaikuttaa paljon tytön ja äidin tuleviin väleihin.
Mieti tarkkaan. Tyttö nyt onnellinen ja tieto satuttaa myös häntä paljon.Äitihän se lapsen kanssa karkasi ulkomaille h*oraamaan. Hänen, jos kenen, olisi pitänyt ajatella tarkkaan.
No ei se että aloittaa suhteen ulkomaalaisen miehen kanssa sen jälkeen kun on lopettanut edellisen suhteen ole h*oraamista. Näistä asioista voi keskustella asiallisestikin.
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta, että näin monen mielestä on hyväksyttävää vieraannuttaa lapsi toisesta vanhemmasta. Hyväksyisittekö saman, jos vieraannuttaja olisikin isä? Olisitteko sitä mieltä, että kun äiti on kerran luopunut lapsestaan, hän on ollut pelkkä kohtu, eikä lapselle tarvitse antaa edes mahdollisuutta olla tekemisissä?
Henk. koht. kokemusten perusteella kuvatunlainen vieroittaminen on lastenvalvojien mukaan täysin sallittua, tai ainakaan ensimmäistäkään moitteen sanaa ei sitä vastaan lausuttu. Eli vastauksena kysymykseen: on hyväksyttävää ja kaikin puolin OK siis - ainakin niin kauan kuin vieraannuttaja on äiti.
En ole lastani nähnyt vuosikymmeneen, näin se menee Suomessa. Kannattaa ottaa huomioon maan käytännöt ennen lastentekoa.
Ei vaadita.
Täysikäinen päättää itse itsestään, eikä vanhemmilla ole siihen mitään sananvaltaa.